Lokari

Etteikö muka suomalaisuutta ole olemassakaan?

Aika ajoin julkisuudessa esitetään väitteitä, joiden mukaan mitään suomalaisuutta ei ole olemassakaan. Tällainen väite on helppo osoittaa pötypuheeksi. Suomalaisuudesta ovat suomalaiset tutkijat kirjoittaneet vuosikausia, samoin ulkomaiset. Ehkä ulkopuolelta näkee paremmin kuin sisältä.

Amerikkalainen professori Jared Diamond selvitteli HS:ien haastattelussa muutama päivä sitten, millä eväillä Suomi selviytyi sodasta ja rauhasta itäisen naapurinsa kanssa. Hän totesi, että Suomen kriisivahvuuden muodostaa vahva kansallinen identiteetti, joka on yhteydessä omituiseen kieleen. Esimerkiksi ruotsalaiset eivät perusta identiteettiään kieleen, koska muut skandinaavit ymmärtävät heidän puhettaan.

Toinen suomalainen vahvuus on professori Diamondin mukaan äärimmäinen realismin taju. Hän ei tunne yhtään kansaa, joka olisi "brutaalimmin realistinen itsensä suhteen kuin suomalaiset". Siinä ovat siis peruspiirteet suomalaisuuden tunnistamiselle ja luonnehtimiselle: omituinen kieli ja realismin taju.

Suomalaisuudelle on esitetty muitakin piirteitä. Suomalaista kansanluonnetta on luonnehdittu muun muassa seuraavilla piirteillä: Ahkera, kateellinen ja epäluuloinen, sitkeä ja taipumaton, itsenäinen, eristäytyvä ja sulkeutunut sekä jähmeä ja paikoillaan pysyvä. Me olemme siis erilaisia kuin muut.

Olemme pyrkineet muun muassa EU-jäsenyydellä luomaan kiinteitä suhteita Eurooppaan ja kaupallisin sekä kulttuurisin keinoin lähestyneet kautta aikojen muuta maailmaa. Tämä ei ole kuitenkaan tehnyt meistä sellaisia "maailmankansalaisia", joita ei voisi enää tunnistaa suomalaisiksi.

Myös muut maat ja kansat erottuvat meidän silmissämme oman laatuisikseen – niin kuin tuntemamme yksilötkin. Ei meistä tule ystävyyssuhteittemmekaan kautta samanlaisia kuin kaverimme, vaikka me ymmärrämmekin toisiamme paremmin kuin muita.

Taustana halulle häivyttää kansojen identiteetti tai ainakin vähätellä sitä on tietenkin huonoon maineeseen nousseen nationalismin vastustaminen. Esimerkiksi maahanmuutto on nostanut kansallisuuden käsitteen uudella tavalla huomion kohteeksi. Kohtuus on säilytettävä tässäkin. Kansallisella identiteetillä ei tule elämöidä, kuten ei henkilökohtaisella yksilöllisyydelläkään. Silti ei pidä heittää lasta pesuveden mukana pois. Kyllä me olemme maailman muutoksissakin edelleen kansakunta omine piirteinemme ja tapoinemme, joista kieli on ehkä näkyvin.

On suorastaan typerää yrittää häivyttää näitä piirteitä väkisin – sosialistit yrittivät internationalisoida kansat "veljiksi keskenään". Jokainen voi arvioida, miten hyvin tässä onnistuttiin. Hyvät suhteet muihin kansoihin ja ihmisiin ovat itsestään selviä tavoitteita, mutta niihin ei pidä pyrkiä yrittämällä häivyttää oma kansallinen tai yksilöllinen identiteettimme. Se ei kuitenkaan tule onnistumaan.

EU on varoittava esimerkki: kun yritetään liian innokkaasti häivyttää kansallisvaltiot ja ajaa sisään "lisää Eurooppaa", syntyy riitoja ja yhteisö alkaa rakoilla. Samalla muodostuu kasvualustaa populismille.

Parasta siis on, että olemme edelleen suomalaisia ja siinä sivussa myös eurooppalaisia, euroopan yhteisöläisiä ja maailmankansalaisia. Meillä on kuitenkin aina myös omat etumme, jotka poikkeavat muiden maiden ja kansojen eduista. Kukaan muu ei niistä huolehdi kuin me itse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (160 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Tässä menee sekaisin muutamakin seikka. Ensinnäkin Suomi-niminen valtio rakentui vanhoille Ruotsin kuningaskunnan maille, paikalla eli sekä sekalaisia suomalais-ugrilaisia heimoja, saamelaisia ja ruotsalaisia, noin nyt alkajaisiksi.

Kansallisromanttisin voimin luotiin alkuidentiteetti. Mitään tiettyä tarkkaa etnistä suomalaisuutta ei ehkä voida piirtää, vaikka tietty hörhöosasto siitä nyt kipuilee, mutta paljon upeaa sekalaista kulttuuria löytyy. Suomalaisuus identiteettinä on olemassa, mutta sekin on rikas.

Rauhoittukaa.

Ilkka Huotari

Etnistä suomalaisuutta ei ole, koska alueella asuu joitain vähemmistöjä, kuten ruotsalaisia ja saamelaisia? Logiikka ei ihan aukene.

P.S. Olen nähnyt ainakin yhden saamelaisen sanovan, että hän ei ole etnisesti suomalainen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Etnistä suomalaisuutta ei ole, koska alueella asuu joitain vähemmistöjä, kuten ruotsalaisia ja saamelaisia? Logiikka ei ihan aukene."

Suomessa asuu lisäksi karjalaisia, pohjalaisia, raumalaisia, hämäläisiä, uusimaalaisia, paljon muitakin ja lukemattomia välimuotoja niistä kaikista. Ainakin kotipaikkakunnallani jokaisella pitäjällä ja kylälläkin oli oma selkeä identiteettinsä. Kirkonkylän koulussa saattoi välkällä erottaa puheesta mistä kylästä kukin oli kotoisin, vai oliko kenties peräti toisestä pitäjästä, ta jostain sivistyneestä perheestä, kuten apteekkarin tai nimismiehen tai kirjakauppiaan perhettä.

Kyllä tämä Suomi on yksi kulttuurisekamelska, kuten kaikki muutkin ns. valtiot, joiden rajatkin on aikanaan piirretty valloittajan miekkojen tai tykkien perusteella, eikä suinkaan minkäänlaisten kansallisten identiteettien perusteella.

Kansalliset identiteetit ovat keksittyjä juttuja ja kansallisromanttista hölynpölyä.

Petra Nyqvist on lähinnä oikeassa niistä kommenteista joihin olen tutustunut ja blogisti on täysin harhateillä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #12

Kyllä tämä kuttuurisekamelska vain eroaa muista vastaavista mm. kielen, uskonnon ja kulttuurin perusteella.

Mikähän motiivi tällaisilla nihilisteillä lienee, jotka kieltävät kansallisen identiteetin?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #13

"Mikähän motiivi tällaisilla nihilisteillä lienee, jotka kieltävät kansallisen identiteetin?"

Motiiviksi riittää faktapohjaisen totuuden esiin tuominen. :)

Niin, ja yksi syy on tämä kansalliseksi piirteeksi mainostamasi realismi, joka tietenkään ei sekään ole mikään kansallinen piirre.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #16

Realismi itsensä suhteen oli ko. amerikkalaisen professorin idea suomalaisista. Kuten sanottu, se on kovaa vauhtia häviämässä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #16

Minä näen kansallisen identiteetin syntyneen vähintään jo 100-vuotta sitten. Toki siihen kuuluu erilaisia kielen murteita ym. erilaisia luonteenpiirteitä ja tapoja asumispaikasta riippuen.

Näen myöskin, että kansa ilman omaa identiteettiä on vähintäänkin eksyksissä omasta maastaan, jota sen kuitenkin pitäisi pystyä yhdessä suomalaisena kansana rakentamaan ja puolustamaan mahdollisia vihollisia vastaan. Näinhän me olemme myöskin tehneet. Hyvä niin.

Minusta se on nimenomaan suomalaisuutta, jota käsittääksemme myöskin yhdessä juhlimme koko vuoden:) Vai olenko käsittänyt tämän meidän suomalaisuutemme ja Suomen kansan oman identiteetin kokonaan väärin? Mitä sitten ovat kansallisvaltiot ja niiden asukkaiden identiteetti?

Jos saksalainen muuttaa Suomeen, niin hänellä on edelleen tietysti saksalainen identiteetti, joka pysyy hänessä kuin tauti) Se on ihan ok.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #40

"Jos saksalainen muuttaa Suomeen, niin hänellä on edelleen tietysti saksalainen identiteetti, joka pysyy hänessä kuin tauti) Se on ihan ok."

Kun suomalainen muuttaa Ruotsiin, Kanadaan, USAan, Austraaliaan, tai Saksaan, niin hänellä on pian paikallinen identiteetti. Näin se on.

On muuten hauska jutella kymmenkunta vuotta ulkomailla asuneen kanssa, joka on jo koonnut itselleen uuden maan identiteettiä. Heillä on jo selvästi uusi uuden maan identiteetti, mutta vielä on jäljellä vanhankin maan identiteettiä. Se vanhan maan identiteetti on vain hassusti vanhanaikainen.

Siitä huomaa ettei kansallinen identiteetti ole mikään pysyvä ilmiö, vaan se muuttuu koko ajan, meidän iidentiteettimme on ihan eri kuin isovanhempiemme identiteetti ja jos joutuisimme 1800- luvun Suomeen, emme tunnistaisi sitä identiteettiä omaksemme mikä silloin vallitsi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #44

Tuota en usko. Eikä yksin sen tähden, että itse olen asunut Sveitsissä ja Saksassa ja tunsin koko ajan olevani hyvinkin suomalainen. Minulla oli paikallisia työkavereita ja ystäviä ja pidin heistä kaikista, mutta identiteettini oli ylpeästi omani. Enkä edes tunne ketään maahanmuuttajaa, joka olisi vaihtanut identiteettinsä paikan mukaan jossa asuu... Eihän tässä mitään pyryharakoita olla:)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #44
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #44

Se, että kansallinen identiteettti voi muuttua tai haalistua, kun yksilö muuttaa pysyvästi toiselle kieli- ja kultuurialueelle, ei todista kansallisen identiteetin olemassaoloa vastaan. Ihmisen persoonakin muuttuu koko elämän ajan uusien kokemusten myötä. Silti kukaan täysjärkinen ei kiellä ihmisen persoonallisuuden käsitteen merkitystä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #40

Oikeassa olet. Hyvä tiivistys: sitä me juuri juhlimme itsenäisyyden 100-vuotisen olemassaolon merkeissä. Kansa ilman melko yhtenäistä identiteettiä häviää. Katsokaamme vaikkapa Syyriaa ja muita kaoksen vallassa olevia maita.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #53

"Kansa ilman melko yhtenäistä identiteettiä häviää. Katsokaamme vaikkapa Syyriaa ja muita kaoksen vallassa olevia maita."

Syyria, kuten muutkin lähi-idän valtiot ovat tyypillisesti keinotekoisia luomuksia. Maat ovat siirtomaa-ajan jäänteitä ja rajat myös. Niillä rajoilla ei ole mitään tekemistä kansallisuuksien kanssa. Kaikissa maissa on erilaisia heimoja, kurdeja, juutalaisia, palestiinalaisia, erilaisten kristillisen lahkojen edustajia, erilaisten muslimilahkojen edustajia, muinaisten uskontojen, kuten zarathustralaisuuden edustajia. Kieli ei erota toisistaan rajojen eri puolilla asuvia.

Kansallistunne näissä maissa, jos sitä on, on pelkkästään kansallismielisen propagandan aikaansaamaa, aivan kuten muuallakin, Euroopassa, Venäjällä, Suomessa, Amerikassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #60

"Niillä rajoilla ei ole mitään tekemistä kansallisuuksien kanssa."

Niiinpä niin, ja yhteinen kansallinen identiteetti puuttuu...

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #13

Entäs virolaiset? Heidän kielensä muistuttaa suomea ja jopa molempien maiden kansallislaulu on yhteinen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #91

"Entäs virolaiset? Heidän kielensä muistuttaa suomea ja jopa molempien maiden kansallislaulu on yhteinen."

Geenitutkimus osoittaa että jopa geenimme ovat lähellä toisiaan, ei tosin yhtä lähellä kuin saksalaisten ja englantilaisten geenit on toisiaan. Myös muut baltit ovat geeniperimältään samanlaisia kuin virolaiset ja läheisesti sukua myös suomalaisille.

Yhteinen kieli on luonnollinen asia lähellä toisiaan oleville kansoille, samoin kuin yhteiset geenit ja yhteinen kulttuuri.

Kieliraja Viron ja muun Balttian välissä, samoin kuin Suomen ja Ruotsin välissä, sekä venäläisten ja ns. suomalaisugrilaisten kansojen välillä selittyy sillä että yhdessä maanviljelyskulttuuriin siirtymisen kanssa yleensä Euroopassa myös kieli vaihtui Suomalais-ugrilaisesta johonkin indoeurooppalaiseen kieleen.

Maanviljelyskulttuuri kyllä saapui Viroon ja Suomeen, mutta kieli ei ennättänyt vielä vaihtua mihinkään indoeurooppalaiseen kieleen, kun väliin tuli nämä kansallismielisyysvouhotukset.

Jos kansallismielisyyttä ei olisi keksitty, Suomi olisi siis ruotsalaistunut kieleltään ja Viro saksalaistunut, balttilaistunut, tai venäläistynyt, kuten muut Euroopan maat olivat jo aiemmin indoeurooppalaistuneet kieleltään. Ei siinä mitään sen kummempaa ole.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #91

Virolaiset ovat sukulaiskansaa, mutta silti kummallakin maalla on oma identiteettinsä.

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka Vastaus kommenttiin #13

Kansallinen identiteetti? Mikähän sen tässä maassa määrittää parhaiten?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #103

Siitä on tämän blogin kommenteissa keskusteltu.

Wikipedia kertoo ksansallisen identiteetin herämisestä seuraavaa:

"Kansallinen identiteetti

Kansallinen herääminen merkitsee usein voimakkaampaa identifioitumista etniseen ryhmään, niin sanotun kansallisen identiteetin kasvua. Kansallinen identiteetti voi toimia lähteenä omaa alkuperää ja tarkoitusta koskeville käsityksille, ja se voi osaltaan vastata kysymyksiin omasta alkuperästä ja merkityksestä maailmassa.

Kieli ja kulttuuri

Kansallinen identiteetti voi osin rakentua kielen varaan, esimerkiksi äidinkielen. Suomessa tapahtui kansaa yhdistävän kansallisen heräämisen aikana myös kielellisten identiteettien eriytymistä, kun ruotsin- ja suomenkielisten keskuudessa syntyi käsitys oman kielen puhujista muista erillisenä ryhmänä. (katso: kieliriidat) Toisaalta kansallinen herääminen voi voimistaa ryhmä-identiteettiä yli murrerajojen tai jopa sukulaiskielten välille. Vaikka saman kielen puhujiin voi kuulua monia yhteiskuntaluokkia ja erilaisten elämäntapojen, elinkeinojen ja uskontojen harjoittajia ja muita ryhmiä erilaisine perinteineen, ajatellaan silti usein kansallisen heräämisen myötä saman kielen puhujien kuuluvan tavalla tai toisella samaan kulttuuriin. Tästä ovat seuranneet käsitykset kansallisista kulttuureista. Usein kansanomaisin kulttuuri on löytynyt maaseudulta pikemminkin kuin kaupungista, ja alemmista yhteiskuntaluokista pikemminkin kuin ylemmistä. Kansan kulttuuria, kuten myös maaseudun ja luonnon kauneutta on voitu romantisoida ja ihannoida, jotta kansa arvostaisi itseään ja muutkin arvostaisivat sitä enemmän.

Toisaalta myös korkeakulttuurin tuotteet ovat käyneet kansallisen itsetunnon kohottajiksi. Esimerkiksi Suomessa syntynyt karelianistinen taide oli sivistyneistön korkeakulttuuria, mutta haki innoituksensa kansan keskuudesta.
Halu päättää omista asioista

Kansallista heräämistä saattaa vauhdittaa kokemus yhteisestä uhasta tai sorrosta, kuten oli laita suomalaisilla 1800-luvun sortokausina tai nykyisin kurdeilla. Kansallisuusaatteen omaksumisen myötä ryhmät usein näkevät oikeudekseen päättää itse omista asioistaan tai vapauden muiden ryhmien harjoittamasta kontrollista. Tämän seurauksena ryhmä voi alkaa tavoitella itsenäistä valtiota, mutta ei välttämättä. Esimerkiksi saamelaisten keskuudessa itsenäisen Saamenmaan valtion tavoittelu on harvinaista, vaikka saamelaiset tiedostavat nykyisin oikeutensa ja tarpeensa yhä paremmin. Jos ryhmä haluaa irrottaa asuma-alueensa valtaa pitävästä valtiosta, "emämaasta" erilliseksi itsenäiseksi valtioksi, sanotaan sitä separatismiksi. Separatismia syntyy varsinkin, jos ryhmien oikeudet (kuten oikeus päättää omista asioista) tai tarpeet (kuten sivistykselliset tarpeet) eivät toteudu senhetkisen emämaan alaisuudessa ja toisaalta separatismi on harvinaisempaa, jos ryhmän tarpeita kuunnellaan. Järjestämällä ryhmille laajat oikeudet ja itsehallinnon perinteisillä asuinseuduillaan jotkin valtiot pyrkivät torjumaan separatismia.

Kansallinen herääminen ei merkitse samaa kuin patrioottisuuden kasvu. Patrioottisuus merkitsee lojaalisuutta valtiota kohtaan. Nämä voivat kasvaa rinnakkain, mutta toisaalta kansallinen herääminen voi heikentää patriotismia, jos valtion koetaan sortavan kansaa."

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #105

ENTÄS puheet fennomaaneista ja fennofiileista kansallistunteen herättäjinä ja synnyttäjinä?

Fennomania - Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fennomania

http://neba.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidenti...

Fennomaanit:
http://www.suomisanakirja.fi/fennomaanit

Miten italialaisesta tuli fennomaani?
http://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002828655.html

Risto Volanen: Suomen synty ja kuohuva Eurooppa:

http://www.suomenmaa.fi/uutiset/pienen-kansan-ponn...

Erkki Tuomiojan näkemys Risto Volasen kirjasta:

https://tuomioja.org/kirjavinkit/2017/03/risto-vol...

https://kirja.elisa.fi/ekirja/suomen-synty-ja-kuoh...

FIKTIO miten Suomi ja sen kansallaistunne tuhotaan: "Näin Suomen kansa eliminoidaan"- mallilla NWO? ... EU... EMU...€uro?

https://travellerism.wordpress.com/210/05/13/trill...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei tämä historia sitä toisasiaa miksikäään muuta. Muistoina noista vaiheista on sekä kulttuurissamme että kielessäme merkkejä, mutta kukaan ei voi asiaperustein kiistää suomalaisen identiteetin, suomen kielen - eikä myöskäään suomalaisen realismin tajun - olemassaoloa. Jälkimmäinen on tosin viime aikoina alkanut osalta kansalaisista rapautua.

Mainitsemasi "tarkka etninen suomalaisuuus" on olkinukke, eräänlainen hörhöosaston tuote.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Äidinkieli on missä tahansa vahva identiteetin perusta, varsinkin jos on kyse vähemmistökielestä.
Suomenruotsalaisen runoilijan luoma Saarijäärven Paavo on kansallisomanttinen kansanluonneikoni. Hän ei ainakaan ole kateellinen. Muut Pihlannon luettelemat ominaisuudet löytyy ympäri maailmaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Naurettavaa vetää Ruotsi esille suomalaisuudesta puhuttaessa, paljon enemmän Venäjä on vaikuttanut Suomen nykyisyyteen. Suomalaisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin Ruotsi tai Venäjä vaikka wannaberuotsalaiselle se vaikeaa olisikin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Sekä Ruotsi että Venäjä ovat vaikuttaneet siihen, mitä me nyt olemme. Mutta entä sitten? Ajatellaanpa millainen kansojen sulatusuuni esimerkiksi Yhdysvallat on. Silti harva kiistänee amerikkalaisen kulttuurin ja identiteetin olemassaolon. Tämä kulttuurihan on vähän liiankin vahva ja laajenemishaluinen, kuten esimerkiksi Euroopassa on monesti valiteltu.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mutta urheilu yhdistää kaikkia suomalaisia kansallisuuteen ja heimoon katsomatta - etenkin kun suomalaiset pärjäävät. Saa nähdä miten Suomi pärjää pian Venäjää vastaan jääkiekkoilussa. Pahinta pelätään, mutta parasta toivotaan! Joukkuepelissä kaikki on mahdollista hyvän motivaation turvin kuten näissäkin kisoissa on nähty. Nuori joukkue on ylittänyt kyllä itsensä monta kertaa. Aina ei kuitenkaan voi olla paras tai mitaleilla.

Maamme-laulun kajahtessa on helppo olla suomalainen missä lajissa hyvänsä. Se yhdistää mahtavasti suomalaisia arvoon, asemaan, säätyyn, ikään, uskontoon,ideologiaan, kansallisuuteen, rotuun ja ihonväriin katsomatta.

Sota yhdisti lähes kaikki suomalaiset puolustamaan kotimaataan. Osa oli tosin käpykaartissa ja suljetuissa laitoksissa aatteensa vuoksi.

Sananlaskukin sanoo: "Oma maa mansikka, muu maa mustikka." MUTTA EU/EMUun vilpillisesti viejissä on paljon koti- ja isänmaansa EU-huijareille myyjiä." Toisaalta rehellisyydestä on sanonta myös: "Ennen mies maansa myy kuin sanansa syö." Mitä se tässä tarkoittaneekin?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #23

Urheilukin voi tosiaan yhdistää kansalaisia samoin kansalliset symbolit, kuten kansallislaulu. Sota pakotti kansamme yhtenäisyyteen. Hyviä aikoja on vaikeampi kestää, sanotaan.

Ennen mies maansa myy... - viittaa kaiketi siihen, että sanansa pitäminen on niin tärkeä asia, että oman maansa (siis maatilansa tai osan) myyminen - joka oli agraariyhteiskunnassa se viimeinen teko - meni sanansa syömisen edelle. Ei siis ymmärtääkseni liittynyt isänmaahan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #24

Porilaisten marssin soittaminen radiossa unohtui, aina kun Suomi voittaa kultamitaleita. Se on myös kaunis osoitus isänmaallisuuden ja kansalaisuuden arvostuksesta sekä palkkio Suomen värien puolustamisesta. SF-Sankarit nostivat taas piskuisen Suomen maailman kartalle. Hyvä Suomi!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #59

Ehkä Porilaisten marssia pidetäään liian sotaisena tällaiseen yhteyteen (..."voi vainolaisen hurmehella peittää maan...").

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #64

"Ehkä Porilaisten marssia pidetäään liian sotaisena tällaiseen yhteyteen (..."voi vainolaisen hurmehella peittää maan...")."

:) Ruotsalaiset ovat jääkiekossa Suomen vainolaisia. Valitettavasti tällä kertaa svenskit, eli tre krunor, eli kolmen kuningaskunnan liittokunta, peittivät maan suomalaisten ja kanadalaistenkin hurmehella.

Surullista suomalaisten ja kanadalaisten kannalta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #64

Tarkoitin pelkkää mahtipontista Porilaisten marssin säveltä ilman mainitsemisiasi sanoja...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #64

Tarkoitin pelkkää mahtipontista Porilaisten marssin säveltä ilman mainitsemisiasi sanoja...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #90

Useimmille tulevat sanatkin mieleen pelkästä melodiasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Joidenkin eilisten silmiini sattuneiden fb-puheiden perusteella oletan, että suomalaiset ovat pärjänneet jossain matsissa. Missä?
Nykyisin mustikka on paljon trendikkäämpää ja pidetään terveellisempänä kuin mansikkaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Silti harva kiistänee amerikkalaisen kulttuurin ja identiteetin olemassaolon."

Olen kyllä ollut kaksi viikkoa USA:ssa, ajellut pitkin itärannikkoa ja siellä erämaassakin, mutta en uskalla sen kokemuksen perusteella sanoa mitään amerikkalaisesta identiteetistä, ainakaan muuta kuin että se ei ainakaan voi perustua mihinkään rotupuhtauteen, kuten suomalaisen identiteetin väitetään perustuvan, ja siksi suomalaisten rotupuhtautta pyritään suojelemaan ja varjelemaan.

Mutta olen kuullut ja lukenut että USA:ssa ei ole vain yhtä identiteettiä, vaan että siellä on kymmeniä tai satoja identiteettejä, joita sitten suvaitaan enemmän tai vähemmän ja hyväksytään amerikkalaisuuteen kuuluvaksi enemmän tai vähemmän.

Esimerkiksi voisi ottaa vaikka tämä Ku-Klux- identiteetti, tai mormoni-identiteetti. Niitä uskonnollisia identiteettejäkin siellä taitaa olla paljon. Sitten on tämä Hollywood glamour ja vaikkapa joku keskilännen junttius, erilaisten tehdaspaikkakuntien omay identiteettit. New Yörk on kuulemma oma lukunsa. Sitten on neekerit, latinot, juutalaiset jne. jne.

Kyllähän tämä amerikkalainen yhteinen identiteetti taitaa olla enemmän sellaista propagandaa. Se on tahallaan ja tarkoituksella luotu illuusio, eli harhakuva, johon harhakuvaan moni silti uskoo ...... enemmän kuin jumalaan. :)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #27

Rodusta tässä ei ole kysymys. Tietenkin yksilötasolle mentäessä jokainen ihminen on erilainen. Kieli ja kulttuuri ovat tässä varsin keskeisiä tekijöitä, mutta nekään eivät ole aina ratkaisevia. Ajateltakoon suomea ja ruotsia puhuvia suomalaisia, yhden esimerkin ottaakseni. Kansallinen identiteettti onkin viime kädessä ihmisten ymmärryksen tasolla toteutuva asia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Naurettavaa vetää Ruotsi esille suomalaisuudesta puhuttaessa, paljon enemmän Venäjä on vaikuttanut Suomen nykyisyyteen. Suomalaisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin Ruotsi tai Venäjä vaikka wannaberuotsalaiselle se vaikeaa olisikin."

Ei venäläisyys Suomeen ole sen enempää vaikuttanut kuin ruotsalaisuus tai eurooppalaisuus, mutta sillä tsaarilla joka Napoleonin luvalla Suomen aikoinaan valloitti, olis modernit edistykselliset eurooppalaiset, valistusajan aatteet ja hän sovelsi niitä uuteen suuriruhtinaskuntaansa. Se on vaikuttanut nykypäivän suomeen enemmän kuin mitkään ikivanhat kansalliset perinteet.

Yhteenvetona voisi sanoa että Suomi on mitä on eri kautta Euroopasta, siis sieltä "EU:n ytimistä" eri kautta eri aikoina kulkeutuneiden vaikutteiden kautta. Sitä myötä Suomi on siis eurooppalainen, ei ruotsalainen, venäläinen, eikä suomalainen.

Kansallisten vaikutteiden vaikutus eri Euroopan maiden kulttuureissa on häviävän pieni ja lähestyy nollaa. Euroopan kulttuuri on 99%:sesti yleiseurooppalaista tai yleismaailmallista. Jotkut vain antavat sille 1%:n häviävälle kiistanalaisesti "kansalliselle" kulttuuriosuudelle kutakuinkin käsittämättömän painoarvon.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua.
Olkaamme siis suomalaisia !

Kuulostaa edelleen hyvältä.
Eihän suomalaisuus voi olla kiinni muuttosuunnasta tai geeneistä. Se on ja sen pitää olla yhteenkuuluvaisuutta.
Sillä talvi- ja jatkosodastakin selvittiin, vaikka muutamia kuinka harmittaisi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Juuri näin, osuit naulan kantaan!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua.
Olkaamme siis suomalaisia !"

Tuo ruotsinkielisen A.I. Arwidsonin sitaatiksi mainittu toteamus tarkoitti siihen aikaan sitä, että suomenruotsalaiset etsivät omaa identiteettiään puolen vuosisataa sen jälkeen, kun Ruotsin emämaasta oli jouduttu eroon. Tämä on syytä ymmärtää ja siihen kontekstiin laitettuna lause näyttäytyy paljon konkreettisemmassa valossa.

Itse blogistille toteaisin, että hänen aiheensa juontanee juurensa TV:n ohjelmasarjasta "Suomi on ruotsalainen" + "Suomi on venäläinen" + Suomi on suomalainen", mikä sarja on tarkoituksella tehy provosoivin otsakkein.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näitä TV-ohjelmia en sattunut katsomaan. Luettuani siteeraamani professorin haastattelun, muististani nousi tällaisia väitteitä, joita on esitetty mm. US:n blogisivulla.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Varsinainen suomalainen identiteetti kuitenkin rakentamalla rakennettiin vasta 1800-luvun puolivälissä. Ennen sitä pyrkimystä erityä Ruotsista oli vain pienellä osalla hallintoeliitistä.
Rahvas siitä tuskin tiesi saati kiinnostui. Oltiin suomalaisia (nyk varsinais-suomalaisia), hämäläisiä tai karjalaisia, vaikka kaikki eivät viimeisintä hyväksyneetkään. Omalla kotiseudulla oli kuitenkin vahvempi identiteetti kuin jollain kansakunnalla joka on 1800-luvun suurvaltapolitiikassa luomalla luotu käsite.

Nykyisin se identiteetti tietenkin on todellisuutta, ja hyvä niin. Joskin käsitykset sen sisällöstä hieman vaihtelevat.

Itä-Suomessa on taatusti tapoja ja perinteitä (kulttuuria) enemmän itäsuuntaan kuin lännessä ja lounaassa jossa aikanaan yhteydenpito Pohjanlahden yli länteen oli helpompaa ja luontevampaa kuin kauas sisämaahan.

Sensijaan mitään etnistä suomalaisuutta ei ole.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kirjoitin suomalaisuudesta, suomalaisesta identiteetistä. Se riittää minulle.

Etnisestä suomalaisuudesta en puhunut. Se vain nostetaan silloin tällöin esiin - usein todistamaan, että mitään suomalaisuutta ei ole olemassakaan.

Etnisyyden käsite on muuten aika moni-ilmeinen. Wikipedia kertoo siitä mm. seuraavaa:

"Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperämaahan tai ulkonäköön. Etnisyyden käsite viittaa niihin kulttuurisiin piirteisiin, joita käytetään tämän ryhmittelyn pohjana."

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperämaahan tai ulkonäköön."

Me olenmme siis samaa etnistä ryhmää euroooppalaisten kanssa, ulkonäköä myöten, koska sieltä me olemme tulleet jääkauden jälkeen, eikä mistään Volgan mutkasta.

Euroopasta ovat peräisin myös kaikki kulttuurivaikutteemme, uskontoa ja kieltä myöten.

Kielemmekin on siis Eurooppalainen kieli siinä mieleddä että ennenkuin maanviljelyksen myötä eurooppalaiset kielet muuttuivat indoeurooppalaisiksi kieliksi, Euroopassa puhuttiin suomalais-ugrilaisia kieliä, kuten venäjälläkin. Indoeurooppalaiset kielet syrjäyttivät myöhemmin suomalais-ugrilaiset kielet muualla kuin Suomessa, Skandinaavien pohjois-osissa ja Venäjän erämaissa.

Saunakulttuurin suhteen on muuten sama juttu. Aiemmin saunakulttuuri oli vallitseva koko euroopassa, paitsi että Roomalaisilla oli ne kylpylänsä. Myöhemmin katollinen kirkko kielsi Rooman kylpylät pakanallisina ja irstaina ja synnillisinä. Saunakulttuurikin katosi muualta paitsi Suomesta ja Venäjän korpimailta.

Ei siis ole mitään suomalaista identiteettiä, koska sekin mitä pidämme tyypillisesti suomalaisena, on vain kadonnutta ja vanhaa eurooppalaisuutta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tuo perustelu ei vakuuta. Mm. Suomen kieli erottaa meidät kaikista muista kuin ehkä virolaisista. Suomen kieli on alkuperältään uralilaista, eikä eurooppalaista (ks. alla Wikipedia). Kansallinen identitteetti on myös ihmisen korvien välissä: jos ei halua identifioitua suomalaiseksi, niin sitten ei. Perustelut kyllä löytyvät.

---------------------
Wikipedia:
Suomen kieli on muiden uralilaisten kielten tavoin kehittynyt uralilaisesta kantakielestä, jota on perinteisen näkemyksen mukaan puhuttu noin 6 000 vuotta sitten jossain Volgan keskijuoksun ja Ural-vuorten välisellä alueella.[222][223] Nykyään monet kielitieteilijät kuitenkin pitävät kantauralia huomattavasti nuorempana ja ajoittavat sen noin vuoteen 2000 eaa.[224][225] Uralilaisesta kantakielestä nykysuomeen asti periytyneitä kielitypologisia piirteitä ovat esimerkiksi agglutinaatio, omistusliitteiden käyttö, painon sijoittuminen ensimmäiselle tavulle ja vokaalisointu.[226]

Nykyiset uralilaiset kielet eivät ole kehittyneet suoraan kantauralista, vaan tuhansien vuosien aikana on ollut useita välikantakieliä, joiden lukumäärästä on kuitenkin erilaisia käsityksiä. Perinteisessä sukupuumallissa kantasuomen ja kantauralin välille oletetaan peräti neljä välikantakieltä, kun taas ns. kampamallin mukaan kantasuomi on kehittynyt suoraan kantauralista. Yleensä kantasuomen ja kantauralin välille oletetaan kuitenkin ainakin yksi välikantakieli. Ulla-Maija Kulonen kutsuu sitä suomalais-permiläiseksi kantakieleksi ja johtaa siitä kantasuomen, kantasaamen, mordvan, marin ja kantapermin, josta ovat syntyneet edelleen komi ja udmurtti.[227] Jaakko Häkkinen puolestaan puhuu länsiuralilaisesta kantakielestä, josta ovat syntyneet kantasuomi, kantasaami ja mordva.[228]

Myös käsitykset siitä, milloin jotain suomensukuista kieltä on puhuttu nykyisen Suomen alueella, vaihtelevat. Vanhemman ajoituksen mukaan uralilainen kantakieli on yhdistetty kampakeraamiseen kulttuuriin, joka levisi Itämerelle asti jo noin 3900–3500 eaa.[229] Nykyään pidetään todennäköisempänä, että uralilaiset kielet ovat levinneet nykyisen Suomen alueelle vasta kun kantasaame ja kantasuomi ovat olleet erillisiä kielimuotoja. Ne ovat eronneet toisistaan ehkä vuoden 1000 eaa. jälkeen. Kantasaame on todennäköisesti levinnyt idästä Suomeen aiemmin, kun taas kantasuomen keskus on ollut Suomenlahden eteläpuolella.[230] Kantasuomea on kuitenkin puhuttu varhain myös Lounais-Suomessa, mahdollisesti jo pronssikaudella mutta viimeistään rautakauden alussa n. 500 eaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Outoa teksiä. Olen yleensä tottunut luottamaan Wikipediaan, mutta tuo teksti näyttää perustuvan enemmän perinteisiin käsityksiin Suomesta ja Suomen kielestä kuin nykytytkimuksiin. Uudemmat tutkimikset perustuvat genetiikkaan, joka on eksaktimpi tiede kuin kielitiede tai arkeologia ja niiden perusteella on tehty huomattavasti tuosta wikipediatekstistä poikkeavia teorioita.

Toki kaikki historia mikä perustuu muuhun kuin kirjoitettuun historiatietoon, siis arkeologiaan, kielitutkimukseen tai geenitutkimukseen, on luonteeltaan spekulatiivista, eli varmoja tietoja ei ole, kaikki on arvuuttelua, niin myös tuo wikipedian teksti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #28

Kyllä nykytutkimuskin tuntee kansallisen identiteetin. Kysymys on myös siitä, että kaikki vain eivät halua sitä tunnistaa ja tunnustaa, pelätessään/vastustaessaan liioiteltua ja vahingollista nationalismia. Kaikkia asioita kun voidaan tulkita yli ja vahingollisesti. Se mahdollisuus ei kuitenkaan ole oikea peruste kieltää koko ilmiö.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #33

"Se mahdollisuus ei kuitenkaan ole oikea peruste kieltää koko ilmiö."

Ilmiötä ei voi kieltää, mutta se voidaan kieltää että sille tunteelle olisi muuta perustetta kuin se että jollain tavalla yhteen kootussa porukassa syntyy aina jonkinlainen yhteishenki. Se on kai jotain biologiaan tai psykologiaan liittyvää tiedettä että näin käy aina. Näin kävi esimerkiksi koululuokassa, ennen kun oli vielä luokkia. Niin käyt armeijassa, kun ryhmä kootaan jollain perusteella tai satunnaisesti. Silloin kun minä olin armeijassa ryhmät koottiin kai tarkoituksella ihmisistä jotka olivatr eri puolilta suomea ja eri yhteiskuntaluolista. Minun tyhmässäni ole mm. yksi kolttasaamelainen ja yksi lääkärin poika helsingistä, joka ei osannut puhua muuten kuin sivistyneesti, kun muut mongersivat kukin omaa kansankieltään ja se koltta osasi suomea varsin heikosti, hänen äidinkielensä kun oli koltan kieli.

Niin, se ryhmähenki syntyy aina yhteen kootussa porukassa. Kansallistunne on kuitenkin pääasiassa mielikuvitukseen perustuva tunne, sillä emmehän me tunne kaikkia suomalaisia, kuten opimme tuntemaan porukan jossa olemme.

Nämä kansalliset piirteetkin, joita aina toistetaan, ovat pelkkää mielikuvotusta, mutta ne auttavat meitä kuvittelemaan että tuntisimme suomalaiset jollain perusteella ja erottaisimme heidät ulkomaalaisista, muutenkin kuin kielen perusteella. Se on vain sellainen kansallistunnetta pönkittävä kuvitelma ja itsepetos. :)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #41

Ryhmähengestä on tietyssä mielessä kysymys - kansallishengestä. Mutta tilapäisten porukoiden ryhmähenki on häilyvämpäää laatua kuin kansallinen identiteetti. Jälkimmäinen perustuu pitempivaikutteisiin faktoihin: mm. kieleen, historiaan ja kulttuuriin. Pelkkää kuvitelmaa se ei suinkaan ole.

Kuvitelmaa ja utopiaa on sen sijaan "huomispäivänä kansat on veljet keskenän" -idealismi, joka kuvittelee, että rajoja kansojen välillä ei tarvita ja että kaikki maailman kansat ovat kuin yhtä suurta perhettä - kunhan tuo kavala nationalismi vain saadaan kitketyksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #55

"Kuvitelmaa ja utopiaa on sen sijaan "huomispäivänä kansat on veljet keskenän" -idealismi, joka kuvittelee, että rajoja kansojen välillä ei tarvita ja että kaikki maailman kansat ovat kuin yhtä suurta perhettä - kunhan tuo kavala nationalismi vain saadaan kitketyksi."

Saa nähdä sitten miten tulee käymään.

Kommunismista ei ollut nationalismin kaatajaksi, vaan se nimenomaan imi itseensä kaikki tyypilliset nationalistiset piirteet, jotta se saisi porukan mukaan "kapitalismin" vastaiseen taisteluun.

Näin siinä yleensä tuppaa käymään jos jotain aatetta pyritään väkivalloin hävittämään. Kommunistit tarvitsivat siinä hommassa, siis kapitalismin hävittämisessä maailmasta aseenaan nationalismia, mikä toisaalta vesitti kommunismin "internationalisuuden".

Ehkäpä globalisaatio, eli kaupallinen yhteistoiminta ja kulttuurin yhtenäistyminen ja hallinnon yleismaailmallinen harmonisointi vapauttaa viimein meidät nationalismin ikeestä, tai sitten ei, kukaan ei voi tietää. :)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #66

Noin juuri kommunismi juhli nationalismilla mutta yritti samalla internationalisoida länsimaat heikoiksi. Ja onnistuikin aika pitkälti - meilläkin osa nuorisosta vannoi Leninin ja Maon nimiin nyrkit pystyssä. Kunnes väistämätön romahdus tuli.

Globalisaatiossa on piirteitä, jotka näyttäisivät heikentävän kansallisvaltioita esimerkiksi poistamalla rajat pääoman, työvoiman ja ajatusten liikkumiselta. Toisaalta sen taustalla oleva voima, kilpailu, pitää huolen siitä, että kotiinpäinveto jatkuu ja kansallisvaltioidea voi hyvin.

Sittemmin vielä populismiperäiset ilmiöt, brexit, trumpismi, yms. vaikuttavat jälleen rajalinjoja vahvistavasti.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #70

"Noin juuri kommunismi juhli nationalismilla mutta yritti samalla internationalisoida länsimaat heikoiksi. Ja onnistuikin aika pitkälti - meilläkin osa nuorisosta vannoi Leninin ja Maon nimiin nyrkit pystyssä. Kunnes väistämätön romahdus tuli."

Oikeastaan nyt on ihan sama tilanne, Venäjä, eli Putin, pyrkii populistisin keinoin ja nationalisminkin avulla tehdä Euroopan heikoksi, eli pyrkii heikentämään ja hajoittamaan Eurooppaa. Syyt ovat ilmeiset, ne on selvästi nationalistiset.

Trumpilla taitaa olla sama idea, kun hän yrittää heikentää EU:ta ja samat menetelmät kuin Putinilla. Ei ihme että nämä johtajat ihailevat toisiaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #74

Sama tuli mieleeni: Putin ja Trump. Nationalismin liioittelusta on kysymys.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #70

Ehkä profesorismieheltä, vaikkakin eläköityneeltä, voisi toivoa hieman analyyttisempiä otetta suhteessa erilaisiin yhteiskuntajärjestyksiin, jopa m.l. nähtävästi itselle epämieluisat?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #75

Ehkä. Mitä jos pistäisit paremmaksi?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #78

Profesorismies pyytää pistämään paremmaksi? Ehkä kuitenkin hän selvittää ensiksi, vaikka aatehistorian keinoin mitä kommunismi tarkoittaa suhteessa verrokkeihinsa. Sitten hän voisi tarkistaa mitä kommunismilla teoreettisesti sen omien kehittäjien mielestä tarkoitetaan. Sen jälkeen hän voisi vertailla mailmalla toteutuneita yhteiskuntajärjestyksiä tuohon teoreettisen esityksen. Silloin hän voi saavuttaa tilan jossa voi käyttää termiä kuvaamaan reaalisia olosuhteita jossakin jonakin aikana.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #84

Voi olla, että tällainen pohdiskelu menee kirjoituksen aiheen ohi. En muuten toimi tässä professorina, vaan kansalaisena. Toki taustat vaikuttavat näkemyksiin, mutta on epäkohteliasta niitä ruveta korostamaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #87

Pihlanto veti itse perusteluunsa kommunismin ja käytti termiä epämääräisen löysästi. Niin löysästi, että en uskoisi niin tekevän edes eläköitynyt professori jollainen Pihlanto itse korostaa profiilinsa esittelyssä olevansa. Olisi siis toivottavaa käyttää sanoja niiden oikeissa merkityksissä eikä mainostaa itsestään sellaista jota ei oikeasti haluakaan mainostaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #84

Totesin kommunismista ja sen nationalismista varsin yleisen näkemyksen - jota kommunistit itse eivät toki hyväksy. Mitä kommunismin kehittäjät kommunismilla tarkoittivat teoreettisesti, on vähemmän kiinnostava kysymys sen jälkeen kun teoria testattiin käytännössä ja kevyeksi havaittiin. Toki natsismista löytäisi toisen esimerkin - ja onhan niitä muitakin - mutta yksi esimerkki riittäköön.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #66

Mitähän Vihavainen tarkoittaa elolla "kuin veljet keskenään"? Minulle se tarkoittaa rauhallista elämistä naapureiden kesken. Siis ilman, että erimielisyydet äityivät tappeluksi asti. Ei siihen nationalismia tarvitse uhrata, vain chauvinismi, jos pystymme pitämään nuo kaksi käsitetä erossa toisistaan sekä elämään suvaitsevaisesti.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #72

Kyllä veljeksetkin usein tappelevat keskenään ja on myös ns. veljessotia. Suomenkin sisällissodassa niin veriveljet kuin saman äidin ja isän pojat, saattoivat olla eri puolilla rintamaa.

Siinä on tietenkin oltava muitakin aatteita takana kuin kansallismielisyys, kun veljessotaa käydään, mutta molempien puolien taistelijat motivoidaan kyllä yleensä sillä tavalla että sanotaan että juuri he taistelevat isänmaan puolesta.

Isänmaallisuudella ja kansallismielisyydellä on todella sellainen hypnoottinen voima, että se sumentaa kaikkein järkevämpienkin ajattelun ja sammuttaa järjen valon.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #72

Minä ko. lausetta tässä keskustelussa ensin käytin. Se tarkoitti monen kohdalla juuri sellaista idealismia, että sosialismi yhdistää kansat, jolloin kansallisvaltiolla ei ole enää merkitystä. Toisin kävi,kuten totesin.

Toki veljeyden voi tulkita valtioiden ja kansojen välisinä hyvinä ja rauhanomaisina suhteina, joihin tietenkin olisi pyrittäväkin - "tässä kylmässä maailmassa".

Käyttäjän ReijoMatilainen kuva
Reijo Matilainen

Esimerkiksi tätä US:n Puheenvuoroa lukiessa tulee monasti miettineeksi että kuinka vähän sitä nykyään kokee kansalaisyhteenkuuluvuutta ison osan kirjoittajista kanssa. Jos sitä suomalaisuutta vielä on muuallakin kuin passin kannessa niin reipasta tahtia se on häviämässä. Ja sehän menee niin että se millä ei ole edellytyksiä kestää, se häviää.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tältä vaikuttaa. Sanotaan, että suomalaiset eivät kestä hyviä aikoja. Todellisissa kriiseissä kansaliset ovat löytäneet toisensa kun on ollut pakko.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tuo Väite hyvien aikojen kestämättömyydestä on vain yksi keino jolla yritetään estää vähempiosaisia vaatimasta perempiosaisilta omaa osuuttaan tuotetusta hyvästä. Toinen samaa sarjaa oleva on väite meidän erityisestä kateudestamme.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #110

Saattaapa olla, että ensimmäinen väite harmittaa niitä, jotka ovat aina rutisemassa, olipa maassa asiat kuinka hyvin tahansa. Toinen väite taas kolahtanee niihin, joiden kohdalla se pitää paikkansa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #115

Molemmat väitteet kuuluvat etenkin niiden arsenaaliin jotka ovat katsovat pystyneensä haalimaan itselleen epäoikeudenmukaisia etuja eivätkä, ainakaan siltä osin haluaisi lisätä oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassamme.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Taidanpa sitten olla tavallista herkempi havainnoitsija :) Jos pistettäisiin dekkarimallisesti parikymmentä ihmistä riviin ja niistä olisi vaikka kolme monen sukupolven suomalaisia, niin väitän, että osaisin poimia heidät tuosta joukosta ihan vaan näkemällä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Lenita Airistokin tunnisti aikoinaan suomalaisen kansainvälisillä lentokentillä lippalakista ja valkoisista tennissukista (joita pidettiin puvun kanssa).

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Taidanpa sitten olla tavallista herkempi havainnoitsija :) Jos pistettäisiin dekkarimallisesti parikymmentä ihmistä riviin ja niistä olisi vaikka kolme monen sukupolven suomalaisia, niin väitän, että osaisin poimia heidät tuosta joukosta ihan vaan näkemällä."

Keski-Euroopassa, Saksassa, Itävallassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Englannissa asuu paljon suomalaisen näköistä porukkaa. En väitä ettei joitakin tyypillisiä piirteitä löydy aina sieltä täältä, mutta mutta yleensä piirteitä on monenlaisia, myös sellaisia kasvonpiirteitä siis on jotka on yleisiä Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Englantilaisista vähemmistöllä on joku sellainen Neil Hardwik look, jonka kyllä erottaa englantilaiseksi ja italialaisista osa on tyypillisen italialaisia, kreikkalaisista osa on tyypillisen kreikkalaisia ja turkkilaisista osa on tyypillisen turkkilaisia, osa tyypillisen kreikkalaisen näköisiä.

Venäjäläisistä osa on tyypillisen venäläisen näköisiä, mutta heitä ei juuri näy Suomessa turisteina. Minusta Suomessa liikkuvat venäläiset turistit näyttää ihan suomalaisilta, eikä lainkaan tyypillisen venäläisiltä.

Tyypillistä saksalaista en osaa määritellä, ellei se siten ole Hitlerin näköinen ihminen, hän kun piti itse itseään rotupuhtaana arjalaisena.

-------------------

Niitä suomalaisen näköisiä ihmisiä liikkuu Keski-Euroopassa sen verran paljon, että en kyllä menisi sanomaan kuka heistä sitten olisi oikeasti suomalainen. Sen huomaa vasta puheesta, samoin kuin venäläisen turistin tunnistaa suomalaisten joukosta vain puheen perusteella.

Monta kertaa on minulle Keski-Euroopassa käynyt niin että suomenkielistä puhetta yllättäen kuuluu, mutta kun ryhtyy tutkimaan kenen suusta se tulee, niin ei se puhe aina tule tyypillisesti suomalaisen näköisen suusta, meissä suomalaisissakin kun on monen sorttisia kasvonpiirteitä, eikä ne aina ole tyypillisen suomalaisia kasvonpiirteitä.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Noo, olet sitten huonompi tunnistuksessa. Muuten siihen vaikuttaa moni muukin asia kuin kasvot, kannattaa huomioida kokonaisuus. Tosin en usko, että olet mitenkään motivoitunut harjaantumaan tunnistamiseen :) Itsestäni se on hauskaa ja niin kuin missä tahansa asiassa on kiva huomata, että osui oikeaan.

Siskontyttöni, joka on matkustanut taaperosta alkaen paljon, sanoi pienenä, että suomalaiset erottaa lentokentillä siitä, että he näyttävät pallokaloilta. Pikkuihmisen metafora.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #29

"Siskontyttöni, joka on matkustanut taaperosta alkaen paljon, sanoi pienenä, että suomalaiset erottaa lentokentillä siitä, että he näyttävät pallokaloilta. Pikkuihmisen metafora."

Siskontyttäsi lienee mieltänyt suomalaisen näköisiksi vain tietyn tyyppiset pullukkasuomalaiset. :)

--------------

Tuli tuosta mieleeni että kun olin kevättalvella Marokossa, tavallisella turistimatkalla, siellä oli sitten hotellissa ja erilaisilla retkillä mukana suomalaisia, saksalaisia, ranskalaisia, hollantilaisia turisteja ja myös turisteja eri pohjoismaista. Tuli kyllä siellä vähän seurattuakin että minkänäköiset tutistit puhuu minkäkinlaista kieltä.

En minä siitä selvää saanut että minkä näköisiä eri kansallisuudet olisivat. Kaikki olivat tasaisen vanhoja ja rumia, enemmistö oli nimittäin eläkeläisiä, kuten minäkin. Mutta ei niistä nuoremmistakaan selvää saanut, että mistä olisivat, ellei puhetta kuulunut. :)

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #30

Kysäisin tytöltä -- silloin kun hän lapsena teki havaintoja oli 90-luku -- ja sain vastauksen "Vyölaukku, aurinkolippa ja keskivartalolihavuus". Kysyin myös että tunnistaako hän nyt yli kaksikymppisenä ja vastaus oli "No samalla tavalla ne tunnistaa ku kuka tahansa yleensä tunnistaa oman maansa jengin".

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #31

Kysäisin tytöltä -- silloin kun hän lapsena teki havaintoja oli 90-luku -- ja sain vastauksen "Vyölaukku, aurinkolippa ja keskivartalolihavuus".

Eivät nuo minun mielestäni ole relevantteja tuntomerkkejä. Suomalaisissakin on myös laihoja ja lihavia, kuten muissakin kansoissa, eivätkä kaikki suomalaiset käytä aurinkolippaa tai vyölaukkua, mutta jotkut ulkomaalaisetkin käyttää niitä.

Lenita Airiston taannoinen suomalaisen tunnistusmenetelmä oli yhtä epäpätevä.
Mitä se nyt oli, tennissukat ja muutenkin homsuinen tai mauton pukeutumistyyli.
Eiköhän se nyt taida olla aika "epätieteellinen" menetelmä tunnistaa suomalainen.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #35

Mitä väliä mistä tunnistaa, jos tunnistaa? Nuo olivat hänen sanansa, miksi kutsui pallokaloiksi pienenä. En hae mitään tuntomerkkejä, vaan vain sitä, että toiset tunnistavat ja toiset kai sitten eivät.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #36

"Mitä väliä mistä tunnistaa, jos tunnistaa? Nuo olivat hänen sanansa, miksi kutsui pallokaloiksi pienenä. En hae mitään tuntomerkkejä, vaan vain sitä, että toiset tunnistavat ja toiset kai sitten eivät."

Enpä mene väittämään etteivätkö jotkut pystyisi tunnistamaan suomalaisen niiden naapurimaiden kansalaisista jotka ovat aikalailla samannäköisiä, mutta en usko että sen voisi tehdä edellämainittujen tuntomerkkien perusteella.

Uskoisin että suomalaisen voisi kenties tunnistaa suomalaiselle tyypillisen kehon kielen perusteella, jos on oikein ekspertti kehon kielen lukemisessa. Kehon kieli on toki kansainvälinen kieli, mutta voi olla jotain eleitä tai ilmeitä jotka ovat suomalaisille tyypillisempiä kuin muille kansoille. En tiedä, mutta arvelen että näin voisi olla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #35

Epätieteellinen? Se oli vitsi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Taidanpa sitten olla tavallista herkempi havainnoitsija :) Jos pistettäisiin dekkarimallisesti parikymmentä ihmistä riviin ja niistä olisi vaikka kolme monen sukupolven suomalaisia, niin väitän, että osaisin poimia heidät tuosta joukosta ihan vaan näkemällä."

Keski-Euroopassa, Saksassa, Itävallassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Englannissa asuu paljon suomalaisen näköistä porukkaa. En väitä ettei joitakin tyypillisiä piirteitä löydy aina sieltä täältä, mutta mutta yleensä piirteitä on monenlaisia, myös sellaisia kasvonpiirteitä siis on jotka on yleisiä Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Englantilaisista vähemmistöllä on joku sellainen Neil Hardwik look, jonka kyllä erottaa englantilaiseksi ja italialaisista osa on tyypillisen italialaisia, kreikkalaisista osa on tyypillisen kreikkalaisia ja turkkilaisista osa on tyypillisen turkkilaisia, osa tyypillisen kreikkalaisen näköisiä.

Venäjäläisistä osa on tyypillisen venäläisen näköisiä, mutta heitä ei juuri näy Suomessa turisteina. Minusta Suomessa liikkuvat venäläiset turistit näyttää ihan suomalaisilta, eikä lainkaan tyypillisen venäläisiltä.

Tyypillistä saksalaista en osaa määritellä, ellei se siten ole Hitlerin näköinen ihminen, hän kun piti itse itseään rotupuhtaana arjalaisena.

-------------------

Niitä suomalaisen näköisiä ihmisiä liikkuu Keski-Euroopassa sen verran paljon, että en kyllä menisi sanomaan kuka heistä sitten olisi oikeasti suomalainen. Sen huomaa vasta puheesta, samoin kuin venäläisen turistin tunnistaa suomalaisten joukosta vain puheen perusteella.

Monta kertaa on minulle Keski-Euroopassa käynyt niin että suomenkielistä puhetta yllättäen kuuluu, mutta kun ryhtyy tutkimaan kenen suusta se tulee, niin ei se puhe aina tule tyypillisesti suomalaisen näköisen suusta, meissä suomalaisissakin kun on monen sorttisia kasvonpiirteitä, eikä ne aina ole tyypillisen suomalaisia kasvonpiirteitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksittäistä suomalaista ei välttämättä tunnista. Hän voi olla melkein minkä näköinen tai oloinen hyvänsä. Mutta suuremman ryhmän suoalaisia kyllä tunnistaa, kuten on asian laita myös muiden kansallisuuksien kohdalla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #50

"Yksittäistä suomalaista ei välttämättä tunnista. Hän voi olla melkein minkä näköinen tai oloinen hyvänsä. Mutta suuremman ryhmän suoalaisia kyllä tunnistaa, kuten on asian laita myös muiden kansallisuuksien kohdalla."

Millä perusteella väität tunnistavasi suomalaisen ryhmän, paitsi kielen perusteella.

Viime kevättalvella Marokossa minulla oli tilaisuus viimeksi vertailla eri kielisiä turistiryhmiä, sekä kaikenlaisia sekaryhmiä. Niissä ryhmissä oli kyllä joitain yksilöitä joita olisi voinut määritellä, englantilaisiksi tai Etelä- eurooppalaisiksi. Eräillä englantilaisilla on nimittäin tyypillisen englantilaisia piirteitä ja eräillä Eteläisen Euroopan maiden asukkailla on tyypillisiä Eteläisen Euroopan maan asukkaan piirteitä. Sen sijaan en voisi sanoa minkä näköinen olisi tyypillinen ranskalainen, tai saksalainen tai hollantilainen. Pohjoismaistakin löytyy hyvin monennäköisiä porukkaa, erityisesti Suomesta.

Jos jossain ryhmässä joku on tyypillisen englantilaisen näköinen, tai tyypillisen italialaisen tai tyypillisen kreikkalaisen näköinen, siitä ei voi vielä päätellä edes kyseisen ihmisen kansallisuutta. Ryhmän kansallisuutta ei voinut päätellä jos ei kuullut mitä kieltä siellä molotettiin.

Itse osallistuin sekä suomalaisiin ryhmiin, joilla kuitenkin oli englanninkielinen opas, sekä erilaisiin sekaryhmiin. Sekaryhmissä panin merkille etten pystynyt päättelemään olisiko ryhmässä muita suomalaisia, ellen kuullut mitä kieltä he keskenään puhuivat. Yleensä kuitenkin sekalaisessa turistijoukossa oli aina joku muukin suomalainen kuin minä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ihmisten ulkonäkö on kansallisesta identiteetistä puhuttaessa toissijainen tai suorastaan epärelevantti asia. Kuten sanottu, viime kädessä jokainen yksilö on kuitenkin erilainen. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei joitakin kullekin kansakunnalle tyypillisiä piirteitä voisi olla, tai ainakin niitä kuvitellaan olevan. Joku voi olla tavallista taitavampi näkemään näitä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pihlannolla on siis jokin tietty kansallisen identiteetin malli johon hän on arvottavut enemmän ja vähemmän relevantteja elementtejä. Epäilenpä, että joku toinen koostaa oman identiteettinsä toisin ja lopulta meillä oikeasti on lukuisia erilaisia malleja ja niiden ilemntymiä. Joillakin meistä näyttää olevan tarve pyrkiä kanonisoimaan omat mallinsa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei minulla mitäään tietttyä mallia ole, muttta olen edellä haarukoinut näkemystäni. Kansallinen identiteetti on moni-ilmeinen asia, jota on vaikea/mahdoton määritellä yksiselitteisesti. Maailmassa on paljon tällaisia asioita. Niitä voi luonnehtia usein vaikkapa toteamalla, että tunnistan kyllä x:n, kun sellaisen näen. Tarkka määrittelemättömyys ei ole mikään peruste nihiloida tällaista ilmiötä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #134

"Kansallinen identiteetti on moni-ilmeinen asia, jota on vaikea/mahdoton määritellä yksiselitteisesti. "

Riippuu vähän millä tasolla yrittää sitä "identiteettiä" määritellä.

Kun armeijassa muodostetaan ryhmä, syntyy ryhmäidentiteetti. Kun ryhmä hajoitetaan, se katoaa. Kun kootaan uusia ryhmiä hajoitetuista ryhmistä, identiteetti syntyy uudestaan.

Tietyllä tavalla ryhmidentiteetti, kuten kansallinen identiteetti, on hyvin samantapainen ilmiö kaikissa kulttuureissa ja kaikissa maissa.

Kansallis- identiteetti poikkeaa ryhmäidentiteetistä sillä tavalla että se on luotava. Kansallinen identiteetti ei synny itsestään, sitä pitää lietsoa propagandalla.

Rymäidentiteetti syntyy siitä kun ryhmän kasvot tulevat tutuiksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #135

Ryhmäidentiteetti on sentään eri asia kuin kansallinen identiteetti, vaikka niissä jotakin yhteistäkin on. Armeijan synnyttämä ryhmäidentiteetti saattaa säilyä ihmisessä jopa koko elämän. Todisteena vaikkapa entisten armeijakavereiden tapaaminen vuosien jälkeen.

Kansallinen identiteetti syntyy pohjimmiltaan yhteisistä olosuhteista, jotka saavat ihmiset liittymään toisiinsa. Toki sitä myös vahvistetaan erilaisin keinoin. Ei se kaikki "lietsomista" ole kuin joissakin ääritapauksissa, joissa tavoitellaan uhoavaa nationalismia. Esimerkkeinä vaikkapa sosialismi ja natsismi. Myös armeijassa luodaan yhteenkuuluvuutta erilaisin keinoin, kuten jokainen armeijan käynyt muistaa. Eräänä ilmenemismuotona aselajiylpeys.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #136

Erilaiset ryhmäidentiteetit lienevät samalla tavalla monimuotoisia niin syntymiseltään kuin kestämiseltäänkin. Ne syntyvät jos ovat syntyäkseen ja niitä pyritään rakentamalla rakentamaan, molempia. Esimerkiksi armeijat ovat tietoisesti rakentaneet ryhmäidentiteettejä erilaisilla osastojen ja yksiköiden merkeillä ja tunnuksilla, kollektiivisilla rangaistuksilla ja palkinnoilla j.n.e. Samaten kansallisia identiteettejä on milloin juostu maailmankartalle ja milloin muuten vain kampanjoitu tai nostettu kultuuri-, sota- y.m. heeroksia kansakunnan kaapinpäälle sekä langetetty rangaistuksia vaikkapa heikosta viinapäästä. Samaten nykyään meillä on oikein ammattikuntia rakentamaan työelämän ryhmähenkiä kun urat ja työsuhteet lyhenevät ja epävarmentuvat entisten "isältä pojalle" -työsyhteiden asemesta.

Se, miten laajoja tai kestäviä kyseiset henget ovat ja millaiset vaikutukset sekä hyvässä että pahassa niillä saavutetaan, näyttäisi minun silmiini myös vaihtelevan kovasti sekä ympäristön että yksilöiden vaihteluiden mukaan niin ettei erilaisia kansallisia identiteettejä pysty perusluonteeltaan erottamaan toisistaan.

Sen sijaan niille voisi rakennella, jos jollakulla kiinnostusta riittää, erilaisia ylä- ja alarakenteita sekä hierarkisesti että verkostomaisesti. Voidaan esimerkiksi tunnistaa yleisiä moottoripyöräkerhoidentiteettejä kuten esimerkiksi yhtäällä keski-ikäisten, nuoruuttaan haikailevien ukkomiesten porukat ja toisaalla rikollisten jengien identiteetit. Niillä kummallakin on ali-identiteettejä kuten johonkin tiettyyn hyväveliverkostoon muodostunut ja tiettyyn moottoripyörämerkkiin kiinnittynyt tietty kaveripiiri tai tietynlaisen nahkaliivisymbolin ja tietyn moottoripyörämerkin merkin ympärille syntynyt rosvojoukko. Molemmat ali-identiteen omaksuneet haluavat toisaalta jakaa tiettyjä yläidentiteetin osia mutta myös erottua ja jopa kilpailla rinnakkaisen kanssa. Samanlaisia ryhmiä ja niiden rakenteita löytyy myös kansallisten identiteettien joukosta esimerkiksi kielten, etnisten taustojen, asuinsijojen t.m.s. perusteella.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #139

Nyt vasta päästiinkin asiaan. Identiteetti ei olekaan niin yksinkertainen asia.

Yksinkertaisestikin sen voisi kuitenkin määritellä. Se on halu kuulua laumaan.

Halun määrä voi vaihdella. Ääripäissä ollaan erakoita tai täysin ryhmäriippuvaisia.

Laumalla on myös tarve karsia piiristään epätoivotut yksilöt. Sekin on laumahenkeä. Tärkein tällainen laumahengen ilmentymä on rasismi, jota nyt kutsutaan maahanmuuttokriittisyydeksi.

Epätoivotut halutaan eristää laumasta, eli vangita, tai karkoittaa. Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat kutsuivat vangitsemista jotenkin oudolla tavalla, oudolla nimellä, en nyt muista sitä nimeä. kuulin sen vasta illalla TV:stä

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #142

"Laumalla on myös tarve karsia piiristään epätoivotut yksilöt. Sekin on laumahenkeä. Tärkein tällainen laumahengen ilmentymä on rasismi, jota nyt kutsutaan maahanmuuttokriittisyydeksi."

Sivusin tätäkin ilmiötä blogissani:

"Taustana halulle häivyttää kansojen identiteetti tai ainakin vähätellä sitä on tietenkin huonoon maineeseen nousseen nationalismin vastustaminen. Esimerkiksi maahanmuutto on nostanut kansallisuuden käsitteen uudella tavalla huomion kohteeksi. Kohtuus on säilytettävä tässäkin. Kansallisella identiteetillä ei tule elämöidä, kuten ei henkilökohtaisella yksilöllisyydelläkään. Silti ei pidä heittää lasta pesuveden mukana pois. Kyllä me olemme maailman muutoksissakin edelleen kansakunta omine piirteinemme ja tapoinemme, joista kieli on ehkä näkyvin."

Rasismi on tietenkin yksi nationalismin lieveilmiö. Rasismin lieveilmiö on puolestaan ylenmääräinen rasisminvastaisuudella elämöinti. Vastenmielisiä ääri-ilmiöitä kumpainenkin - ylilyöntejä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #145

"Rasismin lieveilmiö on puolestaan ylenmääräinen rasisminvastaisuudella elämöinti."

Jaa, se on vähän miten sen kokee. Minun mielestäni rasismin vastustaminen ei ole lieveilmiö ja käsitykseni vahvistui taas huomattavasti kun katselen TV:stä tai kuuntelen radiosta tätä persujen puheenjohtajuustaistelua.

Sampo Terho on muuten ihan OK. viisas, tietoviisas, älyllinen, jopa mukava, mutta puheenjohtajavaalin pyörteissä hänkin näyttää vajonneen alkuihmisen tasolle.

P.S.
Tiedän että tämä lausuntoni, jos joku persu sen lukee, lisää Sampo Terhon suosiota, siksi sen sanoinkin, koska Sampo on kumminkin se parempi vaihtoehto.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #147

Kokemisestahan kaikessa kommunikoinnissa on kysymys.

Persut ovat toinen äärilaita, mutta toinen on se, että kaikki maahanmuuttoa arvioiva ja arvosteleva koetaan rasismiksi. Kumpikin äärikanta edustaa lähinnä hysteriaa ja putkinäköisyyttä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #148

"toinen on se, että kaikki maahanmuuttoa arvioiva ja arvosteleva koetaan rasismiksi."

Nämä kaksi voidaan erottaa toisistaan retoriikasta. Maahanmuuton rajoittamista voidaan perustella muullakin tavoin kuin mitä persut tekevät.

On ihan asiallista rajoittaa turvapaikka-maahanmuuttoa järkevin tavoin, esimerkiksi pakolaiskiintiöin, niinkuin on tehty, tai pyrkimällä hoitamaan hätää kärsivien asiaa kotimaissaan.

Persujen asiaan liittyvä retoriikka on asiatonta kansanryhmää vastaan kiihottamista ja näiden hätää kärsivien ihmisten häpäisemistä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #149

Persut edustavatkin suurelta osin sitä ääripäätä, jota voi perustellusti arvostella.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #148

Rasismin vastustamisen tulkinta missään muodossa "lieveilmiöksi" haiskahtaa sen sortin relativismilta, että pian kohtuullinen rasismikin olisi hyväksyttävää kunhan ei mennä äärimmäisyyksiin.

Oliko se Putkonen joka perusteli hieman pieleen menneitä faktojaan m.m. räjähtelevistä lepakoistaan myös sillä, että kyse on kokemisesta ja näkemisestä. Toivottavasti Pihlanto ei aikoinaan opettanut laskentatointa noin. Mutta onhan toki tottakin, että kommunikointi ei ole vain sanoja ja niiden totuusarvoja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #150

Haiskahtaa miltä haiskahtaa - riippuu ennakkoasenteesta. Monet asiat, varsinkin vaikeat ja moni-ilmeiset, näyttäytyvät realistin silmissä usein suhteellisilta.

Myyryläisen työhistoriasta minulle ei ole tietoa, joten en pääse vinoilemaan yhtä tyylittömästi. Sanotaan nyt sentään sellainen arvio, että mikään työpaikan hengen luoja hän ei arvattavasti ollut "räjähtetevine lepakoineen".

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #152

Minä en esittele työhistoriaani etusivun juttuna. Tulkitsen Pihlannon haluavan meidän ottavan hänen taustansa huomioomme kun hän sitä erityisesti esittelee.

Oma antini ryhmähenkeen sun muuhun aiemmin työelämässä ollessani oli mitä oli, minä olen jäävi sitä itse arvioimaaan. Mutta tunnustan, pyrin silloinkin aika-ajoin nostamaan esiin kysymyksiä joissa itse asiat ja niiden seurausvaikutukset olivat katoamassa epämääräisen kielenkäytön alle.

Räjähtelevät lepakot olivat persuli Putkosen juttu kun hän useammassakin tiedotustilaisuudessaan hyökkäsi tuulivoimaa vastaan, ei minun. Otin sen esille koska Pihlannon viittaus kommunikaatioon kokemuksena, jossa sinällään tunnistin olevan perääkin, toi mieleeni Putkosen lepakoiden jälkikäteisselittelyt.

Mitä vaikeisiin ja monimutkaisiin juttuihin tulee niin rasismi eikä sen vastustaminen pääsääntöisesti eikä valtaosin sellaisiin kuulu. Maailmassa toki riittää asioita joilla on eri sävyjä mustan ja valkoisen välissä ja niitä voi pähkäillä moneen suuntaan mutta rasismi on yleisesti ottaen niin helposti tunnistettavaa, että sen vastustaminenkin on aivan selvä ja suoraviivainen asia; tai ainakin pitäisi olla. Joten rasismin vastustaminen ei ole mikään lieveilmiö vaan pitäisi olla jokaisen humaanin ja ajattelukykyisen ihmisen normaalia toimintaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #153

Myyryläinen näyttää olevan virhetulkintojen mestari. Sivistyneissä piireissä ei henkilötietojen antamista hävetä eikä tarvitsekaan hävetä. Myyryläinen on toden totta ottanut ne huomioon tulkinnoissaan.

Räjähtelevillä lepakoilla ei ole mitään tekemistä käsiteltävän aiheen kanssa. Hyvässä argumentoinnissa keskitytään kulloinkin käsillä olevaan teemaan, tuomatta satunnaisia mieleenjohtumiaan esiin. Järkiperäinen keskustelu tulee kutakuinkin mahdottomaksi, jos satunnaiset mieleenjohtumat koetaan julkisen esittelyn arvoisiksi.

Ei ollut puhetta rasismin vastustamisesta sinänsä, vaan sen sairaista äärimuodoista - summittaisesta leimakirveen heiluttelemisesta, joka on yhtä vastenmielistä katsottavaa/luettavaa kuin rasismikin. Lisäksi se vain lietsoo rasismia ja aiheuttaa vahinkoa turvapaikanhakijoille.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #154

Pihlannolta jäi huomaamatta kyseisten lepakoiden ydin: kun Putkisen lepakoista kertomat jutut kyseenalaistettiin, hänen perustelunsa oli, että asiat ovat niin kuin ne koetaan. En ilmeisesti muotoillut viestiäni tarpeeksi selkeästi.

Jos puhutaan rasismin vastustamisten joistakin muodoista, puhutaan rasismin vastustamisesta sillä rasismin vastustamisen eri muodot ovat rasismin vastustamista. Sen vastustamisen joidenkin muotojen lieveilmöittämisessä liikutaan niin vaarallisilla vesillä, että olisi syytä olla tarkkana jotta ei tulisi itse leimanneeksi itseään.

P.s. Minun sivistymättömissä piireissäni oman ammatillisen y.m. taustansa esiintuominen tarkoittaa, että taustoitetaan ja esitellään omaa itseä, osaamista, kokemusta j.n.e. Silloin ei pidetä ollenkaan pahana, että sanomisia arvioidaan myös tuota taustaa vasten. Sehän kertoo myös käytetystä näkökulmasta ja saattaa olla lukijaa auttava, hänen näkökulmaansa avartava tieto tyyliin: "tuolla kokemuksella ja osaamisella asia näyttääkin tuolta, enpä olekaan tullut ajatelleeksi noin". Siinä ei ole mitään häpäisevää ellei itse... Vanhan kansan sanonta "ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä" pätenee myös ammatteihin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #155

Heikko esimerkki, joka ei muotoiluilla parane. Kokemisen ongelmaa ei voi juurikaan selventää Putkisilla ja lepakoilla - pikemminkin päin vastoin.

Ei ole niin pyhää ja tärkeää asiaa, ettei sitä voisi vesittää hysteerisillä ylilyönneillä. Kuten sanottu, koko puolustettava asia voidaan pilata vouhottamalla. Tosin yleinen motiivi tällaiseen typeryyteen on arvattavissa: oman hyveellisyyden ja erinomaisuuden osoittaminen.

Myyryläinen näyttäää avanneen ammatillisen taustansa Linkedinin sivuilla. Siellä se siis on OK, mutta US:ssa sopimatonta ja nokertelun aihe. Ko. tiedot antavat mielenkiintoista taustaa Myyryläisen tulkinnoille.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #156

En esiinny täällä ammatillisessa mielessä enkä halua käyttää taustaani täällä edes osana perustelujani joten olen jättänyt sen pois profiilistani. LinkedIn:in olen aikoinaan mennyt ja toiminut nimen omaan ammattini ja työtehtävieni kautta ja ne edellä. Siksi siellä niitä myös esittelen. Täällä puheenvuorossa olen yhtenä kansalaisena muiden kansalaisten joukossa joten en katso ammatillisen taustani olevan tarpeen olla esillä koska en siihen myöskään vetoa perusteluna esimerkiksi kokemukselle. Jos joskus jostakin erityisestä syystä haluan vedota työssäni saamiin kokemuksiin tuon sen sitten kulloinkin erikseen esille, kuten millä muulla elämäni alueella saamani kokemuksen. Kyse ei siis ole nokittelusta saati halventamisesta vaan siitä miten kukin missäkin haluaa itsensä nähtävän ja muiden oikeudesta ottaa se huomioon.

Kiistääkö Pihlanto Putkosen kokemukset tai hänen mahdollisuutensa vedota niihin? Minusta hänen kokemuksensa ovat kokemuksia siinä kuin Pihlannonkin tai minun. Se, onko kyseinen esimerkki hyvä vai vuono, riippunee arvioijan tarkoitusperistä. Minusta Putkosen perustelu kokemuksesta on varsin hyvä esimerkki yhdenlaisesta kokemisen hyödyntämisestä. Ei tosin ainoa tapa mutta yksi mahdollisista. Oma kysymyksensä on, miten kukin tuollaista perustelua haluaa tulkita ja käyttää mutta kokemisella perustelemista se on yhtä kaikki.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #157

Kuten aikaisemmin totesin, en minäkään esiinny täällä työroolissani vaan kansalaisena, mutta henkilötietoihin kuuluu mielestäni muun muassa asema työelämässä/yhteiskunnassa. Moni tosin haluaa esiinyä täällä puolittain anonyymisti, jopa nimimerkillä. Henkilötiedot vastaavat itsensä esittelyä henkilökohtaisessa tapaamisessa. Ei sillä sen enempää haluta sanoa tai luoda odotuksia. Tosin se näyttää joitakin ärsyttävän - syistä, joita en ryhdy arvailemaan.

En todellakaan ole kiinnostunut Putkosen kokemisesta tai kokemuksista - niitä yhtään vähättelemättä hänen omalta kannaltaan. Jos esimerkkejä tarvitaan käsitteellisen tarkastelun höysteeksi, käyttäisin vähemmän kiisteltyjä persoonia kuin Putkonen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #158

Meillä näyttää Pihlannon kanssa olevan erilainen käsitys oman minän esille tuomisesta. Olkoon sillä kysymys on saamassa kohtuuttoman suuren sijan.

Putkosen itselleen kokemansa perusteella luoma todellisuus lepakoista tuulivoimaloiden lähellä on yksi esimerkki siitä mitä tapahtuu kun kokemus on osana kommunikaatiota. Totta, se on äärimmäinen esimerkki mutta osa kirjoa kuitenkin ja siinä mielessä ihan kuvaava. Mutta ei toki kokonaisuuden kannalta kovin kiinnostava yksityiskohta. Olisin halunnut keskustelun etenevän tästä pienelle mutta aihealuetta tangeeraavalle sivupolulle: miten mielikuvissamme, myös identiteettejä ja kansallisia sellaisia koskevissa fakta ja fiktio sekottuu kun niitä toisillemme kommunikoimme. Mutta olkoon kun tämä jämähti yhden esimerkin kelpaamattomuuteen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #159
Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #134

Jos minulla ei ole "mallia" vaan vain "haarukoin" niin en lähde kertomaan mitkä ovat relevantteja osia ja mitkä eivät, esimerkiksi tyyliin "Ihmisten ulkonäkö on ... toissijainen tai suorastaan epärelevantti asia". Mallittomuus ja halu haarukoida kävisi ilmi paremmin toisenlaisilla sanavalinnoilla. Tuollaisesta väittämämuotoisesta tulee helposti käsitys faktan tarjoilusta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #137

Onkin parasta, että teet niin kuin sinusta tuntuu paremmalta, ja minä teen omalla tavallani.

Kyllä kansallisen identiteetin olemassaolo silti on fakta, mutta se ei tarkoita, että sen syistä ja ilmenemismuodoista voisi olla olemassa vain yksi selkeä ja varma malli. - Joillekin luonteillle epävarmuuteen ja epämääräisyyteen tottuminen on vaikeampaa kuin toisille.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #138

En ole kiistänyt, etteikö kansallisia identiteettejä olisi olemassa mutta väitän niiden olevan niin monimuotoisia, ettei ihdelle kansalle tai erdes kansanryhmälle voida tunnistaa vain yhtä ja kaikille sopivaa sellaista. Esimerkiksi meillä suomalaisilla on monenlaisia ja monimuotoisia suomalaisia identiteettejä. Ne rakentuvat eri ihmisille erilaisista elementeistä ja elemettien ilmentymätkin poikkeavat toisistaan. Toisille esimerkiksi sauna on osa heidän suomalaista identiteettiään ja toisille taas isot miehet luistimet jalassa ja polvihousuissaan sohimassa toisiaan pitkillä kepeillä on heidän suomalaisuutensa ydin. Kolmansia taas eivät voisi kummatkaan vähempää kiinnostaa vaan sen sijaan ... Ainoa mitä pidän varmana on, että meillä on käsityksiä siitä keitä me olemme ja millaisiin ryhmiin me kuulumme sekä, että nuo käsitykset ajansaatossa muuttuvat ihan yksilötasollakin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #140

En minä muuta ole väittänytkään kuin että suomalainen kansallinen identiteetti on ilmiönä olemassa. Sen ovat jotkut kiistäneet. Monimuotoinen ja vaikeasti määäriteltävä se tietenkin on ja merkitsee lähes kaikille yksilöille hiukan tai paljonkin eri vivahteita.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #141

"En minä muuta ole väittänytkään kuin että suomalainen kansallinen identiteetti on ilmiönä olemassa."

Maali siirtyy. :)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #143

Maali pysyy paikallaan. Ehkä sen sijaan kuviteltu maali siirtyy.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #144

"Maali pysyy paikallaan. Ehkä sen sijaan kuviteltu maali siirtyy."

Joo, minä kuvittelin alunperin että maali oli alunperin jossain muutaalla. :)

Niko Sillanpää

"Taustana halulle häivyttää kansojen identiteetti tai ainakin vähätellä sitä on tietenkin huonoon maineeseen nousseen nationalismin vastustaminen."

Kritiikissä ei ole kyse kaikesta nationalismista, vaan sortajan epäidentiteetin eli valkoisten nationalismista. Toiseuden, esim. palestiinalaisten, nationalismi on toki edistyneiden tulkitsijoiden katsannossa kaikin puolin kannatettavaa ja ihailtavaa.

Edistyneiden tulkitsijoiden ajattelua on muuten helppo lukea ja ennustaa huomioimalla heidän tärkeimmän aksioomansa eli että em. epäidentiteettien intressi ei saa koskaan voittaa toiseuteen nähden, koska kyseessä olisi epäoikeudenmukaisuus ja pahuus.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"esim. palestiinalaisten, nationalismi on toki edistyneiden tulkitsijoiden katsannossa kaikin puolin kannatettavaa ja ihailtavaa."

Israelilaisten ja palestiinalaisten nationalismit ovat molemmat yhtä tuomittavia, sillä se mahdollistaa kriisin jatkumisen vuosikymmenestä toiseen. Järkeäkään ei voi käyttää, kun tämä nationalismi menee järjen käytön yläpuolelle.

Nationalismi on syypää kaikkiin sotiin. Sodat ovat seurausta siitä että molemmat sodan osapuolet kuvittelevat olevansa oikeutetumpia kuin se toinen osapuoli.

Ainut oikeutettu sota on sota nationalismin torjumiseksi ja kukistamiseksi, mutta valitettavasti sellainenkin sota on vaikeata, ellei sitä lietsota nationalismilla.

Niko Sillanpää

Eli ei valtiota palestiinalaisille Arton mielestä?

Useimmat sodat johtuvat intressiristiriidoista, ei nationalismista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #43

"Useimmat sodat johtuvat intressiristiriidoista."

Nämä ristiriidat ilmenevät korkeilla valtiollisilla tahoilla, kansalaisille ne ovat tavallisesti yhdentekeviä. Kansalaiset saadaan kuitenkin sotimaan keskenään vetoamalla kansallistuntoon ja isänmaallisuuteen. Kansallistunne ja isänmaallisuus ovat asioita joiden avulla kansalaiset saadaan käymään toisen maan kansalaisten kimppuun ja ihmiset tappamaan toisiaan.

Sisällissodissa on vähän eri logiikka, mutta niissäkin käydään taistoon isänmaan puolesta, tässä tapauksessa saman isänmaan puolesta ja vastapuoli kuvitellaan isänmaan vihollisiksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #45

Ylimitoitetulla kansallistunteella on haittansa, se tiedetään. Ilmiö on silti olemassa ja se pitää kansakunnat koossa toimivina organisaatioina. Afrikan historiasta voi tehdä päätelmiä siitä miten toimiva "valtiomuoto" on heimokulttuureihin perustuva malli.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Sortajilla ja valkoisten nationalismmilla on kovin vähän tekemistä suomalaisen identiteetin kanssa. Sanoisin, että ei mitään.

Niko Sillanpää

#52: Olisin taipuvainen sanomaan samoin, mutta kyseessä on erään akatemiassakin suositun ajattelukoulukunnan aksiooma.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #54

Onhan niitä koulukuntia ollut ja mennyt. Oma järki kannattaa pitää kirkkaana.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Jotenkin tunnen sääliä näitä suomalaisuuden kiistämisen porukoita. Sääli on sairautta, jos tunnet itsesi juurettomaksi, olkoon se oma tappiosi. Kukaan trollaava bolseviikki ei vie minulta tuota tunnetta suomalaisuudesta ikinä. Luulen, että samankaltaisia on pilvin pimein maassamme, tosin he katsovat parhaaksi pitää sen henkilökogtaisena tunteena välttääkseen joutumatta jonkin sortin mussuttajan dissaamaksi. Julkisuuden henkilöillä on vaikeaa, ei voi sanoa mitä ajattelee vaikkapa tuosta maahanmuutosta. Sama ilmiö oli taistolaisuuden huippuaikana, syvärähmälläoloaikana. Joten Viva Suomi ja suomalaisuus.

ps Pihlannolta täyttä asiaa, tuplapeukun arvoinen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Jotenkin tunnen sääliä näitä suomalaisuuden kiistämisen porukoita. Sääli on sairautta, jos tunnet itsesi juurettomaksi, olkoon se oma tappiosi. Kukaan trollaava bolseviikki ei vie minulta tuota tunnetta suomalaisuudesta ikinä."

Ei tarvitse hikeentyä. Ei kukaan voi toisilta mitään tunteita koskaan viedä, eikä tuoda. Tunteet eivät toimi rationaalisesti, eivätkä kuuntele järkiperusteita.

Ja myönnänhän minä että minullakin on kansallistunteita, ainakin jos Suomi pelaisi jääkiekon maailmanmestaruudessa loppuottelussa, tai jos Suomalainen keihäänheittäjä kisaa olynpia kullasta. Tiedän että tämä tunne on epärationaalinen, eikä minulle ole mitään merkitystä mikä maa voittaa, mutta nautin silti kansallistunteesta.

Kansallistunteesta nauttiminen ei ole vaarallista, mutta pitää muistaa että se tunne voi aiheuttaa myös suurta kärsimystä sotien ja väärien poliittisten päätösten muodossa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Kansallistunteesta nauttiminen ei ole vaarallista, mutta pitää muistaa että se tunne voi aiheuttaa myös suurta kärsimystä sotien ja väärien poliittisten päätösten muodossa."

Juuri niin. Kaikella on kääntöpuolensa ja haittansa, jos mennään liioittelun ja hyväksikäytön puolelle. On siis taisteltava liioiteltua kansallistunnetta eli kiihkonationalismia vastaan - ei pyrittävä mahdottomaan eli koko ilmiön kieltämiseen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #62

En minä ainakaan ole ilmiön olemassaoloa kieltänyt ja olen samaa mieltä siinä ettei sitä pidä kieltää, koska kiellettynä se tunne vain todennäköisesti kasvaisi ja voimistuisi, kuten niin usein on historiassa todettu käyneen.

Minun sanomani on vain se ettei kansallistunne perustu mihinkään konkreettiseen, vaikka sitä yritetään sillä tavalla perustella. Kansallistunne perustuu vain mielikuvitukseen ja ihmiselle eläinlajina tyypilliseen tapaan hahmottaa maailmaa ympärillään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #71

Hyvä on, jos näin on.

Olemme siis eri mieltä, tyytykäämme siihen. Olen edellä perustellut, että kansallinen identiteetti perustuu tiettyihin faktoihin (kieli, jne.). Mielen tasolla se tietenkin sitten muodostuu jokaisen yksilön kohdalla, mutta se ei suinkaan perustu v a i n mielikuvitukseen. Ei ihminen nyt sentään niin mielikuvitusrikas - joukkona - ole.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #76

"Ei ihminen nyt sentään niin mielikuvitusrikas - joukkona - ole."

On se niin mielikuvitusrikasta joukkoa.
Mutta saathan sinä siitä asiasta eri mieltä olla
ja voinhan minä tietenkin olla myös väärässä.
Olen vain sitä mieltä kuin mitä sanonkin olevani.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #80

Jokaisella on oma näkemyksensä ja näin on hyvä. Näkemyseroista voidaan myös keskustella ja argumentoida. Sitähän varten tällaiset blogisivut ovat itse asiassa olemassa. Kuka viitsisi lukea sellaista keskustelua, jossa kaikki olisivat samaa mieltä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #82

"Kuka viitsisi lukea sellaista keskustelua, jossa kaikki olisivat samaa mieltä?"

Pakko olla tästäkin asiasta taas vähän eri mieltä. :)

Meitä ihmisiä on moneksi, jotkut tykkää keskustella vain sellaisten kanssa jotka on täydellisesti samaa mieltä. Kuvittelen että sellaiset ihmiset hakee yksimieliyyttä ja samanmielisiä eri kirkkokunnista, eri puolueista tai aatteellisista yhdistyksistä.

Toki meitäkin, jotka tykkää olla eri mieltä, on koko joukko varmaan, mutta meistä eivät tykkää ne jotka haluaa että heidän kanssaan ollaan aina samaa mieltä, kuten esimerkiksi erilaiset pomot ja johtajat.

Siksi on hyödyllistä salata taipumus olla eri mieltä niin kauan kun on mukana työyhteisössä, tai muissa tärkeissä yhteisöissä ja on parempi säästää ne erimieliset ajatukset vaikkapa näihin mukaviin eläkepäiviin. :)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #85

Kyllä saman mielisten näkemyksiä on mukava lukea, mutta myös erilaisia kantoja saa ja pitääkin keskustelussa mielestäni olla. Toki olemme kaikki tässä(kin) suhteessa erilaisia. Joku suorastaan kammoaa pienintäkin säröä näkemyksissä.

Sehän on selvää, että työelämässä - useimmissa työpaikoissa - täytyy pitää kielensä kurissa, jos haluaa "kauan elää ja menestyä maan pääällä".

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#48
Kiitokset kommentistasi! Jokainen kai tulee onnelliseksi omassa kuplassaan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Blogitekstin luettuani heräsi kysymys, ovatko suomalaisen poliittisen ja taloudellisen eliitin edustajat lainkaan suomalaisia professori Diamondin analyysin mukaisesti ?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ainakin se realismipuoli alkaa olla niin ja näin. Puhuvat vielä usein englantiakin...

Vähän yksipuolinen Diamondin malli kyllä onkin. Tosin hän yritti selittää nimenomaan sitä, miten Suomi pärjäsi niin hyvin viime sodissa ja sotien jälkeisenä neuvostoaikana.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Väitetään, että ihmisellä on ominaisuus noin yleisestikin pinnistää parhaansa veitsi kurkulla, ihan kansallisuudesta riippumatta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #83

Näin on sanottu suomalaisistakin kansakuntana: pystymme yhdistymään vain todellisen vaaran uhatessa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

En ole juurikaan huomannut ihmisten väittävän ettei suomalaisuutta ole. Pikemminkin on kai kyse siitä, että on tunnistettu ettei ole yhtä tai edes kahta tai komea suomalaisuutta jonka kriteerit, kuka ne sitten on oikeutettu määrittelemään, me täyttäismme. Pikemminkin on joukko erilaisia ominaisuuksia ja tapoja joita jotkut pitävät enemmän tai vähemmän suomalaisina ja me sitten kuljemme kantaen niistä osaa.

Toisaalta on kysyttävä mitä hyötyä tuollaisesta määrittelystä on ja mihin meidän kannattaisi sellaista käyttää. Vai olemmeko jo kasvaneet niin ihmisinä, että tulemme toimeen ilman tuollaista erittelyä?

Pihlanto määrittää suomalaisuutta ja suomalaisia m.m. seuraavasti: "Ahkera, kateellinen ja epäluuloinen, sitkeä ja taipumaton, itsenäinen, eristäytyvä ja sulkeutunut sekä jähmeä ja paikoillaan pysyvä. Me olemme siis erilaisia kuin muut." Minusta tuo lista kuvailussa ei erottele meitä mitenkään mistään eristäytyneenä kasvaneista jotka epäilevät kaikkea erilaista. Tärkeintä kai olisi olla avoimia ja analyyttisiä jotta huomaisimme miten itse elämme ja miten muut elävät oppien muilta hyviä tapoja välttäen huonoja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Katsopa vaikkapa googlesta, niin löydät ajatuksia, jotka kyseenalaistavat suomalaisuuden. Ja lue joitakin yllä olevista kommenteista, niin näet.

Jokainen on tietenkin oikeutettu määrittelemään, miten hän näkee suomalaisuuden. Näkemykset epäilemättä vaihtelevat, kuten ihmisten käsitykset kaikesta muustakin.

Kansallisen identiteetin hyödyistä ja haitoistakin on yllä keskusteltu.

Mainitsemani ominaisuusluettelon lainasin parilta tutkijalta - vain esimerkiksi ja vastapainoksi professori Diamondin hiukan yksipuoliselle luonnehdinnalle. Tällaisia luetteloita on esitettty erilaisia ja ne pitävät enemmän tai vähemmänn yleisesti paikkansa (tai pitivät joskus).

Kansallinen identiteettti on niin vaikeasti hahmotettava asia, että siihen ei saa helposti yksiselitteistä otettta. Siihen meidän on tyydyttävä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olen samaa mieltä, että kans.identiteetti on jo käsitteenä vaikea määritellä saati sitten sen erilaiset ilmentymät, m.l. Suomalaisuus. Sen takia olisinkin äärimmäisen varovainen vetämään sellaisista mitään johtopäätöksiä joilla on mitään vaikutusta mihinkään muuhun kuin mahdolliseen verbaaliseen hauskanpitoon.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Suomalaisuuden sairausoireita ovat ennen muuta

-- vahva kansallinen kahtiajakautumistaipumus, henkinen kuilu "valtaapitävän eliitin" ja "tavallisen kansan" välillä ja "herraviha" (Erik Allardt)

-- kuilu yksilön "julkisen" ja "yksityisen" elämän välillä, siihen liittyen historiallisesti synkät perheväkivalta ja -itsemurhatilastot

-- kiusaamisilmiöt jotka ovat tyypillisiä yhtenäiskulttuuri-instituutioillemme kirkolle, kasarmille ja koululle ja joissa olemme esim. työpaikkakiusaamisen suhteen eurooppalaisittain ennätyskansaa

-- kansantautinamme masennus

-- muut padotut projektiiviset vihantunteet joista esimerkiksi ryssävihaa tunnemme eurooppalaisista kansoista toiseksi eniten -- enemmän kuin esimerkiksi N-liiton miehittäminä olleet maat

-- erityinen tarve kampittaa toisiamme ja mitätöidä omat menestyjämme (ns. suomalainen kateus).

Näiden lisäksi meillä on muuan kansallinen ilmiö, jollaista ei missään muussa maailman "demokraattiseksi" itseään nimittävässä valtiossa esiinny. Meillä historiallista herrakansaa edustava muutaman prosentin kielivähemmistö on de facto voinut pakottaa enemmistön opiskelemaan oman kielensä.

Kaikki tällaiset kansalliset ominaisuudet ovat hyvinkin tyypillisiä historiallisesti alistetuille kansoille. Esimerkiksi irlantilaiset ovat paljolti samanlaisia kuin suomalaiset. Kosovolaisilla on samanlainen historia kuin suomalaisilla ja siellä tunnetaan projektiivista ryssävihaa vielä enemmän kuin meillä.

Omat kansalliset "hyveemme" ovat niinikään historiastamme nousevia defenssimekanismeja ja selviytymiskeinoja, joilla vuosisatojen varrella olemme oppineet todistamaan tarpeellisuutemme ja hyveellisyytemme meitä hallinneille herrakansoille. Olemme ahkeria ja rehellisiä, lainkuuliaisia, työ-, mies- ja sotakuntoisia, ja uskomme lujasti siihen että sivistämällä itseämme voimme nousta paremman väen piiriin.

"Suomalaisuus" on siis olemassa -- siitä on selvät tilastolliset todisteet, joiden selittämiseksi riittää viittaaminen historiallisesti alistettujen kansojen tyypillisiin ominaisuuksiin. Mutta mitä meidän pitäisi omalle ominaislaadullemme tehdä? Jatkaa tällä mihinkään päätymättömällä toinen toisiamme nokkivalla linjalla, vai toimeenpanna tuiki tarpeellinen kansallinen psykoanalyysi?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Suomalaisuus" on siis olemassa --- Mutta mitä meidän pitäisi omalle ominaislaadullemme tehdä? Jatkaa tällä mihinkään päätymättömällä toinen toisiamme nokkivalla linjalla, vai toimeenpanna tuiki tarpeellinen kansallinen psykoanalyysi?"

Onhan tässä joukko suomalaisuuden kielteisiä puolia, mutta se ei ole onneksi tyhjentävä kuvaus suomalaisuudesta.

Mitä voimme tehdä? Ovathan mm. kansansivistystyö ja kulttuuritoiminta eri muodoissaan omalta osaltaan tehneet yhtä ja toista asian hyväksi. Samoin - kirkko - vaikka tästä tosiasiasta eivät kaikki ihastukaan.

Nykyajassa on monia vaikutuksia, jotka tyhmistävät kansaa. Kovin nopeisiin positiivisiin muutoksiin ei ole syytä uskoa. Nuoriso on tässä koulutuksen ja sivistämisen kohteena avainasemassa. Ei vanha koira opi istumaan...

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

"" Nuoriso on tässä koulutuksen ja sivistämisen kohteena avainasemassa.""

Mutta eihän meillä ole sitä tahoa, joka sivistäisi. Kaikki avaimet ovat totaalisesti hukassa. On vain tämä naiivien sivistäjien ylläpitämä "punavihreä kupla":

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #97

Ei tilannne noin toivoton ole. Koululaitos on edelleen olemassa joskin toivomisen varaa sen suhteen on, mm. koska opettajilta on viety valtuuksia hoitaa tehtäviään.

Punavihreä kupla on poliittinen ilmiö.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pihlanto kysyi mitä meidän pitäisi omalla erikoislaatuisuudellamme, jonka sisällöstä emme edes pääse yhteen yksimieliseen määritelmään, tehdä. Hyvä kysymys johon en ole kuullut, ainakaan vielä, yhtään hyvää vastausta. Tosin ensin, ennen tekemisistä päättämistä, meidän pitäisi päättää tavoite johon pyrimme.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #108

Itse asiassa Seppo Oikkonen esitti tämän kysymyksseen ja vastasin siihen. Kirjoitin vain blogin ja vastasin sen otsikkoon asettamaani haasteeseen. Nämä vastaukset riittävät minulle tähän hätään.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Onko Jumala olemassa? On ainakin niiden ihmisten mielissä, jotka Jumalaan uskovat.

Jossain mielessä voisi sanoa, että mikä tahansa asia on olemassa niin pian kuin siitä aletaan puhua -- jos ei ennen.

Esimerkiksi stereotyyppinen "maahanmuuttaja" on olemassa -- ainakin ihmisten mielissä -- niin pian kuin yhteiskunnassa aletaan käydä ns. maahanmuuttokriittistä keskustelua.

Stereotyyppinen suomalaisuus konstruoitiin ja kanonisoitiin 1800-luvun loppupuoliskolta lähtien kansallisromanttisissa tunnelmissa. Itsenäistymisen jälkeen kansallista identiteettiä pyrittiin kirkastamaan ja vahvistamaan muun muassa ryssävihaa lietsomalla. Tuo työ tehtiin niin perusteellisesti, että vaikutukset näkyvät edelleen yhteiskunnallisessa keskustelussa esimerkiksi niin, että monille tuntuu olevan vaikeaa erottaa Neuvostoliittoa ja Venäjää toisistaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Varsinkin monet neuvostoaikaiset kommunistit pitävät vanhasta muistista Venäjää Neuvostoliiton jatkeena.

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka

Kannattaa pitää mielessä minkälainen identiteetin tavoittelu on kannattavaa - Itänaapurissa kansallinen identiteetti ja sen ihannoiminen on niin voimakasta, että siellä historiakin kirjoitetaan uudestaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Hyvä ohje lienee tässäkin: kohtuus kaikessa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Meille Suomellakin historia on kirjoitettu monta kertaa. Ensin folkloristiikkana, sitten ruotsalaiset suurvaltana rakentaakseen, ja sitten suomalaiset nationalistit omaansa rakentaakseen. Olemme sinä aikana ehtineet alkuperältämme olla niin kreikkalaisia, turkkilaisia, uralilaisista, eurooppalaisia ja ties mitä, kulloinkin kirjoituttajien tarpeen mukaan. Emme taida siis tarvita kohtuutta vaan pyrkimystä ja kykyä tavoitella parhaallamahdollisella tavalla paikkaansa pitävää tietoa ilman kulloistakin etupyyteitä. Tiedän, tiedän, että haluni on täysin kohtuuton.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #121

"Tiedän, tiedän, että haluni on täysin kohtuuton."

Joo, suvakit ja nuivat ja muut haluavat Suomelle vähän erilaista historiaa kukin, ja niinpä he kirjoittavat sen sellaiseksi kuin itse haluavat.

On sitäpaitsi helppoa kirjoittaa historia itse millaiseksi haluaa, kun tietoa on niin vähän varhaisemmista ajoista, mutta vaikka tietoa olisikin, kuten vaikkapa suomettumisen ajalta, historia voidaan silti kirjoittaa sellaiseksi kuin halutaan. :)

Minusta nationalismi ja kansallismielisyys on lähinnä uskon asia, eli se on uskonto ja haluaisin että ihmiset ymmärtäisivät sen, mutta eipä taida onnistua.

Tiedostan että on minun osaltani typerää, turhaa ja lapsellista yrittää vaikuttaa millään tavoin muiden ihmisten mielipiteisiin, mutta kun se taitaa olla minullakin "geeneissä", kuten muillakin, niin turha kai sitä vastaan on turha yrittää potkia.

Jokainen kuitenkin uskoo mitä uskoo ja yrittää levittää omaa uskoaan, kukin omalla tyylillään, siitä huolimatta mihin minä uskon ja mitä julistan. :)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #124

"Jokainen kuitenkin uskoo mitä uskoo ja yrittää levittää omaa uskoaan, kukin omalla tyylillään, siitä huolimatta mihin minä uskon ja mitä julistan. :)"

Niinpä niin. Erilaisa mielipiteitä esiintyy aina, koska ihmiset ovat mm. ajatusmaailmoiltaan erilaisia. Keskustelun ja kommentoinnin tarkoituksena on tuoda erilaiset näkemykset esiin ja vaihtaa niistä mielipiteitä - kärkeviäkin. Sen pitäisi riittää.

Jos joku tarkistaa keskustelun tuloksena kantaansa, niin hyvä on. Todennäköisempää kuitenkin lienee, että keskustelijat tulevat yhä vakuuttuneemmiksi omien näkemystensä oikeellisuudesta. Mitä enemmän näkemys perustuu johonkin ideologiaan tai on muutoin tunnepitoisesti omaksuttu, sitä todennäköisempää on, että mikään tieto ei sitä muuta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #124

Niin, historioita samoista tapahtumista on kovinkin paljon erilaisia. Sanahan kai alunperin on tarkoittanyt jonkinsortin tarinointia menneisyydestä. Muinaiset kreikkalaiset sijoittivat sen tiedeiden asemesta taiteiden puolelle.

Meidän tuleekin olla erityisen tarkkoja, JOS haluamme historiaa arvioida ja siitä jotain oppia, että otamme selvää kirjoittajien haluista ja päämiistä, kenen etua he kulloinkin ja mitenkin edistävät sekä miten hyvin nuo edut sopivat meidän etuihimme laajassa s.o. taloudellisia laajemmassa mielessä.

Minulle nationalismi j ja kansallismielisyys ovat keinoja joilla minuun yritetään vaikuttaa ja haluan olla selvillä miten se tehdään jotta voin joko olla samaa tai erimieltä.

En pidä vaikutusvaltaani enkä muidenkaan esimerkiksi tänne kirjoittavien, m.l.
Vihavainen, olemattomana vaikkakin melkoisen vähäisenä ellei ole käytettävissä yhteiskunnallisen hegemonian kannalta merkittävämpiä tiedonlevittämisen keinoja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #121

Kohtuutta tarvitaan juuri mm. nationalismin suhteen: sen liioittelu ja sillä elämöinti on sitä kohtuuttomuutta. Siitä on vain haittaa kaikille. Silti on olemassa kansallinen identiteetti, jonka kieltäminen on perusteetonta.

Tietenkin luonnollinen pyrkimys on "parhaalla mahdollisella tavalla paikkansapitävä tieto". Mutta tiedon olemassaolo ei vielä riitä, vaan sitä on myös käytettävä päätöksenteossa. Esimerkiksi nykyhallitus ei saa korkeaa arvosanaa tutkimustiedon huomioon ottamisessa.

Mitä tulee etupyyteisiin, on idealismia kuvitella, että esimerkiksi meillä ei kukin ryhmä ajaisi omia etujaan. Niin on itse asiassa kaikkialla. Diktatuurissa tosin vain vallanpitäjän intressi toteutetaan, muiden ei.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #125

"Diktatuurissa tosin vain vallanpitäjän intressi toteutetaan, muiden ei."

Paitsi jos diktaattorin intressi on hankkia suosiota ja kannausta, sillon hänen on ajateltava myös muiden etua.

Sen suosion kalastelun voi tehdä monella tavalla. Yleisin tapa on se että diktaattori kokoaa ympärilleen pienen, mutta riittävän ison joukon tukijoita, joiden etua hän pyrkii edistämään, taatakseen heidän uskollisuutensa. Tämä tukijoukko sitten pitää huolen siitä että diktaattori pysyy vallassa, koska se on heidän omien etujensa mukaista että diktaattori pysyy vallassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #127

Näin se voi mennä. Diktatuurejakin on monenasteisia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #125

"Silti on olemassa kansallinen identiteetti, jonka kieltäminen on perusteetonta."

Joo, on perusteetonta kieltää kansallinen identiteetti, enkä ole sitä kiistämässä, se on kuin uskonto ja uskontojenkin olemassaolon kieltäminen on perusteetonta.

Mutta ne asiat mihin kansallismielisyys tai uskoto perustuu, tai millä niitä perustellaan, voidaan asettaa kyseenalaiseksi ja ne perusteet voidaan osoittaa paikkansapitämätömiksi.

Tällöin voidaan todeta että se mitä jää jäljelle on pelkästään mielikuvaan, eli mielikuvitukseen perustuva tunne, kansallistunne, tai kansallisidentiteetti, tai uskonnollinen vakaumus.

Se tunne tuo ihmiselle jonkinlaisen onnen, tai sielunrauhan, tai jotain sellaista. Siksi siitä tunteesta pidetään kiinni ja sitä vaalitaan, vaikka perusteita ei olisikaan. :)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Suomikuva maailmalla: Sisu - sauna- Sibelius- ruisleipä- mämmi- Nokia- Viren - Nykänen- viina ja puukko jne... Kaunis, luminen ja puhdasluontoinen ja järvinen sekä harvaanasuttu, pitkä sekä rehellinen maa.

Nyky-Suomessa vanha fraasi, ettei suomalaisen puhu eikä pussaa ei pidä paikkaansa. Kännyköistä ja tableteista on tullut joka paikan käden jatkeita
ja leluja, jota ilman ei voida olla hetkeään.

GOOGLELTA löytyy monta käsitystä suomalaisuudesta: G= MITÄ SUOMALAISUUS ON?

http://www.ts.fi/Mielipiteet/lukijoilta/3013555/Mi...

http://www.ts.mielipiteet/kolumnit/544530/Mita+suo...

http://www.hs.fi/ilta/art-2000002841504.html

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/48393-mita-suomala...

Suomalaisuuden määritelmä:

http://suomensisu.fi/suomalaisuuden-maaritelma

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Suomalaisuus on monia asioita. Siksi kaiketi siitä on niin vaikea saada otetta?

Marko Parkkola

Tässä lyövät päänsä yhteen sekä kommunistit, että yltiöliberalistit. Loogisesti ajatellen näillä kahdella ei pitäisi olla mitään tekemistä keskenään, mutta he ovat löytäneet kuitenkin yhteisen maaperän: antinationalisuuden. Suvaitseva yltiöliberalisti vihaa itseään ja projisoi vihansa muihin samaan viiteryhmään kuuluviin. Kommunisti taas haluaa perinteisesti globaalin proletaariitin.

Ja mitäpä nämä punavihreät eivät tekisikään päämääränsä ajamiseksi. Sellaista ei olekaan. Jopa kansallisuudet voidaan hävittää, paitsi silloin kun etnorelativismin mukaisesti kansallisuudesta on hyötyä. Esimerkkinä Palestiinasta, jota ei ole koskaan ollutkaan, mutta jota kovasti yritetään saada kasaan, samalla toki kieltäen Israelin. Toisena esimerkkinä suomalaiset, kansanryhmä joka pompsahtaa aina henkiin suvaitsevassa retoriikassa silloin, kun suomalaisia tulee syyllistää rasismista.

Eli kansakuntia on aina tarpeen mukaan olemassa.

Olisi hirvittävää olla tällainen punavihreä liberalisti. Ajattele sitä maailmantuskaa, joka tulisi harteillesi siitä, että olet aina oikeassa. Sinun täytyy olla aina oikeassa! Jos et olisi oikeassa, voisi olla, että joku konservatiivi ei olisikaan väärässä! Sellaista ei pidä päästä tapahtumaan.

Ajatelkaa vaikka Alex Stubbia, joka lausui eräs kaunis päivä, että Suomen 100-vuotisjuhla ei ole nationalistinen juhla. Loogiseen ajatteluun kykenevä näkisi asiassa ammottavan ristiriidan. Jos pidetään Suomen 100-vuotisjuhla, joka ei olisi nationalistinen juhla, mikä juhla se sitten olisi, kun se ei olisi Suomen 100-vuotsijuhla? Mutta Stubb tietää asian toki paremmin.

Leikki sikseen. Kansakuntia on ja on aina ollut. Ehkä niitä on vain nimitetty eri termein ennen, mutta minusta sumerialaiset olivat sumerialaisia, babylonialaiset babylonialaisia, roomalaiset roomalaisia ja suomalaiset suomalaisia.

Suvaitsevat yltiöliberalistit ovat yksinkertaisesti väärässä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Marko Parkkola esitti kommentin, joka lipsahti jonkin teknisen virheen takia heti tekstini jälkeen, eikä sitä voi kommentoida. Kopioin kommentin tähän:

"Tässä lyövät päänsä yhteen sekä kommunistit, että yltiöliberalistit. Loogisesti ajatellen näillä kahdella ei pitäisi olla mitään tekemistä keskenään, mutta he ovat löytäneet kuitenkin yhteisen maaperän: antinationalisuuden. Suvaitseva yltiöliberalisti vihaa itseään ja projisoi vihansa muihin samaan viiteryhmään kuuluviin. Kommunisti taas haluaa perinteisesti globaalin proletaariitin.

Ja mitäpä nämä punavihreät eivät tekisikään päämääränsä ajamiseksi. Sellaista ei olekaan. Jopa kansallisuudet voidaan hävittää, paitsi silloin kun etnorelativismin mukaisesti kansallisuudesta on hyötyä. Esimerkkinä Palestiinasta, jota ei ole koskaan ollutkaan, mutta jota kovasti yritetään saada kasaan, samalla toki kieltäen Israelin. Toisena esimerkkinä suomalaiset, kansanryhmä joka pompsahtaa aina henkiin suvaitsevassa retoriikassa silloin, kun suomalaisia tulee syyllistää rasismista.

Eli kansakuntia on aina tarpeen mukaan olemassa.

Olisi hirvittävää olla tällainen punavihreä liberalisti. Ajattele sitä maailmantuskaa, joka tulisi harteillesi siitä, että olet aina oikeassa. Sinun täytyy olla aina oikeassa! Jos et olisi oikeassa, voisi olla, että joku konservatiivi ei olisikaan väärässä! Sellaista ei pidä päästä tapahtumaan.

Ajatelkaa vaikka Alex Stubbia, joka lausui eräs kaunis päivä, että Suomen 100-vuotisjuhla ei ole nationalistinen juhla. Loogiseen ajatteluun kykenevä näkisi asiassa ammottavan ristiriidan. Jos pidetään Suomen 100-vuotisjuhla, joka ei olisi nationalistinen juhla, mikä juhla se sitten olisi, kun se ei olisi Suomen 100-vuotsijuhla? Mutta Stubb tietää asian toki paremmin.

Leikki sikseen. Kansakuntia on ja on aina ollut. Ehkä niitä on vain nimitetty eri termein ennen, mutta minusta sumerialaiset olivat sumerialaisia, babylonialaiset babylonialaisia, roomalaiset roomalaisia ja suomalaiset suomalaisia.

Suvaitsevat yltiöliberalistit ovat yksinkertaisesti väärässä."

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Yhdyn Parkkolan näkemykseen, jonka viimeiset rivit ovat seuraavat:

"Kansakuntia on ja on aina ollut. Ehkä niitä on vain nimitetty eri termein ennen, mutta minusta sumerialaiset olivat sumerialaisia, babylonialaiset babylonialaisia, roomalaiset roomalaisia ja suomalaiset suomalaisia. Suvaitsevat yltiöliberalistit ovat yksinkertaisesti väärässä."

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"sumerialaiset olivat sumerialaisia, babylonialaiset babylonialaisia, roomalaiset roomalaisia ja suomalaiset suomalaisia."

Sumerilaisista ei paljon tiedetä, mutta he tulivat irakin jokien siustoon jostakin ja heillä oli ensimmäinen tunnettu korkeakulttuuri, mikä ei tarkoita että kulttuuri olisi ollut korkea nykypäivän mittapuun mukaan, mutta se oli korkeampi kuin muut aikansa kulttuurit.

Tuolle ajalle tyypillistä oli että valloittajat valloittavat ensin maan sotilaallisesti, alistavat sitten alkuperäiset asukkaat orjuuteen, mikä antoi valloittajille "vapaata aikaa" ja mahdollisuuden kehittää kulttuuria.

Tuon ajan Sumerilaisissa siis oli ainakin kahta kansallisuutta, tulijat, jotka muodostivat sotilasyläluokan ja alkuperäiset, jotka muodostivat orjatyövoiman ja talouden, sekä sotilasyläluokan hyvinvoinnin perustan.

Babylonian hisoriaa en nyt lähde muistelemaan, mutta olen siihen tutustunut ja muistojeni mukaan Babylonian historiasta tiedetään paljon enemmän kuin sumerien historiasta. Se toimi periaatteessa samoin kuin yllä esitin, mutta sen historiasta tiedetään. Babylonialaiset olivat valloittajia ja se valloitettiin usein myös naapurien, sotaisten paimentolaisheimojen toimesta. Babylonia oli lopulta niin kansainvälinen että siitä syntyi raamatustakin tuttu tarina baabelin tornista. Koska ihmiset olivat ylimielisiä ja rakensivat taivaita tavoittelevan tornin, jumala antoi rangaistuksen ja jakoi ihmiset eri kieliä puhuviin ryhmiin,

Rooman historia pitäisi kaikkien tuntea, Rooma, siis rooman kaupunki, oli kansojen sulatusuuni, sinne tuli porukkaa valtakunnan eri laidoilta, siis Välimeren piiristä, Galliasta, Englannista, germaniasta ja muualta. Etupäässä väki siirtyi ensin orjina roomalaisten palvelukseen, mutta Rooma houkutteli myös kauppiaita, ammatin harjoittajia ja kaikenlaisia onnenonkijoita.

Rooma oli sen ajan Amerikka, Australia tai Uusi Seelanti, joka keräsi väkeä eri puolilta sikäläistä tunnettua maailmaa. Sekö on sinun mielestäsi kansakunta? Minun mielestäni se on enemmän internationaali, tai maailma, joka on globaalisti yhtenäistetty. :)

Mutta jos Rooma oli jonkun mielestä valtio, niin siitä vain, kukin voi uskoa omalla tavallaan kansallisuus- aatteeseen, tai olla uskomatta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jos oikein muistan Rooman historiasta niin sielläkin taidettiin riidellä olisiko kansalaisuus annettava ja millä ehdoilla uusille tulijoille. Sitä taidettiin kannattaa taloudellisilla y.m. kehityssyillä ja vastustaa nationalistisilla jopa chauvinistisilla syillä. Jotenkin kuulostaa tutulta. Meno siis taitaa olla kuten Waltarikin totesi: "ei mitään uutta auringon alla, rikkaat tulevat entistä rikkaammaksi, köyhät köyhemmiksi ja kadunkulmissa soi Syyrian rämisevä musiikki". Populaarikulttuurin hegemonia vain liene vaihtanut paikkaa mutta tavoitteet vallasta ja taloudellisesta hyödystä eivät ole muuttuneet eivätkä paljon keinotkaan. Voisimmeko me tavalliset ihmiset jo oppia miten ja millä keinoin meitä pyritään ja onnistutaan hallitsemaan?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Voisimmeko me tavalliset ihmiset jo oppia miten ja millä keinoin meitä pyritään ja onnistutaan hallitsemaan?"

En ole biologi, enkä mikään geenitieteilijä, mutta minä olen ymmärtänyt niin että ihminen on tällainen tyypillinen laumaeläin, joka ei ole tyytyväinen ellei hän tunne kuuluvansa johonkin "laumaan". Sillä laumahengellä meitä myös hallitaan.

Ihmisille sanotaan että hänellä on lauma johon kuulua, kun sanotaan että hän on valtion kansalainen. Ihmisen kuuluu tehdä lauman eteen jotain, niin lauma sitten antaa suojaa ja hoivaa.

Tämä on se asia mihin ihmiset haluaa uskoa ja uskovatkin.

Sitten on näitä ihmisiä joiden mielestä "laumaan" ei saisi kuulua muita kuin alkuperäisen lauman jälkeläisiä, samannäköisiä, samankielisiä ja samanmielisiä ihmisiä. Tästä on sitten "laumassa" monia eri mielipiteitä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Voisimmeko me tavalliset ihmiset jo oppia miten ja millä keinoin meitä pyritään ja onnistutaan hallitsemaan?"

En ole biologi, enkä mikään geenitieteilijä, mutta minä olen ymmärtänyt niin että ihminen on tällainen tyypillinen laumaeläin, joka ei ole tyytyväinen ellei hän tunne kuuluvansa johonkin "laumaan". Sillä laumahengellä meitä myös hallitaan.

Ihmisille sanotaan että hänellä on lauma johon kuulua, kun sanotaan että hän on valtion kansalainen. Ihmisen kuuluu tehdä lauman eteen jotain, niin lauma sitten antaa suojaa ja hoivaa.

Tämä on se asia mihin ihmiset haluaa uskoa ja uskovatkin.

Sitten on näitä ihmisiä joiden mielestä "laumaan" ei saisi kuulua muita kuin alkuperäisen lauman jälkeläisiä, samannäköisiä, samankielisiä ja samanmielisiä ihmisiä. Tästä on sitten "laumassa" monia eri mielipiteitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset