Lokari

Opiskelijaparat vailla kesälomaa

Hesarissa (7.7.) osui silmiin Annamari Sipilän ironinen kirjoitus Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunnosta, jossa valitellaan opiskelijoiden huonoa asemaa "ainoana väestöryhmänä, jolla ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon".

Sipilän mukaan joku voisi kysyä, eikö riitä enää maksuton korkeakouluopetus ja sen lisukkeet? Miksi ylipäätänsä kenenkään tarvitsisi tehdä töitä, jos valtio voisi kerran maksaa perustuloa, provosoi toimittaja.

Vanhempi polvi saattaa todellakin hieman ihmetellä, mikä opiskelussa on niin paljon muuttunut, että opiskelijoiden pitäisi voida viettää palkallista kesälomaa kuten palkkatyössä olevat.

Yleisesti ottaen on muistettava, että opiskelu on edelleen nuoren investointi tulevaisuuteensa, tie paremmin palkattuihin ja mielekkäämpiin työtehtäviin, eikä opiskelu ole tässä yhteiskunnassa leimallisesti valtion sosialisoimaa työtä yhteiskunnan hyväksi. Se ei siis ole palkkatyötä, vaikka SYL on yrittänyt sen sellaisena nähdä. Investointi rahoitetaan tyypillisesti myös lainalla, jos omia (tai isäpapan) pääomia ei ole riittävästi.

Myönnettäköön, että  tahti yliopistossakin on tiukentunut, mutta opiskelussa lienee edelleen mahdollisuus ottaa vapauksia niin, että ei tarvitse koko ajan rehkiä hullun lailla. Vai onko opiskelusta todella jo otettu kaikki löysät pois?

Toisaalta, kieltämättä opiskeluolosuhteet yliopistoissa ovat aikaisemmasta vuosi vuodelta heikentyneet. Valtiovaltahan on muun muassa halunnut lyhentää kansainvälisesti vertaillen pitkiä opiskeluaikoja ja lisännyt valvontaa sekä ohjausta. Ehkä jo liikaakin.

Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat ehkä juuri opiskelun tiukentumisen takia lisääntyneet. Ne on otettava vakavasti ja etsittävä niihin parannuskeinoja. Oppilaitosten laissa säädettyjen pelinsääntöjen kriittisen arvioinnin lisäksi on syytä kääntää katse myös opiskelijanuorison nykyiseen elämäntapaan, joka voi aiheuttaa stressiä sekin. Koululaisten digi-käyttäytymistä yövalvomisineen ynnä muine sivuvaikutuksineen on käsitelty usein julkisuudessa. Samat ongelmat voivat rasittamaa myös opiskelijoita.

Joka tapauksessa SYL:n tämänkertainen ulostulo vaikuttaa hiukan yliampuvalta. Opiskelijoiden palkallinen kesäloma nyt ei vain tunnu istuvan opiskelun luonteeseen sellaisena kuin siihen on meillä totuttu. Veronmaksajat rahoittavat jo nyt huomattavan osan opiskelukustannuksista – myös sellaiset veronmaksajat osallistuvat näihin talkoisiin, jotka ovat valinneet opiskelun sijasta työelämän.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Ongelmahan on se et nuori opiskelija ei voi kesäksi ilmoittautua työttömäksi, vaikka tätä olisi.

Eikä fattastakaan ei saa toimeentulotukea, jos ei ole nostanut opintolainaa kevätkuukausina.

Mitään muuta ryhmää ei Suomessa ei kohdella näin.

Syynä on vanha ja virheellinen käsitys, että opiskeleminen olisi vain pieni hetki ihmiselämässä ja opinnot maksaisivat alta aikayksikön itsensä takaisin. Ei toimi enää nykyisessä jatkuvan oppimisen ja opiskelun yhteiskunnassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tämä sekaannus johtuu siitä, että opiskelu rinnastetaan palkkatyön tekoon, mitä se ei ole. Ovatko työelämän opiskelun sijasta valinnnut nuori samanlainen työtön kuin kesällä työttömäksi ilmoittautunut opiskelija? Erot ovat mielestäni selvät. Opiskelijalla on koko ajan karttuva tietopääomansa, jota työuran valinneella nuorella ei ole. Vaikka työttömyyden riski olisikin tutkinnon suorittaneella suuurempi kuin ennen, opiskelu kannattaa silti edelleen.

Perustutkinnon opiskelu on tarkoitettu suhteellisen "pieneksi hetkeksi ihmiselämässä". Tosin tunnetaan tapauksia, joissa maisterin tutkintoa on opiskeltu toistakymentäkin vuotta, mutta se ei ole tarkoitus. - Elinikäinen oppiminen on sitten toinen asia kuin perustutkinto-opiskelu.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Työtön saa kesällä työttömyyskorvausta, opiskelija opintotukea ja opintolainaa jos opiskelee. Työtön siis saa parempitasoista tukea, opiskelija elää kesänkin suurimmaksi osaksi velaksi, ellei satu saamaan kesätöitä. Opintotuki on nykyään lainapainotteista ja laina lasketaan mukaan sellaiseen tulotasoon jolla pysyy hengissä. Opiskelija voi käytännössä nostaa työttömyystukea vain luopumalla pysyvästi opinto-oikeuksistaan.

Ajattelusi heikko kohta on siinä, että oletat opiskelujen johtavan työpaikan saantiin. Näin ei kuitenkaan ole. Työvoima tulee koko ajan enemmän ja enemmän ulkomailta. Lisäksi meidän tutkintojen taso heikkenee, kun yliopistot ottavat rahat pienimmällä mahdollisella työllä, eikä kukaan tosiasiassa valvo laatua. Opiskelija ottaa suuren riskin, että käteen jää vain isot lainat ja työttömyys. Toiseksi, et ole huomioinut ollenkaan työelämässä olevalle nuorelle kertyvää työkokemusta, joka on opintojakin tärkeämpää työelämässä pysymisen ja palkkakehityksen kannalta.

Itselläni on kaksi DI-tutkintoa, noin 32000 euroa opintolainaa, eikä sitten millään alan töitä. Opiskelen yhä, opintotuki tosin loppui joten jaan lehtiä. Kun opintolainan takaisinmaksu tässä jossain vaiheessa alkaa, ei ole kyllä hajuakaan, miten maksan. Oman kokemuksen perusteella siis sanoisin, että opiskelemaan lähtevä ottaa suuren riskin. Jostain syystä tätä riskiä ei tuoda missään esille.

Editoidaan tähän vielä sen verran, että sitä, että joku pistää yli viisi vuotta elämästään tutkinnon käymiseksi pidettiin joskus uhrauksena toisten hyväksi ja sitä arvostettiin sen vuoksi sekä respektillä että rahallisesti. Nyt opiskelusta tulee vain vittuilua.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #23

Työ on työtä ja opiskelu on opiskelua - työelämään valmistautumista. Työn saanti on epävarmaa aina, mutta tarkoituksenmukainen opiskelu ja tutkinto lisäävät työnsaannin todennäköisyyttä.

Valtiovallan tavoite, että huomattavan osan ikäluokasta - oliko jopa 70%? - pitäisi suorittaa yliopisto- tai amk- tutkinto. Se saattaa ollla liian suuri määrä.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #36

"Valtiovallan tavoite, että huomattavan osan ikäluokasta - oliko jopa 70%? - pitäisi suorittaa yliopisto- tai amk- tutkinto. Se saattaa ollla liian suuri määrä."

Uskon että määrä on liian suuri, nyky-yhteiskunta vaatii miltei joka hommaan korkeakoulututkinnon, kaikkien rahkeet eivät siihen riitä. Ihmisten voimavarat ovat erilaiset, toiset uupuvat toista nopeammin...

Olen myös miettinyt sitä lopputyötä (gradua). Miksi kaikkien opiskelijoiden on tehtävä se? Mielestäni gradun tekeminen on tärkeintä tutkijan uraan suuntautuville.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #42

Kaikkien rahkeet eivät tosiaankaan riitä.

Maisterin tutkinnossa gradu on oleellinen kypsyyden mittari. Se osoittaa kykyä halllita suurehkoa kirjallista työkokonaisuutta ja viedä se päätökseen.Sen poistaminen merkitsisi riman alenntamista.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

"Syynä on vanha ja virheellinen käsitys, että opiskeleminen olisi vain pieni hetki ihmiselämässä ja opinnot maksaisivat alta aikayksikön itsensä takaisin. Ei toimi enää nykyisessä jatkuvan oppimisen ja opiskelun yhteiskunnassa."

Ei ole virheellinen käsitys. Yliopisto-opinnot ovat edelleen verrattain pieni hetki ihmiselämässä, SEN JÄLKEEN muut opinnot sitten TYÖN OHELLA. Itse IT-alalla joudun opiskelemaan jatkuvasti töitten ohella eikä loppua näy. Ei oo valittamista....

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"ainoana väestöryhmänä, jolla ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon".

Voi hellanlettas sentään - ei voi paljon muuta todeta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Suunnilleen näin totesi toimittaja Sipiläkin kirjoituksesaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Toiset opinnot ovat tiukkatahtisia, vaativia ja kilpailu on kova. En mielelläni aliarvioisi opintojen vaativuutta esim. lääketieteen yksiköissä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Sitä ei kai kukaan ole tehnyt. Lääketiede on hyvä esimerkki opiskeluinvestoinnista, joka tuottaa melko suurella varmuudella hyvän tuoton tulevaisuudessa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ja tuottoa tulee myös kesätöistä uuteen ammattiin perehdyttäessä aina sen alkeista lähtien.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #7

Kertoisitko Toivonen asiasta tarkemmin, kun näytät tietävä asiasta jotakin ?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Yleisesti ottaen on muistettava, että opiskelu ei hyödytä vain opiskelijaa, vaan merkittävästi liikeyrityksiä ja työnantajia ja koko yhteiskuntaa.

Tuo kontekstistaan irrotettu fakta, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jolla ei ole oikeutta kesälomaan, on täysin sivuseikka siinä SYL:n kokonaisuudessa, josta HS:n ilkeämielinen kolumnisti – ja hänen perässään juoksijat – on sen erilleen poiminut.

Kyse on yhteiskunnan koventumisesta, epävarmoista työmarkkinoista ja verisestä kilpailusta työpaikoista. Nämä horjuttavat vakavasti opiskelumotivaatiota ja opiskelijoiden tulevaisuudennäkymiä – ja mielenterveyttä.

Luterilaisen työkulttuurin Suomessa ei lainkaan tajuta, että lepo voimistaa työtehoa. Tuntemani yliopistoprofessori joutuu tämän tästä patistamaan opiskelijoitaan lomailemaan, koska ilman sitä kukaan ei jaksa. On silkkaa luterilaista typeryyttä kuvitella, että ilman lepoa ja lomaa paahtaessa työ (tai opiskelu) olisi tehokkainta. Totuus on päinvastainen.

Kannattaa perehtyä asiaan, ennen kuin antaa näppärästi kirjoitetun kolumnin harhauttaa itsensä.

Tässä pari hyvää vastinetta Sipilän typerälle kolumnille:

https://www.rustanius.fi/2019/07/08/suomi-on-latva...

http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278154-...

ja tässä kirkolliseen sävyyn kirjoitettu vastine:

https://kaisadinmaa.wordpress.com/2019/07/09/voi-r...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Toki jokainen ajatteleva ihminen tietää, että opiskelu ja tutkintojen suorittaminen hyödyttävät myös yhteiskuntaa. Siksi yhteiskunta on järjestänyt mm. korkeakouluopetuksen ja ylläpitää korkekoululaitosta. Tässä ei ole silti perustetta ajatukselle, että opiskelijoille pitäisi antaa palkalliset kesälomat valtion kustannuksella.

"Tuo asiayhteydestään irroitettu fakta" on SYL:n kirjelmän ydinkohta. Kyse on tietenkin eturyhmäpolitiikasta, jonka SYL osaa. Vai osaako? Tällainen revitttely kääntää helposti mielialat opiskelijavastaiseen suuntaan, kuten nyt on nähty.

Yhteiskunta on joka osaltaan koventunut, niin yliopistolaitoskin. Olen tätä trendiä kirjoituksissani monesti kritisoinut, mm. yliopistolakia jo ennen sen säätämistä ja sen jälkeenkin. Laki toi vahingollisen ja lyhytnäköisen bisness-ajattelun yliopistoihimme. Se meni tulos- ja kontrollivaatimuksissaan liiallisuuksiin. Niinpä se aiheuttaa osaltaan paineita ja stressiä opiskelijoille. Sitä voidaan ja myös tulisi korjata.

Opiskelu vaatii lahjakkuutta ja paineensietokykyä, nykyisin enemmän kuin ennen, jolloin aikaa sai käyttää opintoihin runsaammin kuin nykyisin (ja kyllä jotkut käyttivätkin, ja pilasivat muidenkin asian). Jos näitä ominaisuuksia puuttuu ja opiskelija ajautuu vaikeaan uupumukseen, sitä ei kuitenkaan palkallisella kesälomalla korjata. Ongelma vaatii pitempiaikaista hoitoa.

Viittasin blogissani opiskelijoiden mielenterveysongelmiin, jotka on selvitettävä ja hoidettava. Toisaalta opiskelijoiden on uupumisen välttämiseksi itsekin opittava jakamaan aikansa ja voimansa järkevästi - tarvittaessa ammattiavun turvin. Jokaisen opiskelussa ponnistelevan on levättävä vuorokauden kuluessa riittävästi, muuten ei hyvää seuraa. Ongelma voi siis joidenkin kohdalla olla puutteellisessa opiskelutekniikassa. Tietenkin kriitttinen katse on käännettävä myös opetukseen ja sen metodeihin (rakenteiden lisäksi).

Kommentoijan tekstiinsä liitttämistä linkeistä luin kaksi ensimmäistä. Rustanius.fi oli tuohtuneen henkilön tunteenomainen vuodatus. Siinä keskityttiin herjaamaan toimitttaja Sipilän ohella eräitä nimekkäitä henkilöitä, jotka olivat erehtyneet kehumaan toimittaja Sipilän kieli poskessa kirjoittamaa kolumnia. Se ei anna tässä aihetta enempään.

Janne Kuusen blogi keskittyi näkemään Sipilän kolumnissa ja sen saamissa myönteisissä reaktioissa koulukiusaamista ja aikuiskiusaamista, joten sekin ampuu reippaasti omiin sfääreihinsä.

Lopuksi totean, että niin toimittaja Sipilällä kuin häntä peukuttaneillakin on oikeus mielipiteisiinsä ja jopa ironiaansa. SYL:n eturyhmäpolitiikka ei ole mikään tabu, eikä pyhä lehmä. Sitä saa vapaasti kritioisoida sananvapauden puitteissa ja rajoissa. Toivoisi, että näistä kannanotoista itseensä ottaneetkin malttaisivat säilyttää malttinsa - vaikka kuinka harmittaisikin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mikä olisi brittityylisissän lukukausimaksuissa, niin sinäkin pääsisit valittamasta papparaisena muita juttuja ?

Opiskelija möisi siten myöhemmin itse maksamansa tieto-taidon parhaiden tarjousten mukaan, eikä olisi veronmaksajien elätti.

Tosin taisit saada itsekin aikanaan ilmaisen koulutuksen veronmaksajien elättinä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Puutun nyt vain loppukaneettiisi.

Onko jotain kansanryhmää vastaan kohdistettu loukkaus oikeutettua? Varsinkin kun se kohdistuu heikossa asemassa oleviin, vaikka eliitin ja vallanpitäjien kritiikki onkin usein perusteltua. Jos vihapuhe pysytteleekin lain kirjaimen puitteissa, moraalisesti sellainen mielipide on vähintäänkin paheksuttava. Kaikkea soopaa saa tietysti suoltaa jopa Suomen suurimmassa päivälehdessä, mutta kyllä siitä soopasta pitää joutua myös vastaamaan.

Kysymys kuuluu samaan sarjaan kuin kysymys siitä, pitääkö suvaitsevaisen suvaita myös suvaitsemattomuutta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #16

Hauskan yksityiskohsan löysit. Oma ilmainen aikanaan saatu koulutus verovaroin ei välttämättä miellytä vanhapappojen totuttuja oikeuksia vuosien varrelta juuri nyt ?

Opetuksen tasolla ei liene mitään väliä 2030-luvulle tultaessa, eikö niin ?

Britanniassa on varmasti yli 500.000 ulkomaista kalliita lukukausimaksuja maksavaa yliopisto-opiskelijaa huolimatta brexitistä v. 2023, mutta Suomen taso ilmaisin koulutuksin ja pääsykokein on mitä on todellisuudessa.

PS. Suomessa ja myös Britanniassa kaikki lahjakkaat ja ahkerat pääsevät korkeimpiin opintoihin vailla ongelmia varallisuudesta riippumatta omin ansioin tänäkin kesänä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #17

Taisit tarkoittaa vastauksesi Pihlannolle? Omani nääs oli myös hänelle.

Joskus täällä menee sekaisin, mikä vastaus on kenellekin tarkoitettu.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #16

#16
Sipilän kolumnissa kyse oli ymmärtääkseni ironialla höystetystä kritiikistä SYL:n eturyhmäpolitiikkaa vastaan. Minulla ei ole tarvetta puolustella HS:ia tai sen toimittajaa - puolustan vain omaa blogikirjoitustani. Siitä et loukkausta löydä, vaan perusteltua kritiikkiä SYL:n ehdotusta kohtaan. Sipilän artikkeli tarjosi ainekset kritiikille. Jutun ironiamausteita en tarvinnut.

Loukkauksista puheen ollen siteeraamasi rustanius.fi sisältää selviä loukkauksia ja herjauksia nimettyjä kansalaisia kohtaan. Eikä omassakaan kommentissasi viljelemäsi 'typeryys' aivan korrektiin vokabulaariin kuulu. Puhumattakaan eräistä muista kommenteista tässä blogissa. Eli jos argumentteja riittää, käytettäköön niitä. Turhanpäiväinen oman turhaumansa ilmoille saattaminen ei ainakaan minua kiinnosta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #19

Vanha suomalainen sanonta kuuluu: kaada itselles vaan.

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen Vastaus kommenttiin #16

Olisipa vihapuheelle kunnon määritelmä. Nyt sen taitaa jokainen määritä omista lähtökohdistaan. Ja jos vihapuhe on on olemassa, siihen voi kuka tahansa syyllistyä. Se ei ole vain kantaväestön etuoikeus. Ja toisaalta totuuden sanomista ei pidä yksioikoisesti tuomita vihapuheeksi, jos siitä joku katsoo oikeudekseen loukkaantua. Jotain kuuluu myös sananvapauden piiriin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #24

Kukaan ei kiellä suoltamasta mitä tahansa vaikka maan suurimmassa päivälehdessä. Vaikkapa ylimielistä sontaa joidenkin heikommassa asemassa olevien kansanryhmien päälle.

Mutta jos provosoi – varsinkin tahallaan – on syytä varautua palautteeseen ja myös provosoitumiseen. Ja jos provokaatio menee liian pitkälle, siitä saa varautua vastaamaan käräjillä.

Silti se, ettei muka "saa" sanoa mitään, ei pidä paikkansa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #24

#24
Vihapuheelle on määritelmä mm. poliisin verkkosivuilla (poliisi.fi).

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

On ymmärrettävää, että avauksen ajankohta oli tarkkaan harkittu, koska hallituksen väri sallii sen. Nykyinen hallitus on Suomen historiassa ensimmäinen, jossa on Vihreiden täysi vaa'ankieliasema yksin ja Vasemmistoliitollakin lähes vaa'ankieliasema. Mikäli Antti Rinne haluaa hallituksensa istuvan täyden kauden, useita erilaisia sosiaaliturvan korotuksia tultaneen ajamaan läpi vaikka väkisin budjettirajoitteista välittämättä. Verorahoitteiset toisen asteen oppimateriaalit ovat jo nurkan takana.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Varmasti oli harkittu. SYL:n kaverit ajattelivat, että nyt on kontin suu avoinna, kun kamreerit eivät pääse määräilemään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Itse asiassa perustulo ratkaisisi tämänkin asian. Vaikka onkin kyseenalaista lähteä niin sosialistisesta ajattelutavasta, että kaikille kansalaisille maksetaan palkkaa, niin nyt kun jo kuitenkin miltei asian laita on näin ja siihen on rakennettu mahtavan kallis verovaroin pyöritetty byrokratia, jonka vaatimusten vuoksi ihmiset joutuvat tekemään ponnisteluja erilaisine hakemuksineen ja todistuksineen, niin olisi parempi, että kaikille maksettaisiin se 600€ kuussa olkoonpa sitten työtön, opiskelija tai mikä hyvänsä.

Yllämainittu kannanottoni ei ole ristiriidassa ensimmäisen ivallisen kommenttini kanssa, sillä siinä kommentissa halveksuin eräänlaista hemmoteltua pullamössöasennetta, jossa elämän vaikeuksia, realiteetteja ja ponnisteluja ei haluta kohdata sellaisena kuin kaikki sukupolvet aikanaan ne ovat joutuneet kohtaamaan.

Nykyäänhän on peräänkuulutettu esimerkiksi työttömien lomaoikeuksia ja annettu ymmärtää, että on täysin sietämätön tilanne, ettei pääse vähintään kerran vuodessa matkustamaan lomalle jonnekin irtautuakseen rutiineista. Mitähän tällaiseen olisivat todenneet sodassa olleet veteraanimme ja heidän kotijoukkonsa, entiset torpparit ja tehdasduunarit vielä 50-luvulla?

Nykyään on olemassa työhyvinvointikonsultteja ja työpaikoilla pidetään heidän opastaminaan kampaviinerikokouksia keskustellen vakavalla naamalla siitä kuinka konttorissa voisi edistää työhyvoinvointia. Eivät käyneet konsultit aikoinaan pellon laidalla sellaisesta puhumassa, kun kansa leikkasi sirpillä viljaa. Eivätkä käy hiilikaivoksissa vielä tänäkään päivänä.

Tähän Puheenvuoroon on kirjoitettu parin päivän sisällä jo kaksikin blogia, joissa omituisesti kysytään miksi norppia pitää suojella kun ISIS-lapsista ei välitetä mitään. Tässä kohden voisin matkia tuota hölmöä aasinsiltaa kysyen miksi opiskelijoiden lomat olisivat tärkeämpiä kuin suomalaisten ISIS-lapsien kohtalo leirillä Syyriassa.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Hyvä ja asiallinen blogi. Syystä voi SYL:n vaatimusta opiskelijoille maksettavasta kesälomarahasta kritisoida.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitos! Pitäisi voida. Eräät huuonohermoiset kommentaattorit vain repäisivät tästä ja toimittaja Sipilän kolumnista vaatteensa. Sananvapaus on vaikea asia...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Kiiski 15: "Tosin taisit saada itsekin aikanaan ilmaisen koulutuksen veronmaksajien elättinä."

Aika törkeä ja virheellinen väite! Kukaan meistä 60-luvulla opiskelleista ei saanut veronmaksajilta minkäänlaista tukea elantoonsa, ainoastaan opetus oli melkein ilmaista. Jokainen maksoi lainoilla, työnteolla tai jotkut varakkaammat vanhempien tuella asumisensa, ruokansa, matkansa, kirjansa, opiskeluvälineensä jne.

Minkäänlaisia mielenterveyshäiriöitä ei ollut varaa sairastella vaan oli keskityttävä opiskeluun ja nopeaan valmistumiseen. Sitä paitsi, työnteko opiskelujen välillä antoi tervetullutta vaihtelua opiskelupaineisiin.

Risto Salonen

Juuri näin.
Oppikoulussa oli lukukausimaksut ja ruokailu sekä kirjat maksoivat (=tosin useimmiten vanhemmat). Korkeakoulut (tekninen ja kaupallinen) olivat yksityisiä eli niissäkin oli lukukausimaksut. Yliopistot taisivat olla jo 70-luvulla (lähes) maksuttomia.
Jos olisi oikein ilkeä sanoisin kuten eräs esimieheni; jos ei pärjää pitää vaihtaa työpaikkaa/alaa. Samoin sanoi fysiikanopettajani lukuon alussa, että lukio-opiskelu maksaa yhteiskunnalle niin ja niin paljon, joten jos ei kiinnosta tai pärjää kannattaa lukio vaihtaa vaikka ammattikouluun.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Koulututus maksoi, eikä ollut opintotukia. Ns. oppikouluun oli karsinta eli oppilasaines oli parempaa kuin nykyisen massakoulutuksen aikana. Tietenkään tänä päivänä tällaisista asioista ei sovi puhua, koska kaikki ovat tasa-arvoisia ja tasalaatuisia. Muistan, että opettaja sanoi huonosti menestyneelle oppilaalle: monttuun vaan. Mikä tarkoitti työelämään, lapionvarteen siirtymistä. Tämä ei tietenkään ollut mikään ihannetilannne, mutta niin vaan pärjättiin.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #43

Mielestäni opettaja oli tyhmä! Tuollaisella kasvatuksella yhteiskunta menettää monta lahjakasta ihmistä. Miksi hyvinkoulutettujen penskat pärjäävät koulussa ja työelämässä paremmin kuin kouluja käymättömien? Näin on vaikka koulutettujen penskat olisivat vähemmän lahjakkaita kuin nämä toiset...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #45

Niin oli. Kyseessä oli hiukan ilkikurisen-ilkeä kommentti, joka ei kuitenkaan johtanut mihinkään. Halusin vain kertoa esimerkin siitä, mitä saimme koulussa (Porin lyseossa)kuulla. Silloin ei loukkaannuttu niin herkästi.

Varattomien vanhempien oppilaat voivat anoa vapaaoppilaiksi eli vapautuksen lukukausimaksuista.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #47

Mä uskon että syy on myös itsetunnossa ja motivaatiosta. Ja siitä miten penskaa kohdellaan, keskustelukultuurista ja sen semmoiseta. Luin jo monta vuotta sitten kokeesta, joka tehtiin koulussa muistaakseni USA,ssa. Opettajalle kerrottiin että hänen tulevassa luokkassaan on vain lahjakkaita oppilaita. Ja kuinkas ollakaan nämä lapset oppivat paljon ja pärjäsivät hyvin kokeissa. Heolivat tavallaan lahjakkaampia vuoden lopussa kuin alussa. Opettaja oli muuttanut käytöstään kun luuli että kaikki olivat huippulahjakkaita.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #51

Tuon kokeen tulokset puhuvat selvää kieltä opettajille: oppilaita on kohdeltava kunnioitavasti ja potentiaalisina osaajina.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Pekka Pihlannolle tuli merkintä erilliseen muistiooni, että hän harrastaa sensurointia ilman mitään selitystä (kommenttien poistamisia).

Ole hyvä ja kerro, että miksi poistatit asialliset kommentit kokonaan blogistasi? Otan tästä nopeasti kuvankaappauksen todisteeksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Uuden Suomen toimitus on asettanut blogikirjoittelulle keskusteluohjeet, joiden noudattamista kirjoittajat voivat valvoa poistamalla ohjeiden vastaisen kommentin, asettamalla blogiinsa ennakkotarkastuksen, ilmoittamalla toimitukselle asiattomasta viestistä tai estämällä tällaisten kommenttien kirjoittajan pääsyn kommentoimaan jatkossa.

Sensuurista ei suinkaan ole kyse. Sananvapaus ei ole rajatonta. Tällä keskusteluohjeiden noudattamista valvovalla toiminnalla juuri varjellaan kirjoitajien sanavapauden häiriötöntä toteutumista. Häiriköt ovat sananvapauden vihollisia.

Käytin hyväkseni toimituksen suomaa mahdollisuutta ja poistin pari erään kirjoittajan (en Rantakiven)henkilökohtaisuuksiin menevää ja loukkaavaa kommenttia. Tämä kirjoittaja on jatkuvasti kirjoitellut blogeihini enemmän tai vähemmän loukkaavia ja henkilökohtaisia herjauksia. Asia-argumentteja hänen kommenteistaan on turha hakea.

Poistettujen kommenttien myötä poistuivat myös kyseisiin kommentteihin kohdistuneet kommentit - myös muutama omani.

En muuten pidä tuollaisia "erillisiä muistioita" asianmukaisina.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@48. Minä toimin piraattilaisena siihen, että kaikilla on oikeus ilmaista mielipiteensä vaikka olisin eri mieltä. Pitää olla sen verran paksunahkaisuutta, että kestää saada niitä palautteita niinkuin minä olin yhdistyksen puheenjohtajana saanut kestää ja ketään syrjimättä tai vaientamatta.

Jos joku toimii sillä tavalla, jätän sen kommentin avoimeksi ja laitan erikseen uutena kommenttina huomautuksen, että jatkossa tuollaisia kommentteja ei voida sallia. Näin nämä nettietiketin oppilaat voivat oppia jotain uutta kuin katselemalla tyhjää ruutua.

Kiitän, että jos suojelit minua. Mutta ym. asioilla olisi tarkoitus opettaa niille henkilöille, että jatkossa ei pitäisi enää tehdä. Tyhjästä ruudusta on vaikea oppia mitään uutta.

Poistin nimesi erillisestä muistiostani. Pidän muistiotani sen takia, koska olen havainnut vakavia mielipiteiden rajoituksia parin vuoden aikana.

Kelpaako tämä sinulle?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #49

Kiitokset kommentistasi. Kelpaa kyllä.

Pekka Makkonen

Jotenkin tuntuu, että jotkut opiskelee väärälle alalle. Jos vaikka 2 fi tutkintoa eikä saa töitä niin kannattaa katsoa peiliin ja miettiä mitä olisi voinut tehdä toisin. Itsellä vaan yksi insinööritutkinto ja kyllä 41,5 v olin töissä ennen eläkettä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Niin, kyllä opiskelu kannattaa yhteen perustutkintoon jättää - ellei huomaa olevansa aivan väärällä alalla. Liiallinen tutkintojen ja opintopisteiden haaliminen herättää jo työnantajissa epäluuloja/ihmetystä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset