Lokari

Yhdenvertaisuuden tavoittelu ei saa johtaa syrjintään

Yhdenvertaisuus lienee yksi viime aikoina eniten keskustelluista arvoista nyky-Suomessa – ja samalla myös ehkä eniten väärinkäytetyistä. Yhdenvertaisuuden toteutumisen osalta etsitään ja löydetään yhä uusia puutteita.

Tuoreimpia esimerkkejä hätävarjelun liioittelusta yhdenvertaisuuden tavoittelussa on ehdotus isänpäivän korvaamisesta läheisen päivällä. Näin pyritään saamaan isättömät lapset yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa. On sinänsä totta, että jos esimerkiksi päiväkodissa askarrellaan isänpäiväkorttia, se tuntuu ikävältä lapsesta, jonka isä on kuollut tai muuten poissa hänen elämänpiiristään. Samalla kuitenkin kielletään muilta lapsilta mahdollisuus iloita isänpäivästä. Kun halutaan suojella yhtä ryhmää, käännetään selkä toiselle, ja tässä tapauksessa vielä suurelle enemmistölle.

Toinen esimerkki: kouluissa haluttiin kieltää Suvivirren laulaminen, etteivät muita uskontoja ja uskonnottomuutta edustavien vanhempien lapset olisi joutuneet vieraan uskonnon vaikutuksen kohteeksi. Samalla haluttiin viedä suurelta enemmistöltä vanhan tradition noudattamisen ilo. Hankkeen takana eivät olleet juurikaan muiden uskontojen kannattajat vaan heitä miellyttämään pyrkivät "suvaitsevaiset".

Tällainen ajattelu tuottaa yhdenvertaisuuden varjolla syrjintää: kun kaikki eivät oletettavasti pidä jostakin, muutkaan eivät saa sitä. Armeijassa suosittiin aikoinaan tällaista ajattelua: jos joku halusi karvalakin korvaläpät alas, kaikkien oli se tehtävä, tai sitten ei kenenkään.

Joskus kuitenkin se, mitä joiltakin puuttuu tai häiritsee muita, voidaan korvata toisella. Isänpäivän rinnalla voidaan viettää myös läheisenpäivää tai vaikkapa isoisänpäivää. Suvivirren laulamisen ohella voitaisiin järjestää halukkaille muuta ohjelmaa. Nytkin suomalaiset viettävät Joulua, ja muut aikanaan Ramadania ja muita juhliaan ilman, että keneltäkään on tarvetta kieltää mitään. Kysymys on suvaitsevaisuudesta.

Kaikilla eivät asiat kuitenkaan ole koskaan samalla tavalla. Kuten sananlasku sanoo: tasan ei käy onnenlahjat. Aina on rikkaampia, kauniimpia, terveempiä ja onnellisempia kuin muut, ja on erilaisia tapoja ja kulttuureja. Sosialismi yritti tasapäistää ihmiset huonolla menestyksellä,mutta eiköhän se tie ole jo tarpeeksi koettu.

Hyvinvointivaltio pyrkii poistamaan taloudellisen ja sosiaalisen epätasa-arvon. Oikeusvaltion perustuslaki tarjoaa yhdenvertaisuuspykälänsä suojan epätasa-arvoa vastaan, ja sanavapaus suo ihmisille vapauden ilmaista ajatuksiaan.

Vaikka olemme kaikki erilaisia, olemme  ihmisinä yhdenvertaisia. Yhdenvertaisuuspyrkimyksissä ei kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin, sillä yhden ryhmän kohtuuton suojeleminen voi johtaa muiden syrjintään. Näin sinänsä hyvä pyrkimys tuottaa aivan päinvastaisen tuloksen kuin tarkoitettiin.

--------------

Wikipedia: Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Harvinaisen järkevä ja selkeä puheenvuoro! Monesti aikuiset ihmiset oikein hakemalla hakevat ongelmia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset kommentistasi! Maailma on monelle melko valmis, kun täytyy mielensäpahoittamisen aiheita hakemalla hakea.

Käyttäjän JaanaAnitaHolmstrm kuva
Jaana Holmström

Oikeasti kukaan ei ehdottanut isänpäivän korvaamista läheisenpäivällä. Kolme päiväkotia Helsingissä päätti vanhempien kanssa yhteistyössä juhlia isänpäivää läheisenpäivänä, jotta ne lapset, joilla ei ole juhlittavaa isää, voivat olla mukana täysin sydämin. Eli siis mitä suurimmassa määrin oli kyse myrskystä vesilasissa.

Mitä tulee suvivirteen koulujen kevätjuhlissa, nyt jo kolmannes suomalaisista ei kuulu kirkkoon, eli puolitoista miljoonaa. Olisiko heillä jotain osaa siinä, etteivät monet ole kiinnostuneita altistamaan lapsiaan uskonnolle?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Oikeasti Iltalehti kertoi 2.11.17 seuraavaa:

"Perinteikäs isänpäivä korvataan tänä vuonna läheisenpäivällä ainakin Yliskylän ja Kulosaaren päiväkodeissa, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viestintäpäällikkö Essi Eranka vahvistaa Iltalehdelle. Kulosaaren päiväkodissa päätöstä perustellaan lapsen edulla."

Jokainen voi sitten miettiä kumpi tapahtui vesilasissa, kyseinen päätös vai reaktiot siihen. On näköjään helppo vähätellä niiden näkemystä, joilta viedään mahdollisuus noudattaa totuttua perinnettä.

Kolmannes on joka tapauksessa vähemmistö. Pitäisikö kahden kolmasosan taipua tämän vähemmistön tahtoon?

Käyttäjän JaanaAnitaHolmstrm kuva
Jaana Holmström

Tosiasia on, että kukaan ei ehdottanut isänpäivän korvaamista läheisenpäivällä.

Eivätkö päiväkodit saa vanhempien kanssa itse päättää, miten mitäkin juhlaa viettävät?

Kuka on vähätellyt kenenkään näkemystä? Vietiinkö sinulta mahdollisuus noudattaa haluamiasi perinteitä isänpäivän vietossa?

Aivan, kolmannes on vähemmistö, mutta eikö sillä ole merkitystä? Tällä vauhdilla kyllä ehkä piankin kirkosta eronneita on enemmän kuin siihen kuuluvia. Logiikkasi mukaan he sitten määräävät, eikä vähemmistöllä ole mitään sanomista, eikös vain? Vai olisiko jokin kompromissi aiheellinen jo nyt?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #9

Kyseisessä Iltalehden uutisessa nimenomaan sanotaan: "Perinteikäs isänpäivä korvataan tänä vuonna läheisenpäivällä." Siis korvataan. Lisäksi mm. Helsingin Sanomien mielipidesivulla tällainen ehdotus on tehty.

En tiedä kuka olisi päiväkotien päätösvaltaa tässä asiassa kieltänyt - on eri asia arvostella harkitsematonta päätöstä. Eikö sitä saisi arvostella?

En kirjoittanutkaan itsestäni vaan yleisellä tasolla, jolla toivoisin kommenttipuheenvuoron käyttäjienkin osaavan pysytellä.

Viimeisessä kappaleessa sovellat aivan ikiomaa logiikkaasi. Jos olisit vaivautunut lukemaan tekstini, olisit ehkä havainnut, että esitin nimenomaan kompromisseja kyseisissä tapauksissa, joissa yritettiin kieltää joiltakin lapsilta isänpäivän vietto ja koululaisilta Suvivirren laulaminen päättäjäisissä. - En suinkaan kannata enemmistön "määräysvaltaa", mutta en myöskään pienen vähemmistön valtaa kieltää muilta jotakin, mitä he pitävät arvokkaana.

Käyttäjän JaanaAnitaHolmstrm kuva
Jaana Holmström Vastaus kommenttiin #12

Otsikot ovat otsikoita. Jos jutun vaivautui lukemaan, selvisi tosiasia, eli että kyse oli muutaman päiväkodin tavasta juhlia isänpäivää.

Mitään virallista tai vakavasti otettava ehdotusta ei ollut. Epäilemättä joku lausui keskustelussa mielipiteenään, että isänpäivän voisi korvata läheisen päivällä, mutta se ei ole vakava ehdotus kuten olisi vaikkapa addressi.

Et kiellä päiväkotien päätöstä, mutta nimität sitä julkisesti harkitsemattomaksi, vaikka lehtitietojen perusteella se oli tehty vanhempien kanssa yhteistyössä. Ovatko siis mielestäsi vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta harkintakyvyttömiä itseään koskevassa asiassa? Olisiko sinun mielesi mukainen päätös ollut ainoa harkittu päätös?

Koetin soveltaa kommentin lopussa omaa logiikkaasi enemmistön määräysvallasta ja toivoin, että vähemmistöjenkin mielipiteet huomioitaisiin. Jos päiväkodeilla ei ole todellista mahdollisuutta huomioida paikalliset olosuhteet, ei niillä ole mahdollisuutta huomioida ehkä vähemmistönä olevat lapset. Isättömyys lapsen arjessa ei kuitenkaan välttämättä ole vähemmistöä nykyään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #15

Olen esittänyt oman näkemykseni blogissani, eikä minulla ole tarvetta sitä enää täydentää. Jo otsikko kertoo olennaisen: "Yhdenvertaisuuden tavoittelu ei saa johtaa syrjintään".

Demokratia on sellainen järjestelmä, että sen takaaman sanavapauden puitteissa kansalaiset saavat arvostella yhteiskunnassa tehtyjä päätöksiä: presidentin, hallituksen, eduskunnan, kunnanhallitusten ja -valtuustojen, jne. - jopa päiväkotien.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Esimerkki Suvivirrestä on perätön, mutta vuodesta toiseen viemärilehdet ja netin sekopäät sitä spinnaavat. Ensinnäkin on ymmärrettävä, että koulut ovat täysin vapaita tekemään millaisen kevätjuhlaohjelman haluavat. Vain uskonnon harjoitus ei voi tulla kysymykseen, näin on lait ja määräykset. Suvivirrellä ei ole mitään sen virallisempaa asemaa, toisin kuin moni luulee. Opetushallituksen ohjeen mukaan yhden virren laulaminen ei tee tilaisuudesta uskonnollista, vaan kyse on suomalaisista juhlaperinteistä. Tämän mukaan koulut ovat toimineet.

Kevätjuhlan ohjelman tekeminen vaihtelevaksi ei, hyvänen aika sentään, ole syrjintää. Jos joku haluaa kuulla tietyn laulun eikä se onnistu, niin ei se nyt mitään syrjintää tietenkään ole. Se on turhaa uikutusta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Opetushallituksen ohjeen mukaan yhden virren laulaminen ei tee tilaisuudesta uskonnollista, vaan kyse on suomalaisista juhlaperinteistä. Tämän mukaan koulut ovat toimineet."

Tässä se asian ydin onkin. Kyse ei ole uskonnon harjoittamisesta.

Kukaan ei ole tietääkseni väittänyt, että Suvivirrellä olisi jokin virallinen asema. Se vain kuuluu suomalaiseen perinteeseen, jonka suvakit ja uskonnottomat yrittivät torpedoida.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Usko jo, eivät yrittäneet. Joku koulu vain jätti sen pois kevätjuhlan ohjelmasta ja se sai hullut pitkin nettiä kirkumaan suvakkia ja islamisaatiota.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #10

Ei tässä inttämisellä mihinkään päästä. Koeta kehitellä jokin järkevä argumentti meuhkaamisen sijasta.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...ehdotus isänpäivän korvaamisesta läheisen päivällä..." on mahdoton. Typerä.
Sitä jos johdonmukaisesti seuraisi, esimerkiksi kaikki merkkipäivät pitäisi kieltää.
Kallen nimipäivänä muut kuin Kallet pahoittaisivat mielensä, Maijan syntymäpäivänä muut pahoittaisivat mielensä, pitkät tai lyhyet pitäisi kieltää, etteivät erimittaiset pahoittaisi mieltään, määrätyn painoiset pitäisi kieltää jne muuta hölmöä.
Lista olisi loputon.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näinhän se on. Suomeen on syntynyt aktiivinen mielensäpahoittajien joukko, joka etsii kissojen ja koirien kanssa jotakin mielensä pahoittamisen aihetta. Ja eikös sitä vain löydykin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomeen on syntynyt aktiivinen mielensäpahoittajien joukko"

Samainen joukko kieltää ja myöntää pahoittaneensa mielensä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tällainen paradoksi siinä näyttää vallitsevan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset