Suomi syytää rahaa Sambiaan holtittomasti

Ulkoministeriö hyväksyi sambialaisen viljelijäjärjestön pomolle yhtä suuren palkan kuin Suomen pääministerillä. Sen lisäksi pomo kahmi jättisummia. Ulkoministeriöllä oli perinnässä noin 1,2 miljoonan euron edestä väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyövaroja (IS 24.6.).

Kehitysavusta on ennenkin saatu tietoja, joiden mukaan rahat menevät suurelta osin avustetun maan virkamiesten taskuihin ja lahjuksiin. Loppurahoilla on  saatu aikaan hyvin vähän tulosta. Kannettu vesi ei pysy kaivossa, tietää sananlasku, ja se tuntuu pitävän paikkansa tässäkin.  Kehitysavun pitäisi tapahtua koulutuksen ja valistuksen muodossa, ei selvänä rahana.

Miksi ulkoministeriö tuhlaa veromaksajien rahaa tällaiseen hulluuteen? Ja miksi hallitus ei valvo ministeriön toimia? Ulkoministeri Soini liehuu ulkomailla ja esiintyi mm. abortinvastaisessa mielenosoituksessa. Olisi ehkä syytä mennä välillä Afrikkaan ja puuttua myös kotimaassa vastuualueensa laiminlyönteihin.

Miten selittää ulkoministeriön lähetystöneuvos Harri Sallinen tapahtunutta: "Sambiassa on hirveän korkea palkkataso julkisella sektorilla ja sambialaisen viljelijäjärjestön palkat rinnastuvat julkisen sektorin palkkoihin" (IS 24.6.).

Ontuva selitys. Palkkataso lienee korkea paljolti länsimaiden tolkuttoman rahan holvaamisen ansiosta. Ei Sambia liene niin rikas maa, että sillä olisi varaa "hirveän  korkeaan palkkatasoon". Ja vaikka olisi, tällaiseen tarkoitukseen ei avustusrahaa tule missään tapauksessa suunnata.

Eikä tämä vielä riitä. Ilta-Sanomien artikkelin mukaan viljelijäjärjestön johtajan saamat korvaukset olivat todellisuudessa vielä huomattavasti suurempia. Lisäkorvausten vuoksi toimitusjohtajan todellisen kuukausikorvauksen arvo oli noin 25 000 euroa kuukaudessa.

Toimitusjohtaja oli IS:n mukaan myös kuitannut vuosina 2014 ja 2015 yhteensä yli 20 000 euron arvoiset lomarahat, joihin hänellä ei ollut oikeutta työsopimuksensa perusteella. Järjestö on myös antanut toimitusjohtajalleen noin 10 000 euron arvoisen lainan. Lainasopimusta ei ollut tehty, eikä lainaa ollut merkitty oikein kirjanpitoon, mikä viittaa siihen, ettei lainaa ollut tarkoitusta periä takaisin. Ruotsin yleisradioyhtiön mukaan toimitusjohtajan epäiltäisiin myös rakentaneen avustusrahoilla tenniskentän, klubitalon ja kalalammikon.

Sillä lailla. Järjestöjohtaja oli päässyt – soinilaisittain ilmaisten – hillotolpalle ja nuollut sitä sydämensä halusta pohjoismaiden veronmaksajien piikkiin hyväuskoisten ja leväperäisten virkamiestemme silmien alla.   

Tällaiset esiin tulleet tapaukset ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippuja. Koko kehitysapu tulisi nyt asettaa kauttaaltaan kriittisen seurannan ja arvioinnin kohteeksi.  Mutta hallituksemme kaiketi katselee muualle bolsevistisella tyyneydellä, kuten sen tyyliin näyttää pääministeri Sipilän sanontaa lainaten kuuluvan.

 

Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu