*

Lokari

Haukkaako Fortum liian ison suupalan?

Fortum ostaa saksalaisen ruskohiilivoimayhtiö Uniperin siitä huolimatta, että hiilenpoltto on saastuttavana energialähteenä ennen pitkää historiaa. Ostettavan yhtiön voimalat ovat suhteellisen uusia, joten niitä voi teknisesti ottaen käyttää vielä pari-kolmekymmentä vuotta. Tämä riippuu kuitenkin siitä, miten nopeasti Saksa luopuu ruskohiilivoimaloista. Aikataulu voi erään asiantuntijan mukaan vaihdella sen mukaan, ovatko vihreät mukana Saksan seuraavassa hallituksessa vai eivät.

Moni ihmetteleekin, mihin Fortumin ostopäätös perustuu. Ehkä Fortumia kiinnostavat muun muassa Uniperin Venäjän suhteet: ostettava yhtiö tuottaa noin viisi prosenttia Venäjän sähköstä. Fortum toimii itsekin Venäjällä – noin kolmasosa sen liikevoitoista kertyi viime vuonna Venäjältä.

Mutta toisaalta juuri Venäjä-kytkennät merkitsevät Fortumin riskien huomattavaa kasvamista. Fortum-Uniperin yhteenlasketut investoinnit Venäjälle nousevat joidenkin arvioiden mukaan jopa yli kymmenen miljardin euron. (Yle.fi 28.9.)

Ulkomaalaisella yrityksellä on Venäjällä huomattava poliittinen riski. Mitä tahansa voi tapahtua. Venäjän talouden sanotaan olevan heikkenemässä ja muutaman vuoden kuluessa sen vararahastot loppuvat, ellei öljyn hintataso nouse selvästi. Kaiken lisäksi energia on Venäjällä erittäin strateginen ala!

Fortumin ostohanke vaikuttaakin lähinnä hurjapäiseltä – myöskin hullunrohkea on termi, joka tulee mieleen. Kun miljardeja euroja kertyy kassaan, menettääkö johto jotenkin arvostelukykynsä ja kuvittelee pelaavansa Monopolia?

Fortumin johdon arvostelukykyä moitittiin vajaa kymmenen vuotta sitten kun se jakoi johtajilleen hurjia optiosopimuksia, joihin vastaava ministeri Jyri Häkämies ei katsonut voivansa puuttua. Nyt on kyselty, nukkuuko valtio-omistaja kun tällainen riskikauppa on tekeillä.

Herää myös kysymys, miten näin suuret investointivarat ovat päässeet kasautumaan valtioenemmistöisen Fortumin kassaan – tuskinpa Saksan kauppaa luotolla rahoitetaan. Selitys on se, että sähkön hinta on jatkuvasti noussut. Tämä rohmuaminen selitetään tietenkin sähköpörssillä.

Tulee mieleen, miten valtionyhtiö Sonera maksoi aikoinaan Saksan valtiolle matkapuhelinverkkoluvista eli ns. umts-toimiluvista 4,3 miljardia euroa vain todetakseen ne pari vuotta myöhemmin täysin arvottomiksi. Kansan suussa kauppa vääntyi hölmöläistarinaksi, jossa Soneran johtajat ostivat neljällä miljardilla ilmaa, kirjoittivat professori Markku Kuisma ja yrittäjä, kolumnisti Pekka Seppänen teoksessaan Suomen pahimmat bisnesmokat.

Ettei Fortumin kauppa vain päätyisi surullisena esimerkkinä kyseisen teoksen uusiin painoksiin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

No taitaa olla että lyö nyrkkinsä ihmissaveen kyynärpäätä myöden . terv tepivaari

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitos! Minusta tuntuuu Tepivaari, että olet aivan oikeassa.

Juhani Piri

Kyseisissä voimaloissa on hyvinkin käyttökelpoiset höyryturbiinit joten itselleni tulee heti mieleen sulasuolareaktorien mahdollisuus. Eli jossain vaiheessa hiilivoimasta voi luopua mutta uutta turbiinikoneistoa ei tarvitse hankkia kun hankkii vain sulasuolareaktorin. Myös voimalinjat ja muuntajakenttät ovat jo valmiina joten on lähes plug and play järjestelmä. Sulasuolareaktoria voi käyttää myös chp voimalana joten jos fortumissa yhtään aivonystyröitä on käytetty, niin kenties tällaista on ajateltu edes jollain tasolla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset tiedosta - tuo oli minulle aivan uutta. Mutta Venäjän riskit kyllä arveluttavat.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #5

Kiitokset, luin! Kyseessä on ydinvoimala, mutta ilmeisen turvallinen tavanomaiseen ydinvoimalaan verrattuna. Saksa aikooo luopua ydinvoimasta jossakin vaiheessa. Koskeekohan se myös tätä reaktorityyppiä?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

En tunne noiden hiilivoimaloiden rakennetta riittävän hyvin, että osaisin sanoa, miten helposti tuo kattilan vaihto sulasuolareaktoriin kävisi. Mutta sama ajatus tuli minullekin.

Kanadalaisen Terrestial Energyn modulaarinen sulasuolareaktori sisältää jopa konseptin, jossa reaktorimodulit ovat vaihdettavia. Voisin kuvitella, että tällainen usean modulin yksikkö olisi vaihdettavissa hiilikattilan paikalle, jolloin tosiaan generaattoriosat olisivat (lähes) sellaisenaan käytettävissä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Edelleen jää (ainakin minulle) avoimeksi se kysymys, katsotaanko tällaiset reaktorit ydinvoimaloiksi - joista Saksa aikoo jossakin vaiheessa luopua.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #14

Kyllä ne ovat ydinvoimaloita. Energia tuotetaan fission avulla. Polttoaine on matalarikasteista uraania, joka vain on sekoitettuna primäärikierron jäähdytinnesteeseen (sulaan suolaan) erillisten polttoainesauvojen sijaan.

Periaatteessa tuo on jopa turvallisempi ratkaisu kuin nykyiset painevesireaktorit, joten ehkä Saksakin voi pyörtää luopumisaikeensa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #15

Mistähän syystä näistä turvallisemmista ydinvoimaloista ei ole juurikaan puhuttu julkisuudessa? Niiden jätettäkään ei voi helposti käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Ydinvoiman totaalivastustajatko dominoivat meillä mediassa?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #16

Todennäköisesti siksi, että tuo sulasuolareaktori on ollut tulossa jo yli 50 vuotta. Joten siitä voi päätellä, että ei se nyt ihan heittämällä toteutettavissa ole ja siihen on liittynyt (ja liittyy edelleenkin) myös ongelmia. Ydinreaktorin käyttöönottolupa ei irtoa yhtä helposti kuin tuulivoimalan.

Joten vastuulliset toimijat eivät halua päästää mediaa innostumaan asiasta. Asiantuntijoille sen sijaan asioista kerrotaan. Luulisinpa, että Fortumillakin tunnetaan kaikki erilaiset reaktorisuunnitelmat, joita on meneillään. Ainakin toivon niin...

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #19

Eipäs. Sitä ei ole kehitetty kuin hetken aikoinaan mutta saamme kiittää Nixonia että hän lopetti sulasuolareaktoreiden kehitystyön ja panosti oikein kunnolla arvovaltaansa nykyisiin painevesipommeihin mitä meillä on.

Jos kehitystyö olisi saanut jaktua ja siihen olisi panostettu rahaa, niin meillä olisi jo aikoja sitten ollut turvallisempia ja parempia ydinvoimaloita.

Alvin Weinberg joka oli erittäin nero ydinvoimalaitostekniikassa suosittele tätä sulasuolareaktorimallia siviilikäyttöön painevesipommien siaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #20

Olet (ainakin osin) oikeassa. Kehitystyö oli pitkään pysähdyksissä. Siitä huolimatta pidän nykyisten toimijoiden toimintaa oikeana. Ratkaistaan ensin ongelmat ja kehitään varmasti toimivat järjestelmät ja ryhdytään vasta sen jälkeen paukuttamaan henkseleitä, jos on aihetta. Kohtuullisen hyvin he ovat saaneet viime aikoina nähdäkseni rahoitusta, joten eivät toiveet liene täysin tuulesta temmattuja.

Aika hyvin PWR:tkin ovat toimineet... Sain nyt tuosta sen käsityksen, että nimenomaan Fast Breader oli ratkaiseva tekijä. Siis pommimateriaalin tuottaminen...

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #22

Suunnitelmat viidelle vuodelle.. nyt on tainnut kulua 2-3v tuosta kuna kaikki oli 0%

http://www.transatomicpower.com/whats-next/

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #19

" Joten siitä voi päätellä, että ei se nyt ihan heittämällä toteutettavissa ole ja siihen on liittynyt (ja liittyy edelleenkin) myös ongelmia."

Asia ei siis olekaan niin selvä, kuin Piri kommenteissaan antaa ymmärtää?

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #24

Ei asia ole vielä suinkaan selvä. Voihan noi hiilivoimaloiden turbiinit käyttää myös kaasun kanssa hyödyksi, mutta ihan varmasti fortumilla (ainakin luulen niin) että seurataan myös tätä neljännen sukupolven reaktoritekniikan etenemistä.

Mutta ei tuolta hiilivoimalat kuitenkaan ihan viiteen vuoteen katoa, joten aikaa on hyvinkin vielä ennen kun on edessä valintoja valitaanko kaasu, pelletti, sulasuola vai mitä... Hiilen käyttö kuitenkin jossakin vaiheessa loppuu ja se ei tarkoita suinkaan sitä että tehtaita kannattaisi purkaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #25

OK. Ja kaasua saa Venäjän kaasuputkesta. Mikä tosin lisää Fortumin riippuvuutta Venäjästä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Typerää tehdä päätöksiä luulolla että Saksa todellisuudessa luopuu ydinvoimasta ja korvaa sen tuuli ja aurinkoenergialla koska näistä nyt ei ole minkään korvaajiksi. Saksalla on tällä hetkellä varaa leikkiä näennäisenergialla vaikka todellisuudessa lisää fosiilisten käyttöä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tuskinpa sinulla on Saksan aikeista sen parempaa tietoa kuin muillakaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Minä en ole ennustaja siksi en edes spekuloinut, mutta Fortum luottaa että Saksa jatkaa fossiilisten polttamista ja pitää ydinvoiman pannassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #12

Fortum luottaa kivihiileen ja Venäjään. Siinä kaksi riskikomponenttia. Yritykset ja kaikki muutkin, jotka haluavat varautua tulevaisuuteen, joutuvat "spekuloimaan". Sitä sanotaan suunnitteluksi ja ennakoinniksi.

Erkki Johansson

Aikaisemmin suomalainen yritys osti pelkkää ilmaa Saksasta, kalliilla. Tässä on sentään saatu jopa jotakin konkreettistakin, vanhoja turbiineita ja muuta rojua.

Turha olla noin optimistinen. Saksassa hiilenpoltto loppuu vasta sitten kun kaikki hiili on poltettu takaisin ilmakehään. Tuskinpa siellä aletaan valaistusta toteuttamaan kynttilöillä ja päreillä, kun ydinvoimalatkin ollaan kovalla kiireellä sulkemassa. Vai puhuvatko he siitä vain, tekemättä mitään?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tiettyä ristiriitaa Saksan aikeissa on, kun suunnitellaan luovuttavan sekä kivihiilestä että ydinvoimasta. Odottavatko he mahdollisesti, että keksitään jokin aivan uusi saastuttamaton energiamuoto? Mm. luonnonsuojelijoilla on kylllä taipumusta epärealistisiin fantasioihin...

Erkki Johansson

Ehkä he eivät aio luopua kummastakaan. Ei olisi ensimmäinen kerta kun poliitikot puhuvat yhtä ja tekevät toista.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #17

Ehkä eivät. paljon riippuu muun muassa siitä, miten hyvin vihreät pärjäävät vaaleissa. Nyt vihreillä ei Saksassa mene hyvin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ilkka Luomalla on optimistisempi näkemys Fortumin Saksan kaupasta.

http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244215-...

Jori Heikkinen

Ei voi unohtaa Uniperin omaa teknistä osaamista ja teknologian hallintaa. Toimitusjohtajan ärhäkän reklaamikampanjan perusteella voisi arvioida, että Fortum ei olisi erityisen mieluinen taho uudeksi Uniperin suuromistajaksi. Se kertonee Uniperin uskosta omiin vahvuuksiinsa, kyvykkyydestä parhaiten omin voimin menestyksellisesti luovia energiatoimialan rakennemuutos läpi. Noli turbare circulos meos -asenne muuuttunee vuoden sisällä parempaan suuntaan jos/kun kauppa etenee, ja luottamus Fortumin aikeista käy toteen. Hankintahan on jo liikeellä. Mutta mistä löytyisi viisasten kivi niitä poliittisia, jopa turvallisuuspoliittisia riskejä varten, sekä idässä että lännessä. Arvioida niitä voi, mutta miten estää vauriot. Mikä vastuu on poliitikoilla?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kommenttipalstan ulkopuolella oli Jori Heikkisen seuraava kommentti, johon ei voinut vastata:

"Ei voi unohtaa Uniperin omaa teknistä osaamista ja teknologian hallintaa. Toimitusjohtajan ärhäkän reklaamikampanjan perusteella voisi arvioida, että Fortum ei olisi erityisen mieluinen taho uudeksi Uniperin suuromistajaksi. Se kertonee Uniperin uskosta omiin vahvuuksiinsa, kyvykkyydestä parhaiten omin voimin menestyksellisesti luovia energiatoimialan rakennemuutos läpi. Noli turbare circulos meos -asenne muuuttunee vuoden sisällä parempaan suuntaan jos/kun kauppa etenee, ja luottamus Fortumin aikeista käy toteen. Hankintahan on jo liikeellä. Mutta mistä löytyisi viisasten kivi niitä poliittisia, jopa turvallisuuspoliittisia riskejä varten, sekä idässä että lännessä. Arvioida niitä voi, mutta miten estää vauriot. Mikä vastuu on poliitikoilla?"

Selvää on, että toimitusjohtaja ei pidä kaupasta, sillä uusi isäntä todennäköisesti vaihtaa hänet toiseen. - Kaiketi valtio-omistajan edustaajilla jokin vastuu on. Kyllähän omistaja voi yli 50%:n omistuksella lyödä nyrkkiä pöytää, jos kanttia on. Ei vain taida olla. Yksityisfirmoissa tämä olisi arkipäivää. Mutta siellä omistajat vahtivatkin o m i a omistuksiaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset