Lokari

Pääministerin perustuslakiongelma

Helsingin Sanomat julkaisi (18.12.) oikeuskansleri Jaakko Jonkan haastattelun, jossa Jonkka toi esiin, ettei valtioneuvosto ota aina huomioon riittävällä tavalla oikeuskanslerin näkemyksiä lakiesitysten perustuslaillisuudesta.

Pääministeri Sipilällä  onkin jonkinlainen asenneongelma perustuslakiin nähden. Esimerkiksi kun A-Studiossa  käsiteltiin 2.12. yhteiskuntasopimuksen ja pakkolakien kohtaloa, Sipilä tokaisi: ”Löytyy kaiken maailman dosentteja, jotka sanovat, mitä ei saa tehdä”. Siis kun tulee lakiasiantuntijoita häiritsemään hallituksen tekemisiä, he ovat "kaiken maailman dosentteja". Asennetta kuvaa myös se, että Sipilän hallituksessa ei ole yhtään juristia. Ja lainsäädäntötyön jälki on sitten sen mukaista.

Yleisemminkin nykyinen ja muutama aikaisempikin hallitus on osittanut piittaamattomuutta eri  alojen asiantuntijoiden lausunnoista. Tämä on nähty esimerkiksi Sipilän hallituksen sorvaillessa sote-uudistusta. Keskustan piti saada läpi maakuntamallinsa, ja maakuntien määrä ylittää hallituksen kaavailuissa selvästi asiantuntijoiden esittämät vaihtoehdot. Kun tehdään niin sanottua poliittista päätöstä, usein järki ja asiantuntijoiden kannat saavat jäädä syrjään.

Tätä ajattelua on ollut liikkeellä hallituksen piirissä. Elin­kei­no­mi­nis­teri Olli Rehn (kesk.) sanoi alkuvuodesta Asiana­ja­ja­päi­villä, että perustuslain kapea-alaiset tulkinnat hämmäs­tyt­tävät häntä. Rehn sanoi myös, että perustuslain normeja pitäisi pystyä soveltamaan kunkin ajan haasteiden maisemaa vastaan. Tämäkin lausunto osoittaa käsitystä, että jos perustuslaki on esteenä politiikan toteuttamiselle, silloin perustuslaki saa venyä.

Oikeusvaltiossa tämä on huolestuttava kehityslinja, kuten oikeuskanslerin haastattelu ja lakiasiantuntijoiden sen johdosta antamat lausunnot osoittavat – tosin oikeuskansleri meni jo toppuuttelemaan asian julkisuudessa saamaa huomiota. Lieneekö hän jo saanut sähköpostia? Pääministeri itse on lausunut asiasta julkisuudessa todeten, että vika on valmistelutyössä – siis virkamiestasolla. Melkoinen väistöliike.

Onneksi meillä on Yle-jupakasta huolimatta edelleen pääosiltaan riippumaton media, joka uskaltaa arvostella valtakunnan hallitustakin, silloin kun se katsoo siihen olevan aihetta.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Sipilän hallituksen kummajainen on se, että vaikka tulevat suuret lainsäädäntöhankkeet olivat tiedossa niin työ- ja oikeusministerin salkut yhdistettiin. Kaiken kukkuraksi oikeusministeri ei ole juristi, joten muun työmäärän lisäksi aikaa kuluu myös briifaukseen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Juuri tämä salkkujen yhdistäminen ja ei-juristin valinta oikeusministeriksi osoittavat insinööri-toimitusjohtajapääministerimme piittaamattomuutta lainsäädännöllisestä asiantuntemuksesta.

Niko Sillanpää

Lakien valmistelijat ja kielen muokkaajat ovat joka tapauksessa juristeja.

En pidä kovin kansanvaltaisena menettelyä, jossa ulkopuolisille, vallan kolmijako-opin puitteissa itse asiassa tuomiovaltaa eikä lainsäädäntävaltaa edustaville, vailla mitään muodollista mandaattia toimiville asiantuntijoille annettaisiin de facto veto-oikeus lakivalmistelussa. Lisäksi on selvästikin poliittisen päätöksenteon (äänestyksen) piirissä, onko esimerkiksi jokin asia "hyväksyttävä peruste"; Kenelläkään yksittäisellä juristilla ei ole viisasten kiveä tällaisissa asioissa.

Ilmeiset ristiriidat taas ovat ilmeisiä, mutta sellaisista asioistahan ei tässä episodissa ole kyse, vaan yksittäisten henkilöiden tulkinnoista ja nyansseista.

Koko episodi näyttäytyy minulle lähinnä vallanhimoisten juristien manööverina ja oppositiopolitikointina, jonka alkutahdit lyötiin jo ennenkuin yhtäkään lakiesitystä oli olemassa:

https://www.thl.fi/documents/1639567/1964961/Profe...

Ja mainittakoon vielä disclaimerina, että en ole koskaan äänestänyt ja tuskin tulen koskaan äänestämään keskustapuoluetta (minulle ensisijaisesti edelleen maalaisliitto). Juristien kulisseissa tapahtuva vallan käyttö ja keinotekoiselta vaikuttava asioiden problematisointi (esim. päivystysasetus ja Vaasa/Seinäjoki-vääntö muka perustuslakikysymys) tuntuu vain epäilyttävältä ja tarpeettomalta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"...vailla mitään muodollista mandaattia toimiville asiantuntijoille annettaisiin de facto veto-oikeus lakivalmistelussa. Lisäksi on selvästikin poliittisen päätöksenteon (äänestyksen) piirissä, onko esimerkiksi jokin asia "hyväksyttävä peruste"; Kenelläkään yksittäisellä juristilla ei ole viisasten kiveä tällaisissa asioissa."

Ei tietenkään veto-oikeutta juristeille. Nyt on kysymys siitä, että kuunneltaisiin lakiasiantuntijoita valmisteluvaiheessa, että ei tarvitsisi vetää ehdotuksia takaisin, kun perustuslakiongelmat tulevat näkyviin.

Asiantuntijoilla on aina asiantuntijavaltaa, siitä ei päästä mihinkään, mutta siinäkin on pysyttävä asiassa. Niin on sillanrakennuksessakin insinööreillä. Siellä se on selvempää kuin juridiikan puolella, että lujuuslaskenta-asiantuntijoita ei kannata sivuuttaa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Olen blogistin kanssa samaa mieltä siitä, että hallituksen esityksissä ei ole otettu huomioon perustuslainmukaisuuteen liittyviä lainmuutosten jälkikäteisvaikutuksia.

Oikeusfilosofisen asiantuntemuksen puutteesta kertoo erityisesti se, että varsinkaan ei ole otettu huomioon lainsäädäntötyön ennakolta vaikuttavia vaikutuksia.

Tätä voidaan sanoa inhimilliseksi yksinkertaisuudeksi.

Mitä perustuslainmukaisuuteen sinänsä tulee, olisi muistettava, että perustuslainmukaisuus on todellakin hyvin venyvä käsite, eikä perustuslakituomioistuimenkaan luominen auttaisi mitään.

Perustuslailliset kysymykset ovat lähtökohtaisesti hyvin periaatteellisia, ja niinpä perustuslakituomioistuimesta tulisi nopeasti poliittinen ja ideologinen tuomioistuin, vähän niin kuin eduskunta itse.

Niko Sillanpää

No joo, (oikeus)filosofisen asiantuntemuksen puutteesta ei tietty voi olla kuin samaa mieltä; Ei pitäisi tarvita perustuslain tulkitsemista esimerkiksi sellaisen asian ymmärtämiseen, että rangaistuksen ankaruuden koventamisen tai rangaistavuuden tason alentamisen peruste ei voi olla fiskaalinen eli budjetin alijäämä.

Voisin muutoin tukea valtakunnan filosofiresurssin käyttöä tällaisessa ja laajemminkin, mutta epäilemättä on niin, kuten olet antanut ymmärtää, että tällainen valtakunnanfilosofi olisi kuitenkin Pekka Himanen, Frank Martela jne. Mitä en taas näkisi yhteiskunnalle edullisena asiana.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#6
Pekka Himanen valtakunnanfilosofina - sallikaa minun nauraa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#4
Perustualaki on niin yleinen, että tulkinnasta on aina kysymys. Mutta asiantuntija on tulkitsijana aina hiukan edellä täydellistä maallikkoa.

Politiikaksi kaiketi menisi perustuslakituomioistuinten toimintakin, ellei sitten jäseninä olisi ammattituomareita, jotka valitaan pätevyyden, eikä sopivuuden mukaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Hallitusneuvos Esko Raunio sanoi aikoinaan käymälläni OM/Vahon virkamieskurssilla, että hyvä laki on tarpeeksi venyvä ja väljä sovellettavaksi eri tapauksiin. Huonon lain merkki oli hänen mielestään kasuistiset eli tapausluettelomaiset pikkutarkat lait .. kuten EU:n kurkkukäyryys ja mämmidirektiivit nyt ovat.

Kyllä lakien ja hallitusohjelmienkin pitäisi olla joustavan laaja-alaisia ja ajan haasteisiin paremmin vastaavia. "Kehitys kun Kehittyy." Muuten ollaan ja eletään pysähtyneisyyden valtakunnassa. Dynaamisuutta tarvitaan ajan haasteissa joka organisaatiossa, mikäli aiotaan pärjätä markkinoilla.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

"Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."

Tässä hyvä esimerkki venyvästä ja väljästä laista, Suomen perustuslaista.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Miten sen voisi selkeämmin sanoa, kun haluttiin välttää sanaa "...johdolla"?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomen ulkopolitiikkaa johtavat tasavallan presidentti ja valtioneuvosto.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #13

Ongelmia tulisi tämänkin lauseen tulkinnassa. Kumpikin touhuaisi toisesta välittämättä?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #13

"Suomen ulkopolitiikkaa johtavat tasavallan presidentti ja valtioneuvosto."

Kumpi näistä teki päätöksen Suomen suhteista Venäjään ja pakotteista vai saivatko poliittista ohjausta muualta?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #16

EU-politiikka on itse asiassa Suomen sisäpolitiikkaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #16

#16
Perustuslain mukaan yhdessä. Niin se siis ilmeisesti meni.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

En saanut oikein vastausta kuka ohjaa Suomen ulkopolitiiikkaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#18
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Siis ei kukaan yksin. Ohjauksesta ei kai puhuta mitään. Lienee kuitenkin tässä sama asia kuin johtaminen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset