Lokari

Eduskunta luovuttanut vallan järjestöille?

Suomen yrittäjien entinen puheenjohtaja Jussi Järventaus  katsoo, että poliitikot eivät kanna vastuutaan ja eduskunta on luovuttanut vallan järjestöille (HS 9.10.). Poliitikot menevät hänen mukaansa työmarkkinajärjestöjen selän taakse piiloon. Eduskunnalla on vastuu lainsäädännöstä, eikä ole perustuslain hengen mukaista antaa sitä pois. Pitäisi siirtyä järjestövallasta kansanvaltaan, Järventaus hehkuttaa.

Kieltämättä ammattiyhdistyksillä on viimeinen sana työelämää koskevissa päätöksissä – siitä ei päästä mihinkään. Mutta kerrankin on syytä puolustaa poliitikkoja ja hallitusta: mitä he voivat asialle? He eivät ole luovuttaneet valtaa ammattiyhdistysliikkeelle, vaan ammattiyhdistysliike on saanut tai ottanut pitkäaikaisen kehityksen tuloksena tämän valta-asemansa, joka nojaa lakko-oikeuteen.

Kuten nykyinenkin hallitus on saanut jo karvaasti kokea, työelämää koskevia lakeja ei niin vain ajeta läpi, sillä ammattialat uhkaavat heti lakolla. Tiettyjen avainalojen lakko saisi Suomen nyt erityisen horjuvan talouden romahduskuntoon sulkemalla ilma- ja meriliikenteen, jolloin vienti ja tuonti lopahtaisivat. Tällaista uhkakuvaa mikään hallitus ei pysty uhmaamaan. Viisas väistyy, ettei tarvitse itkeä ja väistyä.

On vaikea kuvitella, miten tällainen asetelma voitaisiin muuttaa. Jos lakko-oikeutta pyrittäisiin hiukankin rajoittamaan, vasemmistopuolueet nousisivat heti takajaloilleen. Ja ennen  kaikkea ammattiyhdistysliike uhkaisi panna maa polvilleen täsmälakoilla.

Kysymyksessä on ilmiselvä pattitilanne: mikään nappula ei tällä työmarkkinapoliittisella pelilaudalla liiku. Lieneekö Jussi Järventauksella jokin keino takataskussaan?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

''Eduskunta luovuttanut vallan järjestöille?''

Ei nyt sentään. Järjöstöt ovat ottaneet vallan itselleen. Tuskin sitä annettiin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miten järjestö voi ottaa vallan? Nytkin hallitus on itse mennyt kysymään järjestöiltä ratkaisuita. Onko se mielestäsi väärä tapa johtaa?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näinhän minä juuri kirjoitin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Puolueet ovat yhdistyksiä ja ne käyttävät valtaa maassamme.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Suomessa on palkansaajia yli 2 miljoonaa ja he elättävät valtaosan Suomen 2,5:stä miljoonasta ruokakunnasta. On siis aivan kohtuullista, että heillä ja heidän järjestöillään on valtaa päättää omista asioistaan ja poliitikkojen on demokratian nimissä tämä hyväksyttävä. Voidaan paremminkin kysyä, miksi poliittisille puolueille on annettu näin paljon valtaa ja se on vielä viime vuosina kasvanut.

Pekka Iiskonmaki

''Suomessa on palkansaajia yli 2 miljoonaa''

Kolmannes niistä ei maksa veroa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Eduskunta ja hallitus ovat demokratiassa ne elimet, joiden pitäisi päättää maan asioista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Parempi varmaa,jos menisi yrittäjäjärjestön taakse.

Jussi on kyllä melko vallanhaluinen,kun häntä aikansa on tässä kuunnellut.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Lakko-oikeus on hyvä asia, mutta se on kai tarkoitettu käytettäväksi työnantajaa vastaan viimeisenä neuvotteluaseena. Hallitusta ja valtiota vastaan lakkoileminen on eri asia. Suomen eduskunnasta ja välillisesti hallituksesta ja sen politiikasta tulisi päättää demokraattisesti vaaleissa. Ei sekään olisi kivaa, jos joku monikansallinen yritys yrittäisi pakottaa hallituksen ja eduskunnan muuttamaan lakeja haluamaansa suuntaan vaikkapa uhkaamalla sulkea satamat tai lainahanat, tai viemällä työpaikat pois. Edetään siis mieluiten demokraattisen prosessin kautta.

Nykyinen hallituksen työn tuloksena syntynyt "uusi malli" on esitetty mallina, jota Suomi tullee tulevaisuudessa käyttämään. Tämä kuulostaa mahdottomalta ajatukselta siksi, että toimintatapa näyttää olevan kukkausien kädenvääntö hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä siitä, mitkä ratkaisut kelpaavat ja mitkä eivät kelpaa työmarkkinajärjestöille. Näin huonosti toimiva järjestelmä ei voi olle "Suomen malli".

Jos ajatellaan, että puhutaan entistä devalvaatiota vastaavista hallituksen suhdannepoliittisista päätöksistä, työmarkkinajärjestöt olisivat tässä uudessa mallissa saaneet veto-oikeuden hallituksen päätöksiin (jota niillä ei ole aiemmin ollut). Ongelma tulee kai siitä, että suhdannepoliittiset päätökset ja työmarkkinoita koskevat päätökset ovat menneet sekaisin / yhteen pakettiin (euron ja sen kiinteyden vuoksi).

Työmarkkina-asiat kuuluvat työmarkkinajärjestöille, mutta suhdannepolitiikka hallitukselle. Hallitusten pitää kehittää Suomelle jokin parempi malli kuin tässä sählingissä syntynyt kaikkia osapuolia hämmentävä kädenvääntö. Hallitus ja eduskunta ovat luovuttaneet liikaa valtaa työmarkkinajärjestöille. Ja toisaalta työmarkkinajärjestöt ovat kai samalla joutuneet turhaan luovuttamaan osia vallastaan hallitukselle, sillä nyt hallitus vaatii niiltä yhtä ja toista sopeutumista siksi, että kallitus saisi velvoitteensa hoidettua. Parempi olisi erottaa nuo vastuualueet (valtion talous ja suhdanteet vs. työmarkkinaosapuolten palkka- ja työehtoratkaisut) toisistaan - jotenkin samaan tyyliin kuin ne olivat erillään markka-aikana.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ongelma on se, että tämä järjestelmä luotiin oman valuutan aikoina, jolloin devalvaatioilla voitiin hoitaa kilpailukykyongelma. Nyt täytyy neuvotella sisäisestä devalvaatiosta lakkoaseen omaavan ammattiyhdistyspuolen kanssa.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Nimenomaan luovuttanut, ei sitä kukaan ole kaapannut.

Suomessa suurinta päätäntävaltaa pitäisi käyttää hallituksen, mutta kun aina pelottaa ne gallupit ja vaalit, niin pitää koittaa olla kaikille mieliksi.

Tämän takia Suomi junnaa paikoillaan vuodesta toiseen, kun aina tehdään kompromissia kompromissin perään, lopulta käteen ei jää kuin tyhjää täynnä oleva paperi.

Kuka kuolisi tai menettäisi omaisuutensa, jos kerrankin hallitus tekisi mielestään oikeat, mutta kovat päätökset, mitä siitä seuraisi?

Pahimmillaan tulisi ehkä iso lakkoaalto, ja jos hallitus ei sitä kestäisi, hallitus eroaisi ja tulisi uudet vaalit ja uudet yrittäjät, kukaan ei kuolisi ja asiat menisivät tavalla tai toisella eteenpäin.

Nyt elämme näennäisdemokratiassa, jossa hallitus istuu täyden ajan, vaikka toimintakykyä ei ole, ja kärsijöinä ovat Suomi ja Suomalaiset.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Suomen talous ei kestäisi isoa lakkoaaltoa, eikä uusi hallitus olisi yhtäään viisaampi tai voimakkaampi kuin entinenkään.

Pekka Iiskonmaki

#11
Suomi hakee vauhdin pohjalta. Lakoilla tai ilman.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Helpoin ratkaisu taitaa sittenkin olla rahapolitiikan ottaminen omaan hallintaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Niin, hallitus voisi silloin devalvoida ja saada kilpailukykyä kohennetuksi kysymättä ammattijärjestöiltä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset