Lokari

Oletko seurailija vai omavarainen?

On sanottu, että vain noin 20 prosenttia ihmisistä ajattelee omilla aivoillaan, ja loput seurailevat näkemyksissään jotakin auktoriteettia, esimerkiksi "yleistä mielipidettä" tai Kotiseudun Sanomia.

On selvää, että ihmiset hakevat yleensä tukea mielipiteen muodostukselleen saatavilla olevasta informaatiosta. Kysymys onkin siitä, missä määrin tiedon hankintaan ja käsittelyyn liittyy järkiperäistä harkintaa. Osa meistä omaksuu tiedon oikopäätä, ja osa pohdiskelee sitä kriittisesti – toiset enemmän, toiset vähemmän.

On tekijöitä, jotka estävät meiltä tiedon luotettavuuden arvioinnin ja epäilyn: silloin sanoma uppoaa meihin kuin kuuma veitsi voihin. Omaksutut ideologiat toimivat tähän tapaan. Esimerkiksi sosialismi, kansallissosialismi ja monet muut poliittiset opit saivat ja saavat edelleen innokkaat kannattajansa sulkemaan silmänsä vastaväitteiltä ja jopa selviltä tosiasioilta.

Jokin omaksumamme ajattelutapa voi olla niin vahva, että emme uskalla epäillä sen auktoriteettina pitämämme kellokkaan puheita. Neuvostoaikoina pelättiin "neuvostovastaisuuden" leimaa kuin myrkkyä – vaikka naapurin propagandaa ei välttämättä uskottukaan. Vastaavan pelotteen varassa toimivat edelleen valtiolliset diktatuurit ja myös esimerkiksi eräät uskonnolliset liikkeet.

On vaikea kieltää, etteikö esimerkiksi vahvasti EU:n puolesta puhuvilla saattaisi olla ajattelussaan EU:n värittämä  suodatin, joka karsii kritiikin äänet. Melkein mikä tahansa asia voi muodostua innokkaalle kannattajalleen vastaavanlaiseksi ajatuspinttymäksi: tietty musiikkilaji, tai muu taidesuunta, jalkapallojoukkue, tieteellinen metodologia tai ajattelutapa.

Armeijan käyneet muistanevat aselajiylpeyden, jonka seurauksena kaikki muut kuin oma aselaji olivat toinen toistaan surkeampia. Järjellä ei ollut tässä me-henkisessä karsinoinnissa mitään sijaa. Kysymys onkin näissä kaikissa pinttymissä tunnetason asioista, joihin tunnetusti järki puree huonosti.

Politiikan alalla tällainen seurailu on tyypillistä – itse asiassa poliittinen toiminta suorastaan vaatii kukoistaakseen uskollisia kannattajia, jotka eivät turhia kyselle ja kyseenalaista. Nyt presidentinvaalitaistelun ollessa loppusuoralla, tämän ilmiön havaitsee taas selvästi.

Monet varmaankin nauttivat saadessaan ajaa täysin rinnoin oikeaksi kokemaansa asiaa antamatta epäilysten sumentaa oikeassa olemisen iloaan. Myös näille ihmisille voisi kuitenkin olla hyödyksi pysähtyä joskus miettimään itsekriittisesti, onko "se oikea asia" niin ylivoimainen muihin verrattuna kuin miltä nyt tuntuu. Näin voi välttyä pettymyksiltä, joita väistämättä  syntyy, kun joskus tajuaa, että kolikossa on toinenkin puoli. Monille Neuvostoliiton ja sosialismin romahdus muodostivat elinikäisen trauman.

Sellaisten ihmisten, joilla ei ole mitään vahvaa ideologista mieltymyksen kohdetta, on paljon helpompaa kuin ideologisesti sitoutuneiden pohtia oman terveen järjen valossa niitä haasteita ja ehdotuksia, joiden kohteeksi päivittäin joutuu.

Presidentti Trump vaihtoehtoisine totuuksineen ja valhemediaväitteineen on ehkä saanut jo monet havahtumaan siihen, että kannattaa ajatella aikaisempaa tarkemmin, mitä meille nykyisessä tietotulvassa tarjoillaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Minusta tuo 20% tuntuu melko korkealta lukemalta. En oikein usko siihen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Asiaa on tietysti vaikea mitata, mutta tällainen muutaman vuoden takainen tutkimustulos löytyi netistä. Tosin oman kokemuksenikin mukaan aika moni toimii jonkin ideologian ohjaamana. Toisaalta, joku voi olla jossakin asiassa seurailija, ja jossakin toisessa omavarainen.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Olen käytännön tutkijana todennut, että totuuteen johtaa luotettavimmin omakohtainen selvitys: "... kannattaa ajatella aikaisempaa tarkemmin, mitä meille nykyisessä tietotulvassa tarjoillaan."

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tämä on tutkijalle helpompaa ja luontaisempaa kuin muille, sillä tutkija joutuu jatkuvasti arvioimaan lähteiden ja havaintojen luotettavuutta. On toki muitakin ammatteja, jotka koulivat harjoittajansa samaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo-o, mielenkiintoisia aikoja on edessä ja hyvä huomata, että Google, Facebook etc omilla salaisilla algoritmeillaan päättävät, missä järjestyksessä ja mitä meille tarjotaan. Tämä yhdistettynä siihen, että nyt jo tutkimuksen mukaan nuorimmissa ikäluokissa Facebook ohittaa verkkosivut uutisten lähteenä on hitusen huolestuttavaa.

Tähän kun lisätään se, että Facebook ei yrityksistään huolimatta onnistu automatisoidusti blokkaamaan edes selkeitä "valeuutisia". Ainoa keino olisi palkat ihmisiä tutkimaan valtavia määriä ja näin tuskin tapahtuu.

Näiden yhteisvaikutuksena on sitten suuri määrä ihmisiä, joiden pääinformaatio maailman tapahtumista perustuu siihen mistä algoritmit uskovat hänen olevan kiinnostunut ja joista ei voi tietää ovatko ne valeuutisia.

Tähän kun vielä lisätään, että keskittymiskyky yhteen asiaan lyhenee koko ajan, on soppa valmis - häviämme nykyään jo kultakaloille. ;-)

"The average attention span for the notoriously ill-focused goldfish is nine seconds, but according to a new study from Microsoft Corp., people now generally lose concentration after eight seconds, highlighting the affects of an increasingly digitalized lifestyle on the brain."

"Researchers in Canada surveyed 2,000 participants and studied the brain activity of 112 others using electroencephalograms (EEGs). Microsoft found that since the year 2000 (or about when the mobile revolution began) the average attention span dropped from 12 seconds to eight seconds."

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Huolestuttavia trendejä - sekä tiedon tuottajapäässä, että käyttäjän päässä. Ihminen häviää keskittymisajassa jo kultakaloille...

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Demokratiastamme tulee entistä parempi kunhan saadaan tuo keskittyminen vielä vähän lyhyemmäksi ja Facebook korvaamaan alkuperäislähteet äänestysikäisten joukossa.

Nikolle kiitos vielä Googlea jne. käsittelevästä blogisarjasta; klikkasin Googlen asetuksista itselleni "kuplattoman haun." Voi olla että asetuksella on jokin vaikutus.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tähän suuntaan "kehitys" on selvästi menossa.

Mikä muuten on "kuplaton haku"?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Googlessa on automaattisesti päällä ns Yksityiset hakutulokset, jolloin sinulle näytetään Googlen alroitmien pohjalta sinua kiinnostavaa sisältöä, kuten sisältöä ja yhteyksiä.

Eli hakuhistoriasi, profiilisi ja sinunkaltaisiksi luokiteltujen ihmisten kiinnostuksen kohteet vaikuttavat, mitä haussa ensisijaisesti näet. Tämä luo eräänlaisen kuplan, jossa saat tulokseksi sellaisia linkkejä kuin Googlen koneisto uskoo sinua kiinnostavan.

Laittamalla asetuksista itse täppä kohtaan alä käytä yksityisiä hakutuloksia toimii hakukone objektiivisemmin.

Lisää aiheesta:

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #23

Kiitokset tiedosta. Tosin kuplasta on hyötyäkin, sillä saan suosituksia sellaisesta kirjallisuudesta ja musiikista, joka minua kiinnostaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ehkä tulevaisuudessa voimme antaa kaiken päätöksenteon robottien tehtäväksi.

Robottien ohjelmointi voidaan luovuttaa roboteille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Delegoidaan myös lisääntyminen niille roboteille, niin voimme yhden sukupolven ajassa luovuttaa niille koko maailman iänkaikkisesti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#10
Tässä olisi mielenkiintoinen ajatuskoe: pystyisikö robottikunta "elämään" ja rakentamaan uusia robotteja ilman ihmistä. Jos sellaista yhteiskuntaa simuloitaisiin virtuaalisesti, taitaisivat tulla vastaan robottien luovuuden rajat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

Robotit olivat aiemmin puhtaasti mekaanisia, nykyään ne ovat digitaali- ja mikropiiritekniikkaan pohjautuvia älykapineita. Seuraava sukupolvi roboteissa tulee olemaan biologiseen "tekniikkaan" pohjautuva, jolloin tuon tekniikan edelleen kehittyessä päästään jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa ihminen pystyy valmistamaan robotista oman kopionsa kuin "Jumala, joka loi ihmisen omaksi kuvakseen."

Sen jälkeen varsinaisen ihmisen jo poistuttua maapallolta nuo ihmisen luomat biologiset robotit jatkavat lisääntymistään ja kehittävät omaa kulttuuriaan sekä teknologiaansa ylläpitäen perimätietoa, että Jumala on heidät luonut omaksi kuvakseen.

Ehkä me siis olemmekin robotteja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #19

Veikkaan, että kun ihminen poistuu maapallolta, niin jälkeen jää torakoita yms. - mutta ei robotteja. Science Fictiotahan tämä pähkäily on...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#7
Varsinainen dystopia. Robotti on aina robttti, eikä koskaann täysin ihmisen veroinen - paitsi esimerkiksi rutiininomaisissa ja paljon dataa sisältävissä tilanteissa.

Robottien suunnittelijat yrittävät mainostaa robottien inhimillisyyttä. Ne voidaan tietenkin ohjelmoida niin, että näyttää kuin niillä olisi tunteita.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Oletko seurailija vai omavarainen?

ooo

Olen :-)

Henkilökohtainen kirjoittelijan vapauteni alkoi sinä päivänä (noin 40- vuotiaana) kun ymmärsin että minulla on oikeus olla väärässä.
Tämä pudotti suuren osan itsekritiikistä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tietenkin omin aivoin ajatteleva voi erehtyä, mutta sen verran rohkeutta tulisi itse kullakin olla, että uskaltaa ottaa riskin. Yleinen mielipidekin voi olla väärässä. On tietysti mukavampaa erehtyä suuressa porukassa kuin yksin...

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

"Politiikan alalla tällainen seurailu on tyypillistä – itse asiassa poliittinen toiminta suorastaan vaatii kukoistaakseen uskollisia kannattajia, jotka eivät turhia kyselle ja kyseenalaista".

Kunnan ja valtion virkoihin valitaan juuri ne henkilöt joilla on (sopivan) puolueen jäsenkirja. Siis he ajavat puolueen asiaa virassaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tässä eräs syy siihen, miksi joskus kannattaa olla samaa mieltä kuin jokin tietty puolue - vaikka ei oikeasti olisikaan: oma etu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo 20% pitänee osapuilleen paikkansa. 80% on valmis ulvomaan samassa kuorossa ajan hengen kanssa tai ainakin antaa ajan hengen vaikuttaa mielipiteeseen voimakkaasti.

Joitain esimerkkejä oman ajatteluni ainutlaatuisesta valtavirtaa vastaan asemoitumisesta muistan elämäni varrelta. Yksi merkittävimmistä on kun kannatin avoimesti Suomen liittymistä NATO:oon lukioaikanani 70-luvun alkupuolella. Mustinkaan porvari ei silloin olisi moista tohtinut suustaan päästää, sen verran sementoitu oli YYA-totuus jokaisen alitajuntaan. Pimahtaneen maineenhan siitä toki sai.

Tällä hetkellä merkittävin vastavirtaan uimiseni on ilmastonmuutosteeman kohdalla. Ottamatta nyt sen enempää kantaa siihen onko ilmasto trendinomaisesti ylipäätään muuttumassa ja tapahtuuko tuo mahdollinen trendinomainen muutos hiilidioksidin vuoksi tai onko se ihmisen aiheuttamaa j.n.e., olen joka tapauksessa johdonmukaisesti sitä mieltä, että Suomen ei kannata asiaan panostaa mitenkään. Kaikki presidenttiehdokkaiden taivastelu ilmastonmuutoksesta on joutavanpäiväistä vouhotusta, Jos merkittäviä muutoksia on odotettavissa, niin Suomen kannattaa keskittää kaikki voimansa oman talouden vankentamiseksi, jotta uusiin olosuhteisiin voidaan parhaiten sopeutua.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Vastavirtaan uiminen on tunnetsti raskasta. Siinä voi tosiaan saada pimahtaneen maineen - ja jopa vihapuhettta niskaansa. Nato olisi ollut aikoinaan mielekäs turvalllisuusratkaisu, mutta tällä hetkellä voi todeta junan menneen jo menojaan.

Minäkään en oikein jaksa uskoa ilmastovouhkaamiseen - joskin merkit kyllä huolestuttavat. Näin pienen maan ei kannata yrittää olla asiassa mallioppilas oman taloutensa kustannuksella. Varsinkaan kun isot maat - jotka voisivat tehdä jotakin merkittävää asian hyväksi - elävät kuin pellossa.

Juha Hämäläinen

Lämpimästi kannatan näitä havaintojasi ja päätelmiä. Aikuisen suomalaisen edellytykset saada tietoa ja päätellä ihan itse ovat erinomaiset. En käy arvioimaan moniko näin tekee.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset! Vaikeaa sen arviointi onkin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset