Suomi syytää rahaa Sambiaan holtittomasti
Ulkoministeriö hyväksyi sambialaisen viljelijäjärjestön pomolle yhtä suuren palkan kuin Suomen pääministerillä. Sen lisäksi pomo kahmi jättisummia. Ulkoministeriöllä oli perinnässä noin 1,2 miljoonan euron edestä väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyövaroja (IS 24.6.).
Kehitysavusta on ennenkin saatu tietoja, joiden mukaan rahat menevät suurelta osin avustetun maan virkamiesten taskuihin ja lahjuksiin. Loppurahoilla on saatu aikaan hyvin vähän tulosta. Kannettu vesi ei pysy kaivossa, tietää sananlasku, ja se tuntuu pitävän paikkansa tässäkin. Kehitysavun pitäisi tapahtua koulutuksen ja valistuksen muodossa, ei selvänä rahana.
Miksi ulkoministeriö tuhlaa veromaksajien rahaa tällaiseen hulluuteen? Ja miksi hallitus ei valvo ministeriön toimia? Ulkoministeri Soini liehuu ulkomailla ja esiintyi mm. abortinvastaisessa mielenosoituksessa. Olisi ehkä syytä mennä välillä Afrikkaan ja puuttua myös kotimaassa vastuualueensa laiminlyönteihin.
Miten selittää ulkoministeriön lähetystöneuvos Harri Sallinen tapahtunutta: "Sambiassa on hirveän korkea palkkataso julkisella sektorilla ja sambialaisen viljelijäjärjestön palkat rinnastuvat julkisen sektorin palkkoihin" (IS 24.6.).
Ontuva selitys. Palkkataso lienee korkea paljolti länsimaiden tolkuttoman rahan holvaamisen ansiosta. Ei Sambia liene niin rikas maa, että sillä olisi varaa "hirveän korkeaan palkkatasoon". Ja vaikka olisi, tällaiseen tarkoitukseen ei avustusrahaa tule missään tapauksessa suunnata.
Eikä tämä vielä riitä. Ilta-Sanomien artikkelin mukaan viljelijäjärjestön johtajan saamat korvaukset olivat todellisuudessa vielä huomattavasti suurempia. Lisäkorvausten vuoksi toimitusjohtajan todellisen kuukausikorvauksen arvo oli noin 25 000 euroa kuukaudessa.
Toimitusjohtaja oli IS:n mukaan myös kuitannut vuosina 2014 ja 2015 yhteensä yli 20 000 euron arvoiset lomarahat, joihin hänellä ei ollut oikeutta työsopimuksensa perusteella. Järjestö on myös antanut toimitusjohtajalleen noin 10 000 euron arvoisen lainan. Lainasopimusta ei ollut tehty, eikä lainaa ollut merkitty oikein kirjanpitoon, mikä viittaa siihen, ettei lainaa ollut tarkoitusta periä takaisin. Ruotsin yleisradioyhtiön mukaan toimitusjohtajan epäiltäisiin myös rakentaneen avustusrahoilla tenniskentän, klubitalon ja kalalammikon.
Sillä lailla. Järjestöjohtaja oli päässyt – soinilaisittain ilmaisten – hillotolpalle ja nuollut sitä sydämensä halusta pohjoismaiden veronmaksajien piikkiin hyväuskoisten ja leväperäisten virkamiestemme silmien alla.
Tällaiset esiin tulleet tapaukset ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippuja. Koko kehitysapu tulisi nyt asettaa kauttaaltaan kriittisen seurannan ja arvioinnin kohteeksi. Mutta hallituksemme kaiketi katselee muualle bolsevistisella tyyneydellä, kuten sen tyyliin näyttää pääministeri Sipilän sanontaa lainaten kuuluvan.
Virkamehet ovat siitä onnellisessa asemassa että heidän työpaikkansa ja urakehityksensä eivät ole uhattuna vaikka kuinka kehnoja päätöksiä tekisivät kunhan pysyvät lain puitteissa.
Kolleegansa liike-elämässä ovat paljon turvattomampia, osaamattomuus ja huonot päätökset johtavat huonoon palkkakehitykseen, jopa potkuihin.
Ilmoita asiaton viesti
Näin lienee asia. Kyseinen palkansaaja oli viljelijäjärjestön johtaja. Onko hän virkamies vai yksityisen tahon palveluksessa riippuu siitä, minkä luonteinen elin viljelijäjärjestö on.
Ilmoita asiaton viesti
Enempi kommentissani ajattelin suomalaisia virkamiehiä, heitä jotka kehitysapupäätöksiä tekevät ja seuraavat niiden onnistumisia.
Ilmoita asiaton viesti
OK. Ministeriön virkamiehillä pitäisi olla jonkinlainen vastuu tekemisistään. Hehän eivät ole poliitikkoja, joilla ei ole mitään vastuuta – paitsi se ”poliittinen vastuuu”, joka on yhtä tyhjän kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
””Mutta hallituksemme kaiketi katselee muualle bolsevistisella tyyneydellä, kuten sen tyyliin näyttää pääministeri Sipilän sanontaa lainaten kuuluvan.””
Saattaapa olla myös, että tuo sambialaisen viljelijäjärjestön pomo on toisaalta aivan yhtä pätevä tekemisissään, kuin Suomen pääministeri taannoin. Valtion tms. Instanssin antamaa julkista tukea hyödynnetään reippaasti ja häpeilemättä omassa liiketoiminnassa ja siitä tuesta riittää sitten myös omalla klaanille, eli sukulaisille.
Btw. Ne mahdolliset tukien väärinkäytökset Sambiassa tutkii Sambian oikeuslaitos. Ei siis syytä huoleen.
Ilmoita asiaton viesti
Pätevä tai ei, mutta ei Suomen tarvitse tuollaisia palkkoja ja etuja rahoittaa. Hänen pätevyytensä on korkeaa luokkaa etujen lypsämisessä itselleen.
Väärinkäytökset on tutkittava myös Suomessa ja tehtävä johtopäätökset siitä, millä tavalla ja mihin kohteisiin mahdollista apua vielä annetaan, ja miten sitä kontrolloidaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kristillinen lähetystyö on kohtalaisen tehokasta kehitysapua ruohonjuuritasolle. Viittaan Namibiaan. Mikäs täällä on täydellistä ja lisäksi äärisuuntausten edustajat kirkossa saattavat pyrkiä kampittamaan lähetysjärjestöjä, jos näillä sattuu olemaan kristillisyyden valtavirran pappisnäkemys tms.
Muutoin kehitysmaakohteissa laajalti johtajat pyrkivät kantamaan sitä raskasta rahakirstua kuin omaansa. Onhan kaikille selvä, että jos kansa rikastuisi, tai pääsisi edes omille jaloilleen, rahavirta tyssäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Pauli Vahtera selitti tuon asian matemaattisesti.
Sambialaiselle virkamiehelle lahjoitettu euro kertautuu ostovoimaltaan Sambiassa viisi-kymmenkertaiseksi, joten todellisuudessa puhutaan suuremmista kuin pelkästään euromääräisistä arvoista.
Kehitysapu vertautuu vaikkapa siihen, että laitat kerjäläisen kuppiin rahan sijasta ostokortin vaikkapa Alepaan. Kerjäläinen sylkee lahjoituksellesi, koska ei voi käyttää korttia tavoittelemaansa tarkoitukseen.
Näin toimii myös leopardihattu, jos lahjoitat hänelle muuta kuin käteistä rahaa.
Traktoria tai kaivoa on vaikeaa tallettaa Gredit Suisseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta traktoreita ja kaivoja ynnä muuta suoraan hyödyllistä tavaraa pitää nimenomaan antaa – piitaamattta leopardihattujen näkemyksistä. Ellei kelpaa, ei sitten mitään. Kerjäläisen ei pidä olla röyhkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kommentoinhan tuota jo kolmisenkymmentä vuotta vanhaa uutista. Suomi rakensi kolme katkaraputroolaria kehitysapuna, Päälliköt koulutettiin Paraisilla. Vironaltaalla saimme ihailla huippumoderneja troolareita.
Kolme vuotta myöhemmin kertoi ystäväni, joka toimi konepäällikkönä suomalaisessa aluksessa; siellä ne olivat puoliupoksissa redillä, kukaan ei huoltanut.
Ilmoita asiaton viesti
Muistelen lukeneeni aikoinaan, että Valmet-traktoreita olisi mennyt kehitysapuna Tansaniaan. Tarinan mukaan ne kuolivat pelolle ja palattiin käyttämään perinteisiä viljelymenetelmiä. Nyt en jaksa tarkistaa tarinan todenperäisyyttä, mutta tarvitseehan traktorikin jonkinlaista infastruktuuria toimiakseen pitkään. Polttoaineenjakelu ja korjaamotoiminta nyt tulevat ensimmäiseksi mieleen. Kovin alikehittyneessä maassa ei sitten välttämättä löydy maksajaa sille tarpeelliselle varaosalle, jos vaikka olisi asentaja olemassa.
Valmetin Etelä-Amerikan tehdas taisi muuten toimia aika pitkään ja markkinaehtoisesti, ettei vika Valmetissa ole ollut kaiketikaan?
Ilmoita asiaton viesti
#29, #30
Esimerkit osoittavat, että koulutusta ja omaa vastuunottoa siellä tarvitaan.
Avulle pitää asettaa ehtoja omasta aktiivisuudesta, ja ellei sitä ilmene, rahaa/tavaraa ei tule. Afrikkalaisia on kohdeltava aikuisina, ei lapsina.
Ilmoita asiaton viesti
Kehitysavun voisi puolittaa välittömästi ja jääneellä puolikkaalla
kustannettaisiin pelkästään ehkäisyvälineiden vientiä Afrikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäisyä siellä tarvitaan, mutta uskonnollis-kulttuuriset tekijät estävät sen tehokkaasti. Lapset edustavat monessa paikassa edelleen vanhempien eläketurvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedä häntä, mutta Linkola jo kirjassaan aikoinaan moitti Paavia ehkäisyn kieltämisestä köyhissä maissa ja piti häntä yhteiskuntamme suurimpana rikollisena.
Ilmoita asiaton viesti
#31
Syitä on useita.
Ilmoita asiaton viesti
Maan tapa tämä. Ei mitään uutta. Sambian palkkataso on hyvin alhainen myös koulutetuilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo nyt on selvä juttu, mutta suomalainen sinisilmäinen virkamies uskoo toki kaiken, kun itse palkan saajat toista vakuuttavat. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ei pelkästään sambiaan vaan rahaa tuhlataan miljoonatolkulla moneen täysin turhaan hankkeeseen.
Suomen ei pidä olla esim. öljyrikkaiden valtioiden sosiaalitoimisto (brasilia, venäjä joissa on paljon katulapsioperaatioita). Meidän viesti Putinille tulee olla selkeä. Te varastitte Karjalan joten pitäkää sen asukkaista huolta. Sen ei tule olla suomalaisten veronmaksajien vastuulla.
Se että me syydetään rahaa etelä- ja keski-amerikkaan on jo järjen köyhyyttä. Brasilia itse on nostanut profiiliaan lisäämällä kehitysapua, joten heille voidaan todeta että käyttäkää varat katulasten auttamiseen. Me käytetään säästyneet rahat omien köyhien avustamiseen.
Hyväksyn täysin kriisiavun jolla estetään suoranainen nälänhätä ja jolla autetaan luonnonkatastrofien ja uskonnollisten sotien uhreja.
Huono hallinto ja fundamentaaliset uskonnot ovat suurin syy demokratiavajeeseen ja valtiot joissa on demokratiavaje ovat yleensä todella surkeassa kunnossa.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tämä on järkyttävän huonoa kehityapua. Kirjoitinkin itsekin tästä aiheesta viimeisen blogini loppukommentteihin, että yhtä hyvin voitaisiin nuokin miljoonat pudottaa helikopterista alas köyhälle kansalle, että edes osa menisi niille joille Suomenkin kehitysapu on tarkoitettu.
Ilmoita asiaton viesti
”Huono hallinto ja fundamentaaliset uskonnot ovat suurin syy demokratiavajeeseen ja valtiot joissa on demokratiavaje ovat yleensä todella surkeassa kunnossa.”
Tässä ne keskeiset syyt, vaikka niistä ei sovi elämöidä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, silloin se on kun tuetaan vääräriä kohteita, eli korruptoituneita johtajia ja heidän elintasoaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Kyllä, silloin se on kun tuetaan vääräriä kohteita, eli korruptoituneita johtajia ja heidän elintasoaan.”
Juuri tästä on kysymys: oikeista kohteista.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, jos haluaa vastaukseksi jonkin nokkelan sutkauksen, joka ei sisällä mitään asiaa. ”Missä Soini, siellä sutkaus”.
Ilmoita asiaton viesti
Viisaudessani kohdentaisin kehitysapurahat asiantuntijoiden lähettämiseen, ennenkaikkea erilaisia opettajia ja heille infraa toimintaansa varten.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan tässä muodossa apua pitäisi antaa, ei rahana. Tavarakin voidaan myydä eteenpäin ja pistää rahat omaan taskuun.
Ilmoita asiaton viesti
Ei nyt kuitenkaan unohdeta tätä, Wiki:
”Afrikkalaiset kärsivät vuosisadan siirtomaajärjestelmästä ja tätä ennen orjuudesta.”
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä niistä jo pitäisi olla toipunut. Ei länsimaita voi ikuisesti rahastaa huonosta omastatunnosta. Meillä sitä valkoisen miehen taakkaa ei ole koskaan ollutkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin……. eräs käsitys kuitenkin on, että niin kauan asialle on tehtävä jotakin kunnes omatunto vaikenee.
Ilmoita asiaton viesti
”Niin……. eräs käsitys kuitenkin on, että niin kauan asialle on tehtävä jotakin kunnes omatunto vaikenee.”
Ei valtion varoja pidä tuhlata jonkun epämääräisen omantunnon perusteella. Meillä ei ole mitään valkoisen miehen taakkaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Pitäisi” ei ole hyvä argumentti. Monia asioita pitäisi olla, mutta kun ei vaan ole. Myös ”huono omatunto”, ”rahastaminen” ja ”valkoisen miehen taakka” ovat kehnoja ja turhia käsitteitä kokonaisuuden ymmärtämiseen. Siirtomaavallat loivat epäterveen ja epätasapainoisen taloudellisen systeemin alistamiinsa maihin. Siirtomaajärjestelmän purkautumisesta on vain noin 50 vuotta. Kehitystä sen jälkeen voi ymmärtää esim. polkuriippuvuutena.
Blogin ydinviestistä, joka koskee kehitysavun epäkohtia, olen samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomella ei tainnut olla siirtomaita. Siinä suhteessa meillä tuskin on velvollisuutta avustuksiin.
Hyvin varmasti siirtomaajärjestelmä loi kehitystäkin! Esimerkkinä, vaikkapa entinen Rhodesia, joka valkoisen vallan aikana oli Afrikan vilja-aitta ja jossa oli korkea elinikäodote. Mustan vallan aikana maa on tuontiviljan varassa ja elinaikaodote on tainnut laskea parikymmentä vuotta.
Entäs Etelä-Afrikka, valkoisen vallan hävittyä kehitystä ei ole tainnut juurikaan tapahtua.
Ilmoita asiaton viesti
”Voimme kuvitella olevamme puhtoisia ja syyttömiä maailman vääryyteen.”
Oletko eri mieltä? Joillakin suomalaisilla on taipumusta syyllistää suomalaisia. Minkä ihmeen takia? Itsetunnon puutetta vai vaan pelkkää idioottimaisuutta?
Ilmoita asiaton viesti
Aloittaja on täysin oikeassa.
Minusta ensimmäinen asia, mitä Afrikassa pitäisi tehdä on ”metsästää”
valtaapitävien varastamat rahat takaisin oman maansa kehittämiseen. Onhan täysin mahdotonta, että maissa joissa keskiansiot ovat satoja dollareita vuodessa, vallassaolijat rehellisesti kykenevät tekemään miljardien omaisuuden. Jo näillä rahoilla maanosan ongelmista suuri osa kyettäisiin poistamaan.
Niinkauan kuin suuri osa rahoista menee vallassaolijoiden taskuun, ei tukieuroja pidä lähettää
Pitää muistaa myöskin se, että avustusmiljardit tuhoavat paikallista yritteliäisyyttä. Esimerkiksiksi käytettyjen vaatteiden vienti on tuhonnut monista valtioista paikallisen valmistuksen.
Helstamolle: En ainakaan minä tiedä Afrikan valtioita, jossa yhteiskunta toimisi kunnolla.
Hyvä esimerkki mustan vallan tuloksista on nykyinen Zimbabwe. Entinen Rhodesia. Maa, joka aparheit-aikanaan oli Afrikan vilja-aitta, ja jossa Mucaben aikana ihmiset näkivät nälkää ja samalla elinaikaodote laski parikymmentä vuotta (muistini mukaan).
Ilmoita asiaton viesti
”Niinkauan kuin suuri osa rahoista menee vallassaolijoiden taskuun, ei tukieuroja pidä lähettää. Pitää muistaa myöskin se, että avustusmiljardit tuhoavat paikallista yritteliäisyyttä. Esimerkiksiksi käytettyjen vaatteiden vienti on tuhonnut monista valtioista paikallisen valmistuksen.”
Nämä näkökohdat pitäisi ottaa huomioon. Afrikkalaisille tulee antaa vastuuta omasta elämästään tuen ehtona. On alentuvaa kohdella heitä ymmärtämättöminä lapsina, joille on annettava ”viikkorahaa” mitään kyselemättä.
Ilmoita asiaton viesti
Koeta pysyä asiassa, jos osaat. Kommentissasi ei ole minkäänlaista argumentin tynkää.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai länsimaat voivat päättää omien rahojensa jaosta eli siitä, että afrikkalaiset saavat ottaa enemmän vastuuta omista asioistaan. Enää siis rahan ei pidä tulla kuin manulle illallinen, joka veltostutttaa saajia. Toisin sanoen rahaa ei jaeta enää kyselemättä vaan asetetaan tietyjä ehtoja – mitkä juuri tähtäävät siihen, että afrikalaiset ne täyttäessään ottavat itse vastuuta elämästään.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka tässä lapsista on puhunut muutoin kuin metaforana? Aikuiskoulutuksesta tässä on lähinnä kysymys. Kuten sanottu, kyllä rahan jakaja saa ehtoja asettaa – vaikka se ”oikea” asenteellisuus kehitysrahojen jaossa merkitsee sitä, että mitään ei kysellä, annetaan vaan. Ja lopputuloksista saamme siten lukea iltapäivälehdistä.
Oma ”asenteellisuuteni” edustaa realismia.
Ilmoita asiaton viesti
”Sambialainen taloustieteen tohtori Dambisa Moyo kiertää maailmaa julistaen, että kehitysapu on pahasta.
Dambisa Moyo: Dead Aid.
Why Aid is Not Working and
How There is Another Way for Africa
Penguin Books 2009
Ilmoita asiaton viesti
Lisää kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttötapauksia (IS 25.6.):
”Krokotiilijahti Mosambikissa, matka Brasiliaan… Näin Suomen kehitysyhteistyörahoja on käytetty väärin”.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005732009.html
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kehitysapuhanke oli myös aikoinaan Vietnamin satamaprojekti. Joku ei vaan ollut älynnyt, että mikäli satamaa aiotaan käyttää tavaroiden kuljettamiseen sinne ja sieltä, tulisi lisäksi rakentaa tie, satamakonttien kuljettaminen kun ei oikein reppuselässä onnistu. Muistaakseni satamaa ei koskaan voitu ko. syystä ottaa käyttöön. Mutta ilman muuta hieno hanke paperilla.
Kehitysapu on muuten nykyään epäkorrekti sana, pitää puhua kehitysyhteistyöstä. Siis jos joku antaa ilmaista ja vastikkeetonta rahaa jollekin, niin se ei ole auttamista vaan yhteistyötä. Paljonkohan Suomessa mahtaakaan olla näitä Kelan yhteistyökumppaneita?
Ilmoita asiaton viesti
”Kehitysapu on muuten nykyään epäkorrekti sana, pitää puhua kehitysyhteistyöstä. Siis jos joku antaa ilmaista ja vastikkeetonta rahaa jollekin, niin se ei ole auttamista vaan yhteistyötä. Paljonkohan Suomessa mahtaakaan olla näitä Kelan yhteistyökumppaneita?”
Onhan tätä termien sievistelyä nähty naurettavuuksiin asti. Aikoinaan puhuttiin niin kuin asia oli, ’alikehittyneistä maista’ ja sittemmin ’kehitysmaista’. Sitten nämä julistettiin molemmat pannaan ja piti puhua ’kehittyvistä maista’.
Auttaminen nöyryyttää avun saajia, ja siksi on puhuttava yhteistyöstä. Varsin yksipuoliseksi yhteistyöksi tämä antaminen ja ottaminen on osoittautunut.
Ilmoita asiaton viesti
Asioista voidaan olla montaa mieltä, tässä niistä yksi…Joka vastaa lähinnä omaa mielipidettäni, vaikkei nyt ihan näin tiukasti tulisi sentään toimia.
Sambialaisekonomisti Dambisa Moyon kuuluisin teos on vuonna 2009 julkaistu Dead Aid. Nimensä mukaisesti kirja torppaa täysin kehityavun, pois lukien humanitaarisen ja tilapäisen tuen. ”Kehitysapu ei ole luonut talouskasvua tai vähentänyt köyhyyttä missään, se on laastari murtuneelle jalalle”, Moyo sanoo.
”Tälläiset suuret avustusvirrat syövyttävät vastaanottavien maiden poliitisia järjestelmiä. Miksi välittää omista veronmaksajista, jos joku kirjoittaa sinulle aina shekin?”
Ilmoita asiaton viesti
Useimpien entisten siirtomaiden itsenäistymisestä on vähintäin puoli vuosisataa.
Milloin ne kokeilevat sosialismia, milloin joku kersantti korottaa vallankaappauksen kautta itsensä marsalkaksi, mutta diktatuuri on varma.
Koskahan koittaa se aika, että afrikkalaiset ottavat itse vastuun kohtaloistaan ilman että valkoinen länsimaailma jatkuvasti tukee erilaisia, jo lähtökohdistaan epäonnistuneiksi tuomittuja kehityshankkeita? Kerta toisensa jälkeen kaikki hankkeet epäonnistuvat, koska afrikkalaiset eivät jostain syystä kykene huolehtimaan niiden jatkamisesta itse.
Tässä voisi luetella melkoisen joukon afrikkalaisia valtioita, joissa elämän edellytykset ovat huomattavasti paremmat kuin esimerkiksi Suomessa. Mikään ei vain onnistu.
Kiina näyttää löytäneen toisenlaisen mallin Afrikalle, mutta sekään ei toimi ilman kiinalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
”Koskahan koittaa se aika, että afrikkalaiset ottavat itse vastuun kohtaloistaan ilman että valkoinen länsimaailma jatkuvasti tukee erilaisia, jo lähtökohdistaan epäonnistuneiksi tuomittuja kehityshankkeita? Kerta toisensa jälkeen kaikki hankkeet epäonnistuvat, koska afrikkalaiset eivät jostain syystä kykene huolehtimaan niiden jatkamisesta itse.”
Tässä on yksi avainongelmista monissa Afrikan maissa. Kehitysapu passivoi, varsinkin jos se tulee rahana. Rahat menevät paljolti vääriin taskuihin. Toisaalta materiaalinen tuki menee mönkään puutteelisen teknisen osaamisen ja välinpitämättömyyden takia.
Lännen pitäisi ryhdistäytyä ja luopua huonosta omastatunnosta Afrikan suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Lasse Lehtisen ”Valkoinen ihmissyöjä” on fiktiivisyydestään huolimatta oiva, mutta kevyt johdatus kehitysapuhankkeiden toivottomuuteen.
Tänä huumorittomana aikakautena, kun kaikki loukkaantuvat toisten puolestakin, se päätyy varmasti kiellettyjen kirjojen indeksiin, eli lukekaa ennen kuin on myöhäistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisia kirjoja on tosiaan syytä lukea vielä hyvän sään aikana.
Kaukana ovat ne ajat, jolloin ilmestyi Pahkasika -niminen lehti, jonka vaalilause oli: Ilmoittakaa meille, mikä teille on pyhää, niin pilkkaamme sitä ensi numerossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä esimerkki mekanismista, joka osaltaan vaikeuttaa Afrikan maiden talouden kehitystä. (Monien muiden syiden, mm. korruption ohella.) Tämän kaltaisiin systeemivinoutumiin verrattuna kehitysavulla on mitätön merkitys.
http://www.dpa-international.com/topic/eu-food-exp…
Ilmoita asiaton viesti
Artikkelin mukaan EU dumpppaa halpaa viljaa ym. Afrikan maihin, minkä seurauksena niiden oma tuotanto kuihtuu, koska ei pysty kilpailemaan tuetun EU-tuotannon kanssa. Tässä on maailman suurena hyväntekijänä esiintyvän EU:n eräs kääntöpuoli.
Ilmoita asiaton viesti
Sikamaista menettelyä suomalaisia veronmaksajia kohtaan! Onko meillä minkäänlaista oikeusturvaa omien virkamiestemme löperyyttä vastaan? Voidaanko blogissa mainitusta väärinkäytöksestä nostaa syyte virkavirheestä tai -rikoksesta?
Ilmoita asiaton viesti
”Voidaanko blogissa mainitusta väärinkäytöksestä nostaa syyte virkavirheestä tai -rikoksesta?”
Hyvä kysymys. Pitäisi kysyä juristeilta.
Ilmoita asiaton viesti
Korutonta kertomaa. Tällaisia tietoja on tihkunut julkisuuteen hiukan ennenkin, mutta ei näin perusteellista selvitystä. Hyvänkin tarkoituksen ympärille kerääntyy onnenonkijoita, jotka kuppaavat suruttomasti valtion varoja. Kukaanhan ei kehtaa vastustaa hyvää tarkoitusta. Ja niin homma lopulta karkaa käsistä ja alkuperäinen tarkoitus jää syrjään.
Ilmoita asiaton viesti