Lokari

Tolkuton juhlarahakuva

Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi tehty juhlarahasarja on herättänyt melkoista kohua – ja syystäkin. Erityisesti vuonna 1918 tapahtunutta punaisten vankien teloitusta koskevaan valokuvaan perustuva mitali on noussut esiin. Teloituskuva – joka on asiantuntijoiden mukaan vieläpä lavastettu – on juhlasymbolin aiheeksi mauton ja vanhoja haavoja auki repivä.

Joku sanoo, että juhlarahan julkaisemisen peruuttaminen merkitsee historian kieltämistä. Sitä se ei suinkaan ole. Ei ole kuitenkaan mitään mieltä nostaa juhlan symboliksi historiamme synkimpien aikojen kauheimpia kohtauksia. Kansalliselta masokismilta ja juhlavuoden sabotoinnilta tämä lähinnä vaikuttaa. Tällaista pohjanoteerausta tuskin esitettäisiin missään muussa maassa. Sitä paitsi meillä on käsitelty kansalaissodan historiaa tutkimuksissa ja muussa kirjallisuudessa perusteellisesti. Muun muassa tutkimukset punaisesta ja valkoisesta terrorista on julkaistu.

Valkoisten suorittaman teloituksen nostaminen vapaussodan/kansalaissodan ainoaksi tiivistykseksi ja "totuudeksi" on valheellisen yksipuolinen. Tasapuolisuuden vuoksi juhlarahaan olisi kai tämän filosofian mukaan ollut kuvattava myös punaisten murhatekojen uhrien kuvia?

Erään lehden toimittaja jopa katsoo juhlarahan tyrmäämisen loukkaavan taiteilijan sananvapautta ja taiteellista vapautta. Taiteilija on vapaa esittämään mauttomiakin ideoita sopivilla foorumeilla, mutta veronmaksajilla ei ole velvollisuutta kustantaa tällaista Suomen mainetta pilaavaa teosta. Valokuvan kopioiminen ei toisaalta vaikuta kovin merkittävältä taiteelliselta suoritukselta.

Filosofi Pekka Himanen puhuu arvokkuudesta keskeisenä arvona ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Vaikka hänen joitakin ajatuksiaan voidaan arvostella yliampuvasta idealistisuudesta, juhlarahan kohdalla tarvittaisiin juuri arvokkuutta – ja makua sekä arvostelukykyä.

Taiteilija voi valita taiteensa teemaksi mitä tahansa. Taiteen nimissä voidaan tunnetusti vaikka tappaa kissa ja esittää tekoa koskeva video taiteena, mutta tällaiset ylilyönnit eivät kuulu valtiolliseen yhteyteen. Ministeri Orpo korjasi viime hetkellä aikaisemman laiminlyöntinsä peruuttamalla onnettoman juhlarahahankkeen.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Aiheessa ei ollut vikaa, mutta lavastettu kuva ei siihen sovi.

Juuso Hämäläinen

Aihe oli totuudenmukainen. Se riitti minulle hyvin. Hyvin sopi juhlarahaan. Historia ei ole hyvätapaisille pönöttäjille tarkoitettu vaan realisteille. Puoluekannoista riippumatta. Pitäkää lanttinne.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Mitä realismia edustaa lavastettu teloituskuva? Pikemminkin se on teatteria. Yksipuolisuuden ja mauttomuuuden vaihtoehto ei ole "pönötys" - mitä se sitten tarkoittaakaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Aiheessakin on vikaa, sillä kuka haluaisi omiin 50- vuotisjuhliinsa kuvan paskovasta vauvasta, vain sen takia että se olisi totuudellinen kuva siitä mitä olit pienenä???

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Juuri niin. Sillä, joka kannattaa teloituskuvaa, on jotakin hampaankolossa Suomea kohtaan. Kuvitteleeko joku, että Venäjällä kuvattaisiin juhlarahassa tsaariperheen murha?

Juuso Hämäläinen

Mutta Suomi-neito onkin jo 100v. Niillä vuosilla useimmat tekevätkin jo vaippoihinsa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen
Pekka Iiskonmaki

Tarkoitin aiheella Punakapinaa/Vapaussotaa. Ei siinä nyt sentään tarvitse kuvata teloitusta ja lavastettuna.

Olisihan siihen rahaan voinut painaa Valkoisen Armeijan tunnuksen ja vuosiluvun.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_armeija_(Suomi)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

OK. Kommmenttisi perusteella vaikutti siltä, että vika oli lavastuksessa, joten aito kuva olisi kelvannut.

Pekka Iiskonmaki

#5
Autenttisuus on aina kopiota parempi kaikessa. Tuoteväärennökset ovat nykyisin ongelma.

Sopiiko teloituskuva kolikkoon tai kansallislauluun on tulkintakysymys ja makuasia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marseljeesi

Puna-Verneri Lehtimäki totesi: ''Voito jälkee riippuu lahtareita puhelipylväissä ku etelän hetelmiä.''

Verneri parka ammuttiin Neuvostoliitossa 1938. Omat punakoirat purivat.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Verner_Lehtim%C3%A4ki

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #6

Teloituskuva leimaa valkoiset raakalaisiksi, vaikka monesti teloitetut olivat murhaajia. Toki tavallisia sotavankeja ammuttiin varmasti enemmän, ja aivan syyttömiäkin - puolin ja toisin.

Tämä on likainen luku historiassamme, ja siksi sen kaivelu juhlapäivänä on yksinkertaisesti tyhmää ja mautonta. Ristiriitaisuudet olisi haudattava, eikä ylläpidettävä väkisin.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #7

#7
Valkoiset tekivät ehkä peloissaan, hädissään, kokemattomuuttaan tai vihoissaan yhden huonon päätöksen.

Kaikki lähetettiin vankileirille.

Tuolloin oli rajat kiinni. Nopeasti olisi saatu selville johtajat ja muut rivipunikit kotiin.

Sieltä heidät olisi löytynyt mahdollisiin oikeudenkäynteihin.

Tuhansia turhia kuolemia tuli leireillä ja katkeruutta. Vaikka punaiset olivatkin syyllisiä elintarvikepulaan suurelta osin, olivat sitä myös valkoiset.

Ruplan sitominen kiinteään kurssiin markkaa vastaan 2,62 oli suunnaton virhe.

Markalla sai Pietarissa parhaimmillaan 20 ruplaa ja sinne kuskattiin kaikki vilja, mikä irti saatiin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #8

Kyllähän niitä huonoja päätöksiä tehtiin koko ajan niin kuin sodissa ja varsinkin sisällissodissa aina tapahtuu. Mutta pointtini tässä on edelleen, että näiden tonkiminen ei kuulu juhlahetkiin.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #10

Menneisyyttä tässä juhlitaan joka tapauksessa. Eihän Suomi ole aikaan ollut itsenäinen valtio. Raha-, talous- ja ulkopolitiikkamme määrätään muualla. Kohta myös verotus ja puolustus. Tilanteesta voi olla kukin mitä mieltä lystää, mutta itsenäisyydestä ei. Se meni jo.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala Vastaus kommenttiin #8

vastaus kommenttiin "7"

Kommentti kuuluu sarjaan "jälkiviisaus" Useimmiten jälkikäteen on mahdoton vallinneita olosuhteita täysin tuntea ja silloin ei tehtyjen päätöstenkään kritisointi välttämättä lopullista totuutta kerro.

Taitaa jokaisella on tilanteita, joissa tehdyt ratkaisut jälkikäteen saatujen tietojen perusteella on helppo vääriksi todeta. Ainakin minulta niitä löytyy.
Ikävä kyllä mennyttä ei muuttaa voi,

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #14

Eivätköhän kommentit ole yleensä jälkikäteen esitettyjä. Jos tuo "jälkiviisauslinja" otettaisiin tosissaan, mistään ei voitaisi sanoa mitään. Mitä muuta historiankirjoituskaan on kuin jälkiviisautta? Mennyttä ei voi muuttaa, mutta siitä voi aina oppia jotakin.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ "Taiteen nimissä voidaan tunnetusti vaikka .."

Eräs filosofi runsas sata vuotta sitten totesi osuvasti: 'Ihmisessä on taiteilijaa paljon enemmän kuin hän arvaa eli ihminen on tottunut valehtelemaan.'

PS. minulta on mennyt ohi silmieni nykyisen kulttuuriministerin kannanotot asiaan; onhan tässä kuitenkin taiteestakin kyse.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Taide on siinä mielessä "valehtelua", että taiteilija esittää teoksessaan oman tulkintansa kohteestaan. Yhtä totuutta ei edes ole. Tosin on olemassa pienempiä ja suurempia valheita. Moni taiteilija toimii nykyisin kaikesta päätellen lähinnä sensaation halusta. Se on lähellä journalismia.

En minäkäään ole huomannut kulttuuriministerin kannanottoa. Kyse on taiteesta tai sitten "taiteesta". Jäljentäminen ei muuten kovin suurta taiteellisuutta vaatine, ei ainakaan luovuutta. Tekniikkaa kylläkin,mutta se edustaa pikemminkin käsityötä kuin luovaa taidetta.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Itse olisin "taiteillut" kuvaelman pienestä vauvasta neuvolassa äitiyspakkauksineen, kolikon toiselle puolelle lapset koulutiellä reput seljässä. Neuvolatoiminta alensi lapsikuolemat Suomessa minimiin, suomalainen koululaitos on keskeinen tekijä siinä miksi Suomi on noussut lyhyen itsenäisyydensä aikana maana maailman ehdottomaan elittiin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tämä olisi aivan asiallinen teema.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Pitäisiköhän tuo kuva poistaa arkistoista ja sensuroida internetistä, ettei suomalaisten tarvitsisi muistella menneisyydestään mitään ikäviä asioita? Itänaapurin historiakin on kirjoitettu uusiksi moneen kertaan. Eikös me voitaisi seurata esimerkkiä?

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

Mitä jos jatketaan samalla linjalla ja seuraavissa kolikoissa olisi kuva Natsi-Saksaan luovutetuista ulkomaalaisista juutalaisista?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#13
Annetaan arkistojen olla. Niitä tarvitaan - mutta ei tällaiseen tarkoitukseen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Lavastettu propagandakuva on lavastettu propagandakuva. Kyllä niitä arkistoihin ja internetiin mahtuu – miksi ihmeessä sellaisia olisi tarvetta hävittää?

Asia muuttuu kokonaan toiseksi, jos valtiovallan varoin ja nimissä julkaistaan koko kansalle tarkoitettu juhlarahasarja itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan nimissä.

Mitä nyt pitäisi kirjoittaa uusiksi Suomen historiassa siksi, että vanha propagandavalokuva on saatu kaivetuksi esiin?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Pekka P.:"Valkoisten suorittaman teloituksen nostaminen vapaussodan/kansalaissodan ainoaksi tiivistykseksi ja "totuudeksi" on valheellisen yksipuolinen. Tasapuolisuuden vuoksi juhlarahaan olisi kai tämän filosofian mukaan ollut kuvattava myös punaisten murhatekojen uhrien kuvia?"
Tämä on juuri perustelu, jolla sodan jälkeen tehdyt umpimähkäiset teloitukset pyritään osoittamaan oikeutetuiksi. Jos tasapuolisuutta olisi noudatettu, niin ainoastaan punaiset (itse asiassa myös valkoiset)murhamiehiksi todistetut olisi voitu teloittaa. Sodan jälkeen kuitenkin esimerkiksi Uudellamaalla kiertelevät kuolemanpartiot teloittivat jokaisen, jota kohtaan jollakin isäntämiehellä oli jotakin hampaankolossa, mutta nämä murhamiehet armahdettiin.

Itse juhlarahoista olen samaa mieltä eli aihevalinnat rahoissa olivat aivan järjettömiä. Muutenkin näitä juhlarahoja julkaistaan vaikka mistä kissanristiäisistä eli ne ovat kokeneet inflaation. Paljon arvokkaampaa olisi ollut esimerkiksi jonkin arvostetun taiteilijan suunnitteleman mitalin lyöminen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Murhatekoja tekivät punaiset jo ennen varinaista sotaa ja myös sodan aikana - ja valkoiset sodan aikana ja sen jälkiselvittelyissä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Todettakoon, että tämä keskuutelu jo osoittaa omalta osaltaan, miten tällainen juhlarahakuva jakaa kansaa.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Mitenkäs tekijäoikeusasiat, valokuvaajan suvulla oikeus haastaa Kopioija oikeuteen? Korvaus, jonka taiteilija kuittasi suvulle anteekspyynnön kera. Jos kuvaajaa ei tunnisteta, palkkion voi luovuttaa kätilöopiston korvaavalle kompleksille. Pihlanto on oikeassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Minulla on sellainen käsitys, että kuvaaja on tuntematon. Muistaakseni valokuvien tekijänoikeus raukeaa jonkin ajan kulutttua.

Käyttäjän karitorikka kuva
Kari Torikka

Entä jos teloituskuvan sijaan kolikkoon olisi taiteiltu Mannerheim ratsuineen johtamassa "voitonparaatia", luulen että paheksunta olisi ollut huomattavasti vähäisempää. Luulisin jopa, että aiheen valintaa ja sen toteutusta monet tämänkertaiset mielensäpahoittajat olisivat pitäneet ensiluokkaisena.

Toisaalta jos Mannerheim olisikin ollut stadionin tornin tilalla. silloin olisi voitu todeta, että kolikolla on aina kaksi puolta, niinkuin asioilla yleensäkin, siis vähintään kaksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Entä jos teloituskuvan sijaan kolikkoon olisi taiteiltu Mannerheim ratsuineen johtamassa "voitonparaatia", luulen että paheksunta olisi ollut huomattavasti vähäisempää."

Aivan oikein. Mannerheimillä olikin ratkaiseva rooli Suomen itsenäisyyden saavuttamisessa.

Käyttäjän karitorikka kuva
Kari Torikka

Olisiko Mannerheimillä ollut mahdollisuus vaikuttaa vaikkapa vankileireillä tapettujen määrään?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #32

En osaa sanoa. Muistaakseni hän kyllä vaikuttikin määrää alentavasti.

Käyttäjän karitorikka kuva
Kari Torikka

Minulla taas on sellainen kuva M:n jarru oli kovin tehoton.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kaikenlaisia näkemyksiä on näin kaukaisista ajoista. Täytyypä kysyä tutulta historioitsijalta.

Käyttäjän karitorikka kuva
Kari Torikka

Kysy ainakin kahdelta, kolikossa on kaksi puolta!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Historiaa tunteva kaverini vastasi seuraavasti:

"Mannerheimin rooli oli punavankien kohtaloon mielestäni aika
ambivalenttinen. Yhtäältä hän vaati heidän, etenkin kapinajohtajien,
tuomitsemista kenttäoikeudessa. Toisaalta hän suhtautui summittaisiin ja
käsistä riistäytyneisiin teloituksiin kielteisesti. Hän piti punavankeja
sotavankeina. Mm. päämajan poliisiviranomaisten esittäessä
pikaoikeudenkäyntejä Mannerheim vastasi: "Verta on virrannut kyllin. En
halua saada Suomen pyövelin nimeä." Kuitenkin faktisesti teloitusten
loppumiseen vaikutti oleellisesti eniten ulkovaltojen painostus."

Sanoisin niin, että juhlarahaan ei sovi sen paremmin teloituskuva kuin Mannerheimkään - jos haluamme juhlistaa maan 100-vuotisjuhlavuotta tavalla, joka ei tarkoituksellisesti lyö railoa kansalaisryhmien väliin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Eräs kolumnisti kirjoittaa, että juhlarahan todellinen hinta on taiteellinen vapaus.

Taiteellisella vapaudella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Tilaaja hylkäsi kelvottoman tuotteen. Taiteilija voi julkaista kopioimansa kuvan (kuvat) jossakin muualla - omalla kustannuksellaan.

Juhlarahoista syntynyt kohu osoittaa, että hanke epäonnnistui täysin: tuloksena oli vain turhaa kansallista riitelyä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset