Lokari

Koulukiusaaminen on raukkamaista

Koulukiusaaminen on kestoaihe keskusteluissa ja mediassa. Kiusaaminen on raukkamaista, tapahtuipa se sitten fyysisesti tai sosiaalisessa mediassa. Se on myös yksi syrjinnän muoto. Koulukiusaajat onkin syyllistettävä näkyvästi ja tehtävä siitä häpeällistä toimintaa – niin epämuodikasta kuin syyllistäminen nykyisin yleensä onkin.

Kiusaajia saattaa alun perin olla vain yksi tai kaksi, mutta koska muut oppilaat pelkäävät heitä, he saavat pian joukkoonsa muutkin. On turvallisempaa ilkkua mukana, kuin ottaa itse kiusatuksi tulemisen riski. Kiusatun puolustaminen koetaan ilmeisesti vielä riskialttiimmaksi kuin neutraali asenne.

On aiheellista korostaa ensinnäkin opettajien vastuuta. Kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen kuuluvat opettajan ammattitaitoon. Tiedetään kyllä, että opettajilta on viety valtuudet ja luokat ovat suuria, mutta suunsa saanee sentään vielä avata muulloinkin kuin tietoa jakaessaan. Kiusaamiseen veltosti suhtautuva koulu valmistaa työelämään valmiita työpaikkakiusaajia.

Myös koululaisten vanhempien on syytä olla valppaina ja tuntea sen verran mielenkiintoa jälkikasvunsa tekemisistä, että huomaavat kiusaamisen ja myös kiusatuksi tulemisen oireet. Kiusaajan persoonallisuus perustuu paljolti kotikasvatukseen tai sen puutteeseen. Kun kiusaamista tapahtuu, kasvatusvirhe on jo tehty, mutta vanhempien on otettava osaltaan kasvattajan vastuu korjaavista toimista. Koulukaan ei voi hoitaa yksin kaikkea.

Voiko kiusauksen kohteeksi joutunut tehdä itse jotakin? Kiusaamisesta olisi rohjettava kertoa opettajalle ja vanhemmille. Entisaikoina suulliseen vinoiluun annettiin yleensä heti kipakka vastaus, ja usein asia jäi siihen. Netissä tämän vastaiskun antamisen luulisi olevan helpompaa, kun ei tarvitse pelätä ainakaan välitöntä nyrkiniskua. Entisaikoina löytyi kylläkin nykyistä helpommin sorretun puolustajia.

On valitettavaa, että koululaitosta on menty pilaamaan oppilaiden oikeuksia korostavalla ja velvollisuuksia vähättelevällä typeryydellä, jota hyvä tarkoitus ei pyhitä. Kun opettajilta on viety valta, se onkin siirtynyt kiusaajille. Valta pitäisi jälleen palauttaa opettajille. Muuten kiusaamista ei saada pysyvästi kitketyksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Juu.. Koulukiusaaminen on ikävä asia, varsinkin silloin kun kiusaaja on opettaja. Eikä sillä ole varmaan enään kotikasvatuksenkaan kanssa mitään tekemistä.

Kerron lyhyesti.
Olin kolmannella luokalla ja olimme saaneet uuden opettajan kouluumme. Loppu vuodesta hän rupesi laittamaan minut seisomaan luokan eteen kerran viikossa, aina Perjantaisin.
Hän kertoili vitsejä minusta muille luokalla oleville oppilaille. Vitsien aiheet olivat pääsääntöisesti sukunimeeni liittyviä sekä siitä kun olin ainut silmälaseja käyttävä lapsi luokalla, sekä ulkonäkööni liittyviä asioita hän myös otti esille aina välillä.

Vanhempani eivät alkuun uskoneet minua millään, vasta kevät lukukaudella kun minulle alkoi tulemaan erillaisia oireita, kouluhaluttomuutta ja pelkoa mennä kouluun, varsinkin perjantaisin. Äitini rupesi selvittelemään asiaa luokkatovereitteni kautta ja asia selvisi. Asia hoidettiin kuntoon hiljaisuudessa ja neljännelle luokalle siirryttyäni, oli uusi koulussa uusi opettaja, paras opettaja mitä minulla on koskaan ollut. Entinen opettaja oli joutunut eroamaan ja mennyt jonnekkin toiseen kaupunkiin, toiseen kouluun.

Ei henkilökohtainen kokemukseni kiusaavasta opettajasta jäänyt tähän. Oma poikani joutui myös opettajan kiusaamaksi niinin ikään kolmannella luokalla. Onneksi olin itse kokenut sen että opettaja voi olla myös kiusaaja, enkä jäänyt toimettomaksi.

Poikani kokema kiusaaminen oli aivan jotain toista luokkaa kuin oma kokemukseni, Todella törkeetä henkistä toimintaa, ja siitä jäi arvet jotka vieläkin näkyvät.

Näiden tapausten jälkeen en pahemmin ole kunnioittanut opettajia sen suuremmin kasvattajina, ei koulutus tee ihmistä.

Yksi olisi ollut sattuma kaksi on jo sääntö.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kun olin koulussa, tällainen oli tavallista - eikä opettaja edes joutunut siitä vastuuseen. Milloin mahtoi muutos tapahtua? Kuten niin usein tapahtuu, mentiin toiseen äärimmäisyyteen - ainakin kiusaajien suhteen: opettajat eivät voineet juurikaan enää kiusata, mutta oppilaat kyllä. Tosin entisaikoinakin saattoivat oppilaat kiusata toisiaan.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Mun kokemuksen mukaan jotkut opettajat haluavat päästä helpolla, eivätkä sen takia halua sanoa mitään joillekin lapsille tai vanhemmille.

Tiedän itsekin opettajia, jotka ovat kiusanneet.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Olen kuullut, että jotkut opettajat vain sulkevat silmänsä kiusaamiselta säästääkseen itsensä harmeilta. Jos on hiukankin kiinnostunut oppilaistaan, havaitsee kyllä apean, kiusatun oppilaan.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Tärkeä asia ja punnittua puhetta. Kuitenkin tuo syyllistäminen jäi askarruttamaan. Häpeärangaistukset eivät kai sentään ole nykypäivää. Ei minullakaan ole ratkaisua esittää kiusaamisen lopettamiseksi, mutta palaaminen vanhaoihin rangaistuksiin tuskin tulee enää kysymykseen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei ole kyse häpeärangaistuksesta, vaikka puhuinkin kiusaamisen leimaamisesta hävettäväksi. On vain kyse oppilaan vastuun realisoimisesta. Vapauden ja vastuun liittäminen yhteen ei tule koskaan vanhanaikaiseksi.

Otetaan esimerkiksi maahanmuuttajien syrjintä. Siihen on tartuttu pontevasti ja sitä pidetään yleisesti hävettävänä ja halveksittavana. Siten keinoja on, kunhan vain tahtoa riittää.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

En uskonutkaan sinun tarkoittavan varsinaisia häpeärangaistuksia, mutta miten saada nuori kokemaan häpeää väärin toimimisesta? Puhuttelu, moraalisaarna vai mikä?

Maahanmuuttajien syrjinnän suhteen olen eri mieltä. Mielestäni asenteet ovat parissa vuodessa koventuneet ja varsinainen rasismikin on yleistynyt. Persujen nuiva politiikka ja ääriliikkeet ovat siirtäneet ääripään niin pitkälle, että sitä oli mahdoton ennustaa eikä edes rasismia hävetä!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #7

OK. Valistus lienee ainoa keino.

Asenteet ovat koventuneet kansan keskuudessa, mutta puhunkin vallitsevasta näkemyksestä, joka ilmenee mm. tiedotusvälineissä ja virallisissa kannanotoissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset