Lokari

Talousnobelistimme näkemys finanssikriisin syistä

Nyt kun professori Bengt Holmströmin taloustieteen Nobelia on ansaitusti juhlittu muutama päivä, lienee lupa ottaa esille hieman kriittisessä sävyssä professorin näkemys talouskriisin syistä. Päätoimittaja Markku Huusko jo kysyi blogissaan (10.10.),  mokasiko talousnobelisti pahasti, kun tämä toimi Nokian hallituksessa ennen yhtiön jyrkkää alamäkeä.

Ja tänään toimittaja Hannu Miettunen kyselee Turun Sanomissa otsikolla Hetkinen, Hra Holmström taloustieteeltä näyttöjä siitä, että 'taloudeksi kutsumaamme massapsykologinen kaaos on ylipäänsä analysoitavissa saati hallittavissa' sekä siitä, että taloustieteilijöillä on vilpitön intressi edistää yleistä hyvää.

Samassa hengessä siteeraan alla osaa  kirjoituksestani Systeemit sairastavat vuodelta 2009. Siinä pureskelin Holmströmin näkemystä, jonka mukaan talouskriisin keskeinen syy oli "systeemin sairaus", siis rakenteelliset seikat. Professori jätti kokonaan mainitsematta itse päättäjien, finanssipankkiirien osuuden. Jokainen voi itse tykönänsä miettiä kriisin syitä, joita oli varmasti vielä muitakin. Moni asiantuntija on sitä mieltä, että mitään ei opittu, ja uusi kriisi kolkuttaa jo ovella.

" --- Suomalainen ekonomisti Bengt Holmström, jolla on professorinvirka yhdysvaltalaisessa yliopistossa, on julkisuudessa leimannut talouskriisin ”systeemin sairaudeksi”. Kannanotto sisältää ajatuksen, että syyllisiä kriisiin eivät olleet esimerkiksi investointipankkien johtajat, vaikka nämä jättibonusten voimalla kehittivät ja markkinoivat myöhemmin arvottomiksi osoittautuneita ”roskalainapapereita”, jotka horjuttivat ja jopa kaatoivat pankkeja.

Syyllisiksi ei myöskään katsota näiden papereiden luokittajia, jotka vakuuttivat ostajille niiden olevan täysin turvallisia. Ekonomistit ovat myös hyvin haluttomia finanssimarkkinoiden valvonnan lisäämiseen. He katsovat kasvottomien markkinoiden korjaavan itse tällaiset ”häiriöt” – jotka saivat globaalin talouden romahduksen partaalle.

On hieman vaikea ymmärtää, miksi ekonomistit haluavat kaikessa rauhassa tutkia, mikä aiheutti ”systeemiriskin” – ja samalla sivuuttavat aivan ilmeiset kriisin mikrotasoiset syyt sekä syylliset. Ehkä tottuminen makronäkökulmaan kutistaa mikronäkökulman ihmisineen muurahaisen kokoiseksi?

Syynä tähän voi olla myös se, että ekonomistien suosimat teoriat ja mallit ovat tavallaan osasyyllisiä finanssikriisiin. Niiden opastuksellahan on rakenneltu muun muassa roskalainainstrumentteja – samoin kuin monimutkaisia palkitsemisjärjestelmiä, jotka tuottivat suunnattomia bonuksia eräille ja suuria vahinkoja kansantalouksille.

Systeemiin liittyvät ja henkilötason syyt eivät ole toisiaan poissulkevia. Kumpikin on vaikuttanut näiden kriisien syntymiseen ja laajuuteen – ja siksi kumpaankin on puututtava. Kun syyllisyyttä havaitaan, ei pidä kaihtaa syyllistämästä vastuussa olleita yksilöitäkään. Muuten sairaudet eivät parane."

(Systeemit sairastavat, Turun Sanomat, Kirjoittajavieras-palsta 1.10.2009).

Tutkijakin on tietenkin ihminen, jolla on omat tavoitteensa ja intressinsä, jotka heijastuvat hänen tutkimusasetelmiinsa ja johtopäätöksiinsä. Nobel-palkintokaan ei muuta tätä tosiasiaa. Holmström on epäilemättä ansainnut palkintonsa – hän on varmasti toiminut etevästi tieteenalansa ja menetelmiensä rajaamissa puitteissa. Meidän maallikoiden ei vain pidä odottaa, että tutkijalla on pätevät ja puolueettomat reseptit maamme päiväkohtaisiin talousongelmiin.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kriisit ovat aina ihmisten tekemiä.Luonnon katastrofeja lukuunottamatta. Mutta mistä löydetään neutraalit ja puolueettomat tutkijat tutkimaan , mitä toiset tutkivat. "Arvostetut" tutkijat ovat subjektiivisten intressiensä ja hyötymotiiviensa sekä opportunististen tavoitteidensa innoittamina ja taustasponsoreidensa palkkamina tutkineet ja "tieteelliseksi totuudeksi" kanonisoineet ajan valtiaita ja ajan (kyseenalaisiakin) arvoja nyörillistääkseen ja omaa tutkija-asemaansa pönkittääkseen? Ollakseen ns. hyväksytty,hyvä tutkija.

Nimittäisin tällaista poliittisesti ja taloudellisesti machiallistiseksi, opportunistis-utilitaristiseksi tutkimusotteeksi. Aito neutraalitutkimus tuo pöydälle kaikki oleelliset ja vaikuttavat piiloseikat A:sta Ö:hön päättäjien nähtäväksi kielteisine ja myönteisine puolineen etuineen ja haittoineen eikä pelkästään tilaajan (valta-)intressejä pönkittämällä. Tabut ja aratkin (luuranko-)asiat päivän valoon saattaen. Mitään salaamatta.

MUTTA totuuden puhujalle ei liene yösijaa tutkijoidenkaan arvostamisessa. He ovat status quolle vaarallisia henkilöitä "möläytyksineen" paljastaessaan, ettei "keisarilla olekaan vaatteita".

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Juuri näin minäkin näen tilanteen.

Jukka Laine

Sosiaalinen markkinatalous on tullut tiensä päähän, kun väestö eläköityy ja eläkkeisiin ei enää säästetä, vaan niitä maksetaan. Ei tarvitse olla nobelisti, että ymmärtää miksi on miten on Suomessakin. Riittää kun silmäilee talouslehteä joskus. Ongelmat ovat rakenteellisia. Yhdysvalloissakin kasvun eväitä ei ole enää. Vesisärötys on saattohoitoa. Edessä on murros, mutta mihin.

Suomessa ajateltiin että kun Lilius vaihdetaan toiseen samoilla eduilla varustettuun johtajaan ongelmat ratkeavat. Tai Nordean johtajien palkkiot ovat systeemin syöpä. Vaaleissa kun pärjää näillä niin mitä se kertoo äänestäjästä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jukka Laine

Vesisärötys eli fracking ei ole saattohoitoa. Liuseöljytuotanto on mullistaneet öljyn maailmanmarkkinat täydellisesti.

Vuonna 2000 liuskeöljyn tuotanto oli USA:ssa oli alle 2 % maan öljyntuotannosta. Tänä vuonna, öljyn halvasta hinnasta huolimatta, luskeöljyntuotanto vastaa 50 % USA:n öljyntuotannosta.

Osoituksena huikeasta kehityksestä ovat tuotantoyksiköiden luvut. Vuonna 2000 fracking asemia oli 23 000. Nyt niitä on 300 000 jotka tuottavat 4,3 milj. barrelia päivässä. USA öljyntuotanto kasvu ja teknologian kehittyminen sai öljyn maailmanmarkkinahinnan putoamaan vuonna 2014 n. 75 %.

Days of $100 oil gone for now thanks to fracking

OPEC maat ja Venäjä pitivät amerikan frackkäystä lieveilmiönä josta pääsisi eroon dumppaamalla öljyn hintaa. Ei onnistunut. Kaivoja on toki suljettu kustannusten takia, mutta jo $40 öljyn hinnalla kaivoja on nostettu tuotantoon.

USA:n vesisärötysteknologian kehitys tulee pitämään öljyn hinnan pysyvästi alhaalla. Yhdysvaltojen liuskeöljyvarannot ovat suuremmat kuin Saudi Arabian öljyvarannot.

Öljyn matala hinta on Suomen taloudelle ja suomalaisille kuluttajille erinomainen asia. Suomi on öljyn hinnan halpenemisen myötä säästänyt jo parin vuoden aikana 4 miljardia €.

Jukka Laine

Vesisärötys eli kemikaalien pumppaaminen maahan aiheuttaa ympäristökatastrofin ja on väliaikaista ja lasku on hyötyjä isompi. USA:sta on tullut maailman suurin öljyntuottaja ja silti heidän talouskasvu on lähellä nollaa. Kiinassa olisi suuremmat öljyvarannot vesisärötyksellä, mutta he eivät ole moiseen lyhytnäköiseen hullutukseen lähteneet.

Tässä on tulevaisuuden teknologia. Saksa aikoo esimerkiksi kieltää bensa-ja dieselkäyttöiset autot ja Toyota esittelee kokonaisen päästöttömän vetykaupungin 2020-vuonna.

http://finance.yahoo.com/news/nel-asa-awarded-cont...

Käyttäjän AskoGabrielTuurna kuva
Asko Tuurna

Viime vuosina frakkaus vähenentynyt, koska saudit ovat juuri frakkauksen vähentämiseksi romahduttaeet raakaöljyn hinnan. Frakkausta tehtiin USA:ssa erittäin kannattavasti ja tuotanto vaan kasvoi, kun öljyn hinnat olivat satasen kieppeilä per barreli. Nythän suuri(n?) osa frakkauksesta on kannattamatonta, mikä saudien päämääränä olikin.

Yksittäisen ”lähteen” tuotantoon ottaminen on satojen tuhansien taalojen suuruusluokkaa The Economistin mukaan. Jos öljyn hinta alkaa tas nousemaan, lisääntyy frakkaus hyvinkin vikkelästi.

Jukka Laine

Mietitään hetki isoa kuvaa. Miten käy maailmalle ja sen tasapainolle, joka perustuu öljyyn, uudet teknologiat yleistyvät nopeasti ensi vuosikymmenellä. Ei nyt ajatella Suomen roskien polttoa ja biodieseliä vaan suuria öljymaita, kuten USA, Venäjä ja saudeja.

Öljykeskeisestä järjestelmästä siirtyminen uusiin teknologioihin tulee muuttamaan myös voimasuhteita maailmassa ja järkyttää turvallisuuspoliittista tasapainoa. EU aikoo satsata 650 miljoonaa euroa vetyasemien verkostoon, mikä on pieni raha kun ajattelee että Mercedes on käyttänyt lähes 3 miljardia vetyautojen suunnitteluun.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#3-7
Miten veisärötys ja öljyn pumppaaminen liittynevät blogin teemaan?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Pekka Pihlanto

Tämä ns. öljyteollisuuden uudet hankkeet eli vesisärötyksen teknologiaan suhtautuminen aiheutti Holmströmin tutkima epäsymmetrisen informaation perusteella öljyn hinnan rajun pudotuksen.

OPEC maat arvioivat, että laskemalla öljyn maailmanmarkkinahintaa, amerikkalainen vesisärötys saataisiin kannattamattomaksi ja se saisi aikaan tuhansien yritysten konkurssiaallon Pohjois Amerikassa.

Huonon informaation ja vesisärötyksen teknologian nopean kehityksen (edullisimmat tuotantokustannukset) seurauksena perinteiset ölyntuottajamaat lisäsivät tuotantoaan ja hinta laski edelleen.

Öljyntuottajamaiden olisi peliteorian mukaan suhtautua vesisärötykseen yhtenä varteenotettavana öljyn tuotantomuotona ja antaneet öljyn hinnan muodostua kysynnän mukaan.

Öljyntuottajamailla ja järjestön ulkopuolisilla mailla näyttää nyt olevan ongelma moraalikadon kanssa. Tuottajamaat pohtivat juhlapuheissaan syvällisesti ratkaisua öljyn hinnan hilaamiseksi ylöspäin. Samalla kuitenkin jokainen maa pyrkii ajamaan omaa etuaan yrittämällä löytää ratkaisua joiden vuoksi heidän ei tarvitsisi osallistua oman maansa tuotannon jäädyttämiseen tai leikkauksiin.

Bengt Holmström on nähnyt väitöskirjassaan lähes kaikilla talouden sektoreilla tämänkaltaisen moraalin vaaran joka johtaa tavoitteiden epäonnistumiseen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

OK. Yleensä finanssikriisistä on puhuttu nimenomaan finanssisektorin epäterveistä ilmiöistä johtuvana tapahtumasarjana. Esimerkiksi sanotaan, että se paljolti aiheutui USA:n sosiaalisin perustein maksukyvyttömillle asiakkaille jaetuista asuntolainoista, joita käärittiin sittemmin roskalainoiksi osoittautuneiksi "arvo"papereiksi. Luonnollisesti nämä ilmiöt heijastuivat myös reaalitalouden eri sektoreille.

"Bengt Holmström on nähnyt väitöskirjassaan lähes kaikilla talouden sektoreilla tämänkaltaisen moraalin vaaran joka johtaa tavoitteiden epäonnistumiseen."

Tällainen päätelmä voidaan tehdä myös pelkän ihmisluontoa koskevan kokemuksen pohjalta. Jokainen yksilö, valtio ja muuu organisaatio ajaa lähinnä omaa etuaan. Varsin usein myös moraalisesti arveluttavin keinoin.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Hyvä kysymys.
Holmströmkin taitaa olla systeemin miehiä. Katsokaapa eilistä kauppalehden kuvagalleriaa häntä hehkuttaneista talousvaikuttajista. Tosin Nalle puuttui.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ilman muuta Holmström on itsekin systeemissä korviaan myöden. - Jokainen alan toimija yrittää nyt saada itselleenkin jotakin glooriaa Holmströmin menestyksestä.

Jukka Laine

Se (vesisärötys) on seurausta finanssikriisin syistä, joka on seurausta talouden epäterveistä rakenteista ja kyvyttömyydestä uudistua?

Öljyn merkitys taloudelle kuvastaa kuten finanssikriisikin, Yhdysvaltojen talouden ongelmia ja laajemminkin?

Öljymaat eivät kykene uudistamaan rakenteitaan ja uudet teknologiat tekevät esimerkiksi Euroopan riippumattomaksi öljystä reilun vuosikymmenen aikavälillä, mikä lisää finanssikriisin riskejä muualla?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tärkeämpää olisi kysellä pitäiskö säästö ja antolainaustoiminta pankeissa eriyttää sijoituksilla pelaamisesta. Nyt pankkien pelastamista perustellaan koko pankkitoiminnan kaatumisella. Nyt olisi taas tarvetta Glass–Steagall-laille.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Tärkeämpää olisi kysellä pitäiskö säästö ja antolainaustoiminta pankeissa eriyttää sijoituksilla pelaamisesta."

Näin pitäisi mielestäni tehdä. Näin pelaamisyksikön tappiot eivät söisi tämän toisen sektorin voittoja - ja jos pelitouhu olisi erillisessä yhtiössä, se voisi mennä koonkurssiin kaatamattta koko pankkia.

Jyrki Paldán

Hyvä kirjoitus.

Monella tuntuu tosiaan unohtuvan että taloustieteen Nobel tulee ansiotuneesta tieteellisestä työstä taloustieteen saralla, eikä se tarkoita että palkittu ymmärtäisi taloudesta kaiken, tai edes tietäisi lääkkeitä milloinkin käsillä olevaan kriisiin. Ansiotunut tieteellinen työ vaatii lähes poikkeuksetta tiukasti rajatun tutkimuskysymyksen. Esimerkiksi Nobel-palkituilla herroilla Stiglitz, Samuelsson, Buchanan, Hayek, Friedman ja Krugman voisi olla hyvinkin erilaisia ja keskenään todella ristiriitaisia ehdotuksia lääkityksestä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Monella tuntuu tosiaan unohtuvan että taloustieteen Nobel tulee ansiotuneesta tieteellisestä työstä taloustieteen saralla, eikä se tarkoita että palkittu ymmärtäisi taloudesta kaiken, tai edes tietäisi lääkkeitä milloinkin käsillä olevaan kriisiin."

Näin on. Teoreettisten mallien maailma ei vastaa läheskään tosimaailmaa. Mallleilla askarreltaessa voi parhaimmillaan oppia yhtä ja toista tosimaailmastakin, mutta malli ja todellisuus ovat kuitenkin aivan eri asioita. Esimerkiksi talouspolitiikan kiemuroita ja ihmisten oikullisuuutta on vaikea sijoittaa malleihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset