Voiko Trump löytää joskus jyvän?

Kun kirjoittaa presidentti Trumpin tempoilevaa twiitti-politiikkaa arvostelevan kirjoituksen, saa varautua kommentteihin, joissa sen kummemmin perustelematta puolustetaan Trumpia ja hänen  "työrauhaansa". Mistähän tämä sympatia kumpuaa? Eräs syy saattaa olla Trumpin tiukka maahanmuuttopolitiikka, joka miellyttää varsinkin rajat kiinni- linjan kannattajia.

Viimeisin esimerkki tästä politiikasta on Trupin suhtautuminen Meksikon rajaa lähestyvään pakolaiskulkueeseen, jonka päämääränä on Yhdysvallat. Trump uhkasi Meksikoa maiden välisten sopimusten purkamisella, ellei Meksiko pysäytä kulkuetta. Nyt se onkin pääosin juuttunut Meksikon ja Guatemalan väliselle rajalle.

Suurvallat pitävät huolta rajoistaan. Myöskään esimerkiksi Venäjän tai Kiinan rajan yli ei niin vain tulla ilman tarpeellisia matkustusasiakirjoja. Mutta Euroopan unioni on toista maata. Kuten viime pakolaiskriisi osoitti, unionin ulkorajat eivät tahdo tosipaikan tullen olla kontrollissa, ja Välimeren rantavaltioilla on jatkuvasti ollut tässä suhteessa ongelmia.

Presidentti Sauli Niinistö onkin syyttänyt EU:ta heikkoudesta (Maaseudun Tulevaisuus 19.10.). Hän toteaa haastattelussa, että Kiina, Venäjä ja USA pyörittävät nyt tätä palloa, ja EU on ikään kuin pudonnut pöydistä. EU:ssa on Niinistön mielestä ollut vallalla vuosituhannen vaihteen tunnelma, jossa maailma nähdään kauniina, ja EU edistää kauniita ja hyviä asioita.

Jos haluaa saada aikaan hyvää, pitää olla vahvuutta, ja sitä vahvuutta EU:n pitää nyt rakentaa, Niinistö painottaa. Pitää olla myös puolustuskykyä eli EU:n pitää pystyä huolehtimaan enemmän omasta turvallisuudestaan.

Vaikka Trump pystyykin Niinistön kritisoimassa asiassa parempaan kuin EU, se ei vielä pyhitä hänen törmäilyään maailmanpolitiikan polttavien ongelmien parissa. Hän on tehnyt ja tekemässä suurta vahinkoa kansainväliselle yhteistyölle ja jopa omalle maalleen.

Kuitenkin EU voisi ottaa oppia paitsi presidentti Niinistön puheista, soveltuvin osin jopa Trumpin niistä tavoitteista, joilla hän  ajaa nimenomaan oman maansa etua – tämä ei tietenkään tarkoita esimerkiksi rajojen sulkemista, vaan niiden valvontaa.

Pelkkä jonkin epämääräisen yleisen "hyvän" kritiikitön edistäminen voikin kääntyä kaikkien osapuolten vahingoksi. Lisäksi se koetaan "tätä palloa pyörittävissä" maissa heikkouden merkiksi.

 

 

 

 

 

 

Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu