Keskusta saa maakuntamallinsa – ja kansa maksaa
Hallituksen muodostaja Antti Rinne on ilmoittanut neuvottelijoiden päässeen sopuun kahdeksantoista maakunnan sote -uudistuksesta. Näin keskusta saa sille tärkeän tavoitteensa hallitusohjelmaan. Ne asiantuntijat, jotka pitävät maakuntamallia yleensä sopivana ratkaisuna, ovat katsoneet parhaaksi määräksi 5-12 maakuntaa.
Keskusta on hallitusneuvotteluissa avainasemassa, sillä Rinne ei halua, että tilalle astuisi paljon hankalampi kokoomus. Vaalitappion kärsineen keskustan piirissä tiedetään olevan vahva hallitukseen menoa vastustava oppositio, joten sen neuvottelijoiden on voitava osoittaa, että puolueen tavoitteet saadaan neuvotteluissa täysimääräisesti läpi. Siinä on kiristysruuvi, jolla Rinne ja muutkin neuvotteluosapuolet saadaan myöntyviksi keskustan vaatimuksiin.
Pienet maakunnat ovat liian pieniä selviytyäkseen tehtävistään, joten myöhemmin maakuntia jouduttaneen yhdistämään. Monet asiantuntijat ovat katsoneet, että kuntiin ja kuntayhtymiin perustuva malli olisi maakuntamallia parempi ratkaisu. Maakuntien mukanaan tuoma uusi hallintotaso merkitsee toimintaa haittaavaa tarpeetonta ja samalla kalliiksi tulevaa byrokratiaa. Kun aivan uusi organisaatio alkaa paneutua sote-tehtäviin, edessä on vaivalloinen perehtymisprosessi, jossa ei sähläämistä ja sen tuomaa tehottomuutta voida välttää.
Maakuntamalli onkin selvästi puoluepoliittinen hanke: sen avulla keskusta voi sementoida hupenevia valta-asemiaan maakunnissa. Se myös toisi poliitikoille runsaasti hyväpalkkaisia hallintovirkoja jäähdyttelypaikoiksi uran päätteeksi.
Maakuntavaalit merkitsisivät kansalaisille lisäriesaa ja tietenkin kustannuksia. Hyvin arveluttava piirre maakuntamallissa on mahdollinen maakuntien verotusoikeus. Miten se suhtautuisi nykyiseen kunnallisveroon? On todennäköistä, että verorasitus nousisi, sillä maakuntamalli tulee kalliiksi.
Kun maakuntahallinnolle avataan pääsy kuntalaisten kukkarolle, säästämisajatukset eivät ole päällimmäisiä mielessä, vaan tulolähdettä tullaan hyödyntämään suruttomasti: kun on vapaa pääsy rahan lähteille, yllättävästi löytyy aina uusia rahanreikiä. Valtion rahoitus toimisi epäilemättä säästeliäämmin.
Keskustan poliittinen hanke, jossa luodaan mittavaa byrokratiaa merkitsee sitä, että etualalla on muu kuin pääasia: potilas ja hoito. Eli kansa maksaa tämän seikkailun viulut niin veronmaksajana kuin apua tarvitsevana potilaanakin.
Siinä saattaa huveta SDP:n kannatusta kaupungeissa.
Suomen 21:n suurimman kaupungin kaupunginjohtajien mielestä sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulee uudistaa nopeasti ja kuntapohjaisesti. Kaikki voimavarat tulee keskittää palveluiden, ei hallinnon kehittämiseen.
– Palveluiden suurimpia ongelmia ei ratkaista perustamalla uusia hallinnontasoja eikä rahoituksen ongelmia ratkaista maakuntaverolla. Maakunta- ja kuntasektorin välisten sote-tuotantovastuiden valinnaisuus toisi lisää vaikeutta palveluiden integraatioon ja rahoitusjärjestelmään, kaupunginjohtajien yhteisessä tiedotteessa todetaan.
https://www.verkkouutiset.fi/kaupunginjohtajat-vas…
Ilmoita asiaton viesti
Niin saattaa – ja keskustan kannatus myös. Keskustan vaalitappio saattoi johtua osittain maakuntasekoilusta – ja nyt se on tulossa vanhoin eväin hallitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Keskusta saa maakuntamallinsa – ja kansa ehkä saa enemmän vaikutusvaltaa, jos maakunnille siirretään tehtäviä Helsingistä. Minusta tuo ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
X
Ilmoita asiaton viesti
Melko vähäinen on äänestäjien vaikutusvalta siihen, miten maakuntamalli toimii. Se on jo susi syntyessään. Kuntalaisilla on tällä hetkelllä paljon suuurempi vaikutusmahdollisuus alueensa asioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuota voi muu kuin ”ennustajaeukko” tietää, koska Helsingistä maakuntiin siirrettävät tehtävät ovat määrittelemättä.
X
Ilmoita asiaton viesti
Pitää ottaa huomioon, että vastakkaiseen suuntaan aiotaan siirtää puolet kuntien tehtåvistä. Tämä ei lisää kansan vaikutusvaltaa, vaan vähentää sitä.
Ilmoita asiaton viesti
#9
Kyllä maakuntamallista voidaan esittää arvioita puoleen ja toiseen. Jos nyt halutaan käyttää tätä epäkelpoa termiä, ennustajaeukkopohjalta hallituskin toimii. Ei sillä varmaa tietoa ole, mutta sen sijaan valtapoliittisen ideologian hämärtämä arvostelukyky kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrohan, miten kuntalainen voi äänestämällä vaikuttaa siihen, ketä sairaanhoitopiirin tai kuntayhtymän hallinnossa istuu ja onko äänestäjällä aavistustakaan siitä mitä mutkan kautta valittu edustaja hallinnossa oikein edustaa. Täydellinen esimerkki demokratiavajeesta.
Ilmoita asiaton viesti
En koskaan oikein ole ymmärtänyt tuota väitettä: keskusta sementoi valtansa maakunnissa? Mitä se tarkoittaa? Keskustan asemahan vain heikkenee, kun uusissa maakunnissa vahvojen keskuskaupunkien, joissa keskusta ei ole ehdottomassa enemmistössä, asema vain vahvistuu. Sehän on aivan yhtä järjetön väite, jos sanottaisiin kuntaliitosten sementoivan kepun valtaa uusissa suurkunnissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisi kysyä keskustalaisilta, miksi he tätä mallia niin kiivaasti tavoittelevat. Jos he eivät asiaa itse tajua, olisi ollut hyvä saattaa se heidän tietoonsa ajoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäpä minä kysyn vapaavuorelaisilta miksi he vastustavat maakuntia niin raivokkaasti. Pieni kuntarajan ylittävä yhteistyö olisi enemmän kuin poikaa pääkaupunkiseudullakin, ja siihen ei kerta kaikkiaan näytetä pystyvän kuntapohjalta.
Onhan se nyt selvää, ettei kaikkia asioita kannata hoitaa isoissa yksiköissä, mutta jotkut asiat puolestaan kannattaa ja pitääkin. Eikä siinä edes oikeasti mitään uutta hallintoporrasta edes perusteta. Meillä kun on jo maakunnat, maakuntavaltuustot, kuntayhtymät sun muut himmelihommelit. Ainoa vaan, että niitä olisi jatkossa 18 satojen nykyisten sijasta.
Ilmoita asiaton viesti
Luultavasti Vapaavuori vastustaa maakuntamallia vastakkaisesta syystä kuin keskusta sitä kannattaa. Malli siirtäisi painopistettä kasvukeskuksista taantuville alueille, ja loisi aivan uuden hallintotason ja -himmelin.
Mitään rakenteita ja tietojärjestelmiä ei ole olemassa, vaan ne on polkaistava maasta suurella rahalla. Ja ennen kuin näin suuri muutos saadaan toimimaan, syntyy monenlaista kitkaa ja sähläämistä, jolloin kustannuksia syntyy uusien virkojen ja tehottomuuden myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustalaiset tavoittelevat mallia siksi, että näin saadaan päätöksenteko lähemmäksi. Kun asioita tehdään sillä hierarkiatasolla, joka on resurssien käytön kannalta optimaalinen, lopputuloskin on helpoimmin ohjattava.
Toivottavasti maakuntataso on sellainen kokonaisuus, että maakuntavaltuutetut yrittävät ajatella maakuntakohtaisesti. Nythän erilaisten kuntaliitosten rakenne on sellainen, että valtuutetut ovat kuntien edustajia.
Eduskunnassa taas helsinkiläisiä ei kiinnosta pätkän vertaa, miten muualla Suomessa voidaan.
Ilmoita asiaton viesti
Camoon, keskusta haluaa ihan pyyteettömästi 18 maakuntaa, vaikka jo etukäteen tiedetään että kaikki eivät tule selviämään tehtävistään.
Ilmoita asiaton viesti
Etukäteen tiedettiin sekin, että Suomen eurooppalaisella joukkueella ei ole mitään mahdollisuuksia Ruotsin NHL-tähtiä vastaan…
Ilmoita asiaton viesti
Makea voitto, mutta ei se sentään joka paikkaan sovi. Maakuntien ennakoitu yhdistämistarve on todettu mm. keskustalaisen ministerin suulla:
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että pysyvästi taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut maakunta otetaan arviointimenettelyyn, joka on kriteereiltään tiukka. Vehviläisen mukaan menettely voi johtaa siihen, että ”tulee maakuntien yhdistäminen”. Hän luonnehtii mallia evoluutiomalliksi.
Vehviläisen mukaan 18 maakuntaa ei siis ole ”kiveen hakattu”, vaan lakiin on kirjattu mahdollisuus yhdistää maakuntia tarvittaessa. Maakunta joutuu arviointimenettelyyn, jos se ei pysyvästi pysty hoitamaan omia asioitaan mukaan lukien niin talousasiat kuin sote-palvelut.
– Paljonkohan se evoluutio maksaa?
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maakuntien-maar…
Ilmoita asiaton viesti
Tupla
Ilmoita asiaton viesti
Ei koolla ole tässä tuollaista ratkaisevaa merkitystä. Nytkin useimmat pikkukunnat selviytyvät tehtävistään hyvin. Suuruuden etu ei päde tällaisissa autavien käsien peruspalveluissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tähänkin täytyy kommentoida, että tarkoitushan on viedä kunnlta puolet päätösvallasta pois. Ei päätöksenteko siirry lähemmäs vaan kauemmas.
Ilmoita asiaton viesti
Akseli Erkkilä kirjoitti tuossa erinomaisen maakuntamallin puolustuksen. Eihän kunnilta olla viemässä valtaa, koska se valta, mitä maakunnille ollaan siirtämässä, on nyt valtiolla.
Kunnat ovat valtionosuuksistaa riippuvia asioissa, joita ei voi järjestää kunnallisesti. Kuten esimerkiksi erikoissairaanhoito.
Kuntayhtymien ongelma on siinä, että päätöksentekijät ovat kuntiensa edustajia. Maakuntavaltuustot voisivat olla ainakin mahdollisuus ajatella maakunnallisesti.
Kaiken kaikkiaan edustajiksi valikoituu liian paljon edunvalvojia ja liian vähän kokonaisuuksien hahmottaja ja yhteistyön tekijöitä. En sano, että maakuntahallinto on se viisasten kivi. Mutta ei nykyinenkään malli toimi vaan vahvat jyräävät heikot.
Ilmoita asiaton viesti
> Eihän kunnilta olla viemässä valtaa, koska se valta, mitä maakunnille ollaan siirtämässä, on nyt valtiolla.
Kunniltahan ollaan viemässä ”so-” ja ”te”. Se mitä valtiolta valuisi maakunnille in hyvin pientä tähän verrattuna. Yksi mitä on ehdotettu on siirrettäväksi valtion suunnasta on maakunnan verotus. Jos se tarkoittaa osin siirtymistä valton verotulojen käytöstä maakunnan verotulojen käyttön, tämä voi pahimmillaan merkitä sitä, että köyhimmät maakunnat saavat kustantaa peruspalvelunsa itse, ja rikkaimpien ei tarvitse enää osallistua köyhien palveluiden kustannuksiin.
> Kunnat ovat valtionosuuksistaa riippuvia asioissa, joita ei voi järjestää kunnallisesti. Kuten esimerkiksi erikoissairaanhoito.
Näin on, mutta kyse on vain siitä, mitä kautta nuo samat verot kerätään. Nykyinen malli, jossa kunnat eivä järjestä erikoissairaanhoitoa, ja kustannuksia tasataan valtionosuuksin, on erinomaisen toimiva. Uusi malli ei taikoisi ilmasta uutta rahaa.
> Kuntayhtymien ongelma on siinä, että päätöksentekijät ovat kuntiensa edustajia. Maakuntavaltuustot voisivat olla ainakin mahdollisuus ajatella maakunnallisesti.
Tarkoitatko sitä, että ratkaisuja ei enää tehtäisi kuntien toivomalla tavalla, vaan keskuskaupunkien toivomalla tavalla? 🙂
> En sano, että maakuntahallinto on se viisasten kivi. Mutta ei nykyinenkään malli toimi vaan vahvat jyräävät heikot.
Uudessa mallissa heikoimmilla (kunnilla) olisi entistä vähemmän sanottavaa siihen, miten palvelut järjestetään. En näe nykyisessä mallissa mitään vahvojen jyräämistä. Ainakin miellä päin pienet kunnat ovat järjestäneet kukin omalla tavallaan itseään miellyttävät palvelut, ja ovat niihin tyytyväisiä. Uutta mallia odotellaan pelolla, ja tuo pelko koskee nimenomaan sitä, että vahvat (keskuskaupungit) saattavat jyrätä heikot (pienet paikkakunnat), joilta tullaan ehkä viemään sairaalat, päivystykset ja palvelut. Kukaties maakuntavero tarkoittaa vielä sitä, että peruspalveluita ei kustanneta enää yhteisvastuullisesti, vaan että köyhimmät saavat kustantaa omat (muita heikommat) palvelunsta itse.
Ilmoita asiaton viesti
Kukaan ei ole pystynyt osittamaan, että maakuntamallissa resurssien käyttö olisi optimaalista. Keskustalaista toiveajattelua.
Aluksi kaavailtiin kolmen miljardin euron säästöjä. Sittemmin säästöt ovat huvenneet ja mutttuneet jopa 3 miljardin lisäkustannuksiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustalla ei ole yhdessäkään maakunnassa ehdotonta enemmistöä. Näin ollen vallan sementointi on mahdotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Katsotaan nyt kuinka hyvin Sipilä onnistuu:
Maakuntien Suomessa mikään asia ei liikahda eteenpäin ilman keskustan siunausta, vaikka puolue olisi hallituksen ulkopuolella.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/keskusta-on-tek…
Ilmoita asiaton viesti
#14
Onko kyseessä siis keskustan arviointivirhe, joka tulee lisäämään sen kannatustappioita entisestään?
Ilmoita asiaton viesti
Joku ketunhäntä Sipilällä ja keskustalla on kainalossa, olisiko tämä.
Valtion tase töihin, yritysomaisuus maakuntiin – Sipilä panee valtion omaisuutta uuteen uskoon
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/valtion-tase-to…
Ilmoita asiaton viesti
Niin, omaisuuuttta myydään ja velkaa otetaan. Kuulostaa maailmanlopun meiningiltä. Maakuntiin ne rahat valuvat osaltaan. Joku tällä kyseli, mitä keskusta hyötyy maakuntamallista. Tässä yksi vastaus.
Ilmoita asiaton viesti
Keskusta on pyrkinyt vuosikymmenet pääkaupunkiseudulle ja suuriin keskuksin. Usein tuntuu, että tämä tapahtuu niin, että pikkukunnille pyllistetään, kun keskuksia kohti kumarretaan. Sitähän tämä sotekin on – vallan viemistä pois kunnilta, ja luovuttamista keskuskaupungeille.
Keskusta ei ole onnistunut valtaamaan kasvukeskuksia, joten voi hyvinkin olla, että sen asema vain heikkenee, kuten epäilit. Uskon että viime vaalien tappion taustalta löytyy ainakin osin pienten kuntien tyytymättömyys sote-ehdotuksiin. Jos näin on, ja keskusta päättää ottaa lisää samaa lääkettä, on mahdollista, että se ajautuu vaalitappiosta seuravaan vaalitappioon.
Ilmoita asiaton viesti
Kun sitten pienet maakunnat yhdistetään ja mukaan otetaan surkeaksi päästetty tieverkko, potilaita kuolee joko liian pitkän avunsaantiajan tai huonon tien rynkytyksen takia.
Vaan väliäkö meillä veronmaksajilla ja potilailla on. Tärkeintä on, että saadaan tuhansittain lisää poliitikkoja ja poliittisia virkamiehiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä näyttää valitettavasti olevan pelin henki.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntamalli törmäsi aikanaan perustuslakiin, ei voida määrätä tekemään yhteistyötä, jolloin väliporras on pakko luoda. Silloin maakunnat/sotealue ei ole huonompi ratkaisu. Maakuntien määrä johtuu viime kaudella tehdystä pohjatyöstä, ei ole mitään järkeä heittää neljän vuoden työtä hukkaan. Nyt valittu malli on mahdollista viedä nopeasti maaliin. Joka tapauksessa tuleva malli on kustannuksiltaan halvempi kuin aikaisempi.
Ilmoita asiaton viesti
#10
”…ei ole mitään järkeä heittää neljän vuoden työtä hukkaan. Nyt valittu malli on mahdollista viedä nopeasti maaliin. Joka tapauksessa tuleva malli on kustannuksiltaan halvempi kuin aikaisempi.”
Aikaisemman työn ja siihen uhrattujen kustannusten ei pidä antaa määrätä nykyistä suunnittelua – ne ovat ns. uponneita kustannuksia – eli jo tehtyjä virheitä ei kannata toistaa, vaikka niistä olisi maksettukin.
Kommentoija näyttää omaksuneen Sipilän ”maaliin viennin” ideologian, joka merkitsee hätäilyä ja puutteellista suunnittelua sekä asiantuntijatiedon vähättelyä.
Ilmoita asiaton viesti
”…tuleva malli on kustannuksiltaan halvempi…”.
Säästäähän sen piti 3 mrd eikä lisätä kustannuksia. Ei vähääkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaan maakuntahan on toimiva. Ei ainakaan ole näkynyt RKP:n suunnalta valitusta. Eikö samaa maakuntamallia voi kopioida mantereelle, jolloin sisämaan maakunnat olisivat yksikielisiä vieläpä? Sehän olisi säästöä.
Muutoin kyllä arvelen, että blogisti Pihlanto on esittänyt realistisen lähes pahimman vaihtoehdon. Että noin se voi mennä.
Hyvin keskustapuoluevetoinen maaseutupolitiikka on tähän mennessä johtanut monien pitäjien ”konkurssiin” (=liittämiseen lähikaupunkiin) ja kirkonkylienkin autioitumiseen. Maakuntamalli on Keskustan lääke tähän vaivaan, ehkä?
Itse olen pienten kuntien kannattaja, mutta niillä ei riitä resurssit kaikkien kuntavelvoitteiden hoitamiseen. Erikoissairaanhoito nyt yhtenä esimerkkinä. Että jotenkin on ylikunnallista palvelua järjestettävä. Hyvin toteutettu maakuntataso olisi tässä varmaan yksi ratkaisu. Säästöjäkin voisi syntyä esimerkiksi tietohallinnon alueella. Nythän vähän joka toiseen kuntaan on räätälöity tietohallintoa miljardeilla yhteensä, kun sama olisi saatu aikaiseksi yhdellä suunnittelulla ja tuotteen kopioinnilla. Maakuntatasolla tämä saattaisi toteutua, joskin nyt tulee niitä konversiokustannuksia vanhoista järjestelmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkään en näe pienten kuntien autioittamista tai palveluiden lakkauttamista mitenkään tarpeellisena.
> Että jotenkin on ylikunnallista palvelua järjestettävä. Hyvin toteutettu maakuntataso olisi tässä varmaan yksi ratkaisu.
Nykyinen malli toimii erinomaisen hyvin.
> Säästöjäkin voisi syntyä esimerkiksi tietohallinnon alueella. Nythän vähän joka toiseen kuntaan on räätälöity tietohallintoa miljardeilla yhteensä, kun sama olisi saatu aikaiseksi yhdellä suunnittelulla ja tuotteen kopioinnilla.
Jos tietohallinnon kustannukset ja yhteensopimattomuus on ongelma, helpoin lääke tähän on se, että valtio kehittää vähitellen uudet yhtenäiset oihjelmistot ja jakaa ne kunnille ilmaiseksi. Tämä ei edellytä mitään sote-uudistusta. Pahinta tuhlausta tällä sektorilla ovat olleet suurten yksiköiden kalliiksi käyneet ja vähän villoja tuottaneet suurprojektit. Tässä uudessa maakuntatouhussa tuo riski on aika korkea.
Ilmoita asiaton viesti
Ei RKP;llä ole osaa eikä arpaa Ahvenanmaan hallinnossa.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Politiska_partier_p%…
Åländsk Center
Liberalerna på Åland
Ålands socialdemokrater
Moderat Samling för Åland
Obunden samling
Ålands Framtid
Åländsk Demokrati
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, eduskunnassakin on RKP + Ahvenanmaan edustaja.
https://yle.fi/uutiset/3-10738955
Ilmoita asiaton viesti
Pitempi lista niistä, jotka eivät ole valittaneet?
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaan oikeuksienkin lista on pidempi, miten olisi esimerkiksi jos pitäisi asua vähintään 5 vuotta Savossa ja puhua savvoo ennen kuin saa äänestää ja asettua ehdolle maakuntavaaleissa?
Ilmoita asiaton viesti
Niin paljon kuin oppositio ja somemedia sekä monet blogistit vastusti viime hallituskaudella uutta sote ja maakuntamallia niin kysymyksessä olikin ettei oppositio vastustanut maakuntamallia vaan Kokoomuksen itse soten valinnanvapautta monen palvelun tarjoajan sotekeskuksia.
Nyt Antti Rinteen uudistuksessa kootaan sosiali ja terveyspalvelujen järjestäminen itsehallinnollisille alueille siis 18 maakunnalle.
On kyllä varsin outoa ajatus kustannusten noususta kuin päinvastoin näin talonpoikaisjärjellä ajatelle tämä tuo veronmaksajille säästöä sillä nyt rakentuu 295 kunnan sosiali ja terveyshuolto 18 maakunnan järjestettäväksi.
Tämä kyllä tuo aivan uudenlaiset mahdollisuudet yhteiskunnan tämän hallinnon alan kehitykselle.
Mutta Antti Rinteen hallituksella on vielä paljon sovittavaa kuitenkin nyt on mahdollinen tilaus punamultahallitus koalitioon joten onnea sille.
Ilmoita asiaton viesti
”On kyllä varsin outoa ajatus kustannusten noususta kuin päinvastoin näin talonpoikaisjärjellä ajatelle tämä tuo veronmaksajille säästöä sillä nyt rakentuu 295 kunnan sosiali ja terveyshuolto 18 maakunnan järjestettäväksi.”
Talonpoikaisjärjellähän maakuntamallia ajetaan läpi, ja se ei ole mikään hyvän lopputuloksen tae. Yritysmaailmasta tiedetään, miten vaikeaa suurten hankkeiden toteuttaminen on organisatorisessa mielessä ja kustanusten hallinnan kannalta.
Ja tämä on jättisuuri hanke, joka aiotaan panna toimeen kertarysäyksellä. Pienten askelten malli samaan tapaan kuin peruskoulu-uudistuksessa olisi paljon turvallisempi ja siten järkevämpi. Mutta ”maaliin saattamisen” ideologia on hätäinen ja kärsimätön, eikä siedä asioiden loppuun harkitsemista.
Kukaan ei ole muuten tässä keskustelussa maininnut potilaita ja hoidon tasoa. Nämä maakuntamalli unohtaa täysin.
Mainittakoon vielä hyvänä asiana, että kokoomuksen suosima ”valinnanvapaus” eli yritysten rahastusvapaus siirtyi pois päiväjärjestyksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Maakuntamalli voisi mahdollisesti keventää kustannuksia, jos vain kuntien henkilöstöä vähennettäisiin vastaavasti tai jopa enemmänkin, jos maakuntahallinnoissa toimittaisiin tehokkaammin, kuin mitä kunnissa juuri nyt.
Tämä on tuskin realistinen näkymä, sillä kuntaporukoilla taitaa olla edelleen täysin omituinen 5 vuoden irtisanomisturva.
Ilmoita asiaton viesti
Käytät tuossa ”jos”-sanaa. THL:n (tarvevakioitujen menojen) tilastojen mukaan suuret kunnat eivät toimi sen tehokkaammin kuin pienet. Ei kunnissa mitään ylimääräistä henkilöstöä ole. Kyse on auttavien käsien organisaatiosta, jossa johtoporras on varsin pieni. Auttavia käsiä voisi tietenkin vähentää, ja kukaties tekevätkin niin, mutta kysehän on silloin palveluiden alasajosta (ehkä viime talven vanhustenhoidon kriisin tapaan). En tiedä mistä tuo lisääntynyt tehokkuus tulsisi. Menneet hallitukset eivät ole suostuneet esitämään uskottavia laskelmia siitä, miten tavoiteltu kolmen miljardin säästö syntyisi. Voi olla yhtä hyvin, että käy aivan päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Siis täysin teoriassa. Muistaakseni optimaalinen kuntakoko olisi joidenkin väitteiden mukaan 20.000 asukkaan kokoinen.
Suomen julkisen sektorin työntekijämäärä ja kokonaispalkkasumma ovat eurooppalaisittain varsin korkeat. Kaikki tuskin ovat niitä auttavia käsiä. Muihin EU-maihin keskimäärin verraten, Suomen julkisen sektorin tulisi toimia n. 6 miljardia euroa pienemmin vuotuisin palkkapanostuksin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntatasolla en näe (pienissä kunnissa) paljon turhia työntekijöitä. Valtaosa koostunee soten auttavien käsien lisäksi opetuksen vastaavista perustason työntekijöistä. Kunnat ovat kyllä valittaneet siitä, että ne on velvoitettu toteuttamaan hyvin monia erilaisia pikkutehtäviä, joiden tekemiseen tarvitaan työvoimaa. Tässäkin on kuitenkin voitu menetellä esimerkiksi niin, että maatalouden lomitukset hoitaa yhden kunnan yksi työntekijä monen naapurikunnankin puolesta.
Jos siirryttäisiin maakuntamalliin, oletan että riski siihen, että johtajien lisäksi saataisiin runsaasti apulaisjohtajia, ryhmäjohtajia, konsultteja yms. on suurempi. Palkkojen suuruus on ehkä oma ongelmansa, joka koskee koko yhteiskuntaa eikä vain sotea. (Yksi perusongelma on ollut viihe aikoina se, että maakohtaisen devalvoitumismahdollisuuden poistumisen myötä palkkataso ei enää elä samaan tapaan suhdanteiden mukaan kuin ennen. Jos palkkakuluja pitää pienentää, palkkoja pitää tavalla tai toisella leikata, mutta valtio ei siihen näköjään nykyään pysty.)
Ilmoita asiaton viesti
Vaalikeskustelussa myös persujen Halla-aho ilmoitti kannattavansa tätä maakuntamallia. Ilman kokoomuksen vaatimaa valinnanvapaussekoilua Sote-uudistus olisi valmistunut jo edellisellä vaalikaudella ja kokolailla samanlaisena kuin nyt on hallituskeskusteluissa sovittu. Kokoomus on saanut paljon tuhoa aikaan, mutta nyt se näyttää jäävän yksin oppositiossa räkyttämään vastarannalle.
Ilmoita asiaton viesti
Niinkö? Keskustan hellimää maakuntamallia Halla-aho kutsuu tarpeettomaksi himmeliksi.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/halla-aho-varoi…
ja
Näin puolueet vastasivat hallitustunnustelija Rinteen kysymyksiin – Lue yhteenveto kaikista vastauksista
Perussuomalaiset
Maakuntamalli ja valinnanvapausajattelu eivät saa puolueelta kannatusta.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006087889.html
Ilmoita asiaton viesti
Valinnanvapaus ! Yle uutisoi juuri, että 50 % suomalaislla on yksityinen terveydenhoitovakuutus ja nämä käyttävät yksityisiä vastaanottoja terveyskeskusten sijaan. Tämän lisäksi liki koko työllisten työterveyshoito on yksityisten tuottamaa.
Valinnanvapaus koskee vain pientä porukkaa terveyskeskuksista riippuvaisia köyhemmästä päästä ja lähinnä syrjäseudulla, joten asia on enemmänkin ideologosesti merkittävä – eikä sinänsä todellisuudessa ja käytännössä.
Palveluiden turvaamista yhtäläisesti kaikille kohtuullisin jonotusajoin ei näytä puolueita juuri sinänsä kiinnostavan.
Ilmoita asiaton viesti
> Valinnanvapaus koskee vain pientä porukkaa terveyskeskuksista riippuvaisia köyhemmästä päästä ja lähinnä syrjäseudulla
Tästä sellainen huomio, että pikkukunnissa valinnanvapaus voi tarkoittaa sitä, että jo nyt minimikokoinen terveyskeskus menettää suuren osan asiakkaistaan, eikä sitä enää ylläpidetä poenentyneen asiakasmäärän vuoksi, ja näin kaikki palvelut siirtyvät vähitellen suurempikokoiseen naapurikuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Näin voi toki käydä, mutta tarvitaanko sitten lopulta edes sitä pientä kuntaa terveyskeskuksineen ?
Palvelujen laatu ja saatavuus kai ne nyt lopulta ovat kaikkein tärkeimmät – tai ainakin pitäisivät olla.
Monissa pienissä terveyskeskuksissa on se ongelma, että lääkärit eivät halua töihin huonosti järjestettyihin työtilaisuuksiin suurin omin vastun ja näiden lääkärit ovatkin näissa tavallisimmin kalliita kokemattomia keikkalääkäreitä.
Sikälikin nuppimäärän mukainen arviointi on kysymyksenalainen. Kauniaisissa varmaan valtaosa käyttää yksityisiä vastaanottoja omin vakuutuksin, eikä terveyskeskus ole niin merkittävä palvelujetarjoaja, mutta köyhällä Rautavaaralla terveyskeskuksen rooli on varmasti merkittävä.
Ilmoita asiaton viesti
Sekin voisi olla yksi politiikka, että siirretään kaikki ihmiset pikkukunnista maakuntakeskuksiin, mutta en kannata sitä. Ainakin näillä kulmilla palveluiden laatu ja saatavuus ovat nyt varsin hyviä, joten kukaan ei kaipaa mitään uutta keskusvetoista mallia, joka oletettavasti vain heikentäisi noita palveluita.
> Monissa pienissä terveyskeskuksissa on se ongelma, että lääkärit eivät halua töihin huonosti järjestettyihin työtilaisuuksiin suurin omin vastun ja näiden lääkärit ovatkin näissa tavallisimmin kalliita kokemattomia keikkalääkäreitä.
Tällaisia ongelmia on, mutta homma kuitenkin toimii. Kandit päivystävät 24h, ja jossain kunnasa on pari virolaista lääkäriä. Olosuhteisiin nähden palvelut toimivat varsin hyvin, ja kuntalaiset ovat tyytyväisiä. Sydänkirirgeista pikkukunnissa ei edes haaveilla, muta noiden huolella järjestettyjen palveluiden säilymisestä kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntalaiset eivät ole tyytyväisiä terveyskeskusten palvelujen laatuun ja saatavuuteen kaikkialla Suomessa.
On pitkiä jonoja ja ajanvarauksen ongelmia, kuten myös potilas-lääkärisuhteen ongelmaa alati vaihtuvien keikkalääkäreiden takia. Omalääkärijärjestelmät tuttuine lääkäreineen eivät ole mahdollisia, vaan potilas joutuu aina ensimmäiselle vastaanotolle.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ole ehkä kaikkialla. Helsingissäkin valitellaan rahvaan eli julkisen puolen jonoja :-). Meillä en ole onneksi turhiin johoihin törmäillyt (en tosin ole palvelujen suurkuluttaja, joten kokemukseni ovat rajallisia). Pienessä kunnassa valinnanmahdollisuuksia lääkäreiden suhteen ei ole niin paljon kuin suurissa, mutta mieluummin ne vähät kuin ei ollenkaan. Nykyinen malli on siitä hyvä, että kunnat voivaat valintansa mukaan joko järjestää palvelunsa itse tai yhteistyössä toisten kanssa. Kuntalaiset saavat näin juuri siten järjestetyt palvelut kuin haluavatkin.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisessä mallissa on toki puuutteensa: on jonoja nimenomaan julkisella puolella. Mutta hyppääminen tuntemattomaan suuur-uudistukseen näin huonosti valmistautuen kuin on kaavailtu, näyttäisi johtavan ojasta allikkoon.
Toimivaa järjestelmää ei siis kannata muuuttaa kertarysäyksellä aivan uuden mallin mukaiseksi, koska ei tiedetä mitä saadaan. Siksi uudistuksia olisi tehtävä harkiten ja askel kerrallaan.
Se ei tosin tyydytä poliitikkoja, koska vaalikausi tuppaa helposti loppumaan kesken. Siksi pitäisi suosia parlamentaarisia komiteoita eli ottaa myös oppositio mukaan valmisteluun. Muussa tapauksessa tempoillaan hallituskaudesta toiseen eri suuntiin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen sotejärjestelmä on tunnetusti maailmanluokkaa, joten tuntemattomaan hyppääminen ei tosiaan kannata. Pienten askelten politiikka olisi paljon järkevämpi.
Yhden hallituksen, omalla pienellä enemmistöllään yhden vaalikauden aikana läpi puskemien, tuon joukon näkemyksiä edustavien ja opposition kantaa vastaan olevien suurten muutosten politiikka on tosiaan umpisurkea. Jos tuollaista harrastetaan, kai seuraavalla hallituksella on taas oikeus kääntää koko systeemi jälleen toisin päin päälaelleen. Oikea tyyli olisi tehdä tuon kokoluokan ja merkittävyyden uudistuksia konsensushengessä niin, että pitkään vaikuttavilla uudistuksilla on myös pitkäkestoinen selvän enemmistön tuki. Edellinen ehdotuskin sisälsi noin yhden puolueen kannattaman maakuntamallin ja noin yhden puolueen kannattaman valinnanvapausmallin. Minusta tuo on aika vastuutonta asioiden hoitoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, laadukas kommentti!
Ilmoita asiaton viesti
Suurissa organisaatioissa on aina paljon turhaakin väkeä töissä – Pikku pomoja on pilvin pimein. Esimerkkinä vaikkapa Helsinki, jossa paljon turhaa väkeä töissä – Ajatelkaa maakuntamallia Uudellamaalla – Siitä tulisi jättikokoinen ja tehoton.
Hollannissa on tehty tutkimuksia hoitohenkilökunnan työstä ja huomattu että hoitajat ovat tehokkaampia ja tekevät laadukkaampaa työtä, mikäli esimiestasoja ole – Eli vastuu siirretään hoitajille. Tämä voi johtua siitä että kun vastuu on yksilöllä, hänen on ajateltava hommaa kokonaisvaltaisesti eikä voi siirtää vastuuta ylöspäin.
Ilmoita asiaton viesti
Suuri organisaatio on luonnostaan tehoton ja kankea sekä epäinhimillinen. Ajatellaanpa esimerkiksi vaikka suuria kouluja oppilaiden kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Omankin kokemukseni perusteella sellainen organisaatio, jossa työntekijät kantavat vastuuta hyvästä toimnnasta, toimii paremmin kuin sellainen, jossa on paljon välijohtoa ja muita ulkopuolelta neuvojia. Erityisesti Suomeen sopii tuollainen työtekijöiden varaan laskeminen, sillä ihmiset ovat tottuneet toimimaan itsenäisesti, ja ovat hyvin koulutettuja.
Ilmoita asiaton viesti
Poisto.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni kevennys: Otsikkohan on kuin Fingerporista! Oiḱein valmistettuna maksa on kyllä todella hyvää.
Ilmoita asiaton viesti