Lokari

Politiikkako liian läpinäkyvää?

Maamme politiikkaa on moitittu viime aikoina monella tavalla. On todettu epämääräisesti, että "politiikka on rikki" – mitä sillä sitten tarkoitetaankin. Amerikan professori Bengt Holmström on puolestaan todennut, että politiikasta on tullut liian avointa, liian läpinäkyvää (HS 15.7.). Tämä tuottaa hänen mukaansa huonoa politiikkaa, mikä lisää poliitikkojen arvostelua, ja tämä taas saa ihmiset vaatimaan lisää avoimutta.

Aina voidaan keskustella siitä, mikä on liian avointa ja mikä ei, mutta politiikan avoimuus kuuluu joka tapauksessa demokratiaan. Diktatuurissa tai huonosti toimivassa demokratiassa vallanpitäjät voivat valmistella suuriakin hankkeita kansalaisilta salassa, ja tuoda ne sitten julkisuuteen valmiina päätettäviksi tai jopa valmiiksi päätettyinä.

Jos laajakantoinen asia valmistellaan pimennossa, perusteellinen keskustelu ja perehtyminen hankkeeseen käy vaikeaksi tai mahdottomaksi – ja asia nuijitaan valmiiksi ilman, että kansalaisilla on käsitystä siitä, mitä päätettiin.  Aika sen näyttää, mutta silloin on myöhäistä rypistellä.

Paljon paremmalta näyttää kansalaisyhteiskunnan kannalta, että varsinkin suurista päätöksistä annetaan valmisteluvaiheessa väliaikatietoja. Tällöin kansalaiskeskustelussa päästään ottamaan kantaa ja ehkä vaikuttamaankin valmisteluun. Tämä on päättäjienkin kannalta hyödyllistä – jos he haluavat tosissaan palvella kansakuntaa – eivätkä vain edistää poliittista ideologiaansa.

Tässä onkin avoimuuskeskustelun ydin: jos poliitikot haluavat keskeisesti ajaa poliittista ideologiaansa tai puolueensa etua, heidän on edullista pitää hankkeen sisältö piilossa mahdollisimman pitkään. Sote-hankkeessa on tunnetusti tällaisia ideologisia elementtejä: maakuntamalli ja sosiaali- ja terveysmarkkinoiden avaaminen yksityisten yritysten voitontavoittelulle.

Mitä tulee avoimuuden vaikutuksiin, on kysyttävä, kenen kannalta huonoon politiikkaan se olisi johtanut? Ideologisten tavoitteidenko kannalta? Perustuslakiasiantuntijat ovat päässeet avoimuuden turvin esimerkiksi sote-hankkeen osalta torjumaan hallituksen suunnitelmasta useita arveluttava kohtia.

Poliitikkojen arvostelun lisääntyminen voi johtua avoimuudesta siinä mielessä, että on päästy ajoissa näkemään, miten puutteellista päätösten valmistelu on monesti ollut. Avoimuus on paljastanut harjoitetun politiikan puutteet, eikä suinkaan aiheuttanut niitä. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että esimerkiksi sote-hanke on tässä avoimuuden sallimassa myllytyksessä tullut jossakin määrin paremmaksi. Kansalaiset eivät haluakaan lisää avoimutta, vaan parempaa päätösten valmistelua.

Miksi arvon professorimme arvostelee politiikkaa liiallisesta avoimuudesta? Mahdollisesti tämän ovat kertoneet hänen monimutkaiset kaavansa, joihin toimittaja Saska Saarikoski haastattelussaan viittaa. Toisaalta professori on ehkä omaksunut amerikkalaisen liike-elämän periaatteita ja odottaa sellaisia noudatettavan suomalaisessa politiikassa. Politiikkaan ei kuitenkaan kaivata 'liikesalaisuuksia' eikä 'toimitusjohtajuutta'.

Hallinnon avoimuudella on tärkeä tehtävä kansalaisyhteiskunnassa, eikä siinä ole mielestäni meillä menty liiallisuuksiin. Jos poliitikot tekevät julkisuuden valokeilassa huonompia päätöksiä kuin he kabinettien kätköissä tekisivät, niin se on heidän heikkouttaan. Tuskinpa kansalaisten enemmistö haluaa paluuta aikaan, jolloin tärkeät päätökset valmisteltiin poissa kansalaisten silmistä. Media pitää onneksi huolen siitä, että tähän suuntaan ei enää lipsuta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Politiikka on rikki, kun hallituksessa häärää hallituspuolue suhteellisessa vaalitavassa saaduilla oppositiopuolueen äänillä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Miten niin oppositiopuolueiden äänillä?

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Eduskuntavaaleissa 2015 siniset olivat perussuomalaisten listoilla. Perussuomalaiset ovat oppositiossa ja siniset hallituksessa. Perussuomalaisille kaikki annetut äänet kasvattivat sinisten vertailulukua suhteellisessa vaalitavassa.

Sinisille puolue kelpasi vain heidän ollessa puoluejohdossa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #7

OK. Poliittinen lehmänkäännös...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Bilderberg-kokoukset aloitettiin aikanaan juurikin politiikan avoimuuden tuottamien "ongelmien" välttämiseksi. Moni vaikuttaja kun ei kehtaisi julkisesti sanoa, mitä mieltä on oikeasti asioista.

Toinen piirre tuossa Bilderberg-virityksessä on se, että yhteiskunnan todelliset päättäjät ovat eri tahoja kuin ne tahot, jotka valitsemme vaaleissa meitä edustamaan. On siis täysin luonnollista, että huomattava osa Bilderberg-osallistujista on yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka eivät ole "virallisesti" poliitikkoja eli eivät asetu ehdolle vaaleissa, vaan nykivät naruista kulissien takana ja antavat valittujen poliitikkojen antaa kasvot päätöksille.

Bilderberg Group

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tässä on esimerkki salailun haittapuolista. Ulkopuoliset tahot pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin,jotka eivät raportoi ryhmän kokouksista.

Wikipedia:

"Bilderberg-ryhmä on vuosittain järjestettävä ulkopuolisilta suljettu epävirallinen kokous, johon kutsutaan eri aloilta osittain vaihtuvia vaikutusvaltaisia vieraita. Kokouksista ei raportoida julkisuuteen, mikä on herättänyt epäilyksiä demokraattisen päätöksenteon toteutumisesta ja syytöksiä politiikan läpinäkyvyyden puutteesta. Ryhmän nimi juontuu alankomaalaisesta Hotel de Bilderberg -nimisestä hotellista, jossa keväällä 1954 järjestettiin ensimmäinen kokous."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhm%C3%A4

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"It is that the Nobel Prize confers on an individual an authority which in economics no man ought to possess."

"I am therefore almost inclined to suggest that you require from your laureates an oath of humility, a sort of hippocratic oath, never to exceed in public pronouncements the limits of their competence."

Hayekin Nobel-puhe vuodelta 1974.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Hyvä neuvo: Nobelin saajan ei pitäisi esiintyä julkisuudessa pätevyysalueensa rajojen ulkopuolella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset