*

Lokari

Sosiaalipolitiikan asiantuntija leimaa soten sekundaksi

Professori Heikki Hiilamo toteaa, että  sotesta tuli sekundaa – eli Suomi on saamassa nykyistä huonomman terveydenhoidon (HS 10.12.).

Hiilamo ei ole soten suhteen mikään ohikulkija: valtiotieteiden ja filosofian tohtori sekä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Hän on toiminut kansaneläkelaitoksessa tutkimusprofessorina ja osallistui sote-uudistuksen valmisteluun asiantuntijana.

Hiilamon mukaan on syytä ottaa huomioon, että terveyspalveluilla on tavanomaisesta poikkeavat markkinat. Yksityisen yrityksen lääkärin kannattaa määrätä potilaalle mahdollisimman paljon tutkimuksia ja hoitoja.  Juuri siitä syystä Yhdysvalloissa käytetään erittäin paljon rahaa terveydenhoitoon ja saadaan suhteellisen vähän tuloksia. Siinä on Hiilamon ensimmäinen potku kokoomuksen ajaman "valinnanvapauden" eli terveyspalvelujen yksityistämisen nilkkaan.

Hän todistelee esimerkein, että sote-järjestelmää revitään rikki kolmesta suunnasta: kustannukset karkaavat, hoito jakaantuu epäoikeudenmukaisesti ja varakkaammat äänestävät jaloillaan eli turvautuvat yksityisiin vakuutuksiin ja terveyspalveluihin.

Hiilamon mukaan valinnanvapaus tuli kuin varkain. Hallitus ja asiantuntijat kiistelivät sote-palvelujen järjestäjien määrästä. Asiantuntijat katsoivat sopivaksi määräksi 8-12. Keskusta kuitenkin jyräsi hallituksen hajottamisen uhalla läpi 18 maakunnan mallin. Kokoomus sai lohdutuspalkintona merkityksettömältä tuntuneen valinnanvapauden, joka Hiilamon mukaan osoittautui seurauksiltaan järisyttäväksi.

Kun päädyttiin siihen, että kaikkien maakuntien piti muodostaa sote-keskuksistaan yhtiöitä, oli Hiilamon mukaan selvää, että sote-uudistuksen tavoitteena ei ollut enää kustannusten säästäminen tai terveyserojen kaventaminen, vaan julkisten palveluiden tuotannon siirtäminen yksityisille yhtiöille. Operaatiota voikin kuvata suuren luokan puhallukseksi, joka naamioitiin valinnanvapauden kaapuun.  

Hiilamo perustelee: yleensä uskotaan, että markkinataloudessa nimenomaan yritykset tuovat kuluttajille uusia  ja parempia tuotteita ja palveluja. Kuitenkin ne pyrkivät ensisijaisesti kasvattamaan voittojaan, eivätkä huolehtimaan siitä, että rahat riittävät kaikkien palvelemiseen. Yritysten menestys sote-maailmassa on jo tähän mennessä perustunut julkisen järjestelmän heikkouksien hyväksikäyttöön. Niin tulee olemaan jatkossakin.

Hän esittää hiuksia nostattavan kuvauksen siitä, miten sote-yritysten lobbarit ja eräät korkeimmat virkamiehet tekivät viime keväänä kaikkensa, ettei soten piiloagenda, yritysten edun ajaminen olisi paljastunut. Jos suunnitelma olisi onnistunut, julkisia sote-keskuksia olisi ajautuneet jopa konkurssiin yksityisten kerätessä parhaat asiakkaat suurelta osin nykyisistä työterveyshuollon potilaistaan. Syrjäseutujen asiakkaat olisivat jääneet jopa ilman palveluita. Onneksi asiantuntijat voittivat sillä erää ja hallitus joutui vetämään esityksen eduskunnasta.

Paljon puhutusta asiakassetelistä Hiilamo toteaa, että setelin käytön laajentamisehdotus tarkoittaa pääasiassa yksityisten terveysyritysten suosimista. Uusin esitys poikkeaa Hiilamon mukaan edelleen muiden pohjoismaiden ratkaisusta Sote-keskusten palveluvalikoima olisi niin laaja, ettei pienemmillä toimijoilla olisi käytännössä mahdollisuuksia tarjota palveluita. Suuret sote-yhtiöt keräisivät potin.

Hiilamo kutsuu sotea Suomen heikoimmin suunnitelluksi uudistukseksi. Viime viikkoina on hänen mukaansa kuultu yhä enemmän vaatimuksia siitä, että koko uudistus pitäisi perua. Hän ei kuitenkaan näe tilannetta toivottomana, mutta nykyisiä suunnitelmia tulisi parantaa oleellisesti. Kelvottoman hankkeen peruminen olisikin mielestäni viisasta, mutta hallitus ei sitä tee kasvojensa menettämisen pelossa. Mieluummin se ajaakin päänsä seinään.

Hiilamo päättää puheenvuoronsa toteamalla, että nykyinen sote-järjestelmämme on mainettaan parempi. Sen suuria haasteita – kustannusten ennakoitua kasvua ja eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa – ei ratkaista nykyistä huonommalla järjestelmällä. Pitäisi pyrkiä selvästi parempaan.

Asiantuntija on puhunut. Nyt hallituksen pitäisi ryhdistäytyä – ja kansalaisten valpastua. Pystyvätkö hallituspuolueet ja niiden poliitikot viemään ilman äänestäjien selvää tuomiota läpi uudistuksen, joka rapauttaa sote-järjestelmämme ja tarjoaa ratkaisun, jossa häviäjiä ovat potilaat ja julkinen terveydenhoito, sekä voittajia yksityiset sote-yritykset ja niiden osakkeenomistajat? Onnistuuko suuri puhallus?

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Asikas sana on hanurista tässä yhteydessä. Ovatko koulun oppilaat jo asiakkaita. Entä varushenkilöt, suurin osa pakkoasiakkaita? Eikun intin tapauksessahan valtio on asikas, eikun mitenkäs tämä menee...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Uskoisin, että asiakas-nimityksellä pyritään edistämään yksityistämistä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#4
Yksityistämiseen se liittyy, koska yrityksillä on nimenomaan asiakkaita.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Asiakas-termin käytössä on menty jo naurettavuuksiin. Esimerkiksi putkaan vietävät juopot ovat poliisin asiakkaita, joihin kohdistetaan asiakaspalvelua.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

He ovat järjestyspalveluidenkin suurkuluttajia.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Suomeksi sanottuna hallitus kusee kansalaisten silmille.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Pähkäilen tässä, että kuinka hyvin kunnallisten luottamusmiesten ja -henkilöiden olisikaan pitänyt perehtyä asiaan, että olisi voinut sanoa, että susihan tämän on? Ja olisiko siltikään kunnallisella tasolla ollut mahdollisuus torjua sutta? Ei muuten, mutta sen ainoan kerran kun oli varavaltuutettuna päättämässä valtuustosalissa, oli esillä näitä soteasioita. Painoinko nappia huonosti vai hyvin huonosti, siinäpä kysymys. Sutta en huutanut.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Maallikon on hyvinn vaikea ottaa selvää soten kaikista kiemuroista ja vaikutuksista. Siksi Hiilamon tapaisten asiantuntijoiden puheenvuorot ovat arvokkaita silmien avaajia. Hallitus vain ei ole tähänkään asti piitannnut sen kanssa eri mieltä olevista asiantuntijoista, vaan jyrännyt ideologioiden viitoittamaa linjaansa.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Kyllä Sote ja maakuntauudustus on kansan parhaaksi ei sitä muutoin elitismi vastustaisi. Sairaalle paras mahdollisen tasavertainen hoito koko maassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Mikä elitismi? Uskot siis poliitikkojen puheita. Jos luet Hiilamon asiantuntijanäkemyksen näet, että sote-hanke ei toimi maaseudun hyvinvoinnin puolesta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Näinhän asia juuri on, kuten kirjoitat. Henkilökohtaisesti ei ole valittamista; kokeneista erikoislääkäreistä on kysyntää joka paikkaan, ja seuraavina vuosina voi vaatia nousevia palkkioita, kun valinnan vapaus työnantajan valinnassa lisääntyy. Ja mitä enemmän keskussairaaloitakin ohennetaan, sitä paremmin voi julkisen puolenkin harveneva lääkärikööri sanella työehtonsa. Terveydenhuollon kulut kyllä nousevat parisen miljardia, mutta ehtinen eläkkeelle, ennen kuin rahat loppuvat. Pallo maaliin, ja rahat taskuun.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä sote lääkäreiden kannalta toimii hyvin.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Kelvottoman hankkeen peruminen olisikin mielestäni viisasta, mutta hallitus ei sitä tee kasvojensa menettämisen pelossa. Mieluummin se ajaakin päänsä seinään."

Hallituksen kunniantunnot ensin ja kansalaisten tunnot vasta sitten joskus, jos koskaan.

Sipilä pukee tämän sanoiksi vakuuttamalla, että tämä viedään nyt maaliin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Poliitikoilla on omat tavoitteensa - ja puheensa...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tuskin edes Hiilamo on oikeassa arvostellessaan sote:n toteuttamista.

Suomessa on jo nyt hyvätasoinen ja toimiva julkinen erikoissairaanhoito. Miksi hyvää ja toimivaa järjestelmää tulisi lähteä muuttamaan radikaalisti suuntaan tai toiseen. Parannettavaa toki varmasti löytyy, mutta tällöin toimintaa tulisi parantaa hienosäädöllä pajavasaran sijaan.

Perusterveydenhuollossa terveyskeskustasolla löytyykin jo sitten parannettavaa ja epäilemättä sijaa tällä tasolla löytyy varmasti myös kilpailulle ja valinnanvapaudelle. Terveyskeskusten pitkät jonot päivystyksiin ja varskinkin viikonloppujen aikaan ovat usein järkyttäviä kokemuksia sairaille potilaille, olivtpa nämä sitten pieniä lapsia tai vanhusväestöä. Terveyskeskuksien rinnalle ja kilpailuun voisivat vaihtoehtona olla brittimaalin ammatinharjoittajapohjaiset lääkärikeskukset lääkäreiden omin omistuksin.

Suomalainen erikoisuus työterveyshoito on puolestaan merkittävä eriarvoisuutta lisäävä tekijä. Työterveyshoitoon työntekijäpotilas / - asiakas pääsee yleensä liki välittömästi työpaikan järjestettyä palvelun oston kilpailuttamalla alan yrityksiä, kun taas puolestaan vähävaraisimmat terveyskeskuksista lääkäritapaamisensa hankkivat joutuvat usein odottelemaan viikkojakin hoitoa vaivaansa saadakseen. On erikoista, että työterveydenhoidon valinnanvapaudesta ja kilpailuttamisesta ei pidetä ääntä lainkaan sote:n yhteydeessä arvioiden sitä yhtä negatiivisin varauksin, mitä SOTE:n valinnanvapauteen tulee ?

Sote-hanketta perustellaan palvelujen saatavuuden tasapuolisuuden nimissä, mutta kuka hyvänsä voi päätellä tämän tavoitteen olevan ainakin alueellisesti mahdotonta. Pahasti näyttää nyt myös siltä, että tasapuolisuus ei toteutuisi muutoinkaan hallituksen esittämällä nykyisellä mallilla.

Mihin ihmeeseen hankkeessa tarvitaan 18 maakuntaa, kun viidelläkin ( Yliopistosairaalapiirit ) olisi varmasti mahdollista toteuttaa uudistus uskottavammin ?

Miten olisi, jos työterveydenhoito siirrettäisiin omasta erikoisasemastaan terveyskeskustason perusterveydenhoidon vastuulle, kuten muualla maailmalla tapana yleensä on.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Tuskin edes Hiilamo on oikeassa arvostellessaan sote:n toteuttamista."

Toteat noin, ja kuitenkin huomattava osa tekstistäsi vastaa Hiilamon näkemyksiä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Soten prioriteetti no. 1 olisi tullut olla potilastyytyväisyys ja no. 2 kustannustehokkuus. Tätä ei Hiilamokaan tuonut selvästi esille, vaan näyttää enemmänkin olevan varsin epäileväinen ja ehkä välttämättä tarvittavia muutoksia vastaan. Olisiko aistittavissa vieläpä poliittisia intohimoja.

Summa summarum, rahat eivät riitä jatkossa edes nykyisen tasoisen terveydenhoidon ylläpitoon varsinkaan vähävaraisimmille. Liekö tämä sitten hyväksyttävä status quo ?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #29

Potilastyytyväisyys on tässä tärkein prioriteetti. Mutta hankkeeseen on ladattu niin paljon terveysalan ulkopuolisia tavoitteita, että ei ihme jos metsään mennään.

Hiilamo väittää, että maamme nykyinen sote-järjestelmä on kustannuksiltaankin varsin kohtuullinen - esimerkiksi verrattuna USA:n bisnes-vetoiseen järjestelmään, jonka tapaiseen täällä ollaan nyt menossa. Hän toteaakin, että nykyistä järjestelmää ei pidä korvata vielä huonommalla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #30

Ei varmaankaa pahimmasta päästä kustannustehokkuudessaa varsinkaan erikossairaanhoidon alueella, mutta entäpä sitten perusterveydenhoidossa terveyskeskuksissa ? Terveyskeskuksien kustannustehokkuus onkin sitten varsin visainen pähkinä.

Joka tapauksessa näyttää ilmeiseltä, että vähävaraisten mahdollisuudet hoitopalveluihin tulevat heikkenemään 2020-luvulla ilman suurempaa ihmettä - tuli sitten sote - tai ei. Seuraavan kerran kun talous siirtyy nollakasvulle tai jopa sen alle, Suomessa aletaan leikata menoista, ja sosiaalimenot ja terveydenhuolto ovat niitä isoja menoeriä.

Tästä sotesta ei kyllä tule ilmeisimmin lasta eikä p..... eikä seuraavakaan hallitus ainakaan parempaan pysty, joten rahapula ratkaisee aikanaan ongelman itsekseen.

PS. Ruotsissa on pääosin hyviä kokemuksia valinnanvapaudesta ja kilpailuttamisesta, mutta Ruotsi onkin Ruotsi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #32

Näin siinä tulee todennäköisesti käymään. Uskon kuitenkin, että Sipilän jääräpäinen hallitus ajaa tämän sotkun läpi väkisin: ei tule lasta, mutta tulee sitä jälkimmäistä.

Ruotsissa toteutus poikkeaa tietääkseni meillä suunnitellusta. Siellä oli muuten sote-alueita vastaavat läänit ja maakäräjät jo olemassa, joten niitä ei tarvinnut polkaista tyhjästä kuten meillä.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Tämän selvemmin ei asiaa voisi enää sanoa, kiitos blogistille.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kun potilas muuttuu asiakkaaksi, tulee lääkäristä terveyspalveluiden kauppias.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

... ja kauppias haluaa tehdä voittoa. Asiakas on vain väline siihen.

Käyttäjän TapaniKpp kuva
Tapani Köppä

Niinpä niin. Jäljelle jää ainoastaan osuustoiminta. Siis että nähdään uudistustarpeet osuustoiminnallisten silmälasien läpi, käyttäjä- ja osallisuus lähtökohtana. Kyllä sen maakunnat tosiaankin voisivat toteuttaa, perustuslain kansalaismandaatilla ja korvaamalla sekä sijoittajavetoisuus että viranomaissuunnitelmallisuus palveluorientoidulla organisoinnilla. Hei haloo: kilpailu itsetarkoituksena on sumutusta, ei se takaa laatua eikä hintaa kohdalleen. Yhteistoimintaahan tässä tarvitaan, jotta hyvät käytännöt ja osaaminen saadaan jakoon. Eipä muuta kuin maakuntiin sote-palveluyhtiöt pystyyn osuuskuntina, kunnat mukaan jäsen/ääni periaatteella ja toimitusjohtajat kokoamaan palveluntuottajia jäseniksi. Jäsenkortit palvelusetelien tilalle, niin saadaan yhtenäinen, sääntelyjäykkyydestä vapaa asiointioikeus ja kustannustenjako valtakuntaan. Kumma jos ei ex-Nokialandiasta löydy asiantuntemusta tähän. Kyllä se siitä!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Yhteistoimintaa tässä tosiaan tarvittaisiin eli yhteisen hyvän ja yhteisen tavoitteen toteuttamista. Onhan kyse kansanterveyden järjestelyistä. Tälle ajattelulle on aivan vastakkaista - ja tuhoisaa - että toimijat ajattelevat ensisijaisesti omaa etuaan, voittojaan. Yrityksen paljon puhuttu tehokkuus kohdistuu pääasiassa juuri voiton tahkoamiseen osakkeenomistajille.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Sote ei ole enää sote-asialla vaan pörssäreiden temmellyskenttä sairaiden kustannuksella.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Juuri niin: sairaat ovat voiton tavoittelun välineitä. Heidän parantamisellaan ei ole mitään itseisarvoa, vaan arvo tulee siitä, miten hyvin hoito tuottaa voittoa. Jos se on kannattamatonta - esimerkisi syrjäseuduilla asuvien osalta - se ei yrityksiä kiinnosta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Sote tulee, tämän ennustuksen toteutumisen varaan on jo tehty hätiköityjä ratkaisuja kunnissa. Ainakin Luvia myi terveysaseman Attendolle, (Luvia liittyi Eurajoen kuntaan) ja nyt Eurajoki myi hienon kartanon, Käenpesän hoivakodin rakennukset Esperi Care Oy:lle. Aiemmat töppäykset, kansallisten katastrofien luokkaan kuuluvat Olli-Pekka Heinosen ”UMTS” kauppa ja Pekka Haaviston ”Caruna” kauppa opetti kuinka hinnat nousevat kansalaiselle kun rahastus alkaa. Valtiovalta myy suomalaiset velkoineen EU:n orjiksi.

"Eurajoki käynnisti yksityistämisprosessin vasta keväällä, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus (sote) nosti epävarmuuden, ettei Käenpesä olisi tilojensa vanhanaikaisuuden ja epäkäytännöllisyyden vuoksi kelpoisia tulevalle sote-maakuntaorganisaatiolle.

Vastaavia yksityistämis- ja liikkeenluovutusoperaatioita on tehty useissa kunnissa, sillä kunnissa on epätietoisuus ja pelko, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulaitoksia jää tyhjinä niiden rasitteeksi."

https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/luvialle-...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Huolestuttavaa kehitystä. Sote-hanke tuottaa vahinkoa jo ennen kuin se on edes voimassa.

Kun yksityistämisen seurauksena yritykset pääsevät tekemäään voittoa kansalaisia varten perustetulla infrastruktuurilla, kustannukset tietenkin nousevat. Yrityksethän lisäävät hintoihin oman voittosiivunsa, joka pyrkii aina nousemaan, ellei sitä säädellä. Ja sääntelyhän on kirosana EU:ssa.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Tietääkseni Eurajoki on ollut jo monta vuotta Attendon palveluiden ostajana, oli sitä jo ennen kuin liittyi keskisatakuntaan. Rahahan ei Eurajoelle ole mikään ongelma, sen näkee jo siitä kun ylläpitävät 20 oppilaan kyläkouluja. Itse olen sitä mieltä että nykyinen malli ajaa pienet kunnat Attendojen asiakkaiksi joskin uudistuskin sitä tekee.

Monet pikkukuntien raha-asioita käsittelevät tahot toivovat että yhtään liukastumista ei kuntalasiille sattuisi, jotta talous ei aivan kyykähtäisi. Nyky mallilla monen kunnan kohdalla 40% raha-asioista päättävät muut kuin oman kunnan valtuutetut. Heidän roolinsa on vain kaivaa Soten vaatimat rahat.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Näinkö hyväksytään vanhusten hoitamisesta tehty bisnes "sote"? - ”Tämän tyyppisellä toimialalla, jossa tehdään julkisen puolen kanssa kauppaa eli käytetään julkisia rahoja palvelujen tuottamiseen, niin listautuminen olisi erinomainen asia. Se tekisi kaiken läpinäkyväksi”, Aarnio-Isohanni sanoo.

"Esperi kasvaa hallituksen sotesäädön ansiosta"

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/bRhJY4xv

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Sotesäädöllä päästään rahastamaan sairaiden ja vanhusten avulla. Ei ole vaikea ennustaa, että hinnat nousevat. Voittojen lisäämiseksi toimitaan tehokkaasti ja säästeliäästi, mikä voi tapahtua potilaiden kokeman laadun kustannuksella.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

On tämän maan sosiaali- ym. politiikka järjetöntä, sotien jälkeen rakennettiin tasapuolinen hyvin toimivat järjestelmät ja nyt kaikki myydään pois omista käsistä vieraan vallan alle, ja mitä seuraa: "Mutta heti, kun palveluntuottaja oli kilpailutettu ja valittu, alkoivat Jenni Matihaldin ja muiden asukkaiden vanhemmat haistella palaneen käryä. Esimerkiksi ruoan saantia rajoitettiin. Jenni sai ateriaa kohti vain yhden lasin maitoa ja yhden palan leipää."

https://yle.fi/uutiset/3-9874552

Tulee mieleen Keijo korhosen kirjoitus: "Surun päivä"
http://waltamedia.fi/keijo-korhonen-surun-paiva/

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tästäkin esimerkistä nähdään, että ulkoistaminen/yksityistäminen johtaa kustannussäästöihin = voittojen kasvattamiseen = palvelun heikkenemiseen.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Maakuntamalli se vasta puhallus on. Kepun elämänlanka koska puolue on epäonnistunut täysin kaupungeissa.
Käsittämätön päätös kun hallintoa piti keventää. Toinen seikka on nykymallin toimijoiden raivoisa muutosvastarinta tehostamista vastaan. Sokea Reetakin näkee ay- politiikan läpi. Sdp: llä tosin ei ole mitään sanomista soteen koska sössivät oman rootelinsa viime hallituksessa.

Jos tämä kaatuu niin sitten kaatuu maakuntamallikin; Sipilän itkupotkuraivarista oli helppo päätellä mikä koko homman päätavoite on ollut: maakuntamalli.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tämä on selvää: keskusta ajaa maakuntamallia pönkittääkseen kannatustaan maakunnissa ja saadakseen omille miehille ja naisille mukavia virkapaikkoja.

Kokoomus sai korvaukseksi "valinnanvapauden" eli selkokielellä terveydenhoidon yksityistämisen, jonka ansiosta yksityiset yritykset pääsevät käsiksi sote-rahoihin sekä kaappaamaan leijonanosan kannattavasta sote-bisneksestä. Kannattamattomat syrjäseudut ja vaikeat potilaan jäävät julkisen puolen riesaksi.

Kun keskeiset tavoitteet olivat terveydenhoidon ulkopuolisia, poliittis-ideologisia, käy potilalle ja hoidolle köpelösti.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Yhtä hyvin jutun voisi otsikoida: "Voima Kustannus Oy:n osakas ja tunnettu oppositiomies leimaa soten."

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Sopii kokeilla, minkälaisen jutun saat väännetyksi tällä "otsikolla".

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Hiilamohan on ollut kutsuttuna asiantuntijajäsenenä ties kuinka monessa sotetyöryhmässä alusta lähtien.Se,että koko homma on riistäytynyt täysin laukalle on nyt torin mummojenkin tiedossa. Hiilamo,Lehtonen,Kekomäki ja moni muu ovat tehneet aivan oikean ratkaisun.Kiitos heille vastuunkannosta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näitä kahta nimeä en tunnekaan. Onhan siellä niitä asiantuntijoita käytetty - ja kuten tuloksista voi pääätellä, muodon vuoksi.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Aina näissä kannanotoissa kannattaa miettiä mikä on kirjoittajan motiivi. Haluaako Hiilamo tosissaan parantaa terveyspalveluja? Vai onko kyseessä vain politikointi.

Lasse Laatunen on ilmaissut oman kantansa Iltalehdessä 7.6.2017.

Eläkkeellä oleva EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen arvostelee kärkkäästi IL:n kolumnissaan Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamoa. Laatunen kirjoittaa, kuinka Hiilamo on tiedemiehen kaapuun verhoutuneena ollut yksi Vihreän liiton ahkerimmista propagandisteista.

- Samalla mitalla, millä hän edistää vihreiden asiaa, hän vaarantaa yliopiston ja sosiaalipolitiikan laitoksen mainetta puolueettomana tieteentekijänä, Laatunen toteaa kolumnissaan.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201706072200193...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Siinä tuli imperiumin (EK:n) odotettu vastaisku. Oikeustieteen kandidaatti Laatunen puhuu tieteestä... - Hiilamo ei ole poliitikko. Minä en huomannut hänen puheenvuorossaan ideologisia enkä myöskään tunteenomaisia sävyjä, vaan asiantuntijan selkeää tekstiä - toisin on Laatusen kirjoituksessa, joka tihkuu tunnetta.

Ei tarvitse olla vihreä, havaitakseen sote-hankkeen ja sen valmistelun ongelmat potilaiden ja veronmaksajien kannalta. Luonnollisesti EK:n edustaja kannattaa yritysten sote-rahastusta.

Hiilamo kommentoi samassa Iltalehden kirjoituksessa:

"Hiilamo sanoo Laatusen kolumnin olevan "äkäpussikiukuttelua". Hän kertoo saaneensa käsityksen, ettei Laatunen ole tutustunut esimerkiksi hänen tekemäänsä raporttiin ollenkaan.
- Aikaisemmin olen arvostanut Lasse Laatusta, että hän on paneutunut asioihin, mutta tässä asiassa tuntuu, että hän on todella mennyt riman alta, professori kertoo.
- Hän on uransa edustanut talouseliittejä ja kun joku ehdottaa esimerkiksi tulontasausta, niin totta kai hän silloin älähtää, Hiilamo sanoo."

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Todellakin soteuudusta vastustetaan siksi että pyritään estämään tavalliselta kansalta laadukas potilaan hoito ja turvataan siten parempiosaisten potilaiden luksus hoito.
Maakuntauudistusta vastustetaan siksi että nyt kun 295 kunnan virkanaiset/miehet tekee terveys/sosialiakan päätöksiä ja jatkossa on vain 18 maakuntaa hoitaa samat asiat. Tämä luo mahdollisuuden digtalisaatiolle aleneville kustannuksille.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Maakuntauudistusta vastustetaan siksi että nyt kun 295 kunnan virkanaiset/miehet tekee terveys/sosialiakan päätöksiä ja jatkossa on vain 18 maakuntaa hoitaa samat asiat. Tämä luo mahdollisuuden digtalisaatiolle aleneville kustannuksille."

Näyttäähän tämä paperilla hyvältä. Mutta väheneekö toimihenkilöiden määrä, vai kasvaako se peräti? Kuntiin jää edelleen henkilöstöä. Aivan uuden organisaatiotason perustaminen aiheuttaa monenlaista byrokratiaongelmaa. Ja ennen kuin digitalisaatio alkaa purra, on kulunut melkoisesti aikaa ja rahaa. Soten tietojärjestelmät ovat vielä aivan levällään. Tietojärjetelmäasiantuntijat ennustavat katastrofia. Mutta, mitäpä hallitus näistä kaikenmaailman dosenteista piittaa...

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Tähän digisaation kehittämiseen tarvitaan nämä dosentit. On aivan selvää että korjaustoimenpiteitä ja päivitystä joudutaan tekemään tulevina vuosina paljonkin. Meidän ei ole syytä jäädä Brezneviläisen pysähtyneisyyden aikaan.
Tämä sote/maakuntauudistus luo mahdollisuudet jatkossa myös kuntien määrän priorisoimiseen, sinällään kunta alueena ei häviä mutta olisi jatkossa enempi kulttuurin vaalijana.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #46

En jaa optimismiasi sote/maakuntauudistuksen suhteen. "Impivaaralaisuudella" ei voi perustella nykyistä paljon huonompaan järjestelmään siirtymistä. Kaikki muutokset eivät siis merkitse edistystä - vaan voivat olla taka-askeleita, kuten tässä tapauksessa kävisi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset