Lokari

Pekka ja Pätkä rasisteina?

TV1 lähetti Pekka ja Pätkä sarjan viimeisen tekeleen "Pekka ja Pätkä neekereinä". Tämä herätti iltapäivälehden sensaatiolööpin mukaan "someraivon".

Keskustelua varmasti syntyi elokuvan sopivuudesta nykypäivään, mutta jos media kuvittelikin olevansa oikealla asialla, se tuli samalla syyllistyneeksi ilmiöllä mässäilyyn ja sen paisutteluun. Perusmotiivina tässä on tietenkin levikin ja tulojen lisääminen. Jaloja tavoitteita osakkeenomistajien näkökulmasta.

Kyseinen filmi ei ole mikään elokuvataiteen helmi sen enempää kuin muutkaan vastaavat tuotteet. Ne ovat kuitenkin aikakautensa edustajia ja osa suomalaista elokuvakulttuuria. Ne on vain ymmärrettävä – kuten esimerkiksi museoesineet ja historialliset ilmiöt – oman aikansa kontekstissa.

Vai pitäisikö "someraivoavien" mielestä esimerkiksi museoiden ja historiankirjojen tarjontaa lähteä seulomaan kriittisellä silmällä siltä varalta, että sieltä löytyisi jotakin jotakuta loukkaavaa? Kirjoja on ennenkin poltettu ja kuvia tuhottu – hyvin ikävin seurauksin.

Kyseisessä elokuvassa ei itse asiassa lainkaan pilkata mustaihoisia, vaan nämä kenkävoiteella sivellyt taiteilijat ovat suorastaan filmin sankareita. Sen sijaan elokuva pilkkaa kotimaista yleisöä ja yökerhon omistajaa (Pentti Viljasta), jotka ihastuvat ylenmääräisesti "ulkomaalaisista taiteilijoista".

Pilkka kohdistuu siis erityisesti suomalaisten silloin niin näkyvään ulkomaalaisten ja erityisesti eksoottisten ihmisten ihailuun. Ja ehkä myös ivaillaan suomalaisten kielitaidon puutetta: yökerhon johtajan taidot rajoittuvat "Holirei" -sanan toisteluun. Rasismista ei tässä siis ollut lainkaan kysymys.

Tämän päivän kritiikki elokuvaa kohtaan onkin jälkikäteen konstruoitua ja tarkoitushakuista. Huomio on haluttu kiinnittää lähinnä yhteen nykyisin kiellettyyn sanaan. Elokuvan tekoaikana termi ei ollut mitenkään arvoväritteinen. Nykyisin sitä pidetään loukkaavana, ja selvää on, että se ei ole enää korrekti.

Suomalaisia on viime aikoina moitittu kovasti rasismista, mutta ainakin noina aikoina ja vielä paljon myöhemminkin meillä todellakin arvostettiin suuresti erirotuisia ihmisiä. Jokainen esimerkiksi Porin Jazzeilla käynyt tietää, että mustat muusikot olivat ja ovat juhlittuja sekä palvottujakin sankareita.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Orwellin Iso Veli yhteiskunnassa oli totuusministeriö, joka uudelleenkirjoitti historiaa aina kulloistenkin vaatimusten mukaiseksi. Meilläkin on jouduttu muuttamaan lakritsipapereita, Brunbergin n-suukkojen nimiä ja Peppi Pitkätossujakin on uudelleenkirjoitettu niin, että Pepin isä ei enää ole n-kuningas.

No, tämä some-raivo taisi kyllä olla muutaman harvan raivoajan varassa, mutta takuuvarmaa klikkijournalismia saatiin aikaiseksi. Seuraavaksi nämä samat some-raivosta kirjoittelijat sitten pääsevät kirjoittamaan huolestuneesti ilmapiirin kiristymisestä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tuo some-raivo onkin kummallinen juttu myös täällä Puheenvuorossa. Ensin kerrotaan jonkun typerän kahelin sanoneen jotain ilkeää jossakin lehdessä ja sen jälkeen alkaa raivojien yleistys kuinka suomalaiset ovat niin rasistista kansaa. Alkaa jo sekin ottaa vähitellen päähän:). Aikaa kuluu turhan jauhamiseen...

Silloin ennen vanhaan kun minä olin vielä nuori, niin ei moisesta tavasta ollut tietoakaan, lähinnä päinvastoin. Kaikki ulkomaalainen oli hienoa, kun tummia urheilijoita ja muusikoita lähinnä ihailtiin suuresti, eikä kukaan ajatellut heistä mitään erikoista. Neekeripusutkin olivat vain tummaa suklaata ....piste. Someraivoa pidetään yllä näillä typeryyksillä, joita tavallinen ihminen ei ymmärrä, että miksi? Päästävätkö vain omia kiukkuisia höyryjään ulos kun ei muuta tapaa keksitä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Someraivoa pidetään yllä näillä typeryyksillä, joita tavallinen ihminen ei ymmärrä, että miksi? Päästävätkö vain omia kiukkuisia höyryjään ulos kun ei muuta tapaa keksitä."

Alla olevissa kommenteissa joitakin vastauksia/selityksiä. Eli: halutaan olla hyveellisiä ja muita parempia kun tunnistetaan tällaiset "epäkohdat". Lisäksi sensaatio myy ja tuottaa (media). Kolmas selitys on suomalaisen vaikuttajatason mielistelynhalu: me olemme muita hyveellisempiä - silittäkää meidän päätämme.

Jukka Mäkinen

"Neekeripusutkin olivat vain tummaa suklaata ....piste."

Olihan siellä tumman suklaakuoren alla jotain yllättävää, makeaa ja pehmeää. Ei ole tainnut Kaija koskaan neekerityttöä pussata, kun ei osaa yhdistää huulilta välittyvää tunnetta. :)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Nämä lakritsi-, suklaa-, Suvivirsi- ja muut vastaavat sensuuri-ilmiöt lienevät jonkinlaisia huonon kansallisen itsetunnon merkkejä. Halutaan varmuuden vuoksi mielistellä ja nöyristellä muualta tulleita. Lieneekö tällainen asenne iskostunut kansakunnan sieluun pitkään jatkuneen Ruotsin ja Venäjän alamaisena elämisen aikana?

Tässä mielessä meillä on huonot lähtökohdat elellä EU:ssa ylpeiden etelän kansojen ja suurvaltojen sekä sellaisiksi itseään kuvittelevien kansaojenn parissa. Ja Karhun naapurina.

Juha Hämäläinen

Tässä on pakko verrata Suomea Kreikkaan, jossa asuessani ihastelin kansakunnan ylpeyttä omista juuristaan.

Kreikka oli 400 vuotta Ottomaanien alaisuudessa ja silti kasvoi omanarvontuntoonsa heti karkoitettuaan miehittäjän. Tosin omaa kultuuria vaalittiin Kreikassa luolissa ja salakouluissa/kirkoissa myös miehittäjän aikana ja on huomioitava myös se seikka, että kreikkalaiset voittivat itsenäisyytensä takaisin taistelemalla. Tämä voitto saattaa olla ratkaisevassa osassa itsenäisyyden arvoa korostettaessa.

Kuitenkin Kreikassa perinteet elää, eikä niitä piiloitella "maalaisiksi" leimautumisen pelossa, kuten Suomessa on tapana!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #13

Meiltä kiellettiin isänmaallisudella ja suomalaisuudella "elämöinti" erityisesti suomettumisen vuosina. Se vaikuttaa ilmeisesti vieläkin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #15

Eikä tuo "itsenäisyydellä elämöinnin" kieltäjä ollut kukaan sen vähäisempi kuin istuva Tasavallan presidentti UKK.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #74
Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #13

" silti kasvoi omanarvontuntoonsa heti karkoitettuaan miehittäjän. "

Ehkäpä se ero on siinä. Suomessa miehittäjä on edelleen paikalla ja kovasti yrittää tuhota suomalaisten oman identiteetin pakkoruotsituksella. Suomalaiset kansana saavat omanarvontuntonsa kun he voivat olla sivistyneitä omalla kielellään, eikä ruotsiksi.

Kolonialismin riistosta ja sorrosta nouseminen omille jaloilleen ja yhdenvertaiseksi vaatii kolonialististen siteiden katkaisemista ja niitten muttamisen tavalliseksi ulkomaalaissuhteeksi tai naapurisuhteeksi.

Suomella se on vielä tekemättä kumpaankin suuntaan, mutta ennen kaikkea länteen päin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Suvivirsijupakassa kyseessä on uskonnonvapauslain käytännön toteuttaminen. Me kristinuskon indoktrinaatiolle stoppia haluavat emme useinkaan ole "muualta tulleita".
Maailma sen kun vaan muuttuu, Eskoseni.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #19

Samanlaista sensuurimentaliteettia se edustaa: vanha perinne yritetään kieltää kouluissa. Nyt sitä lauletaan kuulemma useimmissa kouluissa. Kenenkään ei tarvitse sitä kuulla, ellei hallua, mutta pointti on se, että se yritettiin joidenkin innokkaiden rehtoreiden toimesta kieltää muiltakin.

Maailma muuttuu, mutta ei onnneksi aina niin, kuin maailmanparantajat toivovat.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #34

No, ehkä oman lapsensa juhlassa pitää uskonnottoman laittaa kuulosuojaimet korviinsa. Varmasti hölmön näköistä mutta sen paljon mainostetun "kulttuurin ja perinteen" paineesta.

Maailma muuttuu mutta ei niin kuin vanhaan "tuttuun ja turvalliseen" takertujat toivovat. Ei siihen menne kuin muutama vuosikymmen kun tällaisista asioista ei tarvitse edes kommentoida.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #38

No voi herran jestas kun yhden laulun sanat noin vakavasti horjuttaa uskonnottomuuttasi!

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Listasta unohtui Musta Pekka pelikortit, jotka nykyisin ovat Pekka pelikortit!

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Huh, tämä oli jo paha. Pitääköhän kaivella vanhaa lelulaatikkoa ja tuhota vähän todistusaineistoa, etten jää kiinni vääräoppisesta toiminnasta. :-)

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Vanha, jo kauan sitten unohtunut lastenleikki 'Kuka pelkää mustaa miestä' on kokenut meillä nyt uuden renesanssin.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Kauhulla odotan sitä päivää, kun oululaisittain tärkeä perinne tiernapojat julistetaan rasistiseksi ja vaaditaan tuoreen tiernapoikapatsaan siirtämistä Isokadulta :(

Mitenkähän muriaanien kuningas mahdetaan korvata esityksessä, vai kuopataanko se vain kokonaan?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Mitenkähän muriaanien kuningas mahdetaan korvata..."

- Ainakin "fasisti" on näinä aikoina virallistettu pahis, ja sopisi sanana tiernapoikien värssyyn (Ja nyt te ootta nähäneet tuon murijaanein kuninkaan...).

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä Murjaanien kuningas alkaa olla vaaravyöhykkeellä, ja ennen pitkää se suvakoidaan joksikin värittömäksi ja mauttomaksi. Herodeksen sijaan voitaisiin asettaa varmuuuden vuoksi vaikkapa Urkki Ensimmäinen Suuri.

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen

Jo vuosikymmeniä sitten lanseeratussa versiossa ei enää ole Herodesta. On Hermafrodites, jonka kädessä ei ole miekkaa, vaan kaulin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #26

Kun tytöt esittivät Tiernatyttöjä (Tienarityttöjä) nimi oli Herodia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Menneen historiallisen aikakauden todellisia, tuolloisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttyjä ilmiöitä vastaan kiivailu nähtävästi saa jotkut kokemaan itsensä paremmiksi ihmisiksi.

Latinan mustaa tarkoittavasta sanasta on tehty elämää suurempi asia.

Kuten blogissa todetaan, elokuvahan pilailee suomalaisen kantaväestön kustannuksella.

Toivottavasti moukat Suomessa eivät ala vaatia tsaarin aikaisen suomalaisen kansanperinteen mukaisen rakastetun joulunäytelmän sensuuria, kuten Alankomaissa on jo käynyt Zwarte Piet -hahmolle.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Menneen historiallisen aikakauden todellisia, tuolloisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttyjä ilmiöitä vastaan kiivailu nähtävästi saa jotkut kokemaan itsensä paremmiksi ihmisiksi."

Tämä on varmasti yksi vahva motiivi. On nerokasta tienata sensaatiolla rahaa ja samalla saada tuntea ylemmyyttä juntteja kohtaan.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen
    "Kuten blogissa todetaan, elokuvahan pilailee suomalaisen kantaväestön kustannuksella."

Sivuhuomiona näin tekee myös Mikko Alatalon kappale "Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä, että", jos sen kokonaisuuden osaa oivaltaa.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Valveutunut ja poliittisesti korrekti Yle on jo poistanut leffan Areenasta, ei enää syytä huoleen.

http://areena.yle.fi/1-1317370

Tiernapoikien päät ovat tosiaan vaarassa. Oululaiset perkuleet ovat olleet jo historiassa rasisteja. Anteeksipyyntöä kehiin äkkiä ja teksti välittömästi paikallisen viranomaisen ohjauksella kuntoon ! :)))

"Hoi, vaikka olen musta, olen minä kaikista tunnettu jne..

http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/po...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Valveutunut ja poliittisesti korrekti Yle on jo poistanut leffan Areenasta, ei enää syytä huoleen."

Valtakunnassa siis kaikki hyvin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Monikohan afrikkalaistaustainen olisi ymmärtänyt loukkaantua tuosta Pekka ja Pätkä -elokuvasta?

Puolestaloukkaantuminen on nähtävästi erityisen arvostettua mielensäpahoittajien keskuudessa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #41

Monikohan afrikkalaistaustainen olisi ymmärtänyt loukkaantua tuosta Pekka ja Pätkä -elokuvasta?

Olisivatpa katsoneet sen. Olisi saattanut joku sana suomea tarttua mukaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #41

Kyseinen iltapäivälehti teki kaikkensa saadakseen afrikkalaistaustaiset maahanmuuutajat tiedostamaan asian ja siihen liittyvän väitetyn kielteisen arvolatauksen (jota elokuvassa ei itse asiassa olekaan).

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Siteeraan itseäni muutaman vuoden takaa; tiedostin riskirunouden jo silloin:

Hoo, jos minä olen afro, olen minä kaikilta tunnettu
Hoo, jos minä olen etno, olen minä hyviltä kaivattu
Yksi herra ja kuningas vähemmistön maasta

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Mitenkä sitten operetti Mustalaisruhtinatar? Onko sekin mustalla listalla, tai saako nykyään enää sanoa "mustalla" listalla?

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Loistava esimerkki pimeästä aikakaudesta! Seksismiä edustaa pääte "-tar", ja rasismia alkuosa "mustalais-". Ilmaus on siistittävä vähintään muotoon "etniseen vähemmistöön kuuluva naishallitsija", ja jos joku osaa tiivistää otsikkoa lyhyemmäksi, niin kaikin mokomin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Olet oikealla tiellä, mutta lopussa haksahdit. Poliittisesti korrektien nimitystenhän tulee olla mahdollisimman pitkiä ja koukeroisia. Siis tyyliin "Romaaniheimoon kuuluva etnisen vähemmistön yläluokkaa edustava johtava feminiininen henkilö".

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #20

Olet oikeassa. Jos ehdoton korrektiusvaatimus ja ilmaisun ymmärrettävyys ovat keskenään ristiriidassa, on viimemainitun väistyttävä.

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen

Sukupuolidikotomian korostaminen on tarpeetonta, mutta taustan voi hyvin mainita. Romanihallitsija kuulostaa asialliselta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Ruhtinatar ei varsinaiseti hallitse. Joten siis yksinkertaistettuna 'ravinaisten aatelia' :-)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ja musta surma pitää lisätä mus.. siis värilliselle listalle.

(Wikipedia: Musta surma oli Eurooppaa ja sen lähiseutuja vuosina 1346–1353 runnellut kulkutauti, jonka arvioidaan tappaneen 30–60 prosenttia Euroopan väestöstä eli 25–50 miljoonaa ihmistä ja saman verran Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa).

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Muistiini palasi aikoja sitten kuulemani huono vitsi kyseisen elokuvan nimestä:-Tasa-arvovaltuutettu valitti elokuvan nimestä ja piti sitä vähemmistöä loukkaavana. No ei hätää! Nimi korjattiin muotoon " Pekka ja Lyhytkasvuinen neekereinä"

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Pekka ja Pituuskasvurajoitteinen naapureina?

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Itse hörppäsin kahveeni pahemman kerran kurkkuun, kun näin 50-luvun mainoksen, jossa mainostettiin Neekeripojan lattiavahaa. Mainokseen oli myös piirretty mustaihoinen kikkarapää, joka hymyili leveästi lattiaa vahatessaan.

Eteen tuli myös muita mainoksia, joissa mainittiin neekeripoika. Aloin kysellä asiaa tarkemmin isovanhemmiltani. Nämä sota- ja pula-ajan nähneet vanhukset osasivat kertoa, että kyseessä oli tuon ajan eksotiikka. Sotien jälkeen maa kärsi puutetta sekä ruuasta että tavarasta. Tuontituotteet olivat todellista luksusta, ja niinpä mainoksissa haluttiin korostaa tuotteen ulkomaalaisuutta.

Vaikka tuollainen mainos näyttää häkellyttävältä nykykatsojan silmiin, tulee muistaa, että ajat ja olosuhteet olivat tuolloin aivan toiset.

Eihän täällä mitään rasismia ollut, koska enemmistö ihmisistä ei ollut välttämättä nähnyt "neekeriä" edes valokuvissa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Eihän täällä mitään rasismia ollut, koska enemmistö ihmisistä ei ollut välttämättä nähnyt "neekeriä" edes valokuvissa.

Suhtautuminen oli ainakin kiinnostunutta. Eräs vanha sokea mummo ja miehensä olivat molemmat sairaalassa hoidossa (taisi olla joskus 80-luvulla). Käymään tuli ulkomaalianen mustaihoinen vieraileva lääkäri. Mummo oli jälkikäteen vihainen miehelleen, kun hän oli kuvaillut vierasta mummolle vain sanoilla "ei ole tunnetuita". Mummo oli aina halunnut nähdä neekerin, ja nyt jäi vähän vajaaksi tämä tapaaminen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Opiskeluaikoinani Karjalasta puhumista yritettiin nimitellä ns. revanshistiseksi ajatteluksi, ja siten taantumuksellisuudeksi. Siksi tilasimme sarkastisesti Karjala-olutta: "Saisinko pullon Viipurin tienoota...?"

Sen sijaan "Pekka ja Pätkä" olivat suosikkiviihdettä ja lastentarhassa lauloimme ihan luontevasti laulua "Familjen krokodil", ilman sarvia ja hampaita:
https://www.youtube.com/watch?v=mA-BUOuK5o4
:-))

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Neuvostoaikojen leimakirves "neuvostovastainen" muistuttaa melkoisesti tämän päivän "rasistia".

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Muistaakseni Keskonkyläkauppias kysyi kahvia ostaessani,"otatko K-ta, Paulaa, vai neekeripoikaa"?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #50

Tällaista kahvia tosiaan oli tarjolla joskus 1950-luvulla (muistaakseni).

Käytössä oli myös tarjoilupöytiä, jotka oli rakennettu vanerisestä neekeripojasta. Poika piti ojennetuissa käsissään tarjotinta. Sitä ei silloin mielletty afrikkalaisia alentavaksi, mitä se tänä päivänä kyllä olisi.

Amerikkalaisissa elokuvissa esiintyi aikoinaan yleisesti mustaihoinen lastenhoitaja, joka oli hiukan naurettava mutta hyväluontoinen hahmo.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #54

Amerikkalaisissa elokuvissa esiintyi 1960-luvun loppupuolella usein henkilöhahmo, josta käytettiin nimitystä "token negro", tarkoittaen muodon vuoksi myönteisessä roolissa esitettyä "pakollista" tummaihoista. Tällainen oli esim. "Guess Who's Coming to Dinner"-elokuva, jossa keskiluokkaisen valkoisen amerikkalaisperheen tytär oli löytänyt seurustelukumppanikseen afrikkalais-amerikkalaisen (kuten poliittisesti korrekti nimitys nykyään kuuluu) vanhempiensa järkytykseksi. Roolissa esiintyi näyttelijä Sidney Poitier. Toinen oli koulumaailmaan sijoitettu mustasta opettajasta kertova "To Sir with Love", jonka tunnussävelmästä tuli hitti.

Tuo pyrkimys liennyttää rotujen välistä vastakkainasettelua olikin varsin ymmärrettävä, sillä USA:n rotukysymykset olivat kärjistyneet laajoiksi väkivaltaisiksi mellakoiksi mm. Detroitissa 1967 ja kansalaisoikeusliike oli vasta matkalla nykyiseen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #61

"Tuo pyrkimys liennyttää rotujen välistä vastakkainasettelua olikin varsin ymmärrettävä, sillä USA:n rotukysymykset olivat kärjistyneet laajoiksi väkivaltaisiksi mellakoiksi mm. Detroitissa 1967 ja kansalaisoikeusliike oli vasta matkalla nykyiseen."

Viime aikoina ristiriidat ovat taas kärjistyneet, koska poliisit ovat ampuneet usein juuri afroamerikkalaisia kansalaisia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #66

Siinä se edellä mainitun kahvimerkin mainos. Se sopisi tähänkin päivään - tietenkin ilman kiellettyä sanaa sisältävää nimeä. Onhan nykyinen linja se että mainoksissa esiintyy myös maahanmuuttajataustaisia kansalaisia.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Naurettavaa tuo "rillumarei"-kulttuurin jahtaaminen... siinä tulee vain itse naurunalaiseksi (vrt. tulee vain itse mustaksi, kun painii nokikolarin kanssa) :D

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ensimmäinen aapiseni kansakoulussa, "neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan":

https://mustaleski.blogspot.fi/2011/10/rasismia.html

Vielä myöhemmin 60-luvun lopulla oli ruotsin kielen oppikirjassa "Lär Dig Svenska II" kertomus "Eskimåpojken Figge" -nimisestä seikkailijasta, joka ajelehti jäälautalla Afrikkaan, jossa rannikolla häntä vastassa oli "Negerkungen Umbuba med en tapperhetsmedalj på brösten".

Siirtomaatavaraliikkeestä niihin aikoihin (Koloniavaruaffär, jonka ikkunassa oli piirrettyjä nenärenkain koristeltuja neekereitä banaanit kädessä) ostimme "neekeripusuja".

No problem!

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kuka osaa selittää "murjaani" -sanan alkuperän?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eiköhän se ole tullut indoeurooppalaisista kielistä ruotsin kautta lainasanana Suomeen. Todennäköisesti Espanjan maureista, jotka olivat keskiajalla ensimmäisiä Euroopassa tunnettuja afrikkalaisia muslimivalloittajia.

"Neekeri" -sanahan lienee varsin myöhäistä lainaperua latinalaisperäisistä kielistä, joten se on suomen kielessä syrjäyttänyt ehkä noin sataviisikymmentä vuotta sitten "murjaani" -sanan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Onko murjaanien koti/asunto sitten aina murju ?

Murjuksi mielletään hieman heikkolaatuisempi asumus, ei luksusta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #83

Vaikuttaisi loogiselta. Tosin murjaanien kuninkaan koti saattaisi olla linna.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kiitos! Tuo nykyajan tietolähde pitäisi aina muistaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Mustaihoiset eivät välttämättä häpeä olemustaan, toisin kuin meillä virallisesti oletetaan. Rap-artisti Musta Barbaari on eräs esimerkki tästä.

Toinen esimerkki on Black is beautiful- (Musta on kaunista-) liike Yhdysvalloissa.

(Wikipedia: Black is beautiful is a cultural movement that was started in the United States of America in the 1960s by African Americans. It later spread beyond the United States, most prominently in the writings of the Black Consciousness Movement of Steve Biko in South Africa.
It aims to dispel the notion in many cultures that black people's natural features such as skin color, facial features and hair are inherently ugly. John Stewart Rock was long thought to be the first to coin the phrase "black is beautiful"—during a speech in 1858—but historical records indicate he never actually used the specific phrase on that day. The movement also encouraged men and women to stop trying to eliminate African-identified traits by straightening their hair and attempting to lighten or bleach their skin.)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #52

Omaelämäkertakirjassaan Barack Obama kuvaa, kuinka hän ensimmäistä kertaa joutui pohtimaan rotuominaisuuksien kysymystä lapsena löydettyään Life-aikakauslehdestä kuvitetun artikkelin, joka kertoi yllä mainitusta mustien amerikkalaisten hiusten oikaisusta ja ihon vaalennuksesta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #58

Oli muuten amerikkalaisilta melkoinen saavutus valita Obama presidentiksi. Nyt taitaa tehdä tiukkaa naisen valinnan kanssa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #60

Eräs amerikkalainen tuttavani oli aikanaan oikeassa, kun hän vastasi kysymykseeni, että tummaihoinen valitaan presidentiksi ennen kuin nainen. Suomessakin nuo naisten valinnat ovat olleet helpottavia kokemuksia, kun ei tarvitse enää ihmetellä, mikä on mahdollista ja mikä ei.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #60

Toki täytyy muistaa, että Obama on "ainoastaan" mulatti.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Musta huumori ja musta makkara tulee lakisääteisesti kieltää jo näillä valtiopäivillä.

Jukka Mäkinen

Lapsen leikittiin pihalla "kuka pelkää mustaa miestä?".

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ja jos oli tuhma, lapselle sanottiin, että mustalainen tulee ja vie.

Rasismina ja vihapuheena tuomittu katoava kansanperinne leimaa satojatuhansia nyt aikuisiän saavuttaneita suomalaisia.

Me tuon ajan lapset tarvitseme ehdottomasti EU-tuella vuosittaisen valtakunnallisen katumus-ja terapiaviikon pystyäksemme kohtaamaan pimeän menneisyytemme ja eheytymään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Ja jos oli tuhma, lapselle sanottiin, että mustalainen tulee ja vie."

Niiin sanottiin. Ja romanien suorittama lapsenryöstö oli eräs teema yhdessä suomalaisessa elokuvassakin. Olisiko se ollut "Kaunis Veera eli balladi Saimaalta"?
Samassa elokuvassa esiintyi myös huvittava romanipariskunta, jonka mies löysi maantieltä riimun - ja sen pässä sattui olemaan hevonen. Kahvia myyvä rouva oli rehellisempi ja sympaattisempi hahmo.

Myös poliisilla peloteltiin lapsia samalla tavalla. Harkitsematonta kasvatusta sekin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tuo mustaihoisten eksotiikka oli vielä 1960-luvun Suomessa niin erikoista, että mm. evankelisluterilainen kirkko hyödynsi sitä lähetystyönsä PR-toiminnassa.

Ensimmäisen kerran muistan nähneeni afrikkalaisen Rovaniemellä 60-luvun alussa seurakuntatalolle järjestetyssä tilaisuudessa, jossa "ambomaalaista" (kuten Namibiaa silloin nimitettiin) pastoria esiteltiin yleisölle nähtävyytenä, jonka kanssa pääsi vielä kättelemäänkin.

Eipä ihme, jos Suomi-Filmin v. 1960 tekemä rillumarei ammensi samasta asenteesta. Mitähän kauheaa YLE pelkää maassamme tapahtuvan, jos Areenasta saisi katsoa uudelleen näytteen tuon aikakauden ajankuvasta?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Se oli todellakin juuri eksotiikkaa. Ei bisnes olisi käyttänyt mustia mannekiineina ja tuotemerkkeinä, elleivät he olisi juuri eksoottisuudellaan myyneet. Ajat ovat käyneet hyvin ahdasmielisiksi tässä suhteessa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Mielikuvani ja käsitykseni YK:n rauhanturvaamisoperaatioista vääristyi peruuttamattomasti nähtyäni lapsena elokuvan " Pekka ja Pätkä Suezilla".

Olisinkin halukas näkemään elokuvan Ylen ohjelmistossa. Elokuvan esitystä tulisi kuitenkin edeltää sotilaspoliittisen kansainvälisen asiantuntijaraadin analyysi ja tasavallan presidentin puhe Suomen osuudesta YK:n rauhanturvatyöhön nyt ja menneinä vuosikymmeninä.

Niinistön anteeksipyyntö YK:lle olisi myös enemmän kuin aiheellinen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Eikö tuota filmiä esitetty samalla kuin useita muitakin Pekka ja Pätkä-filmejä?
Yle-Areenalla se ei kuitenkaan ole katsottavissa.

Muistaakseni elokuvassa arabit esitettiin hiukan arveluttavassa valossa. Siinä olisi yksi syy kieltää koko tekele?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ismo Kallion esittämässä käännösbiisissä Arabi-Ahab on imitaatio, joka hyvinkin saattoi toimia inspiraationa kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen taannoiselle "rukouskutsulle". Ahab The Arab -laulu tulee nimenomaan tuolta synkältä ja säälimättömältä 60-luvulta, jolta me Teuvon kanssakin olemme peräisin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #70

Tämä on tietenkin ironiaa - selvennettäköön nuoremmille polville - sillä ei 60-luku suinkaan synkkää ja säälimätöntä ollut. Todistaa vuoden 1960 ylioppilas.

Silloin oli varaa vitsailla Arabi-Ahabin litanialla kääntämällä se suomeksi: "Nasta pimu".

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #71

Pahamaineisella 1930-luvulla oli jopa varaa laskea leikkiä islamilaiseen kulttuuriin kuuluvan moniavioisuuden kustannuksella:

https://www.youtube.com/watch?v=j27nFKnXCo0

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #72

Tilanteen eron voi tiivistää siten, että silloin nämä eksoottiset kansat olivat etäisiä ja romanttisia - nyt niidenn edustajia on keskuudessamme. On selvää, että tämä on otettava huomioon. Silloin ennen mahdollinen pilkka ei kantanut kohteiden korviin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset