Lokari

Taloudessa on syytä puhua ahneudesta

Varsinkin finanssikriisistä ja yritysjohtajien suunnattomista bonuksista puhuttaessa alettiin käyttää termiä ahneus, jota tosin taloustiede ei tunne. Finanssikriisin yhtenä syynä pidettiin roskalainoja, joita kasautui pankkien taseisiin. Lopulta niiden arvottomuus paljastui kaikille, ja pankit joutuivat vaikeuksiin – niitä kaatuikin, ja seurauksena oli maailmanlaajuinen kriisi.

Finanssipankkiirit olivat kuitenkin sitä ennen rikastuneet myymällä näitä roskapapereita ja käärimällä samalla suunnattomat myyntivoitot sekä -palkkiot. Laskun maksoivat ne hyväuskoiset, joiden käsiin mustapekat jäivät. Usein maksaja oli lopulta valtio eli veronmaksajat. Mukana pelissä olivat finanssipankkiirien lisäksi luottoluokittajat, jotka vakuuttivat että paperit olivat turvallisia sijoituskohteita.

Monien mielestä nimenomaan ihmisten ahneus oli syynä tähän katastrofiin: halu ansaita suunnattomasti rahaa epäterveellä tavalla, välittämättä muille ennen pitkää koituvista vahingoista. Näillä finanssikriisin arkkitehdeillä saattoi olla alusta alkaen mielessään mahdollisuus, jopa todennäköisyys, että kyse oli roskapapereista, joiden arvo oli vain luulon veroisen luottamuksen varassa. Niinpä ahneuden ohella voitaisiin myös puhua petoksellisuudesta.

Itse asiassa on samantekevää, miksi tätä inhimillistä motiivia kutsutaan. Tärkeintä olisi tulevien katastrofien välttämiseksi osoittaa, ketkä olivat moraalisessa vastuussa tästä prosessista – niin epämuodikasta kuin se onkin nykyisessä "nyt ei olla syyllisiä etsimässä" -ilmapiirissä.

Viranomaiset ja taloustieteilijät osoittautuivat hampaattomiksi tämän suuren puhalluksen käsittelyssä. Kuvaava oli professori Bengt Holmströmin tulkinta finanssikriisin syistä: "Systeemit sairastivat". Ihmisillä ei siis ollut hänen mielestään tämän sopan keitossa osaa eikä arpaa. Jotenkin vain syntyi sairaita systeemejä, jotka sallivat ja kannustivat viattomia finanssipankkiireja myymään eteenpäin turvallisiksi luokiteltua roskapaperia sinisilmäisille ostajille.

Jos nämä toimijat pääsevät joka kerta kuin koirat veräjästä ja syyllinen on vain epämääräinen "systeemi", jatkossakin tullaan tehtailemaan "sairaita systeemejä", joita käytetään saalistukseen. Lopulta ne tulevat taas johtamaan talouskuplan syntymiseen ja sen puhkeamiseen.

Tällaisen toiminnan luonnehtiminen terveeksi voitontavoitteluksi, jonka varassa talousjärjestelmämme lepää, on yhtä harhaista kuin sairauksiin johtavan ylensyönnin pitäminen normaalina ravinnon hankintana, joka "pitää miehen tiellä".

Monikaan ei ole  vielä pohtinut sitä, missä määrin finanssikriisi, pankkikriisi ja globaalin talouden voittokulku ylipäätään vaikuttivat populismin ja sen myötä trumpismin sekä brexitin tapaisten ylilyöntien syntymiseen. Syytä olisi.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Poliittiset toimet ovat nähdäkseni myös kasvattaneet todennäköisyyttä kriiseille. Kun valtio tulee aina apuun ja usein vielä siten, että pelastaa pankkien olemassaolevat omistajat, väärinkäytösten todellinen riski pienenee. Hyvien vuosien voitot ovat niin suuret, että omistajat eivät paljon menetä vaikka omistuksen arvo tippuukin huomattavasti tai nollautuu. Sen sijaan pankkien operatiivinen johto käärii väärinkäytöksistä osuutensa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Tätä olisi pakko suitsia tai talousjärjestelmämme on uhattuna valtioiden velkaantuessa loputtomasti kriisien takia. Ja jos valtio on menossa nurin niin taas pelastetaan sijoittajat valtioiden rahoilla, kuten Kreikassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näinhän se menee, ja rajoituksia tarvittaisiin. Mutta se vapaus tuntuu niin hyvältä liian monien korvissa.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Pahoin pelkään ettei rajoituksia tule. Poliitikot ovat niin suurelta osin finanssipelureiden vaikutusvallassa, että sama näyttäisi jatkuvan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Järkevää suunnittelua,aivan.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Kreikkalainat olivat käsittääkseni erittäinkin hyvätuottoisia ja varmoja sijoituksia.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

“Maapallo pystyy tyydyttämään kaikkien tarpeet, mutta ei kaikkien ahneutta.”
– Mahatma Gandhi

Finanssipiirien laskimet olisi hyvä virittää Gandhin oppeihin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä, mutta vain nauravat p-kaista naurua säästöjään laskiessaan.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#5

juu.... peukalo puutuu seteleitä niputtaessa.

- - - - -
Olen omassa elämässäni jo pitkän opetellut sellaista suhtautumistapaa, että tarkkailen mitä rikkaat saavat rahoillaan aikaan ja mitä puhuvat ja kirjoittavat.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #13

Mm. Nalle Wahlroos on kiinnostava tarkkailukohde.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #18

#18

Kyllä, kyllä..... nyt ei ole vaan ehtinyt kun maailmalla tapahtuu niin paljon. Kaikki energia tahtoo kulua maailman johtavan nykyrunoilijan, Trumpin kuunteluun.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #20

Trump on paljon mielenkiintoisempi (ja pelottavampi) kuin Wahlroos.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tuskin sentään rahaa säästävät.
Olen katsonut Suomessakin näytettävä Leijonien luolaksi suomennettua ohjelmaa jossa huippurikkaat sijoittajahait valitsevat kohteita rikastumaan pyrkivien pienyrittäjien joukosta. Siinäkin miljardööriporukassa ahneus vaihtelee.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei kuuluu ihmisoikeuksiin saada kaikkea haluamansa, kunhan rahaa piisaa.
Maapallo ei enää pysty tyydyttämään lukuisien lajien tarpeet, mm monet sukulaisemme ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Sinänsä hullua ettei taloustiede tunne moista termiä,koska monethan väittää taloustieteen olevan käyttäytymistiede.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Niin on hullua, mutta taloustiede tarkasteleekin massojen käyttäytymistä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ilmankos taloustieteen edustajat esiintyvät yksilöllisyyden kovimpina kannattajina. Erittäin ristiriitaista..

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #11

"Ilmankos taloustieteen edustajat esiintyvät yksilöllisyyden kovimpina kannattajina."

Onko näin? Anna muuutama esimerkki.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nykyisin mainoksia lähetään yksilöllisen ostosprofiilin mukaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #37

Eivät (kansan-)taloustieteilijät ole tämän takana.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #39

Ei kai, mutta voiton maksimointia tavoittelevat, eli sinun termeillä ahneet.
Millaisia mainoksia sinulle tyrkytetään netissä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Taloustiede tarkastelee talousjärjestelmän rakenteita ja prosessejä.
Mm. täältä mainostajat yrittävät selvittää käyttäytymistämme.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ahneus lienee aika hankalasti mitattava suurre. Toisaalta onhan taloustieteessä termejä jotka käytännössä pitävät sisällään ahneuden vaikutusta vaikka itse termit ovat vähän toisin muotoiltuja. Selkein tapaus lienee moraalikato. Mutta myös voiton maksimoinnissa ahneudella on osansa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ahneus on tosiaan vaikeasti mitattava suure, mutta niin monet muutkin tärkeät suureet ovat.

Ahneus on tosiaan taloustieteenkin joidenkin käsitteiden taustalla. Voiton maksimointi on ilmaus ahneudesta, mutta sen keksimisen motiivi lienee se, että maksimointi ja minimointi luontuvat kvantitatiiviseen välineistöön. Ts. välineet määrittelevät paljon sitä, mitä halutaan tutkia, eikä aina itse ilmiön luonne.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

mahdoton mitata koska kyseessä ei ole mikään suure. Kyseessä on kai lähinnä
luonteenpiirre tai opittu toimintatapa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #38

On se suure, jos se sellaiseksi valitaan. Voidaan ahneutta mitata esimerkiksi sillä, kuinka suuren annoksen tutkittavat ottavat noutopöydästä.

Eri asia on, että mittaukseen liittyy ongelmia, mutta näin on useimmiten sosiaalitieteiden mittauksissa. Nyt en puhu luonnontieteistä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#8

Huittisissa se osataan - hullu mies syö enemmän kuin tienaa ;-)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>......alettiin käyttää termiä ahneus, jota tosin taloustiede ei tunne.

ooo

Tuosta tuli mieleen, että kuulema lakikirja ei tunne sanaa kateus.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

... ja eduskunnassa ei saa käyttää sanaa valehdella, mutta muunnettu totuus on sallittu sanapari.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#17

Töitä tehdessä puhuttiin myös "suunnitelmallisesta harhautuksesta."

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #21

Kaikki nämä ovat esimerkkejä siitä, että nykyisin ei saa mitään sanoa suoraan, vaan mutkan kautta. Ettei vain kukaan loukkaantuisi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Käyttökelpoinen ilmaisu, täytyy laittaa korvan taa. Kiitos Jorma!

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Ei pelkästään finanssikriisi 2000-luvulla, ihan sama ahneus ja osin myös poliittinen suhmurointi jätti meille 90-luvun lamavelalliset jotka osittain edelleen kärsii näistä vääryyksistä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ovathan meillä ahneet olleet aina keskuudessamme.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aivan, nyt on vaan tullut trendiksi syyttää ahneutta kaikista talousjärjestelmän tuottamista vioista. .sit ei mahra mitään ko eihän ihmisluonne miksikään muuttuu, muka.
Onkohan ahneus vai uteliaisuus tai mikä koukku, joka saa ihmiset roikkumaan somessa koko ajan. Minäkin, vaikka pitäis lähteää liikkeelle ahnehtimaan elinpitimiksi niin paljon kun jaksaa kantaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #27

Ei nyt sentään kaikesta. Mutta ongelma se on. Ovathan tulo- ja varallisuuserot revenneet suuriksi, ja sitä pidetään eräänä yhteiskunnallisen levottomuuden aiheuttajana.

Mikä saa ihmiset rohmuamaan yhä enemmän itselleen - ahneus. Vai "systeemikö" heidät siihen pakottaa? (tämä oli ironiaa).

Ihmisluonto ei muutu miksikään, mutta sen nurjan puolen tunnistaminen ja tunnustaminen antaa periaatteessa mahdollisuudet asettaa talousjärjestelmään rajoitteita ja poistaa haitallisia kannustimia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten sitten on sellainen talousjärjestelmää missa toisen työ on 100x arvokkaampi kuin toisen ja 1% voi rohmia itselleen enemmän kuin muut yteesnä.Mitä varten joku voi omistaa mijardejaja toisille ei jää edes henkiinsä pitämiseksi. Mitä varten ei sunnitella sellaista talousjärjestelmää,ettei näin köpelösti käy.

Ihminen ihmisen lainen on aina,
henkeä kaikki ne huulillaan hokee
mut ei merkitse muu kuin mitä kourillan kokee.
vai sinust ei himo mitään paina?
(kuka kysyy, tiedätkö)

Joillekin rahanhimoisille tai -ahneille ei taas merkitse muu kuin miten paljon nollia pyörii päässä.

Tolkutonta touhua. Voisko ahneuden poistaa lobotomialla? nykyisin se tehdään kemiallisesti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Noihin kysymyksiiin ei löydy vastauksia - ne ovatkin luonteeltaan retorisia. On kokeiltu sosialismia ja kansallissosialismia, ja toistaiseksi enemmistöt ovat nykyisen kannalla. Itse kaipaisin tähän sääntelyä, mutta se ei ole muodissa, koska käytännössä ne päättävät, jotka nykymenosta eniten hyötyvät. Trump alkoi ensi töikseen purkaa rajoituksia, joita oli säädetty finanssimaailmalle viime kriisin jälkeen.

Lobotomia kuuluu totalitaariseen järjestelmään. Neuvostoliitto ja muuut vastaavat harjoittivat aivopesua, ja voidaan sanoa, että vastaava ideologinen rummutus on nykyisinkin käytössä mmonessa maassa.

En tunne noita hiukan ontuvia säkeitä. Olisiko Lauri Viiita?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mulle kysymykset eivät ole retorisia. Onko pakko olla näin hullusti? kuten paavi sanoi; tarvitaan uusi talousjärjestelmän malli.
Kun vanhat kokeilut ei toimi on luotava uutta ja nykyinen tietotekniikka antaa siihenhyvät mahdollisuudet.
No, en Sanoisi Suomen olleen 50-luvullakaan vallan totalitaatinen ja nykyisin tainnutetaan toimintakyky monelta kemiallisin keinoin.
Mitähän aivpesua luulet esim naamakirja harjoittavan? Täällä Usarissakin evästeiden avulla seulotaan kaikki sanasi.
Viidan säkeet eivät ole ontuvia. Mahdollinen ontuvuus johtuu käännöksestä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#32
Ei muuta kuin politiikkaan - siellähän voidaan asioihin vaikuttaa. Tosin globaali talousjärjestelmä on sellainen monsteri, että siihen ei näytä juuri kukaan voivan vaikuttaa. Suomen kaltainen maa on paljolti sivusta seuraaja.

Naamakirjasta: viittasin juuri ideologiseen rummutukseen, jota harjoitetaan - voisin täsmentää: kaikissa maissa.

Minusta Viidan kolmas rivi kolahtelee jo aika kömpelösti. Eikös Viita kirjoittanut suomeksi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Politiikassako muka voidaan vaikuttaa. Aika avuttomalta niiden touhailu näyttää. Globaali talosjärjestelmä tosiaankin on kuin joku molok, jonka kitaan menee kaikkimaapallon resurssit ja todelliset arvot. Josta eräs esimerkki viimeinen postaukseni vapaavuoron puolella. Naamakirja ei välitä ideologiasta, siinä on kaikenlaista, se on kaupallinen pyydys, joka urkki kaiken mahdollisen ja suuntaa yksilöllisten profiilien mukaan mainokset.Se on suunniteltu niin,etä ihmise jäävät siihen koukuksi, koko ajan syötetään uutta.

Piti ihan kaivaa teos esiin hyllystä ja tarkistaa muistista otetut säet, ja totta tosiaankin kolmannessa säkeessä on pieni virhe.

Ihminen ihmisen lainen on aina.
Henkeä kaikki ne huulilla hokee;
mut ei merkitse muu, kuin mitä kourilla kokee.
Vai sinust' ei siis halu mitään paina?

Sen "halun" olen muuttanut himoksi, koska halu kuulostaa kovin laimealta. Eihän se ole edes ahneutta.
Suomennos on Otto Mannisen ja siksi aika vanhatava kieltä. Näytelmän kantaesitys on ollut 1869.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Politiikassa, jos yleensä jossakin voi vaikuttaa - kun jätämme anarkismin pois laskuista. Kuten totesin, globalisaatio on tosin sellainen monsteri, että se ei ole juuri kenenkään hallittavissa. Itse tyydyn "vaikuttamaan" lehtikirjoitusten ja blogien avulla, mistä voi sanoa, että se on yleensä "kuin tuuleen huutaisi".

FB:lle ei kannata antaa pikkusormeaan. Olen sitä hiukan kokeillut, mutta en pidä sen tyylistä udella henkilökohtaisia tietoja ja tyrkyttää "kavereita" - tuiki tuntemattomia ihmisiä. Jotkut ahnehtivat suuuria määriä kavereita, ja siitäkös FB tykkää, sillä näin saavat lisää mainonnan kohteita.

Runouden kokeminen on makuasia, joten en puutu siihen sen enempää. Sanoin vain vaatimattoman mielipiteeni ko. riveistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset