Lokari

Kekkoskirjailija Juhani Suomi puhuu suunsa puhtaaksi

Professori, ulkoasiainneuvos ja presidentti Kekkosen elämäkertasarjan kirjoittajana tunnettu Juhani Suomi kritisoi Kulttuurivihkojen haastattelussa terävästi maamme nykyistä ulkopolitiikkaa ja muutakin poliittista menoa (ks. linkki lopussa).

Professori Suomi katsoo, että maamme nykyinen turvallisuuspolitiikka on unohtanut Paasikiven ja Kekkosen realismin ja kääntynyt suorastaan päälaelleen: maastamme on tehty lännen eteentyönnetty tukikohta Venäjää vastaan. Realismi on vaihtunut uskoon, että se tapahtuu, mitä toivotaan.

Median nykyinen suhtautuminen Venäjään kuulostaa Suomen kertomana Kekkosen aikoinaan luonnehtimalta neulanpistopolitiikalta. Naapurin johdon ärsyttämistä on tietysti syytä välttää. Tosin Kekkosen silmälaseilla varustautuneen professorin näkökulmasta nykyinen vapaamielinen uutisointi voi vaikuttaa ärsyttämiseltä verrattuna siihen kaunisteluun ja peittelyyn, jota suomettumisen vuosina Neuvostoliittoa koskevassa tiedottamisessa harrastettiin.

Ei voi kieltää professori Suomen analyysin tiettyä osuvuutta, kun hän arvioi presidentti Niinistön puolustuspoliittista linjaa: länteen päin on käännytty, ja Venäjän politiikka – kuten hän sanoo, jos sitä on –  on välttelyä ja varautumista. Suomi jättää kuitenkin mainitsematta, että Putin on toiminnallaan antanut tähän aihetta. Krim ja Ukraina "vihreine miehineen" olivat käännekohtia, eikä myöskään voi unohtaa ilmatilaloukkauksia ja muita sotilaallisia näyttöjä, jotka eivät kuulu hyvään naapuruuspolitiikkaan.

Puolustuskyvyn vahvistaminen ei kuitenkaan tarkoita hyökkäysaikeita Venäjää vastaan. On pelkästään Venäjästä kiinni, tarvitaanko tätä kykyä joskus. Sotilaallinen lähentyminen länteen sotaharjoituksineen ärsyttää Venäjää, mutta voiko maamme laiminlyödä avunsaantimahdollisuudet kriisin varalta ja heittäytyä pelkän yksipuolisen "luottamuksen" sekä naapurin hyväntahtoisuuden varaan? Kysyykö itsenäinen valtio naapuriltaan, mikä olisi sopivaa puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa? Kekkosen aikoina oli pakko ottaa huomioon "Neuvostoliiton legitiimit turvallisuusintressit" ja laiminlyödä omat.

Sitä voi tosin kysyä, menikö ns. isäntämaasopimus liian pitkälle. Siinähän maamme luovutti alueensa kriisitilanteessa rajoituksitta Naton käyttöön. Professorin arvion mukaan Venäjän suhteittemme tila näyttääkin "lohduttomalta". Valitettavasti niistä kyllä puuttuu tällä hetkellä luottamus – puolin ja toisin.

Mitä tulee nykyhallituksen toiminnan arviointiin, allekirjoitan professori Suomen kritiikin: hallituksemme toimintaa leimaa "Yksi askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin". Pääministeri Kekkosen tempoilevaa politiikkaa luonnehdittiin samaan tapaan ja sitä kutsuttiin "Kekkosen polkaksi". Suomi toteaa, että jos Sipilän hallituksella on ulkopoliittista asiantuntemusta, se ei näy.

Professori vastaa toimittajan kysymykseen Sipilän hallituksen historiatietoisuudesta, että sitäkään ei ole – ei ole ollut hallituksilla aikoihin. Hän myös muistuttaa huolestuttavista koulutuspoliittisista uudistuksista, joiden johdosta koulunsa voi päättää tietämättä mitään oman maan tai kansainvälisestä historiasta. Kyllä historia on edelleenkin nykyisyyden ja tulevaisuuden avain.

Kekkoskirjailijalla oli paljon sydämellään. Hänen näkemyksiään on syytä pohdiskella – myös siinä valossa, missä määrin Kekkosen ajan taakka leimaa niitä.

https://

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Viisaan ja lukeneen miehen ajatuksia ja mielipiteitä, joihin on helppo yhtyä.

Ikävä kyllä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kyllä .

Totuudenpuhujat ovat nykyään vähissä, mutta laatu korvaa määrän.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #3

Totuus on hiukan venyvä ja yksilökohtainen käsite. Eräs yksityisesti blogiani kommentoinut kaveri kutsui Suomea historianväärentäjäksi. Kyllä Suomi on minustakin jäänyt jossakin määrin Kekkosen ajan poteroon.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #4

Professori Suomea kannattaa silti lukea ja kuunnella vaikka ei hänen kanssaan olisikaan asioista samaa mieltä.

Esimerkiksi lyhyt analyysi presidentti Koivistosta oli viiltävä ja suorastaan inhorealistinen . Ja pakottaa erimieliset tarkistamaan historialliset tosiasiat , jotta voivat puolustaa omia näkemyksiään Koiviston eduksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #6

Kannattaa kyllä. Niinhän tässä on tehtykin.

Koivisto-analyysi oli paikalleen osuvaa: Vahvan markan politiikan tuhoisuus ja presidentin vallan liiankin rankka riisuminen (ei kuitenkaan koskenut vielä Koivistoa itseään). Koiviston Venäjän suuntaan kallistuminen oli tietysti Juhani Suomen kannalta positiivinen asia.

Jätin Koivistoa koskevan osuuden pois blogistani, ettei se olisi paisunut liikaa.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Juhani Suomi on suomettumisajan reliikki, jolle Kekkosesta tuli epäjumala. Muutamien 70-luvulle jämähtäneiden toveriensa tavoin hän haikailee takaisin noita auvoisia aikoja, jolloin Suomea johdettiin Tehtaankadulta käsin. Vaaran vuodet, yöpakkaset, noottikriisi, poikkeuslaki ... vieläkö tarvitsee jatkaa. Suomi ei ollut sanan varsinaisessa merkityksessä länsimaa. Sen tajusivat myös Neuvostoliitosta paenneet, jotka tiesivät olevansa lännessä, vasta kun olivat ylittäneet Tornionjoen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Juhani Suomi on suomettumisajan reliikki, jolle Kekkosesta tuli epäjumala."

Siinä se on tiivistettynä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jukka Seppisen poliittinen elämäkerta Urho Kekkonen -Suomen johtaja ( Ajatus Kirjat 2004) sai myös erittäin kriittisen vastaanoton vaikka sen tulkinta Kekkosesta oli lähes Juhani Suomen kirjoittaman vastakohta.

Kekkonen on edelleen puolijumala useimmille suomalaisille.

P.S. Protestanttinen kristinusko ei juurikaan anna arvoa reliikeille eli pyhäinjäännöksille.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Kaima, sana reliikki tunnetaan myös laajemmassa merkityksessä: jäänne, jäännös.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #10

Sanan käyttäjä saa toki valita, mitä merkitystä hän tarkoittaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #10

Me kaikki olemme Kekkosen liian pitkän presidenttikauden reliikkejä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #12

Perustelisitko tarkemmin?

Minusta tuntuu, että Suomi ei ole päässyt siitä eroon, eikä esim. Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen, mutta useimmat ovat.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #13

Kekkonen oli presidenttimme 25 vuotta. Me sen ajan eläneet olemme jäänteitä siltä ajalta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #15

Tämä on hauska havainto. Itse olen tosin syntynyt 1967. Mutta muistampa minäkin jotain.

Olin Turun Martin koulussa neljännelle luokalle asti. Siellä muistan osallistuneeni UKK hiihtoon. Koulun vieressä on Turun urheilupuisto. Se tuntui silloin isolta paikalta, jossa käytiin leikkimässä iltaisinkin.

En muista matkan mittaa, mutta sain merkin ja ompelin sen takkiin. Voi, että niitä oli usemapiakin. Myöhemmin en enää vastaavia tempauksia muista. Voi olla, että sellaisi oli. Tämän on pitänyt siis olla 70 luvun alkupuolelta.

Kekkonenhan oli siis kaikkien ihailema isähahmo.

Voisihan nykyinen kansansuosikki Niinistökin koikeilla vastaavia juttuja. Eiköhän joku erikoislakikin saada aikaiseksi, että ainakin kolmaskausi. Kannatushan on jo kohta lähes 100%.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #15

Kyllä, mutta jokainen omalla tavallaan. Eräät - mm. Juhani Suomi - ovat jääneet haikailemaan Kekkosen ja suomettumisen aikaa. Muut ovat "vahingosta viisastuneina" omaksuneet toisenlaisen näkemyksen.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Isäntämaasopimuksesta Pihlannolla tuntuu olevan väärä käsitys. Ei tänne tulla noin vain, vaan Suomen kutsusta. Sitäpaitsi onhan Suomella myös Venjän kanssa sopimus jonka mukaan Suomen maaperää ei Suomi luovuta Venäjää vastaan kohdistuvaan hyökkäykseen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei tulla noin vain, mutta tullaan kuitenkin kun tarvetta on.

Tekstini perustuu Juhani Suomen haastatteluun. Uskon, että hän ei alan professorina vääristele sopimusfaktoja. Hänen tulkintansa ovat toki "Kekkospainotteisia", kuten esitänkin.

Wikipediasta löytyi tähän hätään seuraava yleinen luonnehdinta sopimuspöytäkirjan luonteesta:

"Pöytäkirja määrittää sitä miten Naton sekä sen jäsen- tai muiden valtioiden joukot voivat perustaa tukikohtia ja tuoda joukkoja isäntämaan alueelle sekä rauhan että kriisin aikana.[1][2] Pöytäkirja täsmentää isäntämaata tarjoamaan tukea, tietoja ja suojelusta joukoille.[3][4]"

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Professori Suomi katsoo, että maamme nykyinen turvallisuuspolitiikka on unohtanut Paasikiven ja Kekkosen realismin ja kääntynyt suorastaan päälaelleen: maastamme on tehty lännen eteentyönnetty tukikohta Venäjää vastaan. Realismi on vaihtunut uskoon, että se tapahtuu, mitä toivotaan.

Tämänhän tuo Suomi kertoo heti haastattelun alussa. Mutta kyllä viholliskuva oli selvä myös Paasikiven, kekkosen ja kovistonkin aikana. Valtavaa reserviä ylläpidettiin. 750 000 miehen joukot. Kymmeniä prikaateja, valtava aseistus, joskin vanhaa.. Sillantolpissa on vieläkin koukut räjähteitä varten ja tieleikkauksiin oli ilmeisesti kaivettu valmiit kaivot. Eli puheet ja teot olivat kyllä ristissä.

Haastattelussa Suomii vetää yhtymäkohtia 30 luvun alkuun. Ikään kuin Venäjän harjoittamalla politiikalla ei olisi mitään tekoa tilanteen kärjistymiselle. Vaan kaikki johtuu Natosta ja Suomen omasta turvallisuus politiikasta. No, nykyään ollaan sentään rehellisempiä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mutta kyllä viholliskuva oli selvä myös Paasikiven, kekkosen ja kovistonkin aikana. Valtavaa reserviä ylläpidettiin. 750 000 miehen joukot. Kymmeniä prikaateja, valtava aseistus, joskin vanhaa.."

Viholliskuva oli toki selvä. Armeijan sotaharjoituksissa 1960-luvun alussa tilanne oli usein se, että "suurvaltavihollinen on noussut maihin/suorittanut maahanlaskun Etelä-Suomessa...". Mutta ero nykyiseen on siinä, että silloin ei ollut minkäänlaisia sopimuksia länttä edustavien maiden kanssa. Neuvostoliiiton kanssa kyllä oli yhteistyö- ja avunantosopimus.

"Haastattelussa Suomii vetää yhtymäkohtia 30 luvun alkuun. Ikään kuin Venäjän harjoittamalla politiikalla ei olisi mitään tekoa tilanteen kärjistymiselle. Vaan kaikki johtuu Natosta ja Suomen omasta turvallisuus politiikasta. No, nykyään ollaan sentään rehellisempiä."

Tätä minäkin korostin - Krim, Ukraina, jne.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Sitä voi tosin kysyä, menikö ns. isäntämaasopimus liian pitkälle. Siinähän maamme luovutti alueensa kriisitilanteessa rajoituksitta Naton käyttöön."

Ohhoh! Ei nyt sentään.

Kannattaa tarkistaa sopimuksen teksti – tuollaista kohtaa en ole siitä kyllä löytänyt, se on trollien sepittämää propagandaa ja Juhani Suomen tapa valehdella siitä videolla on pöyristyttävä. Sen sijaan, kohta 12 (Section Twelve) toteaa, että isäntämaasopimusta ei ole tarkoitettu ylittämään kansallista lainsäädäntöä tai osapuolia sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Kansallisen lainsäädäntömme Aluevalvontalaki (ks. Finlex) taas sanoo selvästi, että ulkovallan sotilas, sotilasajoneuvo, sotalaiva tai -lentokone ei saa tulla Suomen alueelle ilman lupaa. Ja sen luvan antaminen on kyllä aina suomalaisten käsissä, niin normaaliaikana kuin kriisiaikanakin.

* * *

Kekkosen (ja Juhani Suomen) turvallisuuspoliittiset linjaukset liittyvät kokonaan toiseen historialliseen YYA-ajankohtaan. Taisi olla Lasse Lehtinen, joka sattuvasti totesi, ettei Kekkonen olisi tullut valituksi yhdellekään presidenttikaudelleen ilman Neuvostoliiton myötävaikutusta,

Juhani Suomen väite Suomesta "Lännen eteentyönnettynä tutkikohtana Venäjää vastaan" on naurettava, varsinkin kun Tukholman syndroomasta kärsivä valtionjohtomme pelkää liittymistä NATO:n jäseneksi. Hybridivaikuttaminen osoittaa siinä tehonsa vuosikymmenestä toiseen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kuten tuolla aikaisemmassa kommentissani totesin, kirjoittamani perustui professori Suomen haastattelulausuntoon. Suomen tulkinnat ovat kyllä Kekkos- ja suomettumisväritteisiä, mutta väitätkö, että hän vääristelisi sopimusfaktoja? Maamme lupa toki tarvitaan, eikä Suomikaan kaiketi muuta väittänyt. Sanoipa vain, että "rajoituksitta". Mitä se sitten tarkoittaneekaan.

Itse esitin vain kysymyksen, mentiinkö isäntämaasopimuksessa liian pitkälle. Toki on maamme puolustuksen uskottavuuden kannalta eduksi, että selkänojaa on kriisitilanteessa saatavissa. Toisin kuin toisen maailmansodan aikoina, jolloin olimme aivan yksin - kunnes sitten tartuttiin Natsi-Saksan tarjoamaan oljenkorteen.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Olet oikeassa. "Isäntämaasopimus" on yhteistyömuistio, jolla on tällä hetkellä logistisen puitesopimuksen luonne. Aikaisemmin jouduttiin tekemään melkoinen byrokratia ennen jokaista kansainvälistä harjoitusta, johon oosallistuimme. Samoin tietysti, kun meille tuli vieraita. Paperikasa harjoituksissa pienenee - tietenkin myös kriiseissä.

Suomi ei anna "ehdoitta" yhtään mitään Naton käyttöön. Sen sijaan voisi hyvinkin tutkia, miksi niin moni vanha KGB-kontakti tulee esiin Kremlin narratiivin kanssa. En ukso, että edes peräpohjolan kepuväki on niin tyhmää, että nielaisee tuollaiset valheet.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Maamme antamasta luvasta Juhani Suomi ei haastattelussa sanonut puolta sanaakaan.

Juhani Suomi sanoo isäntämaasopimuksesta sanatarkasti näin (videon kohdassa 10:09–10:36):

”Sillähän Suomi luovutti maa-, meri- ja ilma-alueensa sitovasti ja vastikkeetta Nato-maiden käyttöön mitä tahansa sotilaallista operaatiota varten. Suomi ei asettanut minkäänlaisia varaumia, sen paremmin Nato- joukkojen suuruudelle, aseistukselle, tarkoitusperille kuin sillekään, että tuodaanko Suomeen ydinaseita tai ei.”

Juhani Suomen väitettä ei pysty osoittamaan todeksi yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) tekstistä, joka kuvaa tarkoin yhteistoiminnassa noudatettavat menettelytavat, joissa aina edellytetään isäntämaan ja Naton välistä yhteisymmärrystä ehtona prosessin etenemiselle.

Se pitää paikkansa, ettei Juhani Suomen viittaamia varaumia tai rajoituksia ole nähty tarpeelliseksi sisällyttää Naton standardikäytäntöjä eri isäntämaiden kanssa noudattavaan tekstiin, koska sellaiset asiat neuvotellaan itsestään selvästi joka kerta erikseen aina tapauskohtaisesti ja kaikissa tapauksissa mennään isäntämaan eli tässä tapauksessa Suomen tasavallan kansallisen lainsäädännön mukaan (Section Twelve); mikäli ristiriita sen kanssa aiheutuu, osapuolet informoivat siitä toisiaan, mutta isäntämaasopimus ei sitä ohita eikä ylitä koskaan.

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17516...

Oudon puheen selitykseksi jää kaksi vaihtoehtoa, jotka molemmat ovat häkellyttäviä: 1) eikö Juhani Suomen asemassa oleva henkilö tosiaankaan ymmärrä älyllisesti englanninkielisen sopimustekstin tai sen suomenkielisen käännöksen sisällöllistä merkitystä, vai 2) puhuuko hän tahallaan vastoin parempaa tietoaan?

Jos kyse on jälkimmäisestä, jatkokysymykset motiiveista käyvät yhä hämmentävämmiksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset täsmennyksistä.

"Oudon puheen selitykseksi jää kaksi vaihtoehtoa, jotka molemmat ovat häkellyttäviä: 1) eikö Juhani Suomen asemassa oleva henkilö tosiaankaan ymmärrä älyllisesti englanninkielisen sopimustekstin tai sen suomenkielisen käännöksen sisällöllistä merkitystä, vai 2) puhuuko hän tahallaan vastoin parempaa tietoaan?"

Veikkaan lähinnä vaihtoehtoa 2). Sillä tavalla modifioituna, että hänen moraalinen närkästyksensä ko. sopimuksen johdosta, sai hänet liioittelemaan vastauksessaan hänelle mieluisaan suuntaan. Haastattelulausuntoa ei pysty enää korjailemaan, kuten tekstiä...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Nytpä siis vain vertaamaan Juhani Suomen haastattelulausunnossaan esittämiä väitteitä ja itse sopimustekstiä. Varoitus: paljon puisevaa jargonia ja kirjainlyhenteitä, dramatiikkaa ei nimeksikään. Vinkki: tässä kontekstissa olennaisin kohta on 12 SUHDE KANSALLISEEN JA KANSAINVÄLISEEN OIKEUTEEN, alkuperäistekstissä SECTION TWELVE 12. RELATIONSHIP WITH NATIONAL AND INTERNATIONAL LAW.

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2014...

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valio...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset! Haastava ja mielenkiintoinen tehtävä, joka täytyy valitettavasti jättää myöhempään ajankohtaan parin päivän matkan johdosta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

AIka urakkahan tähän syventymisessä kieltämättä on.

Mitä sitten tulee Juhani Suomen kauhistelemaan mahdolliseen NATO:n sotavoimaan Suomessa, siihen sovelletaan (myös isäntämaasopimuksen nojalla nimenomaisesti) seuraavaa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/2000075...

Jos Suomen alueen kautta uhataan tai loukataan aseellisesti Venäjää, se ei voi laillisesti tapahtua mitenkään muuten kuin Suomen perustuslaissa määritellyin menettelytavoin yhteistoiminnassa Tasavallan presidentin ja Valtioneuvoston kesken. Tätä ei isäntämaasopimus muuta miksikään, puhuipa Juhani Suomi siitä mitä tahansa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #27

#27
Ilmeisesti Juhani Suomi on haastattelulausunnossaan oikonut mutkia sopimusta kuvaillessaan. Väärän käsityksen hänen lausunnostaan joka tapauksessa saa. Ihminen se on professorikin - eli Suomi antaa tunteilleen vallan kommentoidessaan inhoamaansa sopimusta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Sinänsä positiivista, että ”suomettumisajan reliikki” ja ”historianväärentäjä” saa kansalaiset etsimään käsiinsä ja lukemaan Suomen valtiota nykyään velvoittavia/sitovia Suomen puolustukseen liittyviä sopimuksia Naton , USA:n , Iso-Britannian ja Venäjän kanssa.

Eikö meille olekaan kerrottu luotettavasti kyseisistä sopimuksista ja/tai miksi mahdollinen luottamus joutuu näin helposti koetukselle ?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #28

"Sinänsä positiivista, että ”suomettumisajan reliikki” ja ”historianväärentäjä” saa kansalaiset etsimään käsiinsä ja lukemaan Suomen valtiota nykyään velvoittavia/sitovia Suomen puolustukseen liittyviä sopimuksia Naton , USA:n , Iso-Britannian ja Venäjän kanssa."

"Kansalaiset" tässä yhteydessä on aika epätarkka ja rankasti yleistävä ilmaus. Eipä nämä kommentit tässä blogissa anna viitettä siitä, että suuret joukot kansalaisia olisivat yhtä äkkiä ryhtyneet etsimään sopimustekstejä sen jälkeen kun Juhani Suomi on tilittänyt kipeitä tuntojaan. Kyse on lähinnä siitä, että Mononen esittää sopimustekstejä omien kommenttiensa lähteinä mikä on korrekti tapa perustella näkökantoja. Sopimustekstit ovat/ovat olleet kaikkien saatavilla.

"Eikö meille olekaan kerrottu luotettavasti kyseisistä sopimuksista ja/tai miksi mahdollinen luottamus joutuu näin helposti koetukselle ?"

Kyllä sopimuksista on kerrottu luotettavasti. Voit hakea Googlesta useita asiaa koskevia uutisia ja tiedotteita. Sieltä ne löytyvät. Luottamus on joutunut koetukselle niiden eskoseppästen ja vastavalkeasotureiden parissa, jotka ideologisista syistä vastustavat näitä sopimuksia.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #29

Pidän blogisti Pihlantoa ja kommentoija Monosta kansalaisina.

Soisin, että loput 5,5 miljoonaa Suomen kansalaista saisivat myös muita teitä kuin itsenäisesti kotona googlaamalla tietoa Suomen puolustuspolitiikkaan liittyvistä sopimuksista.

Erityisesti kyseisten sopimusten tulkinnat ja suunnitellut ja mahdollisesti toteutuvat käytännön toimet sopimustekstien realisoituessa olisivat kiinnostavia.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #30

OK. Luulin, että käytit käsitettä "kansalaiset" viittaamaan kahta henkeä suurempaa joukkoa. Käytä ihan vapaasti Pihlannosta ja Monosesta epiteettiä "kansalainen". Minä puolestani kutsun heitä "kädellisiksi". Kädellinen Pihlanto, kädellinen Mononen.

5,5% miljonaa Suomen kansalaista joutuu tänä päivänä itsenäisesti googlaamaan saadakseen tietoa Suomen puolustuspolitiikkaan liittyvistä sopimuksista, jos he eivät aikanaan lukeneet tiedotusvälineitä, joissa asiat käsiteltiin silloin kun ne olivat uutisia. Googlaaminen ja siten uutisten lukeminen näin jälkikäteen itsenäisesti on tietysti vaivalloista mutta tähän väistämättä ajautuu, jos jättää lukematta tiedotusvälineissä päivittäin esiintyviä uutisia, kommentteja ja analyysejä. Tiedon puute on ikävää mutta lukeminen itsenäisesti esim. sanomalehdestä on toki joillekin vaivalloista puuhaa ja näin sitä joutuu uutispimentoon ihan itsenäisesti.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Professori Suomi sai aikanaan yksinoikeuden Kekkosen arkistoon. Tähän liittyen en ole lukenut yhtään hänen kirjoittamaansa kirjaa. Jokaisella pitäisi olla halutessaan mahdollisuus tarkastaa kirjaan liittyvät faktat. Viittaan tässä tohtori Hannu Rautkallion tuotantoon laajoine lähdeviitteineen, josta on esimerkkinä kirja ”Novosibirskin lavastus.”

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

UKK-arkisto Orimattilassa on ollut kaikkien tutkijoiden käytettävissä vuodesta 2001 lähtien.

Kovin niukkaa on ollut sellainen tutkimustyö, joka olisi kyseenalaistanut professori Suomen tulkintoja. Tutkijoita on ollut satoja.

Yli 15 vuotta on kulunut, mutta professori Suomelle ei ole löytynyt vastaväittäjää, toisaalta tutkimustyöhön perehtymättömiä arvostelijoita tuntuu riittävän.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”Tutkijoita on ollut satoja.” Minulle riittää yksi ”tutkija” ja hän on edesmennyt Veikko Vennamo. Hän kirjoitti mm. kirjan ”Kekkos-diktatuurin vankina” vuonna 1989. Suosittelen vilpittömästi kirjan lukemista.

”Mitä ei tunneta, sitä pidetään suurenmoisena.”

Tacitus

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #36

Kauko Kare oli luotettavampi Kekkos-kriitikko.

P.S. Olen lukenut tuon Vennamon katkeran tilinteon.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Olen tutustunut Juhani Suomen tekemiin "tutkimuksiin". Tutustuminen näihin tekeleisiin on ajanvietettä. Suomen tuotanto mahdollisesti olisi tiedettä, jos tiedeyhteisöllä olisi mahdollisuus tutustua siihen aineistoon, jota hän käytti. Arkistojen ei ole pakko olla julkisia mutta jos arkiston sisältöä hyödynnetään tieteellisessä käytössä useamman tutkijan toimesta niin he voivat kontrolloida käytettyjen lähteiden laatua ja niistä vedettyjä johtopäätöksiä.

Kokonaan oma lukunsa on se, että Kekkosen arkisto ei joutunut tiedeyhteisön, Ulkoministeriön tai Presidentin kanslian hallintaan. Tämä on johtanut siihen, että voimme vain spekuloida sillä mitä Kekkosen arkistossa ei enää ole. Kekkosen poika ja J.Suomi ovat toimineet arkiston suhteen oman harkintansa mukaan. Suomen kritiikitön suhtautuminen tutkimuskohteeseensa Kekkoseen herättää epäilyjä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Salaliittoteoriat ovat mielikuvitusta kiehtovia, mutta nekin pitäisi pystyä todistamaan oikeiksi todistajalausunnoin ja dokumentein.

Aiheetta enempään.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #35

En tiedä mihin salaliittoteoriaan viittaat. Aikanaan kun J. Suomi sai yksinoikeuden Kekkosen arkistoon vuosikausien ajaksi, se sai tiedeyhteisöltä aiheellista ja ankaraa kritiikkiä. Tieteen pelisääntöjä lähteiden tietojen verifioinnin/falsifioinnin suhteen ei voitu noudattaa. Jos Kekkosen arkistot olisi hänen jätettyään tämän maallisen vaelluksensa siirretty esim Helsingin yliopiston hallintaan niin arkistojen käyttöarvo luotettavan tiedon lähteenä täyttäisi tieteen kriteerit.

Petteri Hiienkoski

Erinomaisen selkeä ja terävä analyysi Juhani Suomelta!

Olen havainnoista ja päätelmistä pääosin samaa mieltä. Mutta - huom! - en ole koskaan hyväksynyt monia Kekkosen kauden rappioilmiötä jotka Suomi sivuuttaa. Osa niistä saattoi olla pakon sanelemaa, mutta paljon oli ihan kotikutoista rappiota - aivan kuten nykyäänkin.

Maailmanpoliittinen asetelma on nykyään toinen kuin kylmän sodan aikana. Mutta Suomi on siinä oikeassa että suurvalloilla on suurvaltojen intressit. Jos näitä ei tunnisteta ja tunnusteta, seuraukset ovat yleensä tuhoisia.

Suomen ulkopoliittinen johto ei näytä ymmärtävän mitään historiasta ja suurvaltapolitiikasta ja on sen takia ajamassa maata tuhoon. Valitettavasti.

Suomen arvio nykyisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on kärjistetty mutta terävä. Se perustuu toiveajatteluun. Jossain vaiheessa kuplat tuppaavat puhkeamaan...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Petteri,

Koska kannatat noin varauksettomasti Juhani Suomen ajatuksia, voinet myös edustaa ja selittää hänen ajattelutapaansa yleisemminkin? Nomenklatuurassa Juhani Suomen asemassa olevahan ei tietenkään itse alennu dialogiin rahvaan kanssa, ja haastattelunsa hän on antanut Kulttuurivihkot-nimiselle taholle, joka kovin kuulostaa taistolaiskommunistien perinteeltä.

Aloitetaanpa tästä: mitä niin erinomaisen selkeää ja terävää on Juhani Suomen valheessa, johon hän perustaa suuren osan haastatteluaan?

J. Suomi väittää isäntämaasopimuksesta: ”Sillähän Suomi luovutti maa-, meri- ja ilma-alueensa sitovasti ja vastikkeetta Nato-maiden käyttöön mitä tahansa sotilaallista operaatiota varten."

Suomi luovutti alueensa sitovasti ja vastikkeetta... voitko osoittaa, missä kohti joko alkuperäistekstiä tai käännöstä (molempiin löytyvät linkit yltä) lukee sillä tavalla? Tai jos niin ei lue, mikä tuossa valheessa on niin loistokasta?

Huomautan vielä, että aivan varmasti Naton päämajasta löytyy lakimiehiä, jotka pystyvät laatimaan juridisesti päteviä sopimustekstejä myös minkä tahansa luovuttamisesta sitovasti ja vastikkeetta, jos juuri se on tarkoitus.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Suomi luovutti alueensa sitovasti ja vastikkeetta... voitko osoittaa, missä kohti joko alkuperäistekstiä tai käännöstä (molempiin löytyvät linkit yltä) lukee sillä tavalla? Tai jos niin ei lue, mikä tuossa valheessa on niin loistokasta?"

Koska ennen alueen "luovutusta" maamme neuvottelee Nato-maiden kanssa, ei voi puhua "sitovasta luovutuksesta", vaan ehdollisesta - siis mahdollisuudesta.

On valitettavaa, että "Juhani Suomen asemassa olevahan ei tietenkään itse alennu dialogiin rahvaan kanssa". Jos hänellä olisi puhtaat jauhot pussissaan, hän selittäisi lausuntoaan - jos pystyisi. Nyt haastattelulausunto jää vain propagandaheitoksi, jonka arvo on kyseenalainen, koska Suomi ei pysty puolustamaan kantojaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Erinomaisen selkeä ja terävä analyysi Juhani Suomelta!"

Selkeä se on kaikessa subjektiivisuudessaan ja suomettumisen ajan orientaatiossaan.

"Suomen ulkopoliittinen johto ei näytä ymmärtävän mitään historiasta ja suurvaltapolitiikasta ja on sen takia ajamassa maata tuhoon."

Kun ulkopoliittinen johtomme hakee puolustuksemme tueksi liittolaisia, se on tulkittavissa järkeväksi reaalipolitiikaksi ja oppimiseksi historiasta (ajasta, jolloin jäimme puolustautumaan aivan yksin). Mikään ei takaa, että toimettomuus tässä suhteessa ja heittäytyminen pelkästään itänaapurin hyväntahtoisuuden varaan ei ajaisi maata tuhoon.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Olisipa todella kiinnostavaa tietää, kenen hyväksi ja millä asialla Juhani Suomi kokee toimivansa levittäessään tarkoituksella isäntämaasopimuksta koskevaa disinformaatiota.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Luulisin, että Suomi uskoo olevansa oikeassa. Kuten on monesti nähty, oppinutkin ajattelija voi joutua ideologian vietäväksi - silloin tunne kaappaa ylivallan järjeltä (esimerkiksi sosialismi, vihreä aate, jne.).

Tässä tapauksessa ideologia on kekkoslaisuus ja siihen perustuva suomettumisen ajan käsitys asemastamme ja vaihtoehdoistamme. Tämä ideologia on siirretty sellaisenaan meidän aikaamme, ja isäntämaasopimusta on tulkittu mahdollisimman synkästi - koska se on "väärä", ideologiaan sopimaton sopimus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset