Lokari

Mainonta tunkee iholle

Mainonta tunkee tietoisuuteemme ovista ja ikkunoista. Siinä ei ole mitään uutta, mutta mainonnan muodot ovat tulleet entistä päällekäyvemmiksi. Samalla kuitenkin myös ihmisten torjuntamekanismit ovat kehittyneet.

Postiluukusta tuleva roskaposti siirtyy suoraan roskalaatikkoon ja TV-mainoksia vältellään tallentamalla ohjelmia ja pikakelaamalla mainokset. Tai käymällä mainoskatkojen aikana jääkaapilla. Ainakin aikuinen pystyy kehittämään mielessään mainoksen sivuuttamismekanismeja: lehden mainossivu kääntyy näkemättömin silmin. Saman kohtelun saavat ulkomainokset ja netin silmille hyppäävät pop-up -ikkunat.

Eräät mainokset tunkevat aivan väkisin tajuntaan, kuten markettien äänekkäät kuulutukset, joskin vähän ponnistelemalla pystyy usein sulkemaan korvansa niiltä, jos mainostettu tuote ei kiinnosta.

Uudehko häiritsevä mainostyyppi on paikallisbussien ikkunoihin liimattu mainosteksti ja -kuva. Graffiittien tekijät peittivät äskettäin junien ikkunoita sinisellä maalilla. Nyt mainostajat tekevät busseille saman. On tylsää istua bussissa ja yrittää katsella kaupunkimaisemaa kuin harson läpi. Mainoksen tarkoitus on ärsyttää, mutta ärsytyksen tulos saattaakin olla: tätä en piru vieköön osta.

On mainoksista tietysti hyötyäkin. Ne saattavat informoida tuotteista – tosin usein niillä luodaan vain mielikuvia, jotka eivät kerro tuotteen ominaisuuksista mitään. Mainokset voivat myös lisätä kilpailua, jonka tuloksena kuluttaja saattaa saada joitakin etuja. Mutta ostaja maksaa mainokset tuotteen hinnassa.

Nyt on kuitenkin kysymys mainonnan ylilyönneistä, ärsyttävyyden asteesta. Ovatkohan alan toimijat aina miettineet tätä puolta loppuun saakka? Mainostajat tuntuvat luottavan mainonnan tehoon lähes kritiikittömästi ja myös tuntuvat usein aliarvioivan kohdeyleisön älykkyystason. Lieneekö mainosbudjetteja leikattu tarpeeksi nyt kun ainakin kaikesta muusta säästetään?

Kustannusjahdissa saattaisi olla viisasta kiinnittää aikaisempaa enemmän kriittistä huomiota juuri tarpeettomiin ja varsinkin haitallisiin mainoksiin. Erityisesti ärsyttävät mainokset sietäisivät osakseen tuhdin leikkauksen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Jostakin luin että mainokset suunnataan nuorille ikäluokille, meidän keski-ikäisten valintoihin on vaikeampi vaikuttaa. Vaikka kyllä varttuneille kohdennettua msinontaakin on.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näin täytyy olla. Nuoriin on helpompaa vaikuttaa. He kuvittelevat, että mainostetun tuotteen käyttäminen on coolia. - Varttuneemmalle väelle suunnatut mainokset lienevät asiapitoisempia ja informatiivisempia kuin nuorille tarkoitetut.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kuuntelen usein radiota työmatkoilla ja kiinnitin huomiota siihen, kuinka kyseinen mainonta tuntui olevan erityisesti suunnattu hyvätuloisille. Peräkkäin tulivat sijoitusmainos, Välimeren loistoristeilymainos ja keittiönsisustusmainos, jonka lopussa isolla porukalla julistettiin, että "kaikilla on oikeus upeaan keittiöön". Kun tiedetään, että useat ihmiset ovat Suomessakin oikeasti toimeentulo-ongelmissa, luksustason keittiösisustuksen mainostaminen "ihmisoikeutena" kuulostaa todella kornilta. Erilaisia luottotarjousmainoksia on myös paljon ikään kuin tarjoamaan rahat erilaisiin muiden mainosten välittämiin unelmiin. Pelkään, että ne tavoittavat kuitenkin pääasiassa henkilöitä, joilla on taipumus elää yli varojensa ottamalla kulutusluottoja enemmän kuin pystyy hoitamaan.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#3

Nyt täytyy olla varovainen. Muistelen, että mainontaan Suomessa käytetään rahaa yhtä paljon kuin maanpuolustukseen.

No joka tapauksessa kuka mainonnan maksaa ja kuka kysyy haluammeko maksaa?

(Yritän omassa rahankäytössä katsoa mistä tulee aloite ostaa jotakin.)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#5
Ostajat maksavat mainokset, sillä mainonnan menot katetaan kaikkien muiden menojen tapaan yrityksen myynnistä saamilla tuloilla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#3
Hyvätuloisille suunnataan luksus- ja muita hintavia tuotteita koskevia mainoksia. Niitä ei ole varattoman mukava kuunnella...

Mainos voi tosiaan houkutella ostamaan liian kalliita tuotteita tai ottamaan lainaa, jota ei pystytä maksamaan takaisin. Pikavippimainontaan onkin puututtu lainsäädännöllä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksityiset yritykset saavat päättää rahojensa käytöstä miten lystäävät. Tietysti niiden omistajat pyrkivät varmistumaan siitä, että kaikki menot tai investoinnit koituvat yrityksen kannattavuutta edistäviksi.

Eivät yritykset kiusallaan mainosta, vaan ne uskovat todellakin siihen, että mainonnan kautta saadaan menekkiä lisättyä siinä määrin, että mainosinvestointi on tuottoisaa. Menekin kasvu antaa puolestaan lisää hintakilpailukykyä, mikä on myös kuluttajan etu.

Oikeastaan tämä blogi on jälleen yksi samaisen liiketaloustieteen professorin blogimerkinnöistä, joiden sisältöä kummaksun ottaen huomioon hänen taustansa. Toki laskentatoimi edustaa aivan toista liiketaloustieteen haaraa kuin markkinointi, jota itse olen aikoinaan opiskellut pääaineenani.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#10
En tiedä kenelle on epäselvää, että yritykset saavat tehdä rahoilleen mitä lystäävät. Triviaalia, Dear Watson.

Eivät yritykset tietenkään kiusallaan mainosta, vaan uskovat niiden tehoon. Luulisin kuitenkin olevan yrityksille jopa hyödyksi saada vinkkiä siitä, että eräät mainokset voivat ärsyttävyydellään kääntyä antimainoksiksi. Tiedän kyllä senkin,että vastaus kritiikkiin on, että et kuulu kohderyhmään. Kaikkein älytttömimmät mainokset onkin suunnattu nuorisolle, joka on yleensä helposti johdateltavissa.

Mikä on sitten milloinkin kuluttajan etu, riippuu tilanteesta ja tapauksesta. Joka tapauksessa tosiasia on, että asiakas kustantaa mainonnan maksamissaan hinnoissa.

Voit aivan vapaasti kummeksua tätäkin blogiani. Otan kuitenkin jatkossakin vapauden kirjoittaa "taustastani" riippumatta niin kuin katson oikeaksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Joka tapauksessa tosiasia on, että asiakas kustantaa mainonnan maksamissaan hinnoissa."

Asiakas tietysti kustantaa kaiken muunkin kuin vain mainonnan. Mielestäni on turhaa ottaa mainintaa tikun nokkaan tuolla argumentilla, koska yritysten hinnoittelussa ei juuri koskaan oteta huomioon mainontaa erillisenä kustannuksena, joka lisättäisiin hintaan. Se on yksi osa kiinteitä kustannuksia tai sitten kampanjaluonteinen investointimeno.

Ei ole mitenkään lineaarinen seuraamus, että leikkaamalla pois mainoskustannukset myytävien tuotteiden hinta putoaisi vastaavasti. Yritys myy tuotteensa aina sillä hinnalla, mikä markkinoilla vallitsevan kilpailutilanteen ja oman menekinedistämisstrategian huomioiden on maksimaalisesti mahdollista. Joskus voidaan myydä myös tappiolla, jos sellainen on hyvä väliaikainen taktiikka.

Kasvanut menekki antaa tilaa hintakilpailulle, kuten jo aiemmin totesin, joten on aivan mahdollista, että hyvä mainonta myös alentaa tuotteiden hintoja. Vain sosialistisessa taloudessa voidaan tuotteet hinnoitella puhtaasti kustannusperusteisesti. Markkinataloudessa se tapahtuu markkinalähtöisesti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #14

"Asiakas tietysti kustantaa kaiken muunkin kuin vain mainonnan. Mielestäni on turhaa ottaa mainintaa tikun nokkaan tuolla argumentilla, koska yritysten hinnoittelussa ei juuri koskaan oteta huomioon mainontaa erillisenä kustannuksena, joka lisättäisiin hintaan."

Kyllä mainonta voidaan ottaa tikun nokkaan kuten muutkin menot sen mukaan mistä kulloinkin on puhe. Näin on tehty mm. poistojen ja vaikkapa edustusmenojen kohdalla. Viimeksimainittujen vähennyskelpoisuutta verotuksessa on rajoitettu monissa maissa, myös meillä.

Mainonnan menojen vähennyskelpoisuus verotuksessa merkitsee sitä, että valtio maksaa niistä osan. Ottaen huomioon mainonnan haittavaikutukset saattaisi olla hyvinkin perusteltua miettiä mainosmenojen verovähennyskelpoisuuden rajoittamista tietyn rajan ylittävältä osin.

Esimerkiksi tupakan ja alkoholin mainontaa on sellaisenaan rajoitettu. Vastaavasti yhteiskunnalla voisi olla intressiä puuttua muiltakin osin haitalliseen ja haitakkeiden mainontaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Jos mainonnan verovähennysoikeutta rajoitettaisiin, niin silloinhan hypoteesisi mukaisesti mainonta vaikuttaisi vielä enemmän tuotteiden hintoihin.

Tuskinpa firmat siksi mainostavat, että saavat syytää rahaa ulkopuoliselle taholle verovapaasti. Kyllä ne mieltävät sillä mainonnalla olevan poitiivista merkitystä firman tulokselle. Ja toisaalta mainonta sinällään on myös yksi merkittävä bisnes, työllistäjä ja veronmaksaja yhteiskunnassa. Lisäksi se luo tilauskantaa esimerkiksi paperin valmistajille.

80-luvulla mainostoimistojen varsinaisen buumin aikana tosin alettiin kiinnittää huomiota panos/tuotos -suhteen heikkouteen, kun mainiostoimistot äityivät "yliluoviksi" pyrkimyksissään löytää innovatiivisia kikkailuja mielikuvituksellisten mainosten aikaansaamiseksi. Työnimike "Ad Hoc" oli silloin kunniassaan. Joku realisti näki sitten, että eihän keisarilla olekaan vaatteita ja mainonta palasi perusjuurilleen, eli mainoskampanjat suunniteltiin taas asiakasyrityksen tarpeesta lähtien, ei osoittamaan pelkästään hullua luovuutta kilpaileville mainostoimistoille.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #22

Hinnat määräytyvät yleensä - kuten itsekin totesit - markkina- ja kilpailutilanteen mukaan. Pointtini on se, että jos mainosmenot eivät olisi vähennyskelpoisia, se oletettavasti karsisi mainosbudjetteja. Toivottavasti nimenomaan turhanpäiväisen mainonnan osalta. Mikä on sitten turhanpäiväistä? Esim. sellainen, josta on haittaa muodossa tai toisessa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Itse jätän mainosrahoitteiset radio- ja tv-kanavat mahdollisimman vähäiselle tai olemattomalle käytölle. Samoin liian päälletunkeviin mainoksiin tai mainostajiin voi suhtautua siten että jättää tietoisesti mainostavien yritysten tuotteet ja palvelut käyttämättä.
Jos esim linja-auto tai taksi törttöilee liikenteessä, kannattaa huomioida että tarroissa mainostavat yritykset edustavat myös tuota törttöilyä.

Jos haluaa tietoa ja hintoja tuotteista, niitä löytää myös ilman mainontaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#12
Tämä edustaa järkevää suhtautumista mainontaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Päätä päiväsi K-kahvilla."

"Älkää tappako vaimoanne pyykinpesulla, antakaa UPOn tehdä se puolestanne!"

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Moskwich - levinnein auto maanteillämme!"
Konelan mainos 60-luvun alussa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pirkka kahvi costaa ricasta mutte K-kahvista en ole kuullutkaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#15
"Matkalla maistuu huonompikin ruoka (Matkaravinto)". Teekkarien vapppujulkaisun mainos vuosikymmenien takaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mainostajat hyppisivät innosta jos kehitettäisiin implanttisiru joka syöttäisi mainoksia intternetistä suoraan aivoihin niin että ne heujastuvat jatkuvasti näkökenttään ihmistenkin nukkuessa. Kun mainokset on tapetilla tai siis iholla eli aivoissa, ihmiset eivät voi välttää mainontaa mitenkään muuten kuin vahingoittamalla aivojaan. Eli tarkemmin kun miettii ajatus ei ole kovin hyvä ja herättää varmasti vastustusta. Hyvä siis että sain sen nyt.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

USA:ssa kokeiltiin joskus muutaman sekunnin murto-osan mittaisia mainoksia, jotka oli sijoitettu elokuvan lomaan. Vaikka ihminen ei tiedostnut niitä, havaittiin, että ne menivät kuitenkin tajuntaan ja saattoivat vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tuosta aiheesta et kriittistä keskustelua saa aikaiseksi. Ihmisten mielet pitää myydä yrityksille sanoisi Kuikka ja ihmisten pitää vielä jopa maksaa siitä itse.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #24

Alennut laittamaan sanoja suuhuni. Spekuleeraamasi toteamus ei mitenkään olisi tullut tuossa muodossa minun kynästäni, joten puhut muunnettua totuutta. Ja mitä siihen maksamiseen tulee, niin yritykset itse maksavat ne mainokset. Leffalipun hintaan ne vaikuttavat päinvastoin alentavasti.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #26

#26 .
>.yritykset itse maksavat ne mainokset...

ooo

Kenen rahoilla ----- kuluttajan

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #27

Raha kiertää yhteiskunnassa. Ei niitä kuluttajan rahoilla makseta tai sitten voi sanoa, että kuluttaja maksaa ne työnantajansa rahoilla. Kyllä ne maksetaan yrityksen omalla rahalla.

Ja tässä nimenomaisessa esimerkissä kyse oli elokuvan lomaan sijoitetusta mainoksesta, jolloin se primäärikuluttaja on elokuvan katsoja, jonka nautintoa mainostaja päinvastoin sponsoroi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #27

Kaikki Euroopassa liikkuvat eurot ovat Euroopan keskuspankin rahoja ja yksityisomaisuuttaa, ne on vain lainassa valtioilla, yrityksillä ja kuluttajilla ja jossain vaiheessa laina pitää maksaa takaisin korkojen kera. Euro ei myöskään ole kultakannassa vaan kaikki kulta on myyty puoli-ilmaisiksi Yhdysvaltoihin jossa ne suljettuna yhteen ja samaan holviin. Euron arvo perustuu siihen paljonko niille on laskettu hypoteettista arvoa jonka me hyväähyvyyttämme sinisilmäisnä uskoen nielemme ja siihen paljonko rahaa eli lainaa on liikenteessä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #26

Juurihan pääsit sanomasta,että asiakkaat maksavat kaiken.

Kerro toki mitä mieltä olet tuosta alitajuntaan vaikuttamisesta mainostamisessa,niin nähdään oliko spekulaationi oikeassa ja oliko se muunneltua totuutta.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Ranskan YLE:n toimitus jäi kiinni vaalivilpistä: Mitterandista (kommunisti) kymmenkunta rasterihahmoa jossakin primetime ohjelman liitteenä. Ei riittänyt anteeksioyyntö vekkuleille (Lindman et company) vaan viikate kävi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Haluaisin näkökantaani selventääkseni vielä kysyä kaikilta "valveutuneilta" mainoskieltoapostoleilta, että kuinka paljon teistä kukaan on maksanut kirjottamisesta tälle blogialustalle, jonka mainostajat kustantavat?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei ole myöskään kirjoituspalkkioita saatu. Blogipalstan mainosarvo olisi nolla ilman kirjoittajien panosta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Yritän usein nojata hieman siihen suuntaan, että vältän niiden tuotteiden ostamista, joiden mainoksiin joudun usein törmäämään. Toisaalta en voi välttää sitä, että muistini sopukoista voi löytyä tuotteen A kohdalla assosiaatio kauniisiin menestyviin ihmisiin, mukavaan ympäristöön ja kauniiseen musiikkiin juuri silloin, kun joudun kaupassa valitsemaan, ostanko tuotteen A vai B.

Some-maailmassa olen odotellut, että vapaan koodin tienoilta pullahtaisi esiin joku uusi alusta, joka ei tyrkyttäisi minulle mainoksia, vaan vain sitä somea itseään. Valitettavasti kehitys näyttää usein menevän siihen suuntaan, että mainokset lisääntyvät käyttämissäni palveluissa. Mutta uusien alustojen mahdollistamat hypyt vastakkaiseen suuntaan ovat siis myös mahdollisia.

Käytän joitain perinteisiä protokollia sähköposteissa (POP, IMAP, SMTP), ja seuraan joitain asioita syötteiden kautta (RSS). Näin saan sisällön itselleni ilman mainoksia. Myös muu informaatiotulva voi olla kiusallsta, vaikka ei olisikaan mainoksia. Opin hiljattain lukemaan ylen uutisia heidän varakoneeltaan (http://vara.yle.fi), jolta tiedon saa normaalia yksinkertaisemmin pakattuna.

En ajattele niin, että yhteiskunnan tavoite olisi maksimoida kulutus, joten minulle sopisi hyvin mainostulvan vähentäminen. Ei yhteiskunnan tarvitse ohjata ihmisiä kuluttamaan enemmän. Kyllä ihmisillä on kulutustarpeita luonnostaankin ihan riittävästi. Siksi vaikkapa katumainonnasta voisi paljolti luopua. Olisi ihan mukava elää vaihteeksi ympäristössä, jossa voisi ihailla arkkitehtuuria ja ihmisiä mainosten sijaan.

Vaaleissakin ehdokkaat voisi hyvin esitellä halvallakin, vaikkapa valtion tarjoamalla verkkosivustolla. Rahaa säästyisi paljon, ja kaikki ehdokkaat olisivat samalla tasolla mainonnassa, eikä vaalikassan suuruudella olisi niin suurta merkitystä kuin nykyään.

Yhteiskunta voisi hyvin siirtyä aikaan, jossa ihmisiä suojellaan sopivan tasoisin säädöksiin metelin, rikosten, tulipalojen ja fyysisten saasteiden lisäksi myös liialliselta mainossaasteelta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#35
Huomion arvoisia ajatuksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset