Lokari

Saksan Pankki: Päättäjät vastuuseen

Deutsche Bank on vaikeuksissa ja sen pelätään romahtavan. Rysäys olisi asiantuntijoiden mukaan suurempi kuin Lehman Brothersin, jonka kaatuminen horjutti vakavasti finanssimaailmaa.

Miten tähän on taas tultu? Varsinkin kun saksalaiset ovat tunnetusti tarkkoja rahojensa kanssa. Itse finanssijärjestelmä luo mahdollisuudet ja houkutuksen suurten riskikeskittymien luomiseen sallimalla kaupankäynnin erittäin riskipitoisilla finanssituotteilla, joita voi monessa tapauksessa kuvata – ainakin jälkikäteen – roskapapereiksi. Alan asiantuntijat, muun muassa Amerikan professori Bengt Holmström, ovat puhuneet järjestelmäriskistä. Tämän lisäksi on kysymys myös pankinjohtajariskistä.

Pyörittäväthän pankinjohtajat ja muut finanssimaailman päätöksentekijät itse järjestelmää. Anteliaat palkitsemisjärjestelmät houkuttelevat heitä ottamaan pankin piikkiin ylisuuria riskejä, koska he ovat ainakin tähän asti tapahtuneissa kriiseissä saaneet pitää bonuksensa. Pankki saa siis mennä kumoon riskinoton seurauksena, mutta sotkun aiheuttajien omat palkkiorahat ovat turvassa.

Nyt pitäisikin opetukseksi ja vastaisen varalle asettaa kaikkialla pankinjohtajat vastuuseen päätöksistään. Riskipommin rakentaneiden päättäjien bonukset olisi syyllisyyden toteamisen jälkeen perittävä takaisin ja mahdollisesti myös vahingonkorvauskanteet nostettava vahinkoja aiheuttaneita vastaan.

Tällainen ehto olisi liitettävä palkitsemissopimuksiin, että jokainen päättäjä tietäisi vastuunsa. Olisi myös tarkasteltava kriittisellä silmällä luottoluokittajia sen varalta, että he olisivat luokittaneet vastoin parempaa tietoaan roskapapereita turvallisiksi sijoituskohteiksi.

Vastuun perääminen päättäjiltä on tietenkin ennenkuulumatonta finanssimaailmassa, mutta se merkitsisi välttämätöntä suursiivousta tässä pesässä, joka voi tunnetusti saada aikaan maailmanlaajuisen finanssikriisin, josta seuraa suunnattomia tappioita syyttömille osapuolille – muun muassa veronmaksajille.

Toinen asia on, miten tämä uudistus saataisiin toteutetuksi. Vaikka EU saisi aikaan asiaa koskevan direktiivin, Yhdysvallat ja muu maailma jatkaisivat todennäköisesti entiseen malliin. Globaali finanssimaailma on jo niin vahva linnoitus, että sen sääntely-yrityksissä valtiot ja valtioliitotkin jäävät toiseksi. Jotakin olisi kuitenkin tehtävä. Olisiko epärealistista toivoa alan sisäistä ryhtiliikettä aloittamaan uudistuksia?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Jukka Laine

BRICS maat rakentavat finanssijärjestelmästä moninapaisempaa. Vuoden 2008 subprime-kriisin jälkeen todettiin ettei nykyisenkaltainen järjestelmä ole hyväksi maailman kehitykselle. Vaikka kriisi todettiin USA:n syyksi, niin Euroopassa havaittiin monta heikkoa pankkia. Ja nykyinen nollakorko ja velkojen osto-ohjelma peittävät taakseen pankkimaailman ongelmat.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/10/05/ei-v...

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/07/16/...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset tiedoista. Jotakin on siis yritetty tehdä. Mutta ei näissä artikkeleissa syitä ja parannuskeinoja etsittäessä mennä pankinjohtajatasolle. Palkitsemisjärjestelmät sentään kerran mainitaan.

Käyttäjän ArtoYlisaukko-oja kuva
Arto Ylisaukko-oja

"Brasiliassa pankin ylin johto, pankin hallituksen jäsenet ja jopa suuret osakkeenomistajat voivat joutua vastaamaan pankkinsa tappioista jopa koko omaisuudellaan."

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/04/11/ta...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tosiaan, siellä on asiaan tartuttu jo kuusi vuotta sitten:

"Jos brasilialainen pankki kaatuu viranomaisten syliin, voivat maan pankkivalvojat saman tien jäädyttää pankin toiminnasta vastanneiden henkilöiden yksityisen varallisuuden.
Jos pankin tappioita olisi lopulta paikattava julkisilla varoilla eli veronmaksajien kustannuksella, käyttävät pankkivalvojat tappioiden tilkkeeksi ensin pankin toiminnasta vastanneiden johtajien omaisuuden jopa kokonaisuudessaan asuntoja, autoja ja koko henkilökohtaista sijoitusvarallisuutta myöten."

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Arto Ylisaukko-oja

Esimerkkejä BRICS maiden "uudesta järjestyksestä".

Kiinalla oli velkaa maaliskuun lopussa yli 22 biljoonaa euroa. Se on 237 prosenttia maan bruttokansantuotteeseen verrattuna. Kiinan keskuspankki pitää kiinalaisia pankkeja pystyssä.

http://www.hs.fi/talous/a1461552483005

Kiinan hallitus on ryhtynyt mittaviin toimiin roskalainojen painaman pankkisektorinsa tervehdyttämisessä. Asiantuntijat näkevät pelastusohjelmassa pahoja puutteita.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2016/05/22/ki...

Venäjän valtio-omisteinen kehityspankki Vneshekonombank VEB on joutunut kierteeseen, jota sen on vaikea oikaista.

http://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/venajan-yk...

Etelä-Afrikka on vaarassa luisua taantumaan hyödykkeiden hintojen laskun, Kiinan heikentymisen ja maan heikon talouskasvun vuoksi. Maailmanpankki on laskenut maan talouden kasvuennusteen vain 0,8 prosenttiin kuluvan vuoden osalta.

“Kasvun heikentyminen vuosina 2016 ja 2017 tulee vähentämään investointeja, myös infrastruktuuriin ja inhimilliseen pääomaan, mikä puolestan heikentää pitkän aikavälin kasvuodotuksia"

Brasilian me jo tiedämmekin.

Brics maiden taloudet eivät ole missään mielessä maailman taloudessa immuuneja. Kaiken lisäksi ne ovat kehittyviä valtioita joten niiden riski joutua tosi vaikeaan tilanteeseen on suuri.

Käyttäjän TimoOrava kuva
Timo Orava

Jos olen asian oikein ymmärtänyt, niin Kiina pitää myös USA:n valtiontaloutta pystyssä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #15

Timo Orava

Aivan oikein, mutta ei Kiina pidä USA:n valtionraloutta pystyssä. Kiina on ostanut USA:n valtionlainoja. Valtion velkakirjat ovat osa maan julkisen talouden pitoa.

Velkakirjojen osto-ohjelma syynä on pitkälle se, että näin USA:n tuontia Kiinasta voidaan pitää yllä ja Kiinan vientiä ja teollisuutta pystyssä. USA on Kiinan tärkein kauppakumppani ennen EU:ta.

Maat elävät tiiviissä sympioosissa. Musta Pekka saattaa olla kuitenkin kiinalaisilla. Velkakirjoista ei pääse eroon muuten kuin myymällä niitä. Massiivinen velkakirjojen myynti pudottaa niiden arvoa.

Tästä syystä Kiina ja USA ovat täysin riippuvaisia toisistaan ja todellista ristiriitaa ei ole. Venäjällä ja muilla BRICS mailla ei ole mitään roolia tässä riippuvuussuhteessa eikä Kiina kauppasuhdettaan USA:han eikö EU:hun vaaranna.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Brasilia ei kyllä muilta osin miksikään hyväksi roolimalliksi kelpaa. Sen valtiontalous ei ole kovin hyvässä kunnossa ja kuten olympialaisten aikana kävi ilmi, myöskään yhteiskuntavakaus ei ole siellä kovin hyvällä tolalla. Ei ole selvää, liittyykö tämä suoraan tapaan käsitellä pankkisektoria, mutta eräs teoria on, että pankkisektorin ylisäätely aiheuttaa luottolaman, jolloin talous taantuu ja terveetkään yritykset eivät saa helposti rahoitusta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#9
Ei kelpaa Brasilia muilta osin malliksi.

Olisiko se sitten pankkisektorin ylisääntelyä, jos kohtuuttomaan riskinottoon kannustavia bonusjärjestelmiä kohtuullistettaisiin? En usko, että luottolaman välttäminen edellyttäisi sellaista toimintaa pankeilta, joka uhkaa suistaan pankin ja isojen pankkien tapauksessa koko rahoitussektorin kohtalokkaaseen kriisiin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Brasialaisia on syytä onnitella lainsäädännöstään tältä osin; se vastannee kansalaisten yleistä oikeustajua paremmin kuin vastaavat lainkohdat missään muualla.

Idea toteutuvasta henkilökohtaisesta vastuusta on niin hyvä, että Suomenkin poliittisen järjestelmän kannattaisi kehittää lainsäädäntöämme samaan suuntaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto
Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Näinhän osuuskunta Hankkijassakin olisi käynyt ja siksi muutettiinkin osakeyhtiöksi.

Jukka Laine

Sepäs se. Pankinjohtaja on usein omistajan ja politiikan jatke. Pankit vain toteuttavat keskuspankkien tahtoa.

Yhdysvaltojen finanssikriisissä tuomittiin yksi pankinjohtaja vuosien päästä. Tulee mieleen erään suomalaisen koplaajan tuomio, joka oli myös poliittinen.

Miksi politiikot eivät uskalla tehdä rakenteellisia uudistuksia? Rahapolitiikalla ei voida pelastaa huonoa talousjärjestelmää. Raimo Sailas ei suomi pankkeja vaan hallitusta ja etujärjestöjä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Pankinjohtaja on usein omistajan ja politiikan jatke. Pankit vain toteuttavat keskuspankkien tahtoa."

Tietyiltä osin kylllä, mutta johtajien riskinottohaluja lisäävät palkitsemisjärjestelmät ovat pankin omistajien ja johtajien omia luomuksia.

Hallitusta ja etujärjestöjä on helpompi suomia kuin pankkeja...

Jukka Laine

Viranomaiset ovat hukuttaneet pankkeja sääntelytulvaan, jonka kiristyksistä olisi kenties ollut apua ennen kriisiä. Kriisin jo alettua ne ovat lähinnä heikentäneet pankkien luotonantokykyä ja sitä myöten hidastaneet talouden toipumista.

Samaan aikaan sääntelytulvan kanssa alkoivat euroalueen talouspolitiikan vyönkiristykset. Nekin heikensivät taloutta, ja se taas heikensi pankkeja, mikä vuorostaan heikensi taloutta lisää.

EKP on kannattanut niin pankkisääntelyn kuin talouspolitiikan kiristyksiä niiden haitoista huolimatta. Samaan aikaan se on kuitenkin yrittänyt patistaa taloutta uuteen velkavetoiseen kasvuun.

EKP on painanut korot historiallisen mataliksi saadakseen velkarahoitusta liikkeelle, mutta tämä näyttää rasittaneen pankkien kannattavuutta enemmän kuin kannustaneen niitä uuteen luotonantoon.

Euroalueen suurimpien pankkien pörssiosakkeet ovat menettäneet noin 40 prosenttia arvostaan sen jälkeen, kun EKP painoi ohjauskorkonsa ensi kertaa nollan prosentin alapuolelle negatiiviseksi.

Sama ristiriita leimaa tapaa, jolla EKP patistaa pankkeja uudistumaan ja tervehtymään mutta itse viivyttää alan tervehtymistä. Mikään ei pakota edes Italian elinkelvottomia zombi-pankkeja pois päiviltä niin kauan kuin nekin saavat EKP:lta rahoitusta rajoituksetta ja vieläpä ilmaiseksi.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/10/05/ei-v...

Pekka, kenelle langettaisit syyn. Eikö se pahin ole politiikko, joka lupaa että kaikki saavat vastikkeettomat etuutensa, eikä keneltäkään leikata?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #11

"Pekka, kenelle langettaisit syyn. Eikö se pahin ole politiikko, joka lupaa että kaikki saavat vastikkeettomat etuutensa, eikä keneltäkään leikata?"

Syitä on niiin sysissä kuin sepissäkin, sanotaan - ja niin tässäkin. Poliitikot ja heidän tekemisensä on aivan oma tarinansa. Varmasti he ovat ajaneet pankkeja ahtaalle, mutta samanaikaisesti myös suojelleet pankkien päättäjiä henkilökohtaiselta vastuulta. Kiinnitin blogissani huomiota vain yhteen epäkohtaan eli pankkien päättäjien saamiin tulospalkkioihin ja niiden epäterveisiin vaikutuksiin pankkien riskinotossa.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #12

Talous on kokonaisuus. Niin kauan ongelmat jatkuvat ja pahenevat kun yritetään vain parantaa yhtä osaa. Finanssimaailma pyrkii paikkaamaan realitalouden ongelmia luomalla rahamarkkinoita. Ja mitä enemmän realitalous on ongelmissa, sitä kovemmin finanssiala luo uusia tuotteita, markkinoita. Johdannaismarkkinat kasvavat sen enemmän kuin realitalouden kyky luoda kasvua heikkenee. Jos ei synny kasvua seuraa romahdus.

Itse ajattelen että kyse on huonosta johtajuudesta taloudessa. Euroalueen suurin ongelma on ollut johtajuusvaje. Saksan johdolla on tehty politiikkaa, joka on lisännyt sääntelyä ja byrokratiaa ja vähentänyt taloudellista aktiviteettiä.

Pakolaispolitiikalla väestön ikärakenteen nuorentaminen on eräs tapa, jolla EU pyrkii korjaamaan ongelmaa. Se kuvastaa kuinka kansan ja johdon välillä on suuri näkemysero ja kuinka johto ei kykene perustelemaan päätöksiään kansalaisille. Puhutaan avoimuudesta ja tehdään päätöksiä joita ei kyetä perustelemaan selkeästi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #14

Noin se varmasti menee. Ja seurauksena on tosiaan ollut finanssisektorin paisuminen moninkertaiseksi reaalitalouteen verrattuna. Ja romahdusvaara vaani, kuten toteat. Luulisi, että tässä olisi aihetta finanssisektorin sääntelyyn, ettei se rönsyile näin holtittomassa määrin.

EU:n osalta on puhuttu pitkään johtajuusvajeesta. Sama koskee myös yksittäisiä jäsen- ja muitakin valtioita. Katsotaan nyt vaikkapa meidän hallitustamme - tai USA:n johtoon tarjollla olevia vaihtoehtoja, varsinkin sitä toista.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #18

Pääomat virtaavat Yhdysvaltoihin, koska heistä on tullut maailman suurin veroparatiisi. Veroparatiisijahdissa kaikilla ei ole puhtaat jauhot pussissa.

http://yle.fi/uutiset/3-8799576

Sääntely Euroopassa taas on lisää rahoitusalan ongelmia ja pakottaa pankkeja suurimpiin riskeihin. Mikään sääntely ei pelasta esim. deutcshe pankkia vaan riskit kasvavat koko ajan.

Suurin ongelma on maailmanlaajuisten pelisääntöjen puuttuminen ja luottamuspula eri toimijoiden kesken. Esimerkkejä on monta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #21

"Sääntely Euroopassa taas on lisää rahoitusalan ongelmia ja pakottaa pankkeja suurimpiin riskeihin. Mikään sääntely ei pelasta esim. deutcshe pankkia vaan riskit kasvavat koko ajan."

Saattaa näinkin olla, mutta jos ei olisi sääntelyä senkään vertaa kuin nyt, veikkaan, että silti ahneus (= bonukset) kyllä varmistaisi(vat) suurten riskien ottamisen. Joka tapauksessa päättäjien omaa vastuuta kannattaisi lisätä. Silloin "pakko suuriin riskeihin" kyllä vähenisi.

Yleensä pankkien tilannetta tarkasteltaessa sivuutetaan päättäjien ja siten yksilötason motiivien merkitys. Ajatellaan vain "systeemitasolla" ja puhutaan systeemiriskeistä sekä muista makrotason asioista.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #24

Toinen ongelmapankkien ja koko toimialan saneerauksia viivyttävä omatekoinen este on kirjoitettu pankkiunionin sääntöihin.

Niiden mukaan kriisipankkien saneeraaminen on aloitettava yksityisten rahoittajien kustannuksella. Näiden on kärsittävä ensin tappioita ennen kuin pankkien pääomia voidaan vahvistaa julkisin varoin.

Tämä "sijoittajavastuun" vaatimus osaltaan varmistaa, että kriisipankkien on entistä vaikeampi vahvistaa vakavaraisuuttaan houkuttelemalla yksityistä pääomaa.

Sama periaate voi vaikeuttaa tai jopa estää kriisipankkien saneerauksia toisellakin tavalla. Esimerkiksi Italiassa sijoittajavastuun vaatimus näyttää viivyttäneen kriisipankkien saneerauksia ja pitkittäneen kriisiä siksi, että pankkien yksityiset rahoittajat ovat usein myös äänestäjiä.

Samasta syystä Saksan hallitus seuraa Deutsche Bankin vaikeuksia ja koko toimialan pitkää piinaa kuin puun ja kuoren välissä. Hallitus ei tohdi puuttua pankkien toimiin mutta pelkää hetkeä, jolloin ei uskalla jättää puuttumatta.

Juuri nyt Saksan hallitus toivonee Deutschelle ja maan muille pankeille kaikkea hyvää, mutta tekee kriisin ratkomiseksi niin vähän kuin pystyy.

Toki ongelmapankkien ja koko toimialan saneerausta viivyttelemällä kriisikin pitkittyy, mutta hallituksella on tärkeämpiäkin huolia. Esimerkiksi ensi vuoden parlamenttivaalit.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/10/05/ei-v...

Tuossa kiteytyy koko ongelmien ydin. Palkkiot ja bonukset ajoivat pankinjohtajia ottamaan riskejä mikä näkyi erityisesti 2008 subprime-kriisissä, mutta nyt ongelmien ytimessä on valtion talouksien velkakriisi, joka on pitkittynyt ja jatkunut vuodesta toiseen.

Politiikot eivät uskalla tehdä rakenteellisia uudistuksia ja hurja velaksi eläminen jatkuu. Sijoittajavastuu oli poliittinen päätös ja pankit suorastaan pakotetaan ottamaan riskejä keskuspankin toimesta eli systeemikriisi on nyt todellinen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #31

Ei hyvältä näytä. Ongelma on todella moni-ilmeinen.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pankeilla on nykyään suuri yhteiskunnallinen merkitys ja valta-asema. Tämä on monissa maissa mahdollistanut sen, että poliitikot voivat päätöksillään siivota valtiontalouden riskejä pankkisektorille, mutta vain niin pitkäksi aikaa kuin pankkikriisi roihahtaa. Tyypillisiä tapoja tehdä näin ovat sosiaaliturvan korvaaminen kulutusluotoilla ja epäterveiden käytäntöjen hyväksyminen asuntolainamarkkinoilla.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Samalla on päällä mmm.wells fargon pikku skandaali (fake accouts). Ei mikään ole muuttunut ei ole niin härskiä hommaa ettei sitä tehtäisi ja josta pankin johtaja ei aina pystyisi kiertämään vastuunsa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Ei mikään ole muuttunut ei ole niin härskiä hommaa ettei sitä tehtäisi ja josta pankin johtaja ei aina pystyisi kiertämään vastuunsa."

Vain melko harvoin on tietääkseni esim. USA:ssa nostettu kanne pankinjohtajaa vastaan. Kysymyksessä täytyy olla selvä petos tms. Roskapaperin myynnistä tai ostosta on kaiketi vaikea näyttää toteen, että asianomainen tiesi ostaneensa/myyneensä roskaa.

Käyttäjän ArtoYlisaukko-oja kuva
Arto Ylisaukko-oja

Islannissa ollaan jo melko pitkällä ns. rahareformin kanssa, voi olla, että sitä lähdetään jopa toteuttamaan. Se muuttaisi pankkijärjestelmää merkittävästi ja liikepankeista tulisi vain rahan välittäjiä, kun nykyjärjestelmässä ne luovat uutta rahaa luotonannollaan. Mielenkiintoista seurata, mitä tuosta tulee.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Arto Ylisaukko-oja

Yksinkertaisttenua se merkitsisi sitä, että Islannin valtio vastaisi rahanluonnista, luotonannosta, vakuuksista, sijoituksista, korosta ja tappioista.

Vastuu Islannin valtion onnistumisista ja epäonnistumisista olisi kollektiivinen eli vastuista maksaisi koko kansa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #25

Kysymyksessä olisi siis rahanluontioikeuden ottaminen pois yksityisiltä pankeilta. Arton mainitseman kolmannen linkin mukaan:

"Rahareformilaki siirtäisi pankkien rahanluontioikeuden valtiolle. Jatkossa käteisen lisäksi myös sähköisen rahan loisi valtio. Pankit eivät pystyisi enää luomaan uutta rahaa lainanannon yhteydessä vaan ne toimisivat ainoastaan rahan välittäjinä.

Nykyään suurimman osan rahasta luovat yksityiset pankit. Valtio luo ainoastaan setelit ja kolikot. Euroalueella pankkitalletukset muodostavat yli 90 % kaikesta rahasta, kun taas setelit ja kolikot alle 10 %.

Rahareformilaki siirtäisi pankkien rahanluontioikeuden valtiolle. Käteisen lisäksi myös sähköisen rahan loisi valtio. Pankit toimisivat jatkossa ainoastaan rahan välittäjinä kuten monet kuvittelevat niiden toimivan nytkin ja kuten muut rahoituslaitokset toimivat nykyään."

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #25

Tuon ehdotetun rahareformin ydinkohta on mielestäni tämä: "Rahareformin jälkeen korkoa voisi siis ansaita ainoastaan riskiä vastaan."

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #27

Näin on. Siinä on myös keskeinen syy, miksi pankit vastustavat tiukasti reformia.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Ei Lehmän Brothers aiheuttanut kriisiä vaan asuntokauppojen johdannaiset, jotka pankit ovat ottaneet liiaksi. Deutsche Bankin kohdalla on myös johdannaisia liiaksi eikä vain DB vaan on muitakin pankkeja. Italian ongelmista kirjoitetaan yllättävän vähän.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Se on pitkälti makuasia, mihin syyllisyyden kohdistaa. L. Brothers joutui kuitenkin suoritustilaan, ja kaiketi se on viime kädessä pankin johdon syy. Tietenkin johdannaiset olivat keskeinen yksityiskohta, mutta pitikö pankin ostaa niitä ja sellainen määrä?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Pankkien romahduksen aiheutti se, että AAA-luokituksen saaneet arvottomien asuntolainojen paketit paljastuivatkin arvottomiksi. Näitä paketteja käärineistä johtajista suurin osa selvisi säikähdyksellä. Mukana huijauksessa olivat luottoluokittajat ja vakuutusyhtiöt, jotka vakuuttivat nämä "arvopaperit". Deutsche Bank oli Lehmann Brothersin lisäksi yksi suurimmista pakettien omistajista.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mukana huijauksessa olivat luottoluokittajat ja vakuutusyhtiöt, jotka vakuuttivat nämä "arvopaperit". Deutsche Bank oli Lehmann Brothersin lisäksi yksi suurimmista pakettien omistajista."

Pitäisikö pankinjotajia sakottaa tyhmyydestä?

Jukka Laine

Yhdysvalloissa pelastiin kolme pankkia pääomittamalla ne mutta neljäs pankki, Lehman Brothers oli jo liikaa ja päätettiin maksattaa kriisi maailmanlaajuisesti.

Siinä mielessäLehman Brothers näkyy edelleen Yhdysvalloissa, että maassa on iso joukko kaiken menettäneitä ihmisiä, joita huijattiin ottamaan asuntolaina hurjalla korolla. Nuo Raimo Ylisen mainitsemat asuntoluotot myytiin sitten arvopapereina ympäri maailmaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tässä hyvä humoristinen havainnollistus tuosta sub prime kriisistä. Tämä näytettiin BBC:ssä jo syksyllä 2007:

How the markets really work

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Sen ymmärtää, miksi pankit myyvät roskapapereita eteenpäin, mutta vaikeampi on ymmärtää, miksi pankit edelleen ostavat kyseenalaisia papereita. Kokemuksesta olisi luuullut pankkien jo tulleen epäluuloisiksi sellaisessakin tapauksessa, että luokittajat antavat tuotteelle täydet A:t.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Paljon auttaisi kun otetaan Glass–Steagall-laki jälleen käyttöön ja pankkitoiminta eriytettäisiin pelaamisesta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Se pienentäisi riskiä, sillä pelaaminen ei vaarantaisi koko pankkia.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Pyramidihuijaus, eli ponzi, on sen vuoksi laiton, koska se johtaa aina automaattisesti siihen, että pyramidin huipulla olevat korjaavat potin ja kaikki muut jäävät nuolemaan näppejään huijauksen paljastuttua. Ei mitään väliä, ketä siellä johdossa on. Näinhän olisi Suomessakin jo absoluuttisesti käynyt, ellei häviäjille maksettaisi massiivisella velanotolla "vahingonkorvauksia".

Mm. pankeille ja eläkevakuutusyhtiöille on annettu laissa erivapaus pyramidihuijauksen harjoittamiseen, eikä laillisuus muuta millään tavalla niiden taipumusta "nitkahtamiseen" siinä vaiheessa, kun petkutettavia ei enää ole riittävästi.

Tämä järjestelmän ominaisuus on pysyvä siihen saakka, kunnes älytään vaatia sen korjaamista. Ei tosin ole onnistuttu vielä 5000 vuodessa, mutta jospa toinen mokoma auttaisi asiaa.

Nykypolvilla on vain vaikeuksia sisäistää asia, koska viime suursodan jälkeen ankara veroprogressio ja ripeä inflaatio tasasivat puntteja harvinaisen pitkään. Molemmista on asteittain päästy eroon 1970-luvulta lähtien, joten myös nousut ja tuhot toistuvat entistä jyrkemmin. Jo edellinen keikaus olisi ollut kohtalokas ilman keskuspankkeja ja seuraavassa eivät riitä edes keskuspankkien rahkeet.

No, ahneella on paskainen loppu ja vähemmän ahneella vielä paskaisempi, pois lukien jokunen poikkeus, missä aatelisenkin pää on hiekkaan kierähtänyt.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mm. pankeille ja eläkevakuutusyhtiöille on annettu laissa erivapaus pyramidihuijauksen harjoittamiseen, eikä laillisuus muuta millään tavalla niiden taipumusta "nitkahtamiseen" siinä vaiheessa, kun petkutettavia ei enää ole riittävästi."

Tämä vaatisi ehkä hiukan perusteluja - ellei se ole vain retoriikkaa samaan tyyliin kuin: pankin perustaminen on suurempi rikos kuin pankkiryöstö.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Mä olen niistä kirjoittanut aika monta perusteltua blogia ja mm. Englannin Keskuspankin entinen pääjohtaja Mervyn King on pahoitellut virkakautensa jälkeen, ettei ole kyetty luomaan nykyistä parempaa talousjärjestelmää. Löytyy muistaakseni jostain Positive Money-sivuston alta englanniksi ja suomenkielistä matskua on ainakin Talousdemokratian sivuilla.

Esim. eläkeyhtiöiden toimintaperiaate on aivan sama, mistä Wincapitan pääosakkaat tuomittiin talousrikoksista. Eläkeyhtiöille tuo vaan on laillista ja ponzin ongelmat johtaneet eläkeiän nostovaatimuksiin. Eliniän odotteen nousuun liittyvät jutut ovat aivan bullshittiä, vaikka niissä tilapäisesti hiukan nousua onkin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #44
Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Miten tähän on taas tultu?

Rahamaailma on nykyään vapaa operoimaan maailmanlaajuisesti, politikot ymmärtävät näitä koukeroita huonommin ja hitaammin kuin taitavimmat keinottelijat, poliitikot tekevät usein suosittuja päätöksiä tehokkaiden sijaan, rahoja voi siirtää helposti tavoittamattomiin, helpon rahan (epäeettisenkin) tavoittelijoita riittää aina, ja poliitikkojen ja rahamaailman herrakerho voi välttää kavereiden kiusaamista. Tuntuu siltä, että tällaisia kuvioita voisi hyvin pyörittää jatkossakin.

> Vaikka EU saisi aikaan asiaa koskevan direktiivin, Yhdysvallat ja muu maailma jatkaisivat todennäköisesti entiseen malliin.

EU on ollut kukaties innokkain peluri ajamassa kaupan ja rahaliikenteen vapauttamista. Ei EU todennäköisesti käännä suuntaansa. EU voi yritellä tai sanoa yrittävänsä jotain tähänkin suuntaan, mutta käytännössä vapauttamispuoli on ollut vahvempi suuntaus. Tähän päälle vielä jotain TTIP:n tapaista ajamaan asiaa siihen suuntaan, että valtiot eivät enää saisi tehdä päätöksiä, jotka voisivat toimia firmojen etua vastaan.

> Olisiko epärealistista toivoa alan sisäistä ryhtiliikettä aloittamaan uudistuksia?

Luulen niin. Jokainen ala uskoo omaan oikeutukseensa ja puolustaa omaa vahvaa asemaansa. Miksi johtajat luopuisivat bonuksistaan ja oikeudestaan pyörtittää maailman taloutta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Poliitikot ovat kyllä tietämättömiä, mutta myös voimattomia globaalin finanssimaailman edessä. Esimerkiksi Tobinin veroakaan ei ole saatu aikaan, kun aina löytyisi joku maa, joka tarjoaisi turvasataman. Jos on tosissaan haluttukaan.

EU:n innokkuuden talouden vapauksien ajamisessa - ja myös liikkumisen - tosiaan tiedämme.

Blogiini lopussa esittämäni kysymys oli tosiaan ns. hurskas toivomus, johon en itsekään usko. Kaikki jatkunee siis ennallaan - ellei tapahdu tosituhoisaa finanssikriisiä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Pelkään pahoin, että kehitys voi jatkua ennallaan, vaikka tapahtuisikin tuhoisa finanssikriisi. Näinhän sitä on täthänkin asti toimittu. Kyllä sammakko keittämistä kestää, eivätkä tähänastiset kriisit ole vähentäneet johtajien optioiden määrää eivätkä palkkoja pienentäneet :-) .

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kukapa tietää. Globaalilla tasolla ei näihin ilmiöihin voida juurikaan vaikuttaa, mutta kansallisella tasolla voitaneen esimerkiksi kohtuuttomiiin tulospalkkioihin vaikuttaa, jos kansalaiset niihin tympääntyvät siinä määärin, että poliitikkojen on oman etunsa nimissä ryhdyttävä toimiin. Tietysti tämä on kaikki jossittelua.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #49

Monet kansalaiset kannattavat vahvaa EU:ta sellaisin taka-ajatuksin, että se laittaisi rahamaailmaa kuriin. Vaikutus saattaa kuitenkin hyvn olla myös päinvastainen, sillä toiseen suuntaan EU on tähänkin saakka kammennut. Voi olla että kansa, media ja poliitikot eivät edes ymmärrä, mikä heihin ja yhteisuntaamme iski.

Edellä ehdotettu Brasilian malli voisi purra joihinkin konnankoukkuja miettiviin rahakeisareihin. Tai ainakin siihen asti kun johtajat keksivät keinot siirtää oma varallisuus piiloon.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Itse en kannata vahvaa EU:ta. En luota EU-poliitikkoihin. Siinä saattaisikin käydä juuri noin kuten arvelet.

Brasilian malli tuntuisi oikeudenmukaiselta, mutta finanssimaailman ote poliitikoista on niin vahva, että en usko sellaisen koskaan Euroopassa ja EU:ssa onnistuvan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset