Lokari

On turha haikailla Fixitin perään

EU:n toiminnan suhteen on tähän mennessä ollut nähtävissä paljonkin moitteen sijaa – ellei arvion esittäjä ole antautunut EU-ideologian valtaan, joka ei tosiasioista piittaa.

Brexitin antaman sokin luulisi saaneen EU-virkamiehet tarkistamaan kantojaan, mutta ylimielisyys näyttää  jatkuvan. Komission puheenjohtaja Juncker haukkui britit Brysselin kokouksessa pystyyn ja moitiskeli myös Englannin pääministeri Cameronia EU:n vastaisesta myyräntyöstä, jonka hedelmiä Brexit Junckerin mielestä edustaa. Sivumennen sanoen Junckerin kaltaisista höyrypäistä pitäisi päästä eroon mitä pikimmin. Tällaisella fanaattisuudella ei saada aikaan mitään hyvää.

Brexitistä ilahtuneet perussuomalaisten nuoret ovat puuhamaassa kansanäänestystä EU-jäsenyydestä ja toivovat Fixitin seuraavan Brexitiä. Suomalaisten kannattaisi kuitenkin nyt malttaa mielensä ja katsoa miten Britannian käy. USA:n ulkoministeri John Kerry on arvellut, että Brexit ei  edes toteudu. Mitään kiirettä Cameronilla ei tunnu olevankaan. Jos eroilmoitusta ei tehdä, EU:n elimet eivät voi tehdä mitään. Edes epävirallisia erovalmisteluja ei haluta aloittaa etukäteen.

Vaalikiihkon laannuttua on alkanut selvitä, että ero ei olisi mikään läpihuutojuttu, ja kampanjan huumassa esitettyjä muutoksia ei niin vain saada aikaan. Esimerkiksi ns. Norjan malli sisältäisi suunnilleen samat maahantulosäännökset, jotka eron puolesta äänestäneitä brittejä erityisesti hiersivät. Jos Englanti ei hyväksyisi niitä mahdollisissa eroneuvotteluissa, sillä voisi olla edessään tullimuurin taakse jääminen.

EU:n ensireaktiot Brexit -äänestyksen jälkeen ovat olleet varsin tylyjä. Ne eivät ennusta pehmeää asennetta Englannin neuvottelijoita kohtaan. Varsinkin Ranska vaikuttaa suorastaan kostonhimoiselta.

Kun väkiluvultaan yli kuusikymmenmiljoonaista sotilasmahtia kohdellaan näin huonosti, voi hyvin kuvitella, mikä olisi suhtautuminen, jos pienen pieni Euroopan laidalla kököttävä Suomi alkaisi hankkia eroa. Meidän annettaisiin kyllä mennä ilman mitään myönnytyksiä. Saisimme korkeintaan saman kuin nytkin, mutta ilman sitä vähääkään vaikuttamismahdollisuutta yhteisiin asioihin, joka meillä nyt on. Devalvaatioilla ei pitkälle pötkittäisi.

Mielestäni ei siis kannata uhota kansanäänestyksellä, vaikka uskonkin, että enemmistö kansastamme oppii riittävästi Brexitistä, kun asiat alkavat paljastua. Mutta jos äänestystulos lipsahtaisi propagandamyllytyksessä Fixitin puolelle, niin silloin alamäki vasta alkaisi.

Eri asia on, jos liittovaltioidea etenee, ja joudumme etelän maksumiehiksi Saksan ja muiden mukana. Silloin ero euroalueesta voisi tulla kysymykseen.Mutta näin vakavissa asioissa ei olisi varaa hätiköidylle tunnepohjaiselle intoilulle, joka sivuuttaa kylmän etuharkinnan, ja tavoittelee helppoja ratkaisuja. Niitä ei todellisuudessa ole.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ei tarvita fixittiä, kun EU itse exitoi itsensä. Maksumiehiä sille toki ollaan edelleen me, mutta parempi niin sinäänsä. Voipahan jälkipolvet katsella meitä ja ottaa opiksi. Vaan tuskin ne mitään oppivat, sillä ovat meidän jälkeläisiä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Voi siinä näinkin käydä. - Jokainen sukupolvi tekee omat virheensä. Usein ne ovat samanlaisia kuin aikaisemmalla sukupolvella.

Ilkka Huotari

Miksi meidän kannattaisi kuulua yhdistykseen, joka maksaa (ilmeisesti - ainakin) miljardin vuodessa?

Tänä vuonna Suomi on jo ottanut (ilmeisesti, en nyt jaksa tarkistaa) tuhansia turvapaikanhakijoita muista EU-maista, miksi sellaista kannattaisi jatkaa?

Mitä hyötyä EU tuo, mitä ei saisi ETA:sta?

EU on turha instanssi, joka palvelee lähinnä johtajiensa vallanhimoa (ja samalla heidän rahanhimoaan).

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Siihen "yhdistykseen kuuluminen" takaa vapaan tavaroiden ja palveluiden siirtymisen.

Eli jos ottaisimme hatkat "yhdistyksestä" kävisi seuraavasti:

Suomalaiset firmat joutuisivat maksamaan suurempia tulleja viedessään tuotteitaan muihin maihin. Koska se on se mitä se "yhdistyksen jäsenyys" firmoille tekee mahdolliseksi: Ei tullimaksuja tms.

Suomalaisten firmojen mahdollisuus tehdä kannattavaa toimintaa siis kapenee. Eli joudutaan myymään alemmalla hinnalla.

Alempi hinta tuotteista suhteessa kilpailijoihin => vähemmän mahdollisuuksia palkata työvoimaa tai tehdä tuotekehitystä.

Vähemmän tuotekehitystä, kuin kilpailijoilla => kilpailijat saavat nopeasti etumatkaa.

Kilpailijoilla enemmän mahdollisuuksia palkata työntekijöitä ja enemmän mahdollisuuksia tehdä tuotekehitystä => Ei hyvä. Siinä kisassa ei pärjää.

Porukkaan kuuluminen on joskus ihan kiva juttu.

Ilkka Huotari

"Siihen "yhdistykseen kuuluminen" takaa vapaan tavaroiden ja palveluiden siirtymisen."

-> "Mitä hyötyä EU tuo, mitä ei saisi ETA:sta?"

-> "Ne 31 maata, jotka muodostavat ETA:n, muodostavat suurimmat yhtenäiset markkinat koko maailmassa. Markkinat ulottuvat Pohjoiselta jäämereltä Välimerelle asti. Alueella asuu yli 500 miljoonaa kuluttajaa. ETA:n ansiosta Euroopan sisämarkkinoiden neljä perusvapautta - tavaroiden (maataloustuotteita lukuun ottamatta), palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus - on laajennettu koskemaan EU:n lisäksi myös EFTA-maita."

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #8

Norjahan tekee noin.

Vaan eipä ole mitään rahaa tulossa Norjaan päin. Suomi saa osan rahasta takaisin.

Eikä Norjalla ole mitään päätösvaltaa "yhdistyksessä". Muut päättää. Norja vikisee.

Ja kyllähän Norja on Natossa. Se on sellainen puolustuksellinen selkänoja. Johonkin porukkaan Norjakin haluaa kuulua.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Suomeen myös tuodaan, tullimakut ovat kaksisuuntaisia.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #14

Kansantalous nyt vain ei voi toimia pelkillä tuontitulleilla.

Että Suomeen tuotaisiin T-paitoja, joiden tullimaksuilla maksettaisiin suomalaisten terveydenhoito. Ei toimi.

Vientiä tarvitaan paljon enemmän. Jos muiden maiden firmoilla ei ole tavaroita EU-maihin viedessään tuontitulleja, saavat ne melkoista kilpailuetua.

Kannattaako sellaisen kilpailuedun antaminen muille?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Mitä hyötyä EU tuo, mitä ei saisi ETA:sta?"

Tämän saman voisi kysyä että mitä hyötyä siitä on että pääsee työpaikallaan sopimaan miten työnsä siellä tekee(suunnitella jne.). Se toinen vaihtoehto on faksattu ohjelappu ilman neuvotteluja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

EU:ssa on hyviäkin puolia, kuten moni alla toteaa. Olisi kuitenkin ehkä ollut parempi, että olisimme seuranneet Ruotsin linjaa eli jääneet euroalueen ulkopuolelle, mutta nyt kun olemme mukana, kerhosta ei niin vain erota. EU:lla on eroneuvotteluissa vahvempi neuvotteluasema kuin eroavalla, olipa se vaikka Britannian kokoinen. Puhumattakaan näin heikosta neuvottelukumppanista kuin Suomi. Tämä on blogini ydinsanoma.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Porukkaan kuuluminen on joskus ihan kiva juttu."

Mafiaan kuuluminen on pitemmän päälle ikävä juttu, ne tekee tarjouksia joisa ei voi kieltäytyä. EU on kuin mafia joka kiristää Euroopan maita vapaakaupalla, saa myydä tullivapaasti kunhan maksaa muutaman miljardin suojelurahaa.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

OK, et sitten kannata vapaakauppaa, Joten SUomelle on parasta siitä kokonaan luopua. On hienoa huomata että suomalaisten tuotteiden menikin parantaminen USAan tai Asiaan markkinoille nähdään sellaisen kulueränä että siihen ei kannata panostaa.

Vuosien 1995 - 2014 välisenä aikana Suomi on EUhun rahaa antanut noin 4,2 miljardia eli ḧieman yli 200 miljoona euroa per vuosi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"OK, et sitten kannata vapaakauppaa"

Mitä vapaakauppaa tämä on kun kiristetään satojen miljoonien tai miljardien vuotuiset tullimaksut että saa käydä kauppaa eu-maihin?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Niin siis Suomi ei maksa tullimaksuja Euroopassa. Miksi tulleja sitten vielä joidenkin maiden kanssa on? Tullimaksuilla on pitkä historia.

Jokin hinta sillä on, että saa ne isomman markkina-alueen edut käyttöön.

Aika valtavan kokoinen sisämarkkina EU on. Se on fakta.

Parisen vuotta sitten tarkistin ja EU:n alueella myytiin 917 miljardilla eurolla pelkästään ruokatarvikkeita. Sinne haluaa moni myymään murojaan ja porkkanoitaan ym. Ja ne murotehtaat ja porkkanafarmit työllistävät.

Sitten vielä ne autot, auton varaosat, kaiuttimet, paperitavarat, sahatavara... Jne.

Aika moni haikailee sen kokoisen markkinan perään. Norjakin.

EU:hun kuulumattomilla mailla se tarkoittaa ETA-maksuja tai tullimaksuja.

Ja päälle tulee muita maksuja: Kun esim. Norja haluaa kuulua mm. Euroopan satelliittinavigointiohjelmaan, se maksaa isosti rahaa ym.

Eihän ne Norjassa pöljiä ole. Silti maksavat ihan Suomeen verrattavia summia pääsystä EU:n markkina-alueelle. Vaan eivät sitten osallistu päättämään asioista. Muut päättää. Suomi päättää muiden kanssa. Norja ei päätä.

Kumpi sitten on parempi?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU:n piti olla vapaakauppa-alue, mutta meillä on kiinteät vuosittaiset BKT:n perustuvat tullimaksut.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"EU:n piti olla vapaakauppa-alue, mutta meillä on kiinteät vuosittaiset BKT:n perustuvat tullimaksut."

Byrokratia ja tulonsiirrot vievät oman osansa, mutta ei niitä tullimaksuiksi voi sanoa kuin piloillaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Byrokratiasta on hassua kyllä myös hyötyä.

Kuka sitä vapaakauppaa valvoo, jollei ole byrokratiaa?
Ei kukaan.

Millä ne valvonnan kustannukset maksetaan, jollei ole veroja tai maksuja?
Ei mitenkään.

Esimerkkinä vaikka Suomessa Evira ja kohtalaisen vaarallinen maidossa toisinaan löydettävä listeria-bakteeri.

Jostain ne tutkimustulokset listeriaan saadaan. Joku nekin tutkimustulokset maksaa. (Siksi verot.) Joku koordinoi kaikkea tätä riskinhallintaa. EU:ssa koordinointia tekee EU:n elintarvikevirasto.

Suomessa määräykset pistää käytäntöön Evira.

Byrokratiasta ei pääse "irti" vaikka missä porukassa oltaisiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Byrokratia ja tulonsiirrot vievät oman osansa, mutta ei niitä tullimaksuiksi voi sanoa kuin piloillaan."

Luonnollisesti voi, jos ehdoksi kauppasuhteille laitetaan hintalappu jolla subventoidaan heikommin menestyviä maita. Kyseessä on BKT:n sidottu hinta jonka joutuu maksamaan kauppaoikeuksista.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #17

Wikipedia määrittelee tullin ja vapaakaupan seuraavasti:

"Tulli tarkoittaa valtion rajan yli kulkevista tavaroista perittävää veroluonteista maksua. --- Tullimaksuista (ja muista kaupan rajoitteista) vapaana tapahtuvaa tavarakauppaa sanotaan vapaakaupaksi."

EU:ssa tapahtuva kaupankäynti on vapaakauppaa, josta tullia ei peritä. Jäsenmaksu on jäsenmaksu. Tässä tapauksessa sen maksanut pääsee nauttimaan vapaakaupan eduista.

Käsitteillä ja termeillä on oma täsmällinen merkityksensä. Jos niitä käytetään miten sattuu, seurauksena on sekaannusta. Ehkä se on tarkoituskin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jäsenmaksu on jäsenmaksu."

Maksua peritään myös ei-EU jäseniltä ja tätä perustellaan ehtona kauppasuhteille eli saa myydä EU-maihin. Tutustu tullin varhaishistoriaan, silloin tullirajalla oli tullimiehet jotka rahastivat markkinoille tulevia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset