Lokari

Kekkosen myllykirjeet ja Sipilän sähköpostiviestit

Presidentti Urho Kekkonen lähetteli aikoinaan myllykirjeitään eri alojen päättäjille, jos jokin asia häntä näiden toiminnassa vaivasi. Hänen tarkoituksensa oli epäilemättä vaikuttaa asioihin, mutta myös näpäyttää päättäjiä tai vain muuten ilmaista presidentillinen tyytymättömyytensä asioiden tilaan. Myllykirjeiden joukossa oli myös kiitoksia, kun päämies oli tyytyväinen poliitikkoihin tai virkamiehiin.

Kukaan ei tietääkseni asettanut kyseenalaiseksi myllykirjeiden lähettelyn sopivuutta tai asianmukaisuutta. Ja siitäpä Kekkonen olisi äläkän nostanut, jos hänen sananvapauttaan olisi ryhdytty rajoittamaan. Kirjeet saattoivat olla hyvinkin suorasukaisia tyyliin: "saatanan tunarit" (vaikka hän taisi tämän kirjeen jättää lähettämättä, mutta julkisuuteen tämä repliikki kuitenkin tuli). Kekkonen oli kerran luonnehtinut Yleisradion johtoa saunassa "paskahousuiksi ja tyhjätaskuiksi"(kertoi Arre Elo muistelmissaan). Tämäkin siedettiin kaikessa hiljaisuudessa. Kekkonen julkaisi kaksi kokoelmaa myllykirjeitään, joten ei hän niitä mitenkään salaillut tai ujostellut.

Nyt ajat ovat toiset. Pääministeri Juha Sipilä joutui julkisen ja jopa kansainvälisen kummastelun kohteeksi lähetettyään Ylen toimittajille parisenkymmentä viestiä yhden illan aikana, koska oli tyytymätön asioittensa käsittelyyn Ylen ohjelmissa.

Demokratia ja korkeassa asemassa olevien päättäjien toiminnan valvonta ovat nykyisin kehittyneempiä kuin Kekkosen aikoina, jolloin monen merkkihenkilön töppäykset painettiin villaisella. Enää valtakunnan ykköspäättäjät eivät ole erehtymättömiä ja arvostelun ulkopuolella. Kekkosella oli tukenaan paitsi maan tapa myös laajat valtaoikeudet – ja lisäksi Moskovan kortti eli idänpolitiikan hoitamisen yksinoikeus. Näiden avulla hän piti poliitikot ja median hiljaisina.

Sipilällä ei ole vastaavia kiristysruuveja. Tosin hän saattoi kuvitella toista totuttuaan yritysmaailmassa siihen, että omistaja-johtajan sana on laki, jota voidaan terästää irtisanomisuhkalla. Tosin pääministeri istuu Ylen budjetin päällä, joten joku saattaisi luulla, että tämän aseman turvin hän voi tehokkaasti ripittää Ylen henkilökuntaa ikään kuin pääomanomistajan ominaisuudessa.

Kekkosen myllykirjeet oli instituutio, jota pelättiin, mutta kerrotaan joidenkin kirjeestä osattomaksi jääneiden kokeneen pientä mitättömyyden tunnetta. Ylen toimittajat tuskin kadehtivat niitä virkaveljiään, jotka saivat pääministeriltä viestiryöpyn.

Sekä Kekkonen että Sipilä sattuivat olemaan keskustalaisia. Kuitenkin myös kokoomuslainen presidentti J.K. Paasikivi haukkui tunnetusti lehtien päätoimittajat, jos uutisointi ei häntä miellyttänyt. Demaripresidentit Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari olivat sotajalalla median sopulilauman ja Koivisto myös yliopistojen ennustajaeukkojen kanssa. Onhan näitä nähty muitakin.

Tarkoittaako tämä sitä, että korkeaan valtakunnalliseen asemaan noustakseen ihmisen täytyy olla luonteeltaan jonkinlainen änkyrä? Vai aiheuttaako valta-asema sen, että hyttysten surina korvissa alkaa ärsyttää? Kuten sanotaan, valta turmelee, ja ehdoton valta ehdottomasti.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Sen verran pitää todeta Juha Sipilän kunniaksi, ettei hän suinkaan ensimmäisenä lähettänyt sähköpostiviestiään Ylen toimittajalle, vaan hän vastasi toimittajan viestiin/kommenttipyyntöön (joka tuli siis jo julkaistun uutisen jälkeen).

Tämä toimittaja, Ylen tutkiva journalisti Salla Vuorikoski, kertoi sittemmin Twitterissä, ettei ole kysynyt lupaa pääministeri Juha Sipilän lähettämien palauteviestien julkaisemiseen. Ei kovin kaunista, sanoisin...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Vastasi noin parillakymmenellä viestillä.

Sovitaan niin, että toimittaja Vuorikoski ei saanut tästä kauneuspisteitä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

En ollut parhaaseen katseluaikaan kanavilla. Joten viestit ovat lukematta ja saavat jäädäkin siihen tilaan.
Totesin jo toisessa blokissa, että itse jääviysasiassa ei taida jäädä paljoa villoja jäljelle.
Joten ymmärrän Sipilän tuohtumuksen siitä, että asiasta ei yritettykään esittää koko totuutta. Ja otsikointi ja asioiden esitystapa saivat heti aikaan Sipilään ja jopa perheeseenkin kohdistuvan someraivon.
Niin huikean yksipuolisia väitteitä täällä voidaan heittää, että itsellänikin on väliin ollut kohtuullisen tulikivenkatkuinen kommentti tallennusta vaille valmis. Onneksi olen useimmiten osannnut kuitenkin päätyä deleteen.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Kekkosen ja Sipilän viestinnässä on se ero, että Kekkonen lähetti tarpeen vaatiessa vain yhden kirjeen. Joka kerta kaveri hiljeni.

Sipilä lähettää 20 sähköpostia ja huuto senkun kovenee. Eivät nämä ole vertailukelpoisia tapauksia.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Urkin aikana toimittajat eivät uskaltaneetkaan jankuttaa kommenttipyyntöjä....olivat hiiren hiljaa.

Risto Salonen

Montakohan olisikaan lähettänyt, jos olisi ollut sähköposti käytössä.
Kirja "maileja ipadistani".

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ajat ovat toiset siinäkin mielessä että Kekkonen kirjoitti sen ajan tapaan kirjeitä, Sipilä iltasella huitaistuja lyhyitä meilejä. Mikään ei ole niin kuin ennen, olisi siinä adjutantti ihmetellyt jos Kekkonen olisi lähettänyt viemään kirjeen toisensa perään.

PS. Tämähän näköjään oli jo kommentissa #3. En tapojeni vastaisesti tullut nyt lukeneeksi edeltäviä kommentteja.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tarkoittaako tämä sitä, että korkeaan valtakunnalliseen asemaan noustakseen ihmisen täytyy olla luonteeltaan jonkinlainen änkyrä? Vai aiheuttaako valta-asema sen, että hyttysten surina korvissa alkaa ärsyttää? Kuten sanotaan, valta turmelee, ja ehdoton valta ehdottomasti."

Tämän blogin henki näyttää olevan sama kuin median ajatus siitä että mediaa ei saisi arvostella.

Median tehtävä on kyllä arvostella ja etsiä kaikenlaisia vikoja ja puutteitä yhteiskunnasta ja päättäjistä, mutta media voi myös sokeutua tästä vallastaan ja se voi menettää perspektiivinsä, näin on usein käynytkin.

Valtaansa korostaakseen media korottaa löytämänsä pienetkin säröt ja puutteet, tai oletetut sellaiset, kaiken keskiöön. On tietenkin median mielestä suuri asia jos löytävät jotakin hämärää päättäjien lautakasoista, seksiviesteitä, tai jääviyskysymyksistä, mutta näyttää siltä että medialla ei ole kykyä asettaa näitä usein henkilökohtaisia kysymyksiä tärkeysjärjestyksessä oikealle paikalleen, eli sinne jonnekin kohtalaisen alas, sellaisten asioiden joukkoon jotka ovat lähes merkityksettömiä.

Samoin median edustajat tuntuvat ajattelevan että vain heillä itsellään on oikeus arvostella muita ja heidän toimiaan, heidän uutisiaan ja heidän ilmoittamaansa asioiden tärkeysjärjestystä ei saisi arvostella eikä kyseenalaistaa. Jos joku näin tekee, niin siitäkin asiasta tulee pian uutisissa se kaikkein tärkein uutisasia. Media uhriutuu, heidän mielestään heidän arvostelemisensa on rikos ja se on median toimintavapauden rajoittamista.

Media on itse nostanut itsensä jalustalle, se pitää itse itseään erehtymättömänä tuomarina, tai jumalana, jonka arvostelu on jumalanpilkkaa ja rikollista toimintaa. Mikä pahinta, media, jolla on media hallussaan, voi vapaasti levittää tätä omaa käsitystään omasta asemastaan.

=======

Jos pääministeri, tai vaikkapa presidentti, ottaa yhteyttä mediaan, keskustellakseen mediassa median jukaisemista tiedoista, ei se Suomessa voi merkitä median käskyttämistä. Suomessa presidentillä ja pääministerillä ei sellaisia oikeuksia ole, tämä on demokratia ja demoratiassa pääministerin tai presidentin toimivalta on tarkasti rajattu, eikä heillä ole toimivaltaa mediaa tai YLE:ä koskevissa asioissa, puhevaltaa tietenkin on, kuten kaikilla kansalaisilla, vaikka näyttääkin siltä että media ei pidä siitä että heidän touhujaan arvostellaan.

Kaikenkaikkiaan Suomessa mediapeli ja mediapelleily taitaa loppujen lopuksi olla aika lähellä MV- tasoa, jopa YLE:n osalta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Tämän blogin henki näyttää olevan sama kuin median ajatus siitä että mediaa ei saisi arvostella."

Kyllä mediaa saa arvostella, mutta blogin henki on se, että jos poliitikko tai kuka tahansa ryhtyy arvostelemaan mediaa, hän häviää pelin varmasti. Medialla on aina viimeinen sana. Niin kävi Sipilän kohdallakin. Jos pääministerin arvostelukyky pettää, se on uutinen missä maassa tahansa.

En ole mediaa puolustamassa - se saa tehdä sen aivan itse. Media toimii niin kuin toimii, sillä sen tehtävänä on neljäntenä valtiomahtina valvoa päättäjiä. Lisäksi media toimii yleensä kaupallisilla periaatteilla ja haluaa maksimoida huomioarvon: sensaatio myy. Lopputuloksen tiedämme.

Median kritisointi on vaikeaa, koska ainakin printtimedia itse päättää, kuka saa palstatilaa. Onneksi on US:n tapaisia vapaita foorumeja, joissa kirjoitus sujahtaa julkisuuteen ilman toimittajan valvovaa silmää.

"Jos pääministeri, tai vaikkapa presidentti, ottaa yhteyttä mediaan, keskustellakseen mediassa median jukaisemista tiedoista, ei se Suomessa voi merkitä median käskyttämistä. Suomessa presidentillä ja pääministerillä ei sellaisia oikeuksia ole, ...eikä heillä ole toimivaltaa mediaa tai YLE:ä koskevissa asioissa, puhevaltaa tietenkin on...".

On myös olemassa epäformaalia vaikutusvaltaa, jota juuri mm. pääministerillä on. Kuten presidentti Koivisto totesi itsestään, keskustellessaan hän luuli käyttävänsä vasaraa, muttta se osoittautuikin moukariksi. Kyllä aivan luonnollinen oletus toimittajalta on, että kun PM ottaa yhteyttä vieläpä kiihtyneessä mielentilassa, hänellä on tarkoituksena vaikuttaa toimittajan käyttäytymiseen. Ja onhan Ylen tapauksessa taustalla tieto hallituksen budjettivallasta, jolla säädellään Ylenkin rahavirtoja.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ylen tapauksessa taustalla tieto hallituksen budjettivallasta, jolla säädellään Ylenkin rahavirtoja."

Muistaakseni on sanottu että yleisradion rahoitus on suoraan eduskunnan, siis kaikkien puolueiden, ei vain hallituspuolueiden tai pääministeripuolueen käskyvallassa. Jos näin ei ole, niin ainakin näin pitäisi olla. Ei myöskään ole väärin jos YLE ohjelmatoiminnassaan kunnioittaa suomen kansan edustajien mielipiteitä, niiden kansanedustajien jotka sen asiakaskunta, Suomen kansa, on valinnut itseään edustanmaan.

Minun mielestäni ylen rahoituksesta voitaisiin kyllä vähentääkin jotain ja sen toiminnasta karsia jotain pois, ainakin sieltä viihdepuolelta. En minä ainakaan uutispuolelta haluaisi mitään rahanpuutteessa karsia, kuten maikkarilla näköjään tehdään. Mutta tämä on eri juttu.

On ihan hyvä että tärkeitä asioita käsitellään myös viihteellisin ja puoliviihteellisin keinoin, tyyliin uutisvuoto ja pressiklubi, mutta näyttää siltä että varsinkin nämä puoleksi asia- puoleksi viihdetoimittajat, kuten Stiller, saamansa yleisösuosion johdosta joskus käsittävät asemansa väärin, eli menee ns. possi päähän.

Enkä minä sitä väitä etteikö päättäjillä menisi joskus pissi päähän ja etteikö heitä pitäisi välillä vähän normaalia kriittisemminkin tarkastella, mutta olisi syytä pysyä sekä asioiden viihteellisessä esittämisessä, että kritiikissä kohtuuden rajoissa, niin ettei viihteestä ja kritiikistä tule pääasia ja toiminnan varsinainen tavoite, kuten usein näyttää käyneen.

Esimerkiksi tämä tapaus jossa pääministerin sukulaisten pieni osuus Terrafamen kanssa tehdyissä kaupoissa, joista kenties edes pääministerin sukulaiset eivät ole olleet tietoisia, on ilmeisesti paljastunut pääministerille vasta myöhemmin, on todella merkityksetön sekä Sipilän itsensä, että varsinkin valtion kannalta. Käytännössähän pääministeri ei varmaan omien pääministeritöidensä ohella ennätä puuttumaan sukulaistensa elämään, saati sitten bisneksiin.

Mahdollinen virhe pääministerin osalta ei ole sen suurempi kuin kadun ylittäminen väärässä kohtaa, kun ei ole jaksettu kiertää suojatien kautta.

Tällainenkin pääministerin rike toki pitää huomioida ja siitä pitää huomauttaa tai antaa pieni sakko, mutta media voi revittelyllään asiasta aiheuttaa todella suurta vahinkoa sekä pääministerille, että politiikan teolle yleisemminkin, kun asiaa paisutellaan ja ihmisille mm. viihteen ja satiirin keinoin uskotellaan että tässä nyt olisikin jostain suuremmasta kyse.

On selvää että pääministerin huoli ja ärsyyntyminen on tässä suhteessa aiheellista, vaikka käytännössä hänen ei olisikaan kannattanut reagoida tavalla jolla hän on reagoinut.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Muistaakseni on sanottu että yleisradion rahoitus on suoraan eduskunnan, siis kaikkien puolueiden, ei vain hallituspuolueiden tai pääministeripuolueen käskyvallassa."

Hallitus käsittelee valtion budjetin, johon Ylen rahoituskin sisältyy. Lisäksi Keskustan puheenjohtajana Sipilällä on mahdollisuus vaikuttaa puolueensa näkemyksiin Ylen rahoituksesta.

"Mahdollinen virhe pääministerin osalta ei ole sen suurempi kuin kadun ylittäminen väärässä kohtaa, kun ei ole jaksettu kiertää suojatien kautta."

Jos pääministeri olisi ylittänyt kadun väärässä kohtaa, tuskinpa maailman media olisi siihen reagoinut. Esteellisyysepäily ja epäily Yleen vaikutttamisyrityksestä ovat isoja juttuja sananvapauden ja median riippumattomuuden kannalta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Hallitus käsittelee valtion budjetin, johon Ylen rahoituskin sisältyy. Lisäksi Keskustan puheenjohtajana Sipilällä on mahdollisuus vaikuttaa puolueensa näkemyksiin Ylen rahoituksesta."

En lähde väittelemään kun en tiedä kuka ne rahat YLE:lle jakaa, mutta kyllähän se taitaa olla pikemminkin niinpäin että puolueen puheenjohtaja on enemmän sidottu edustamaan puolueensa näkemyksiä kuin kukaan muu puolueessa. Muut puolueen jäsenet ovat vapaampia, koska heidän ei ole pakko olla aina puolueensa edustajina.

"Mahdollinen virhe pääministerin osalta ei ole sen suurempi kuin kadun ylittäminen väärässä kohtaa, kun ei ole jaksettu kiertää suojatien kautta."

"Jos pääministeri olisi ylittänyt kadun väärässä kohtaa, tuskinpa maailman media olisi siihen reagoinut. Esteellisyysepäily ja epäily Yleen vaikutttamisyrityksestä ovat isoja juttuja sananvapauden ja median riippumattomuuden kannalta."

Jos minä oikaisen kadun väärästä kohtaa, niin ei siihen median kannata kiinnittää huomiota, mutta jos sen tekee pääministeri, niin siitä voi media leipoa sensaatiouutisen joka leviää ympäri maailmaa. :)

Jos pääministeri olisi epäillyt että olisi jäävi ja jäävännyt itsensä, se olisi ollut se suojatie, mutta se ei olisi muuttanut mitään, ei sukulaisten kauppoja Terrafamen kanssa, eikä myöskään Terrafamen lisärahoituspäätöstä, se olisi ollut turvallisempi tie, joskin varmaan siitäkin oltaisiin saatu jotain otsikoita revittyä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #12

"Jos pääministeri olisi epäillyt että olisi jäävi ja jäävännyt itsensä, se olisi ollut se suojatie, mutta se ei olisi muuttanut mitään, ei sukulaisten kauppoja Terrafamen kanssa, eikä myöskään Terrafamen lisärahoituspäätöstä, se olisi ollut turvallisempi tie, joskin varmaan siitäkin oltaisiin saatu jotain otsikoita revittyä."

Silloin hän olisi tehnyt oikein - ei tarvitsisi oikeusasiamiehen tutkia asiaa. Olisiko mikään muuttunut - kaivoksen ja sukulaisten yrityksen osalta? Tuskin, mutta se ei ole ratkaisevaa tässä. Otsikot olisivat taatusti jääneet melko pieniksi, ja päämisteri olisi ollut niissä lähinnä sankari. Eikä hänen olisi tarvinnut viestitellä Ylen toimittajille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset