Lokari

Britannia kriisissä – samoin monarkia?

Brexit-sekoilu on paljastanut Britannian politiikan ja poliitikkojen heikkouden. Pääministeri David Cameron pani kansanäänestykseen  eron EU:sta parantaakseen puolueensa asemia Hän oli varma, että brexit torjutaan, mutta toisin kävi. Nyt kärsitään tämän munauksen seurauksista. Nykyinen pääministeri Theresa May yritti viime vuonna samanlaista temppua järjestäessään ylimääräiset vaalit vahvistaakseen asemiaan tulevissa brexit-neuvotteluissa – mutta puolue menettikin enemmistönsä parlamentissa, mikä vaikeuttaa nyt esillä olevan brexit-sopimuksen hyväksymistä.

May sai juuri luottamuslauseen puolueeltaan, mutta kolmasosa äänesti häntä vastaan. Oppositiopuolue labour tietysti vastustaa neuvoteltua brexit-sopimusta, ja konservatiiveissakin on vahva sopimusta vastustava siipi. Osa vastustajista haluaisi sopimuksettoman peräeron EU:sta, osa uuden kansanäänestyksen ja pysymisen EU:ssa. Jos neuvoteltu erosopimus ei mene läpi parlamentissa, seuraa ainakin hetkeksi poliittinen kaaos. Maa on pahasti kahtia jakautunut.

Nyt pitäisi katseiden kääntyä kuningattareen päin, mutta Windsorin linnasta ei ole kuulunut mitään. Vaikka kuningatar Elisabetilla on teoriassa laajat valtaoikeudet, hallitsijalla ei ole ollut tapana puuttua julkisesti päivänpolitiikkaan. Tosin hän on ollut säännöllisesti yhteydessä pääministeriin. Eikö hän silti voisi ottaa julkisesti kantaa vallitsevaan kriisitilanteeseen ja kansan kahtiajakautumiseen, silti puuttumatta poliittisiin vaihtoehtoihin?

Monarkiaa on perusteltu nykymaailmassa muun muassa sillä, että se yhdistää kansakuntaa. Nyt kun britit todella tarvitsisivat yhtenäisyyttä, luulisi kuningattaren haluavan osoittaa, että monarkialla on vielä jotakin virkaa maailman tasavaltalaisten valtioiden joukossa. Kansakunnalle suunnattu, yhtenäisyyteen kehottava julkinen puhe olisikin nyt paikallaan – sellaisiahan kuningas Yrjö VI piti useitakin viime sotien aikana nostattaakseen kansan taistelutahtoa vakavassa kriisitilanteessa.

Eikö kuningattaren kunto enää sallisi julkista puhetta? Jos näin on, hänen sinnikäs riippumisensa vallankahvassa kostautuu monarkiaa ja maata vahingoittavalla tavalla.

Vai eikö hän jostakin muusta syystä halua vedota poliitikkoihin ja kansalaisiin? Varsinkin konservatiivien jääräpäihin kuningatar voisi kuitenkin pystyä arvovallallaan vaikuttamaan. Viime aikoina Britannian kuningashuoneesta on kantautunut lähinnä vain uutisia sukuun naitujen prinsessojen keskinäisestä riitelystä.

Täältä pohjoisesta tasavallasta katsoen brittien touhut vaikuttavat monellakin tavalla käsittämättömiltä. Asia kiinnostaa meitäkin, sillä brexit merkitsisi suoneniskua Suomen ulkomaankaupalle.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (73 kommenttia)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kuningatar tuskin puuttuu politiikkaan, eikä varsinkaan näin mielipiteitä jakavaan asiaan. Tai jos sanoisikin jotain, niin varmaankin niin yleisellä tasolla, että sitä ei voisi tulkita minkään esitetyn vaihtoehdon puoltamiseksi tai vastustamiseksi.

Jos Mayn ehdotuksesta äänestettäisiin nyt, se varmasti hylättäisiin. Mitä sitten tilalle? EU ei halua avata sopimusta enää uusille neuvotteluille. Pienet viilaukset sanamuotoihin ja vakuuttelut Irlannin rajan ongelmien ratkaisemisesta eivät riitä. Aikalisä tammikuulle voi pehmittää joitain vastustajia, mutta toisaalta voi olla, että mitään muutosta ei tapahdu. Mayn ajama puolittainen ero EU:sta ei tyydytä niitä, jotka katsovat kansanäänestyksen tarkoittavan täyttä eroa EU:n hallintokoneistosta ja siirtymistä EU:n ulkopuolisen maan asemaan.

Selvä vaihtoehto olisi siirtyminen ajamaan Kanada-tyylistä vapaakauppasopimusta. Tämä kelpaisi brexit-henkisillekin. Mutta ongelmana on tietenkin se, että konservatiivisten kansanedustajien enemmistö kannattaa puolittaista eroa tai EU:hun palaamista. Sama koskee oppositiota. Tämäkin polku on siis umpikujassa (= enemmistö parlamentissa puuttuu) samaan tapaan kuin tuo puolittainen ero.

Kanada-tyylisen ratkaisun puolesta puhuu se, että britit ovat jo säätäneet lain, jonka mukaan ero astuu maaliskuussa voimaan. Jos mitään uusia päätöksiä ei saada aikaan, marssitaan kohti WTO- tak Kanada-mallia.

Myöskään uusilla vaaleilla tai uudella kansanäänestyksellä ei ole enemmistöä tukenaan, joten nuokin polut ovat toistaiseksi toimimattomia. Eron peruminen parlamentin päätöksellä ei varmaankaan tule kyseeseen. Jatkoaikaa saattavat vielä hakea.

Yksi mahdollisuus on se, että tuttuun tapaansa EU keksii joitain uusia syitä neuvotella vielä kerran, juuri ennen määräaikaa, pitääkseen britit lähelä itseään. Tässä jarruna on se, että ehkä mitään myönnytyksiä ei haluta tehdä, koska jotain vastaavaa voisivat pian vaatia muutkin jäsenmaat, ja joku voisi innostua eroamaankin. Ehkä EU:lle sopimukseton ero on parempi, vaikka se ei sitä alun perin varmasti halunnutkaan.

Minun paras käsitykseni on se, että poliitikot ovat itsekin aika sekaisin, eikä edes Mayllä ole selvää suunnitelmaa. Remain-puolen konservatiivipoliitikot yrittävät keksiä joitain uusia kikkoja ja neuvottelustrategioita, ja yrittävät taivutella brexit-leiriä ja oppositiota niin kauan kun aikaa riittää. Brexit-puolella monet odottelevat toivolla maaliskuuta ja kunnoon eroa. Ehkä toivovat myös, että May ja muut hyväksyisivät Kanada-tyylisen vapaakauppasopimuksen linjakseen jossain vaiheessa, ja valmistelisivat sitä jo ennen maaliskuuta, jotta erosta ei muodostuisi liian kovaa.

En usko että brittien päätöksillä on kovin suurta merkitystä Suomen ulkomaankaupalle. Ei EU mihinkään kovin rankkoihin kostotoimiin ja eristämisiin ryhdy, vaan järjestää eron jälkeen kauppasuhteet tärkeään kauppakumppaniinsa mahdollisimman pikaisesti jälleen mahdollisimman vapaiksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#1
En minäkään usko, että kuningatar puuttuu asiaan - joko tradition johdosta tai vanhuuttaan. Spekulaationi kohdistui nimenomaan yleiseen sovittelevaan vetoomukseen, ei poliittisiin vaihtoehtoihin.

Brexit-pakka on täysin sekaisin, ja jää nähtäväksi, miten siinä käy.

Toivottavasti olet oikeassa Suomea koskevilta osin. Mediassa on näkynyt huolestuneita lausuntoja talouselämän taholta. Alkuvaiheessa tulee varmasti tappioita, mutta tietenkin tilanne neuvotellaan kuntoon - aikaa myöden.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Britit haluavat eroon tulliliitosta ja EU yrittää kynsin ja hampain pitää brittien kaupankäynnin Brysselin määräysvallassa. Tästä siis on kyse rivien välissä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Laurille ja Pekalle. Termien kanssa pitää olla tarkkana EU:ssa. Mitä tarkoitat tulliliitolla, vapaakaupalla ja EU:n sisämarkkinoilla? Mitä eroa ja onko jostain jo sovittu Brexit-sopimuksessa? Kaivelen tätä asiaa aina siellä täällä, ja joltakin blogistilta sain vastauksen, että mistä minä sen tietäisin, mistä on sovittu. Kuitenkin kirjoittaa piti asiasta, josta ei tiedä mitään.

Käsitykseni on, että kukaan ei pysty kertomaan Brexit-sopimuksen sisältöä, koska mistään ei ole itse asiassa vielä sovittu mitään. Voitte todistaa olevani väärässä kertomalla, mitä on sovittu koskien neljää perusasiaa: ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja rahan liikkumisesta Englannin ja EU:n välillä Brexitin jälkeen. Olkaat hyvät.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Käsittääkseni brexitsopimusta ei ole vielä tehty. On olemassa vain yksi sopimusehdotus Mayn ja Brysselin kesken, jota ei otettu edes äänestykseen tällä viikolla.

Mitä ilmeisimmin ja mitä rivien välistä voi lukea, tämä 560- sivuinen sopimusehdotus on kirjoitettu niin vaikeaselkoisesti ja monitulkitaiseksi, että osanneeko lopulta kukaan tarkasti yksilöiden kertoa sopimuksen todellisen sisällön.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#3
Kuten Kiiski totesikin, mistään ei ole sovittu. On vain olemassa valmiiksi neuvoteltu sopimus, jota May ei tuonut parlamentin käsittelyyn.

Mitä tulee kunkin tietämykseen brexitistä, kysymyksessä on niin monitahoinen ongelmakokonaisuus, että kukaan ei sen kaikkia yksityiskohtia hallitse. Kaikki kirjoittelu - vähänkin merkittävistä aiheista - niin mediassa kuin sosiaalisessakin mediassa tapahtuu enemmän tai vähemmän puutteellisen tietämyksen olosuhteissa.

Noita termejä voi itse kukin opiskella netin avulla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Brexitin sisällön kannalta keskeisin kysymys on kai se, siirtyykö Britannia täysin itsenäiseksi EU:n ulkopuoliseksi valtioksi, joka voi itse päättää tulleistaan jne. (täysi brexit), vai jääkö se osittain EU:n päätösvallan alle (puolittainen brexit). May on valinnut linjakseen tuon puolittaisen brexitin, ja se linja on nyt vaikeuksissa. Aika näyttää pystyykö hän vetämään tuota linjaa, vai voittaako täysi brexit.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #7

Näyttää siltä, että parlamentissa täysi/kova brexit on niskan päällä - siksi May ei päästänyt sopimustaan äänestykseen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #8

Täysi brexit on siinä mielessä voimissaan, että parlamentti ei uskalla äänestää Mayn ehdotuksen puolesta. Osin siksi, että jäämistä EU:n "vasalliksi" nähtäisiin vuoden 2016 brexit-äänestyksen vastaisena. Osin Mayn suunnielmaa vastustetaan myös puoluetaktisista syistä, osin sopimuspaperin ongelmien vuoksi, ja osin kai siksikin, että jotkut haluavat jäädä mieluummin EU:n täysjäseneksi.

Toisaalta brexit-leiri on heikko siinä mielessä, että koko parlamentin päättämättömyyden ongelma on syntynyt siitä, että remain-kansanedustajia on parlamentissa enemmän kuin brexit-kansanedustajia. Suuri osa kansanedustajista, pääministeri mukaan lukien, on siinä ongelmallisessa tilanteessa, että pitäisi järjestää brexit, vaikka on itse sitä vastaan. Siksi kai kaikkia puolittaisiakin ratkaisuja yritetään, ja tutkaillaan mahdollisuuksia perua koko brexit-päätös.

Mutta jos 29. maaliskuuta olisi huomenna, tuosta aikarajasta mentäisiin läpi täyden brexitin linjoilla. Remain-leirillä on vielä sata päivää aikaa keksiä keino olla toteuttamatta täyttä brexitiä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Nyt voisi uusi kansanäänestys olla paikallaan, sillä aikaisemman tulokset ovat "vanhentuneet": osa äänestäjistä on uskonut, että heitä huijattiin. Mutta May pitää kansanäänestyksen tulosta kiveen hakattuna.

Brexitin historia on täynnä kohtalokkaita virhearvioita ja -päätöksiä. Voi olla, että niiden sarja jatkuu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Uudessa kansanäänestyksessä on tietenkin se vika, että edellisen kansanäänestykse tulosta ei ole vielä edes pantu toimeen. Kun tuo äänestys toteutettiin, kaikki puolueet sanoivat, että tulos olisi lopullinen. Ja äänestystä seuranneissa vaaleissa ainakin pääpuolueet antoivat samanlaiset lupaukset vallijulistuksissaan.

Sekin ongelma tuohon liittyy, että tietenkin molemmat puolet yrittivät kerätä äänestäjiä kaikenlaisilla enemmän tai vähemmän pitävillä väitteilä ja mielikuvilla. Ei siis voi sanoa, että vaalit olisivat olleet jotenkin vinoutuneet. Äänestäjien voi katsoa tienneen hyvin, haluavatko eroon EU:sta vai eivät.

Tämä hetki olisi ehkä edullinen remain-puolelle, sillä tilanne on nyt sekaisimmillaan, ja siksi ihmisillä voisi olla taipumus äänestää turvallisen EU:ssa pysymisen puolesta. Toisaalta monia ärsyttää hallituksen haluttomuus toteuttaa brexit kunnolla, kansan äänestämällä tavalla.

Kansanäänestyksessä on myös se ongelma, että on vaikea päättää, mitä äänestyksessä kysyttäisiin. Remain-leiri haluaisi kai kysyä hyväksytäänkö Mayn sopimus, vai jäädäänkö EU:hun. Siinä mielessä tuo olisi epäreilua, että kun remain-vetoinen hallitus tekee mahdollisimman huonon sopimuksen, jota juuri kukaan ei kannata, EU:hun jääminen voi jo näyttää paremmalta vaihtoehdolta. Brexit-leiri voisi haluta kysymykseksi sen, erotaanko EU:sta Mayn ehdottamaan tapaan puolittain, vai Kanada-tyylisesti itsenäiseksi maaksi. Brexit-leiri ei tosin halua äänestystä, koska sellainen jo oli, ja päätös erosta on jo tehty.

> Brexitin historia on täynnä kohtalokkaita virhearvioita ja -päätöksiä.

Suurin "virhe" oli kai se, että David Cameron lupasi painostuksen alla kansanäänestyksen asiasta, ja uskoi kai voittavansa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#12
Vaikeuksia on joka vaihtoehdon toteutuksessa. Uusi kansanäänestys ei liene mahdottomuus, jos vain riittävästi tukea sille löytyisi. Brexit-puoli ainakin lehtitiedoista päätellen valehteli enemmän ja lupasi sellaista, mikä nyt tiedetään mahdottomaksi. Tietenkin on sellaisiakin, jotka ajavat brexitiä maksoi, mitä maksoi.

Cameronin virhearvioinnista tässä nyt kärsitään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #14

Brexit-puolta on arvosteltu virheelliseksi epäillystä väittestä, jonka mukaan terveyspuoli saisi 350 miljoonaa (en ole perehtynyt tähän paljoakaan). Toisaalta on myöhemmin todettu, että saamiset olisivat vieläkin suuremmat, mutta eivät kohdstuisi aivan esitetyllä tavalla terveyspuolelle.

Remain-puolta on arvosteltu ehkä eniten sen talousennusteista, joiden mukaan Britannian talouden olisi pitänyt sukeltaa heti äänestyspäätöksen selvittyä. Britannian taloudella on kuitenkin mennyt hyvin, joten pelottelu on ollut liioittelevaa. Sama cliff edge -pelottelu ("project fear") jatkuu edelleenkin. Toisaalta investoinnit Britanniaan ovat kai aika jäissä. Tämä on kuitenkin normaalia aina epästabiileina aikoina. Vasta aika näyttää miten investoinneille käy tilanteen selvittyä ja rauhoituttua.

> Cameronin virhearvioinnista tässä nyt kärsitään.

Toinen puoli tietenkin juhlii ja onnittelee itseään Cameronin virhearvioon painostamisesta. :-)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #16

Brexitin kannattajat väittivät tosiaan, että EU:sta saataisiin suuri määrä rahaa, mutta käykin päin vastoin. He myös väittivät, että maahanmuutto loppuu heti, mutta niin ei todenäköisesti käykään.

Tähän mennessä punnan kurssi on jo sukeltanut ja investoinnit vähentyneet. Monet yrityksen siirtävät pääkonttoreitaan ja toimintojaan pois Britanniasta.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ehkä suurin virhearvio oli tapa jolla Brexit-äänestys toteutettiin. Ensin päätettiin äänestää erotaanko vai ei ja vasta eropäätöksen jälkeen aloitettiin neuottelemaan erosopimuksesta. Olisivat ottaneet mallia Suomesta, Suomen liittyessä EU:n, ensin neuvoteltiin sopimus josta käytiin kansalaiskeskustelu ja sen jälkeen äänestettiin sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Käytännössä tuo järjestys ei olisi oikein toiminut, koska poliitikot eivät halunneet eroa EU:sta. (Suomessa tilanne oli toinen - poliitikot ajoivat jäsenyyttä.) Enemmistöllä ei siis ollut mitään halua neuvotella erosopimusta.

Ja jos olisi pitänyt jostain syystä sellainen neuvotella, olisivat ehkä neuvotelleet mahdollisimman huonon sopimuksen, jota kukaan ei voisi kannattaa. Vähän sama tilanne kuin nytkin, kun brexitin kannattajien näkökulmasta katsoen sekä EU:hun jääminen että Mayn (Britannian puolittain EU:hun jättävä, huonona pidetty) sopimus ovat jotain muuta kuin mistä kansa päätti vuonna 2016.

Teoriassa yksi mahdollinen polku olisi voinut olla sellainen, jossa olisi ensin äänesetty siitä, erotaanko EU:sta, ja sitten olisi äänestetty kahdesta vaihtoehtoisesta eromallista (brexitiä kannattaneoiden ja brexitiä vastustaneiden mallista).

Tai ehkä ensimmäinen äänestys olisi koskenut vain eron valmistelun aloittamista, ei vielä lopullista eropätöstä. Toisessa äänestyksessä voisi sitten olla kolme vaihtoehtoa, brexitin kannatajien mallinen ero, vastustajien ero ja EU:hun jääminen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Tai ehkä ensimmäinen äänestys olisi koskenut vain eron valmistelun aloittamista, ei vielä lopullista eropätöstä. Toisessa äänestyksessä voisi sitten olla kolme vaihtoehtoa, brexitin kannatajien mallinen ero, vastustajien ero ja EU:hun jääminen."

Tuo vaikuttaisi nykytiedon valossa järkevältä marssijärjestykseltä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #15

Tuossa ehdottamassani marssijärjestyksessä on kyllä ongelmiakin. Yksi on se, että EU ei ehkä haluaisi neuvotella kahdesta vaihtoehtoisesta kilpailevasta ratkaisusta samanaikaisesti, vaan vaatisi Britanniaa päättämään asiasta ennen EU:n mukaan sotkemista. Myös EU:n artikla 50 edellyttää periaatteessa päätöstä erota, ja EU:ssa oli nytkin (ennen oikeuden päinvastaista päätöstä) vahva halu estää tällaiset "kokeiluneuvottelut", koska sellaisten salliminen houkuttelee maita kalastelemaan itselleen lisäetuuksia erouhkailujen avulla.

Tällä linjalla yksi mahdollinen skenaario voisi olla myös se, että brittejä olisi äänestetty heti kärkeen kolmesta vaihtoehdosta: EU:hun jäämisestä, erosta jossa lakkautetaan vain työvoiman vapaa liikkuvuus + jotain muuta, ja erosta jossa Britannia jää EU:n ulkopuolelle. Tässä mallissa ei olisi jouduttu nykyiseen hankalaan tilanteeseen, jossa parlamentti ei oikein tiedä, ajaisinko puolittaista vai täyttä brexitiä. Sopimukset neuvoteltaisiin vasta äänestystuloksen selvittyä.

Kolmen kohdan äänestys vaatisi ehkä myös jonkin uuden äänestysmenetelmän käyttöönoton, esimerkiksi jonkin Condorcet-menetelmän tai IRV:n (joka on teknisesti huonompi vaihtoehto, koska voi jättää konsensusvaihtoehdon valitsematta).

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #17

Loppujen lopuksi tässäkin saattaisi paras periaate olla: keep it simple!

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Briteissä elää eräänlainen uskomus Euroopan ulkopuolisuudesta; "ne siellä Euroopan mannermaalla, ja me erikseen täällä Brittein saarilla."

Britannia kiristyksenomaisesti puristi EU:lta pariin kertaan roimat jäsemaksualennukset, ja se sai hallinnoida omaa talouttaan omassa valuutassaan. Asema EU-jäsenenä on sille ideaali, mutta mikään ei riittänyt.
Käytiin täysin tunteenomaiset ja populistiset vaalit EU-jäsenyydestä, ja pieleen meni.
"Turha rypistellä, kun on jo huonot housuissa."

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Rautomäen pitäisi perehtyä siihen, mitä Britannia maksaa nettojäsenmaksuja tänä vuonna pelkän järjestelmällisen paskanjauhannan sijaan, eikö niin !

Mutta jo on huonotbhousuissa, niin on varmast reaaliteetinkin taso hajua näkemättömän tasolla.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Kiiski voisi mielellään jakaa tietämystään Britannian nettojäsenmaksusta muillekin vi**uilun sijasta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#21
Kiiski, ei pidä purkaa huonoa tuultaan kanssakirjoittajien niskaan. Sivistynyt tyyli on tehokkaampi - jos on jotakin todellista sanottavaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#20
"Britannia kiristyksenomaisesti puristi EU:lta pariin kertaan roimat jäsemaksualennukset, ja se sai hallinnoida omaa talouttaan omassa valuutassaan. Asema EU-jäsenenä on sille ideaali, mutta mikään ei riittänyt."

Tätä kannalta nykytilannetta katsova EU-kansalainen saattaa tuntea pientä vahingoniloa. Minkälainen se ahneen loppu taas olikaan...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Nähdäänkö tässä nyt erään aikakauden loppu? Viime vuosisadalla nähtiin fasismin romahdus 1945 ja kommunismin romahdus 1989. Hyvä että romahtivat, tästä kaikki lienevät samaa mieltä. Mutta merkitsikö brexit ja Trumpin valinta presidentiksi demokratian romahdusta? Toivottavasti olen väärässä, sillä mitään parempaakaan ihmiskunta ei ole keksinyt.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Olet oikeassa. Jokin murroskohta on nyt maailmassa meneillään. Toivottavasti ei kuitenkaan suoranaista demokratian romahdusta, mutta kyllä demokratia on alkanut ontua yleisen valehtelun myötä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Sitä minäkin toivon, sillä liberaalia, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota kunnioittavaa demokratiaa parempaa hallitsemisen mallia ei ole vielä keksitty. On sitä kyllä yritetty, ja pieleen meni niin fasisteilla kuin kommunisteillakin. Joku Ville Tampio tosin kuvittelee että EU olisi samanlainen kuin nämä, vaikka sehän on näiden vastakohta.

Brexitin puolesta käyty kampanja oli sakeanaan puolitotuuksia ja puolillaan puhdasta soopaa, ja merkkejä ulkopuolisesta torallauksesta oli näkyvissä, eikä ilmansuuntaa tarvitse arvailla. Marraskuussa 2016 Donald Trump pääsi presidentiksi populismiin, puolitotuuksiin, valheisiin ja ulkopuoliseen trollaukseen perustuvalla kampanjalla. Demokratiasta vientituotteen tehneen maan presidentti antaa palttua oikeuslaitoksen ja keskuspankin itsenäisyydelle, leimaa median kansan viholliseksi ja kääntää selkänsä monenkeskiselle sopimiselle. Vladimir Putina ihaileva äärioikeisto nostaa päätään siellä täällä, ja Suomen itsenäisyyspäivää häpäistään liehuttamalla natsilippuja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #31

Nykyiset nuoret sukupolvet eivät ilmeisesti tunne historiaa. Tuskin kukaan haluaa kansanmurhaajien symboleilla melskata ja heihin samaistua. EU:ssa on toki kritisoitavaa, mutta tolkku pitäisi säilyttää kritiikissäkin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kun tilannetta ja kansan mielipiteitä tarkkailee, voisi tulla myös siihen vaihtoehtoiseen johtopäätökseen, että romahtamassa on EU:n harvainvalta eikä demokratia. Itse asiassa sekä brexitissä että Trumpin valinnassa kyse oli siitä, että kansa halusi päättää eri tavalla kuin elitti. Tässä mielessä demokratia osoitti voimaansa eikä heikkouttaan.

Tietenkin on mahdollista, että nuo keikaukset johtavat johonkin hullumpaan. Erityisesti Trumpin kohdalla voisi pelätä, että demokraattisesti johtajia valitseva kansa on sen verran sekaisin, että valitsee huonoja johtajia. Tämän voisi siis katsoa demokratian ongelmaksi, vaikka tässä demokratia toimiikin siinä mielessä mallikkaasti, että kansa saa haluamansa johtajat.

Briteissä en vetäisi vielä johtopäätöksiä siitä, millä tavoin demokratian tila on parantumassa tai huonontumassa. Kansa osoitti tahtonsa, mutta poliitikoilla on vaikeuksia toteuttaa kansan tahto.

Jos oikein tosissani mietin, näen taustalla sellaisia tekijöitä kuin globalisaatio, nettiytyminen ja negatiivinen mainonta. Tuossa sopassa demokratia voi huonontuakin, monesta eri syystä, kuten vallan keskittymisen tai kansan sekoilun tai politiikan kyynistymisen vuoksi. On myös mahdollista, että demokratia ei kärsi lainkaan tai toipuu, kun ihmiset oppivat suhtautumaan uudella tavalla näihin uusiin ilmiöihin. Ehkä paras olisi valistaa ihmistä noiden uusien ilmiöiden vaaroista, niin osaavat äänestää järkevästi.

Demokratian hyvyydestä olen samaa mieltä. Sitä kannattaa puolustaa. Jossain määrin se tarkoittaa myös sitä, että pitää puolustaa brittien oikeutta erota järjestöstä, jonka he katsovat itselleen haitalliseksi. ja yhdysvltalaisten oikeutta valita välillä joku vaihtoehtoinen johtaja jämähtäneen puolue-eliitin ulkopuolelta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Demokratiasta on kysymys sekä brexitissä että Trumpin valinnassa. Huolestuttavaa kuitenkin on huijaus, jolla ihmisiä johdateltiin. Totuuden jälkeinen aika edustaa tässä mielessä huonosti toimivaa demokratiaa. Aina on tietenkin vaalipropagandaa levitetty, mutta nykyisin se on saanut aivan uudet mittasuhteet. Syinä tähän ovat varmasti mm. globalisaatio, digitalisoituminen ja koulutuksen sekä tiedon arvostuksen heikkeneminen - suoranainen tyhmistyminen.

Kuitenkin demokratia on puutteineenkin paras kokeilluista vaihtoehdoista.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #28

Sehän näissä molemmissa tapauksissa on huolestuttavaa, että mennään tunne edellä uurnille pää valeuutisten sekoittamana. Venäjllä pyöritetään varsinaista trollitehdasta ja sehän aika pitkälle näitten molempien onnettomien valintojen taustalla on. Taitaa olla osa keltaliivienkin mellakoinnista Kremlin masinoimaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #29

#29
Juuri niin. Jotakin uutta - ja ikäväää - tässä ajassa on.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #33

Onneksi tässä ajassa on sentään hyvää kirjallisuutta. Venäjältäkin on tullut jotain hyvää jopa viimeisen klassikon Aleksandr Isajevitš Solženitsynin kuoleman jälkeen. Ja kotimainen kirjallisuus on hyvässä vedossa. Aamen.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005933556.html...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

EU edustaa nimenomaan demokratiaa vaikka joku Ville Tampio ei sitä tajuakaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #30

Kai EU:n voi katsoa olevan kokoelma valtioita, jotka ovat tunnetusti melko demokraattisia. Toisaalta äänestysprosentti EU-vaaleissa on yleensä varsin alhainen, EU-parlamentin rooli EU:ssa on aika vähäinen, kansalaiset eivät osaa kertoa miten EU:n päätöksentekokoneisto toimii, ja tunnetusti Brysselissä lobbarivalta on vahvaa. Voi myös yleisesti epäillä, että suurissa organisaatioissa kansanvalta on suurten etäisyyksien, yksilön suhteellisen pienuuden ja suurten rahamäärien houkuttelemien polittikkojen, virkamiesten ja lobbareiden vuoksi pieni.

Jos EU:sta tulee ohje, että Suomen susia pitää suojella, tavallinen kansalainen ei edes ymmärrä, mitä pitäisi tehdä, jos haluaa muutosta politiikkaan, tai haluaisi itse päättää asiasta. Ja vaikka ymmärtäisikin, hyvällä todennäköisyydellä luopuu vaikuttamishankkeista, koska ei katso omien voimiensa tai oman viteryhmänsä voimien riittävän. Suomen poliitikotkin tuntuvat usein ottavan kaiken EU:sta tulevan annettuna, eivätkä käy sitä kritisoimaan tai asioiden tilaa muuttamaan (poislukien ammattikritisoijat eli perussuomalaiset, jotka kritisoivat, mutta joilla ei ole valtaa muuttaa asioita).

Yhteenvetona, voi kai yhtä hyvin ajatella, että EU edustaa kabinettivaltaa, vaikka kaikki globalismin hyvyyteen uskovat eivät EU:n tätä puolta näekään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #32

EU edustaa demokratiaa, mutta vikansa on siinäkin. Olen itsekin verrannut sitä Neuvostoliittoon - toki erojakin on.

http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247085-suur...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #35

Jos EU:ta vertaa Neuvostoliittoon, varmaankin EU:n on vertailussa demokraattisempi. Jos sitä vertaa Suomeen, tulos voi jo olla toinen.

Blogiartikkelissa oli monia hyviä huomioita. Oma suhtautumiseni suurvaltoihin ja keskushallintoihin on sen suuntainen, että niille ei kannata valtaa liikaa tyrkyttää, sillä ne aivan varmasti osaavat sitä itselleen vaatia ja omia itsekin. Jos kääntää katseen vähäksi aikaa muualle, demokratia saattaa helposti livahtaa jonnekin järjestelmän syövereihin. Jos halutaan demokratian säilyvän, sitä on hyvä vetää mustasukkaisesti aina hieman kansaan päin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #36

EU:n demoratiavajeesta on puhuttu jo pitkään. Suuri organisaatio pyrkii aina helpottamaan toimintaansa keräämällä valtaa keskusjohtoonsa. Siksi jäsenmaiden on tosiaan syytä pysyä valppaina.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #36

EU:n vertaaminen Neuvostoliittoon on mieletöntä, koska Neuvostoliitto oli kommunistinen diktatuuri. EU:n vertaaminen Suomeen on yhtä mieletöntä kuin Suomen vertaaminen Turkuun.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #38

"38
Lähes kaikkea voi verrata. Vertailu ei tarkoita yksi-yhteen - vastaavuutta. Suurilla valtio-organisaatioilla on tiettyjä yhteisiä ominaisuuksia yhteiskuntajärjestelmien eroista riippumatta. Julkisuus vain helposti repäisee vaatteensa, jos vertailun kohteilla on myös silmiinpistäviä eroja.

Turullakin ja (muulla) Suomella on yhteisiä piirteitä, esimerkiksi: kummassakin asuu enimmäkseen suomalaisia, jotka puhuvat suomea - kukin toki hiukan omalla tavallaan. Vertailussa tarvitaan siis vivahteiden tajua.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #41

Nimenomaan, ja ne villetampiot jotka EU:ta natsi-Saksaan vertaavat, ovat kadottaneet vivahteiden tajun lisäksi kaiken muunkin tajun. EU:han perustettiin juuri siksi, etteivät toisen maailmansodan kauhut enää koskaan toistuisi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #44

Olihan se viittaus natsi-Saksaan mauton nykytilanteessa, jossa asia on kovin tulehtunut, minkä ansiosta natsien hirmuteot nousevat heiton johdosta fokukseen.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #46

Oli, se oli paitsi mauton myös tyhmä ja tyystin perusteeton.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #54

Mauno Koivisto neuvoi aikoinaan: Jos provosoidaan, ei pidä provosoitua.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #59

Persut provosoituvat ihan omia aikojaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #63

Sattaa olla näinkin, mutta kun perussuomalainen provosoi viittaamalla natsi-Saksaan, media ja sosiaalinen media provosoituivat. Tolkuttomuuden sivuuttaminen hiljaisuudella olisi Mauno Koivoston linjan mukaista "ei provosoitumista".

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #32

Onhan se äänestysprosentti alhainen, koka ihmiset eivät oikein vaivaudu ottamaan EU-asioista selvää. Toisaalta on ehkä parempi että ne jotka eivät ymmärrä, eivät äänestä, ettei käy niin kuin brexitissä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #40

Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää, että äänestäjät (= päättäjät) ymmärtävät hyvin, mitä maailmassa tapahtuu, jotta voivat tehdä järkeviä päätöksiä. Järjestelmän tulisi olla niin selkeä, että kansalaiset ymmärtävät sen toimintatavat (vrt. EU). Demokratian toimivuuden kannalta on hyvä, jos mahdollisimman moni kansalainen äänestää. Näin heikoimpien ääni ei jää vahvimpien varjoon.

On sanottu, että valistunut yksinvaltius on jossain mielessä paras hallintotapa (eli silloin jos meillä on riittävän fiksu valistunut yksinvaltias), mutta demokratian ajatus on päinvastainen, eli vallan kierrättäminen kansan kautta (suljettujen kabinettien päätösten sijaan). Tällöin on hyvä, jos kansa pohtii asioita aktiivisesti, on mahdollisimman valistunutta, ja mahdollisimman moni äänestää.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #42

Tuossa on vinha perä. Sivistys on vahva rokote Pietarin trollitehtaan ja muiden valemedioitten levittämiä valheviruksia vastaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #43

Sivistys auttaa selviytymään myös BBC:n, Guardianin ja Skyn tiedotussodasta :-)

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #45

BBC ja Yle ovat ihan luotettavia enimmäkseen. RT ja MV ovat toista maata.

Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #43

Ottaako joku oikeasti näitä Pietarin trollitehtaita todesta?

Kuulostaa tyhmimmältä sitten 70-luvun kommunistien ja taistolaisen houruilujen. Silloin heille kaikki oli kapitalistien agentteja, imperialistien juonia ja vastavallankumouksellisuutta.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #50

Esim. kaikki ne jotka äänestivät EU-eron puolesta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #42

#42
Valistuneesta itsevaltiaasta on puhuttu, mutta se jää teoreettiseksi pohdiskeluksi, sillä ei löydy niin valistunutta yksilöä, jota valta ei pilaisi ja ehdoton valta ehdottomasti.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #47

Ja jos jostain löytyykin yksi riittävän valistunut, hänen seuraajansa kuitenkin todennäköisesti pilaa jo kaiken, ja ryhtyy ehkä huonoksi itsevaltiaaksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #48

En luottaisi kovin paljon sen ensimmäisenkään valistuneen löytymiseen ja tämän mahdollisen valistuneisuuden pitävyyteen aikaa myöden (valta pilaa...).

Mitkä muuten olisivat valistuneen johtajan kriteerit? Keskeinen piirre voisi olla valistuneisuuden ohella vallanhalun puute - olisi siis valittava mahdollisimman vastahakoinen kandidaatti virkaan. Pyrkyrit ja puoluebroilerit heti pois listoilta...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #51

"Valistunut" ei ehkä ole kaikkein paras termi tuollaista johtajaa kuvaamaan (hieman liian yksipuolinen), mutta koska vanha sanonta käyttää sitä, sitä kai on käytettävä. Ajattelen että valistuneisuus tarkoittaa tässä ehkä ensisijaisesti sitä, että johtaja ajaa tinkimättömästi hallitsemansa kansan etua (ja siinä samassa kai hieman vähäisemmässä määrin muidenkin), ja on myös sen verran lahjakas (yhteiskunnallisissa asioissa valistunut + tehokas + diplomaattinen + ...), että osaa ohjata kansakuntaa tuollaiseen hyvään suuntaan. Kaikki vallanhaluiset ja pyrkyrit pitäisi kai karsia pois, vaikka kai joitain pieniä paheita voi sallia, jos yleissuunta on muuten hyvä.

Historiallinen esimerkki voisi olle Cincinnatus, joka haettiin auran varresta diktaattoriksi, ja joka palasi auran varteen hommat hoidettuaan. Ehkä tarvitaan pari tuhatta vuotta tarinan virittelyä, että jostain kuolevaisesta saadan leivottua ihanteellinen epäitsekkään johtajan mallikuva. :-)

Tulee mieleen myös muutamia itse tapaamiani tyyppejä, jotka ovat olleet lähellä täyttää nuo kriteerit. Mutta he eivät ole olleet aivan yhteiskunnan korkeimmilla portailla. Ehkä voi ajatella, että ylemmillä portailla kilpailu on niin kovaa, ja pyrkyreitä paljon, että valistuneiden johtajien uran nousu tyypillisesti katkeaa ennen korkeimmille jakkaroille nousua.

Brexitissä kiinnitän huomiota siihen, että ainakin May on nyt luvannut luopua vetovastuusta ennen seuraavia vaaleja. En tosin luota häneen silti täysin. Vaikea sanoa, mikä osuus luottamuspulasta johtuu siitä, että hänen tavoitteensa ovat väärät, ja mikä siitä, että hänen kykynsä eivät riitä. Muutamia häntä luotettavampiakin brexitiin liittyviä henkilöitä voisin mainita, mutta parempi jättää mainitsematta, koska kyse on joka tapauksessa kuumasta aiheesta ja kuumista mielipiteistä. Kriisiaikoina käy usein niin, että osasta ihmisistä tulee esiin se hyvä puoli, vaikka osa ryhtyykin juonittelemaan entistäkin enemmän. Suomessa voi kai olettaa, että viime sotien aikoina moni johtaja otti johtoroolinsa vakavammin kuin nykyisinä helppoina rauhan aikoina.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #53

Valistunut vastaisi terminä käsitettä valtiomies (tai -nainen). Tämä ajattelee valtakunnan etua, ohi lyhtnäköisen oman ja puolueen edun tavoittelun. Sellaisia ei ole poliittisilla areenoilla viime aikoina näkynyt. Mutta ei tällainenkaan itsevaltiaaksi sovi, koska ehdoton valta turmelee ehdottomasti. Valtiomiehellä tulisi olla rajoitettu toiminta-aika - ehkä myös jokin rajattu tehtävä, jonka hän hoitaa ja poistuu sen jälkeen vähin äänin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #58

Määräaikaisuus on tosiaan yksi hyvä lääke. Toinen mieleen tuleva on kaksoisroolien kieltäminen. Hallitsijan pitäisi siis olla mahdollisimman riippumaton muista intresseistä (kutan vaikkapa liike-elämän tai jonkin muun eturyhmän eduista). Kolmas kikka voisi olla hyvä eläke, joka vapauttaa johtajan hallitsijaroolin jälkeisen tulevaisuutensa jounittelun taakasta. Palkintovirat voisi myös kieltää. Suomessakin voisi joitain noista kohdista parannella.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #61

Riippumattomuus on tärkeä, mutta vaikea järjestää, sillä jokaisella on sidoksensa. Ajatellaanpa vaikkapa presidentti Trumpia ja hänen bisneksiään.

Eläke ei voine koskaan olla niin hyvä, että ei lisää hamuttaisi. Itsevaltaisissa maissa hallitsijat tunnnetusti keräävät valtiolta varallisuutta omille tileilleen miljardikaupalla.

Aina on parantamisen varaa - Suomessakin.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #64

Joo, semmoiset listavaalit kuin Ruotsissa voisivat olla hyvä juttu. Silloin ei kansa äänestelisi näitä mikkoalataloja eduskuntaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #68

Niinpä kyllä. Jollain konstilla kuitenkin ehdokkaat olisi pantava järjestykseen, ja siinä pieni porukka pääsisi vaikuttamaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #64

Aiempia riippuvaisuuksia on vaikea purkaa, eikä sellaista voi oikein vaatiakaan. Tyypillisesti korkeisiin luottamustehtäviin valitut poliitikot kuitenkin yrittävät etäännyttää itseään aiemmista riippuvuuksistaan.

Luottamustehtävissä jo olevien ihmisten riippuvuuksien lisääminen on helpompi estää. En pidä esimerkiksi Suomeen levinneestä käytännöstä, jossa poliitikoille jaellaan hallituspaikkoja kaikenlaisiin yrityksiin. Samoin palkintovirat ovat huono tapa. Mieluummin antaisin kansanedustajille avokätisemmin sopeuumiseläkettä kuin tukisin järjestelmää, jossa he jo poliittisen uransa aikana pohjustavat siirtymistä jonkin muun tahon palvelukseen. Näin siis siksi, että kaikenlainen riippuvuus (nykyinen tai suunnitelmissa oleva) ulkopuolisista ohjaa heidän päätöksiään, eikä päätösten ostaminen rahalla tai muilla henkilökohtaisilla etuuksilla, tai edes muulla henkisellä sitouttamisella, ole suotavaa. Montesquieun kolmijako-oppia voisi oikeastaan laajentaa koskemaan poliitikkojen eristämisen muistakin intressiryhmistä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #71

Kannatettavia ehdotukssia. Poliitikot vaan ovat haluttomia leikkaamaan "saavutettuja etujaan". Ellei sitten ilmesty laajaa kansalaismielipidettä, jota olisi hankala vastustaa, varsinkaan lähellä vaaleja.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #51

Valistuneen yksinvaltiaan perään haikailevat taitavat olla sitä porukkaa jolle sellaiset arkaaiset näennäisarvot kuin "rotu", "veri" ja "johtaja" merkitsevät vielä jotakin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #57

En tiedä haikaileeko kukaan valistuneen yksinvaltiaan perään. Ja vielä vähemmän tiedän mitään sellaisten arvoista.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #60

Juho Laatuhan ei muuta haikailekaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #62

Ei pidä muuten paikkaansa. Kun hän avaa keskustelun valistuneesta itsevaltiaasta, hän kirjoitttaa näin:

"On sanottu, että valistunut yksinvaltius on jossain mielessä paras hallintotapa (eli silloin jos meillä on riittävän fiksu valistunut yksinvaltias), mutta demokratian ajatus on päinvastainen, eli vallan kierrättäminen kansan kautta (suljettujen kabinettien päätösten sijaan)."

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #65

Se nyt on sellaista pilvilinnoissa liitelemistä. Valistunut arvaukseni on, että valistunut itsevaltias on mahdottomuus.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #67

Niin on, mutta siitä on puhuttu ja kirjoitettu. Utopiahan se on, joka kompastuu ihmisluontoon.

Petri Hämäläinen

Erittäin hieno kirjoitus.

Tuleville journalistien aluille hyvä malli siitä miltä ansiokas kirjoitus näyttää.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

IS 25.12.2018:

"Kuningatar Elisabet piti perinteisen joulupuheensa – sanoista tulkittiin viittaus Brexitiin

Tänä vuonna kuningatar vetosi hyvyyteen ja keskinäiseen kunnioittamiseen modernissa yhteiskunnassa.

– Kaikista syvimmistä näkemyseroista huolimatta, toisen ihmisen kohtelu kunnioittavasti toverina on aina hyvä ensimmäinen askel kohti suurempaa keskinäistä ymmärrystä, hän sanoi.

Valtionpäämiehenä kuningatar on julkisesti neutraali poliittisissa asioissa. Kuningatar ei maininnut Brexitiä, mutta BBC analysoi, että puhuessaan toisen osapuolen kunnioittamisesta, hän nimenomaan puhui Brexitin osapuolista."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset