Valkoposkihanhet saastuttavat direktiivin suojassa
Valkoposkihanhet saastuttavat ulosteillaan monien kaupunkien uimarantoja ja nurmikoita, mutta se on EU:n direktiivin ja maamme luonnonsuojelulain suojelema laji. Siten sitä ei saa hätyyttää, eikä pesintää häiritä – kannan harventamisesta puhumattakaan. Se on siis isäntä muun massa Helsingin rannoilla, missä lehtitietojen mukaan lintujen ulosteet häiritsevät monin paikoin oleskelua. Myös eräät golfin harrastajat ovat valittaneet, että hanhet pilaavat viheriöt.
Tällainen lintujen mellastaminen tuntuu erikoiselta ihmisten oleskelupaikoilla. Viranomaisilla ei tunnu olevaan oikeastaan muuta torjuntakeinoa, kuin antaa heinikoiden kasvaa (HS mielipide 19.7.). Tosin koiria voi käyttää karkotukseen luvanvaraisesti. Se olisikin mielekkäämpi karkotuskeino, kuin heinikon kasvattaminen, sillä ihminen ei viihdy heinikossa – punkki sen sijaan viihtyy. Hanhet kuuluisivatkin aitoon luontoon, eivätkä kaupunkeihin. Ne eivät ole pihavarpusiin verrattavia harmittomia silmän ja korvan iloja.
Valkoposkihanhet pesivät Pohjoisen jäämeren ympäristössä ja ne talvehtivat Pohjanmeren rannikoilla Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa ja Tanskassa, mutta myös Norjan eteläosassa, Irlannissa ja Skotlannissa (Wikipedia).
Moni pitää ilmeisesti valkoposkihanhea Suomessa kotoperäisenä lajina, vaikka se on uudistulokas, joka kanta levisi parinkymmenen viime vuoden kuluessa maamme koko rannikolle ja paikoin sisämaahankin (BirdLife). Kuka lienee käynyt Brysselissä kertomassa, että valkoposkihanhi olisi suomalainen laji?
Vertailun vuoksi todettakoon, että suhteellisen pitkään täällä tunnetut supikoira, minkki ja piisami luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi, joita saa pyydystää käytännöllisesti katsoen ympäri vuoden. Ne tekevät kyllä suurta tuhoa linnustolle ja muille eläimille, joten niiden hävittäminen on perusteltua. Monen poronhoitajan ja karjankasvattajan mielestä myös susi saisi mennä samaan joukkoon, mutta niin vain on sekin EU:n suojeluksessa, tosin eräin rajoituksin.
Näin satunnaisesti osuu EU:n direktiivinlaatijan arpa eri eläinlajeihin. Tuntuu siltä, että eläinten haitallisuutta arvioidaan etupäässä muiden lajien kuin ihmisen ja kotieläinten kannalta. Tässä valossa esimerkiksi kurtturuusun vainoaminen tuntuu lähinnä naurettavalta näpertelyltä.
Valkoposkihanhi on tietenkin huomattavasti vähäisempi, ainakin erilainen, ongelma kuin edellä mainitut eläimet, mutta osoittaa kohtuuttoman yksipuolista näkemystä antaa lintujen näin pilata muun muassa lapsiperheiden kesäiseen vapaa-ajan viettoon kuuluvan oleskelun tietyillä rannoilla ja nurmikoilla. Ihmiset eivät viihdy ulosteissa, mutta runsaat ulosteet eivät ole vain esteettinen haitta, vaan myös potentiaalinen terveysriski.
Koska ongelma on koko ajan vaikeutunut, olisi järkevää ja kohtuullista aloittaa direktiivin ja kotimaisen lain täsmentäminen keinoista, joilla tämä tosiasiallinen haittaeläin saataisiin siirtymään pois ihmisten ilmoilta. Nykyhallitukselta tosin tuskin uskaltaa odottaa parannuksia tilanteeseen.
Kaupunkilaisten kannattaakin hakea paistinsa tuosta sakenevasta ja kesyhköstä valkoposkihanhien joukosta. Se on luomulihaa ja kepillä tapettavissa. Ei niitä poliiseja ja riistanvartijoita joka puistoon riitä tai ainakaan rahat riitä heidän lisäämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Joitakin vuosia sitten Turussa jokin ravintola haki ”Pekingin ankkansa” aineet Ruissalon rannoilta.
Ilmoita asiaton viesti
Perikansalliseen suomalaistyyliin valkopaskahanhien harventaminen edellyttää, että esimerkiksi joku pyöräilijä menettää henkensä hanheen törmäämisen seurauksena. Isokokokoiseen vesilintuun törmääminen aiheuttaa melkoisella varmuudella kaatumisen.
Konkreettinen törmäämisriski on olemassa mm. Arabianrannassa, jossa kevyen liikenteen väylällä siipiään levitteleviä ja sähiseviä hanhia joutuu potkimaan pois pyörän edestä.
Herttoniemenrannassa pesivät joutsenet sen sijaan kiertää mielellään. Niitä ei olekaan kuin kaksi aikuista ja viisi pientä palleroa.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä vasta vakavan onnettomuuden jälkeen meillä herätään riskeihin. Niin tulee todennäköisesti käymään tässä ja myös sähköpotkulautojen kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
… ja toinen ongelma on saariston merimetsot.
Kyllä näissä pitää ottaa järki ja pyssy käteen ja luvalliseksi ammattimetsästäjille nimenomaan haittaavuuden vuoksi.
Eihän ihminenkään saa paskantaa puistoon ja, jos niin tekee ja jää kiinni- sakot.
Meidän viljelypalstoillamme Tampereen arboretumilla rusakkovillitys on melkoinen. Tampere palkkasi jousimetsästysseuran harventamaa kantaa, ja se onnistui. Ja se uusitaan taas kerran.
Ilmoita asiaton viesti
Olen nähnyt Turun saaristossa merimetsojen autioittamia saaria: mikään ei niissä kasva – puutkin ovat kuivuneet pystyyn. – Melkoinen tuhoeläin on myös valkohäntäpeura aiheuttamiensa liikenneonnettomuuksien ja puutarhatuhojen takia. Kumpaakin lajia pitäisikin harventaa tuntuvasti.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin ongelma on kuitenkin ihminen.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoin juuri Uimoselle, että mikään ongelma ei ratkea sillä, että lähdetään luettelemaan vielä suurempia ongelmia. Niitä kyllä maailmassa piisaa…
Ilmoita asiaton viesti
Sopiva nimi olisi valkopaskohanhi.
Ilmoita asiaton viesti
Hesarin pääkirjoittaja otsikoi tänään, että hanhia pitäisi hätistellä. Tosin pääkirjoituksen teksti on varovaisempaa, ja se toteaa lopuksi: ”Lintujen suojeleminen on tärkeää. Mutta pitäisikö ihmistäkin suojella?”. Pitäisi tietysti.
Ilmoita asiaton viesti
Missä EU, siellä valkoposkihanhi.
Ilmoita asiaton viesti
Kylläpä eläinkunta tuntuu häiritsevän. Milloin taivastelun kohteena ovat pulut, milloin citykanit, milloin valkoposkihanhet j.n.e.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin. Ongelma on ongelma, vaikkapa sen sitten aiheuttaisi vain eläin.
Ilmoita asiaton viesti
Nehän lannoittaa nurmikkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kukapa haluaisi pihanurmikolleen kerroksen hanhensontaa, vaikka se lannoittaisikin.
Ilmoita asiaton viesti
Taas selkeä ratkaisu olisi lahdata kaikki.
Lihoiksi ja siitä säilykkeiksi.
Päästäisiin tästäkin ongelmasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Minusta Branta leucopsis, eli valkoposkihanhi tulisi lisätä riistalinnuiksi ja metsästettävien lajien joukkoon. IUCN on luokitellut valkoposkihanhen elinvoimaiseksi lajiksi. Valkoposkihanhi kuuluu Euroopan unionin lintudirektiivin I liitteseen. Koska lajia ei ole mainittu lintudirektiivin II liitteessä, ei sitä voi säätää riistalinnuksi missään EU:n jäsenmaassa. Valkoposkihanhi on rauhoitettu Suomessa luonnonsuojelulailla ja sen ohjeellinen korvausarvo on 336 euroa. Tähän tulisi saada muutos”.
http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/117221-val…
Ilmoita asiaton viesti
”Vertailun vuoksi todettakoon, että suhteellisen pitkään täällä tunnetut supikoira, minkki ja piisami luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi, joita saa pyydystää käytännöllisesti katsoen ympäri vuoden. Ne tekevät kyllä suurta tuhoa linnustolle ja muille eläimille, joten niiden hävittäminen on perusteltua.”
Supikoiran, minkin, piisamin ja rämemajavan kohdallahan päädyttiin harvinaisen fiksuun ratkaisuun, eli 1.6.2019 lähtien niiden pyyntiin ei enää vaadita metsästyskorttia. Paljon harmia aiheuttava naakkakin siirtyi pois rauhoitettujen lintujen listalta 1.8.2018 ja niitä voi nyt metsästää/hävittää muiden varislintujen tapaan. Joku tuossa ylempänä kirjoitteli citykaneista, joiden nopea leviäminen ihan muutaman viime vuoden sisällä on myös helpottanut niiden pyyntiä.
Mm. Vantaalla ja Espoossa niitä saa loukuttaa maanomistajan luvalla+ tietenkin pitää olla metsästykortti maksettuna. Tämä valkoposkihanhi taitaa olla Eu:n puolelta ikusuojeltu laji ja silloin ei pieni Suomi voi paljon niiden metsästysstatuksen vaikuttaa, vaikka kuinka haluaisi. Ikävä kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Koetapa kanslaisena mennä kyykkypaskalle rannalle niin kyllä jokusen kerran jälkeen poliisiasiaksi muodostuu.
Ilmeisesti hanhenpaskaingelma ei ole vielä tarpeeksi suuri strategisissa kolkissa, joten ongelmaan ei tartuta.
Siinä kohtaa metsästäjät voisivat vaatia hulppeat tapporahat vaivoistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin ei yllätä. Ihmiskunnan ratkaisu kaikkeen hankalaan. Tapetaan ja hävitetään.
Ilmoita asiaton viesti
No voidaanhan tietysti tehdä vaihtokaupppa. Ihmiset muuttavat metsiin sekä tundralle ja eläimet asuttavat kaupungit. Saavat sitten eläimet kaupungeissa tappaa sekä raadella toisiaan ja tapella reviireistään.
Ilmoita asiaton viesti
Et varmaan ymmärtänyt mitä yritin sanoa. Mitä jos me (ihmiset) yrittäisimme löytää muita ratkaisuja kuin hävittämisen ja tuhoamisen.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnoneläinkantoja on haittojen ilmaantuessa syytä pitää kurissa myös niiden määrää vähentämällä. Valkoposkihanhien, merimetsojen, peurojen ja paikoin susienkin kohdalla on ilmennyt ongelmia. Paisunut peurakantahan on ihmisille liikenteessä suorastaan hengenvaarallinen.
Australian kaniongelma on eräs esimerkki eläinten ennakoimattomasta ja hillittömästä lisääntymisestä:
”1859 brittiläinen Thomas Austin vapautti Australiassa kaikkiaan 24 kaniinia luontoon. Austin totesi, että muutaman kaniinin vapauttaminen luontoon tuskin tuottaa vahinkoa. 1900 luvun alkaessa kaniineja oli Australiassa käsittämättömät 600 miljoonaa.
Britannian miehittäminen vei villikaniineilta 900 vuotta, mutta Australiasta ne valtasivat vain 50 vuodessa alueen, joka on kooltaan suurempi kuin puoli Eurooppaa. Kaniinien etulinja eteni Australian mantereella jopa 100 kilometrin vuosivauhtia. Tiettävästi yksikään nisäkäslaji ei ole levinnyt yhtä suurella nopeudella uusille elinalueille kuin kaniini Australiaan.” (Yle Areena 22.10.2015).
Ilmoita asiaton viesti
Tämä luonnonsuojelu on metka asia. Suomessa elää harvinainen metsäpeura, ota ollaan istuttamassa Länsi-Suomeen. Totutustarha on rakennettu muutama vuosi sitten Lauhavuorelle, Kauhajoen/Isojoen/Honkajoen rajoille. Peurat viihtyvät sen sisällä hyvin ja alueen jäkäläkankaat olisivat niille mainoita asuinsijoja. Ongelmana on kuitenkin se, että alueella partioi neljä susilaumaa, ja peurojen lasku vapaaksi olisi silkkaa hulluutta. (https://www.metsalehti.fi/uutiset/susikannan-muuto…)
Tämä neljän lauman arvio on Luken ja niisä arvoidaan olevan yli 20 hukkaa. Moninen paikallisten mielestä niitä on enemmän, mutta tuossakin on tarpeeksi.
No vapautukselle on etsitty uutta vaihtoehtoa, koska Lauhavuori ei käy. Paikka lienee seitseminen, joka on kyllä heikompi vaihtoehto, vaikka ei huono.
Susien suojelu kuitenkin menee metsäpeuran edelle, vaikka se ei missään muotoa ole samalla tavoin uhanalainen. Tätä on vaikea ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän Länsi-Suomessa ole jo peuroja yli tarpeen istuttamattakin. Kaikkeen valtio rahaa syydetäänkin.
Susiakin on maassamme yli tarpeen, mutta EU on tehnyt Suomesta yhden unionin susireservaateista. Näin EU lisää suomalaisten unionihenkisyyttä…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kaupunkilaisilla on sitten vaikeeta, kun joutuvat elämään linnunpaskojen kanssa. Lapissa kukaan ei valita puolivillien porojen paskoista.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy ihailla: lappalainen viihtyy poronpaskan keskellä. Ryhdistäytykää helsinkiläiset!
Ilmoita asiaton viesti
Asumistiheys on käsittääkseni Lapissa hieman toinen kuin Helsingissä.
Oman käden oikeutta peliin vaan. Ja kansalaistottelemattomuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Ainoa ongelma ovat stadin junantuomat böndet, jotka ovat aina ampumassa kaikki eläimet. Meikäläistä nuo eläimet ja linnut eivät häiritse mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän itsekin haitan, mutta en ymmärrä tuota tuhoamisvimmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lintujen ulosteet myös rehevöittävät Suomen vesistöjä, saman tapaan kuin esim. maatalouden päästöt. Ja tosiaan mitä tehdään siinä vaiheessa kun nämä valkoposkihanhet tuovat mukanaan jonkin vaarallisen taudin kuten lintuinfluenssan? Mielestäni rannoille pitäisi tuoda kymmenkunta leikattua naaraskissaa – linnut pysyisivät ehkäpä poissa? Etelän maissa hautuumailla on paljon kissoja, jotta rotat, kanit, hiiret pysyvät poissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiketi vasta silloin ruvetaan heräämään yleisemmin kun havaitaan, että haittaa koituukin luonnolle. Ja tietenkin mahdolliset terveyshaitat tulevat havahduttavat viranomaiset. Lintuharrastajat eivät kuitenkaan ole pitäneet terveyshaittoja mainitttavina:
”Ne [valkoposkihanhet] ovat kasvinsyöjiä ja ulostavat runsaasti. Niinpä hanhien suosimilla nurmilla riittää ulostepötkylöitä, jotka ovat pääosin hajonnutta ruohoa ja hajoavat nopeasti. Ulosteet eivät aiheuta terveyshaittaa, mutta tuore uloste voi sotkea vaatteita. — Sateiden aikana aivan rantaveden vedenlaatu saattaa lyhytaikaisesti heiketä hanhien suosimilla uimarannoilla sateen liottaessa ulosteita rannalta veteen. Hanhien oleskelusta tai ulosteista ei ole tutkimusten mukaan mainittavaa terveysriskiä – ei edes uimarannoilla. Hanhia tai niiden ulosteita ei tarvitse terveyssyistä pelätä”. (BirdLife.fi)
Ilmoita asiaton viesti
”Valkoposkihanhet saastuttavat direktiivin suojassa”
En maalaispoikana oikein ymmärrä, miten valkoposkihanhen sonta nurmikolla on saaste?
Sehän on erittäin hyvä lannoite.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä lannoite tosiaan ja paikallaan siellä mihin sonta kuuluu: pellolle. Eikä nurmikkokaan kai mikään jatkuvalannoitteinen kohde ole. Kolmanneksi: kaupunkilaiset ovat sellaisia hienohelmoja, että he eivät viitsisi kahlata sonnassa vapaa-ajan harrastuksissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne valittajat ovat maalta stadiin muuttaneita kauralippoja.
Ilmoita asiaton viesti
Se lanta on pääosin sitä samaa nurtsia, jolla se sijaitsee. Käynyt vain hanhen läpi ja tulee brikettinä ulos.Lannoitusvaikus aika olematon. Suunnilleen sama kuin alle silppuavalla leikkurilla.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän ihmislantakin käy vain ihmisen toisen ulkopinnan muodostaman putken läpi. Ja mummot pakotetaan paskalain velvotteisiin sakkojen uhalla. Maanviljelijä vieressä ajaa sikalan kuraa peltoon.
Ilmoita asiaton viesti
Mummo kantaa lannan raaka-aineen pääosin kaupasta, eikä noki sitä tontiltaan.
Ilmoita asiaton viesti
Rannikolla asuvana ja paljon merellä liikkuvana minulle ei ole ollut mitään haittaa hanhista tai merimetsoista.
Valkkari on tulokaslaji, joka siis muuttaa tänne ihan itse. Vieraslajit on ihmisten tänne kuskaamia.
Ihminen itse on haitallisin laji. Erityisen monta erityisen haitallista on kommentoinut täällä kieroutunutta luontosuhdettaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ne minuakaan ole henkilökohtaisesti vaivanneet, mutta ymmärrän ongelman, vaikka se ei minun jaloissani vielä olisikaan.
Mikäään ongelma ei ratkea sillä, että etsiskellään vielä haitallisempia ongelmia. Kyllä niitä maailmassa piisaa…
Ilmoita asiaton viesti
Meillä Tapiolan yksi hienoin iso viheralue Silkkiniitty oli aikoinaan ennen valkoposkihanhia suosittu kesäharrastusten paikka. Jalkapallonpelaajat, auringonottajat ym. nauttivat hienosta nurmesta, mutta nyt sen läpi tuskin viitsii kävellä, kun astuu ikäviin jätöksiin joka askeleella…/..Koirapartio tosin on tänä kesänä otettu apuun, mutta vahinko on jo tapahtunut, kun niitty on leimattu p.niityksi. Järkevä suuntako?? Ihmiset ajetaan sisätiloihin, jotta hanhet voivat olla tasa-arvoisia ihmisten kanssa:) Halleluja.
Ilmoita asiaton viesti
Monille niistä, jotka eivät ole itse tähän ongelmaan kompastuneet, se ei näytä olevan ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
#31
Noo…Kaija, etköhän nyt vähän liioittele 🙂 Kävelen usein Silkkiniityllä ja havaitojeni mukaan kakkakikkareet ovat kadonneet sateen jälkeen. On mukavaa seurata hanhien touhua, enkä vaihtaisi niiden suorittamaa lannoitusta kemikaaleihin.
”Uloste hajoaa kuitenkin nopeasti ja koostuu pääosin hajonneesta ruohosta. Valkoposkihanhen uloste ei aiheuta terveyshaittaa ihmiselle nurmikoiden normaalissa virkistyskäytössä.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoposkihanhi
Ilmoita asiaton viesti
Ainoastaan Suomessa asiaa ihmetellään tumput suorina, odottaen viranomaisten toimenpiteitä. Useimmissa muissa kansakunnissa kansalaiset olisivat jo itse korjanneet tilanteen.
Ilmoita asiaton viesti