Lokari

Entinen EU-pomo siirtyy vastapuolen leipiin

Yhdysvaltalainen investointipankki Goldman Sachs kertoo, että pankki on palkannut EU-komission entisen puheenjohtajan Jose Manuel Barroson. Barroso tulee toimimaan Goldmanilla Britannian EU-eron vaikutusten arvioijana ja auttamaan pankkia välttämään sen kielteisiä vaikutuksia.

Tällaista puolenvaihtoa voidaan pitää ongelmallisena, sillä EU-eliitin jäsen vie mukanaan luottamuksellista tietoa, jota voidaan käyttää myös EU:n vahingoksi. Varsinkin pankit ovat olleet EU:n kannalta ongelma, sillä ne ovat olleet ainakin osasyyllisiä EU:n velkakriisiin. Goldman luototti holtittomasti esimerkiksi Kreikkaa, ja huomattava osa Kreikan tukipaketeista valuikin suoraan velkojapankeille. Tällaisten loikkareiden ansiosta esimerkiksi pankissa tiedetään tulevaisuudessa, mitä EU:n sisäpiirissä ajatellaan rahoituskysymyksistä.

EU:ssa on säädetty, että komissaarien karanteeniaika ennen tällaiseen tehtävään siirtymistä on 18 kuukautta. Siinä ajassa merkittävä hiljainen tieto ei välttämättä vanhene. Kaiketi myös komissaareille ja muulle EU-eliitille on suotava "vapaa liikkuvuus" uuteen työpaikkaan, mutta karanteeniajan tulisi olla vähintään viisi vuotta. Silti siirtyminen voisi aiheuttaa EU:lle ongelmia.

Kohtuullista olisikin, että jos EU-eliitin jäsen siirtyy tällaiseen EU:n kannalta ongelmalliseen tehtävään, hänen olisi luovuttava EU:n maksamasta eläkkeestä. Hän voisi siis valita, ottaako EU-eläkkeen vai vaikkapa pankin maksaman palkan.

Tällaiset siirtymiset voivat vaikuttaa EU:n kannalta kielteisesti myös jo etukäteen. Kun vaikkapa komissaari suunnittelee EU:n jälkeistä uraansa, hän alkaa tulla varovaiseksi ja vältellä mahdollisen tulevan työnantajansa kannalta kielteisiä kannanottoja ja päätöksiä. Siksi olisi syytä leikata liian houkuttelevat jatkouraputket tehokkaammin kuin nykyisin.

Vastaavanlainen ongelma on olemassa myös kansallisten hallitusten jäsenten kohdalla. Esimerkiksi Suomen hallituksen pää- tai muu ministeri voi elätellä toiveita komissaarinpaikasta, ja toimii siksi varovaisesti tilanteissa, joissa kotimaan ja EU:n edut ovat ristissä – kuten ne usein ovat. Tälle ei kyllä voida mitään, mutta opposition ja  median on syytä olla valppaina.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Noista mainitsemistasi syistä pidän julkisen toiminnan aikaista intressirisiriitaa selvästi vakavimpana. EU:n ja EKP:n johdossa on esimerkiksi runsaasti ihmisiä, joilla on erilaisia sidonnaisuuksia pankkimaailmaan. On selvää, että tuollaisessa tilanteessa muodostuu jonkinlainen sisäpiiri, joka vähintään tarkkailee maailmaa pankkimaailman perspektiivistä, ja tekee myös tuon mallin mukaisia päätöksiä.

On myös selvää, että Suomen pääministerinkin kannattaa tehdä niiden piirien intressien mukaisia päätöksiä, joiden palvelukseen hän ehkä myöhemmin voisi siirtyä. Kyse ei ole vain varovaisuudesta noiden tahojen suhteen, vaan myös kyseisten tahojen ajatusmallin mukaisten päätösten aktiivisesta tekemisestä.

Päätöksillä on siis taipumus vinoutua tiettyyn suuntaan. Keskusjhtoisessa järjestelmässä keskusjohdon intressien mukaan toimiminen ja keskusjohtoon pyrkiminen on luonnonlaki. Vain täysi eristäminen katkaisisi tuon napanuoran. Montesquieu erotteli valtion eri segmentit toisistaan. Tuota erottelua olisi hyvä soveltaa myös liike-elämän suuntaan. Yhteiskunnan viimeaikainen kehitys on johtanut jo liiallisiin intressiristiriitoihin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Montesquieu erotteli valtion eri segmentit toisistaan. Tuota erottelua olisi hyvä soveltaa myös liike-elämän suuntaan. Yhteiskunnan viimeaikainen kehitys on johtanut jo liiallisiin intressiristiriitoihin."

Olen tästäkin aivan samaa mieltä kanssasi. EU:ssa hääräävä lobbarijoukkko on myös eräs ilmentymä tästä intressiristiriidasta. EU-kansalaiset eli veronmaksajat jäävät tässä sivullisen ja maksajan rooliin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Lobbareilla on EU:ssa runsaasti vaikutusvaltaa. Suomalaiset äänestäjät eivät ymmärrä miten EU toimii, eivätkä ole kovin kiinnostuneita äänestämään eurovaaleissa, tai seuraamaan euroedustajiemme tekemisiä. Poliitikkomme ottavat EU:sta tulevat päätökset mielellään "annettuina" (komissio, johtavat maat, lait). Vallan painopisteen siirtyminen (politiikan ja talouselämän) sisäpiireille on aika ilmeistä. Idealistit näkevät edesään laajan yhteistyön hedelmiä, mutta käytännössä päätöksenteko voi olla hieman suorempaa ja omia vapauksia ottavampaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #5

"Vallan painopisteen siirtyminen (politiikan ja talouselämän) sisäpiireille on aika ilmeistä. Idealistit näkevät edesään laajan yhteistyön hedelmiä, mutta käytännössä päätöksenteko voi olla hieman suorempaa ja omia vapauksia ottavampaa."

Juuri näin on käynyt. Idealismi on huono isäntä. Siinä unohtuvat ideologialle vastakkaiset ja kielteiset näkökannat.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Niin, herää kysymys, että siirtyikö Barroso vastapuolen leiriin vai säilyikö todellinen työnantaja samana kuin ennenkin. Nyt vain julkisesti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Uskon, että siirtyy ja on lojaali uudelle palkanmaksajalleen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Barroso - entinen kommunisti, sittemmin sosiaalidemokraatti ja nyttemmin GS:n palkkaama konsultti. Ei ole mies ainakaan aatteellisesti jämähtänyt paikalleen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Entisillä kommunisteilla on taipumus ripustautua johonkin ihmistä ja valtiota suurempaan - ei näköjään väliä, mikä se on. Entinen taistolainen Nalle W:kin löysi omakseen finanssimaailman, joka koko muuta maailmaa pyörittää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset