Lokari

Miksi yritysmaailma vaatii yliopistoja talkoisiin?

Elinkeinoelämä haluaa yliopistolta lisää innovaatiopanostuksia. Miksei se itse sijoita johtajien ylisuuria kannustuspalkkioita tutkimukseen, kysyy professori Kari Enqvist (Yle.fi 25.9.).

Ja hän jatkaa: ”Poliitikot kyllä puhuvat kauniisti tutkimustiedon tarpeesta päätösten avittamiseksi. Tuota tietoa myös tarjotaan heille. Mutta kun se osoittautuu heidän omien uskomustensa vastaiseksi, poliitikot pyyhkäisevät syrjään yhdellä luudanvedolla nämä kaiken maailman dosentit.”

Varsinkin Sipilän hallitus on kunnostautunut tutkimustiedon väheksymisessä ja suoranaisessa halveksimisessa, kuten ”kaiken maailman dosentit” -heitto osoittaa. Esimerkiksi sote-alueiden määrässä asiantuntijat olivat varsin yksimielisiä kahdentoista alueen riittävyydestä, mutta hallituspa räväytti niitä kahdeksantoista.

Poliitikoilla on tapana sanoa tekevänsä poliittisen päätöksen, mikä on peitesanonta sille, että asiantuntijoiden esittämillä tiedoilla ei ole merkitystä, vaan poliittiset etunäkökohdat jyräävät.

Enqvistillä on ehdotus vaihtoehdoksi: ”Miksi siis kapitalismin nimiin vannova elinkeinoelämä ei itse satsaa enemmän rahaa innovointiin? Miksi se mankuu yliopistoja talkoisiin, jotka kaiken järjen mukaan kuuluvat sille itselleen? Miksi se ei sijoita johtajiensa ylisuuria ja usein ansaitsemattomia kannustuspalkkioita tutkimukseen? Siellä nekin rahat tuottaisivat enemmän lisäarvoa omistajille.”

Kapitalismissa ei harjoiteta hyväntekeväisyyttä. Björn Wahlroos on todistellut, että yrityksen ainoa tavoite on osakkeenomistajien etu - toisin sanoen voiton tahkoaminen omistajille. Miksi siis tieteellistä ja sivistyksellistä tehtävää suorittavien yliopistojen olisi toimittava yritysten juoksupoikina?

Yliopistolaitos ei ole minkään yksittäisen tahon palvelija, vaan koko kansakunnan. Eri asia on, että yliopistot ja yritykset voivat tehdä tasapuolisina kumppaneina hallitusti yhteistyötä: yritys rahoittaa projektin, ja yliopisto tutkii.

Yliopiston harjoittama perustutkimus tuottaa hyötyjä kansakunnalle, mutta omaa tahtiaan, eli hitaasti. Tiede itse sanelee parhaimmillaan tutkimuksen suunnat ja painopisteet.

Tiede on tuottanut meille monet muun muassa lääketieteen ja tekniikan innovaatiot, jotka hyödyttävät jatkuvasti yhteiskuntaa - ja usein samalla talouselämääkin. Halutaanko tätä kehitystä vaikeuttaa keräämällä lyhytnäköisiä pikavoittoja osakkeenomistajille ja ylisuuria bonuksia johtajille?

Enqvistin räväkät kysymykset saavat epäilemättä aikaan ärtymystä paitsi yritysmaailmassa, myös niiden kansalaisten keskuudessa, jotka eivät ymmärrä koko kansan etua. Monet pitävät yliopistoja ja niiden professoreja ja muita tutkijoita sekä opettajia eliittinä, joka tutkii ja opettaa siellä ”norsunluutornissaan” omaksi hyödykseen.

Tämä ei pidä paikkaansa. Yliopistoissa suoritetaan yleishyödyllistä tutkimus- ja sivistystehtävää. Se tuottaa  tuloksia omassa tahdissaan, mutta varmasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuntuu ottavan koville tuo Sipilän 'kaiken maailman dosentit'. Olisiko siinä sittenkin vinha perä?

Tuohon Enqvistin kysymykseen sitten. On aina helpompaa vaatia muita tekemään kuin tehdä itse. Itse tekeminen tulee kyseeseen vasta sitten, jos se on joko kivaa tai sitten pakko, eikä kukaan muu pysty siihen.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Kieltämättä Sipilää näytti ottavan koville kun hänen mutuiluaan kommentoi asiantuntijat. Siinä on vaikeampi vedättää kansaa kun kansa on maksanut yliopistoihin itselleen asiantuntijoita tutkimaan asioita ja hankkimaan faktoja. Siksi kai sitä yliopistoväkeä pitää yrittää suitsia, että oppisivat pitämään suunsa supussa kun Sipilä puhuu vaihtoehtoisia faktoja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#2
Niinpä niin, Kun tutkii Sipilän taustoja, sieltä löytyy autoritaarisuutta suosivia elementtejä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#1
Vaikeaa on keskustalaisten sulattaa mestarinsa mokien esiin nostamista. Koettakaa kestää, se kuuluu demokratiaan.

"On aina helpompaa vaatia muita tekemään kuin tehdä itse."

Niinpä. Yritysmaailma haluaisi yliopistoista osakkeenomistajille vielä hiukan enemmän voita leipänsä päälle, sen sijaan, että tekisi sen kokonaan ihan itse. Kuten sanoin, tasa-arvoinen yhteistyö, joka hyödyttää molempia osapuolia, on eri asia.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kieltämättä on moka mennä sanomaan mitään, mistä joku voi loukkaantua, koska aina joku loukkaantuu. Ja vaikka ei sanoisikaan, niin sittenkin joku loukkaantuu.

Jos nyt mennään vaikka tuonne ilmastonmuutoksen puolelle, niin sieltähän löytyy kasapäin dosentteja, jotka vannovat ihmisperäisen ilmastonlämpeämisen nimeen. Lähinnähän täälläkin väännetään siitä, onko asiasta konsensus vai ei. Sitten löytyy näitä denialistidosentteja. Kummatkas ne sitten ovat niitä kaiken maailman dosentteja. Näkökulmasta riippuen kyllä kumpiakin saa kaivetuksi studioon esittämään tieteellisen näkemyksen. Kumpaa uskotaan? Vai ei kumpaakaan? Molempia ei kai kuitenkaan.

Vastaava varianssi dosenttien mielipiteitä löytyy kyllä monelta muultakin alalta, ei vähiten yhteiskunta- ja taloustieteistä.

Kaiken kaikkiaan keskustelu on täysin hyödytöntä, koska tarkoitus ei kuitenkaan ole kuin osoittaa toisen olevan väärässä. Minä mukaanlukien. Miksipä tekisin toisin?

Yrityselämässä tilanne on vähän toinen. Siellä ongelmat pyritään ratkaisemaan, ei osoittamaan kuka on väärässä...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #7

Toki on asioita - kuten esimerkiksi ilmastonmuuutos - joista tutkijat ovat eri mieltä. Kuitenkin on paljon asioita, josta tutkijat ovat yhtä mieltä, mutta se ei ole aina kelvannut poliitikoille, koska heillä on omat intressinsä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #8

Kuten jo totesin. Korrektiuden nimessä Sipilän ei olisi pitänyt käyttää tuota sanamuotoa.

Hänhän arvosteli sitä, että on paljon (kaiken maailman) dosentteja, jotka kertovat, mitä ei pidä tehdä. Sen sijaan harva kertoo perustellusti, mitä pitää tehdä.
Lainaan taas edesmennyttä professori Mauri Luukkalaa:
'Kun Suomessa joku esittää idean, heti nousee joku, joka kertoo, miksi se ei toimi. Kun anglosaksisessa maailmassa joku kertoo idean, heti nousee joku, joka kertoo, miten se toimisi vielä paremmin.'

Sipilän asiasisältö oli tuo, ilmaisu vain näköjään tunteita kuohuttava. Huomaan kyllä itsekin tarttuvani usein lillukanvarteen ja tuohtuvani, joten kai se on inhimillistä sekin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #9

Mielestäni on hyvä, jos joku asioista perillä oleva sanoo, milloin ollaan menossa metsään. On palvelus yhteiskunnalle osoittaa, että jokin esitetty hanke/idea ei toimi - jos se ei todellakaan toimi.

Sipilällä ja hallituksella on kova kiire saada päätöksiä aikaan - siinä kiireessä ei näköjään ehditä aina miettiä asioita loppuun asti. Sote ja VR:n tapaus olkoot esimerkkeinä.

Hallitusta ei tulla arvioimaan tehtyjen pääätösten määrän, vaan laadun perusteella.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Nämä ulostulot saavat aina meidän kotimaiset johtajamme näyttämään umpisurkeilta. Kun viestintä niin suoraan yritysjohtajilta kuin heidän etujärjestöitään koostuu pääasiassa vinkunasta siitä etteivät muut tee heidän puolestaan jotain tai yritykset joutuisivat ihan itse investoimaan omaan tulevaisuuteensa, niin on hyvin vaikea nähdä mitään järkeä heidän palkkioissaan. Missä vaiheessa kotimaisten yritysten vetovastuussa olevista ihmisistä tuli pummeja johtajien sijaan?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#3
Niin. Yritystukiakin pitää saada - ja saadaankin kun hallitus hoitaa. Vapaasta kilpailusta puhutaan sitten juhlapuheissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset