Lokari

Pitäisikö veronkierron olla suojeltava kilpailuetu?

EU-maiden valtiovarainministerit ovat päässeet alustavaan sopuun veronkierron vastaisesta direktiivistä. Monikansalliset yritykset ovat voineet jättää lähes kaikki veronsa maksamatta keplottelemalla esimerkiksi laskennallisilla korkovähennyksillä yrityksen eri maissa sijaitsevien yksiköiden kesken.

EU:n arvioidaan menettävän näin joka vuosi 70 miljardin euron verotulot. Direktiivi tulee voimaan, jos mikään jäsenvaltio  ei sitä vastusta. Belgia ja Tsekki ovat vastustaneet direktiiviä  ja vaativat lisää harkinta-aikaa. Huonolta siis näyttää. Direktiiviä on jo vesitetty keskeisiltä osin.

Yritysten etujärjestö BusinessEuropen mukaan direktiivi voi nostaa yritysveroja ja asettaa EU-maat kilpailullisesti epäsuotuisaan asemaan muiden maiden yrityksiin nähden.

Kannanotto ei ole erityisen nerokas. Luonnollisesti yritysverotus nousee, jos veronkiertoa onnistutaan hillitsemään. Sehän on direktiivin nimenomainen tarkoitus.

Veronkierron lopettaminen poistaa myös sen asiattoman "kilpailullisesti suotuisan" veroedun,  joka veronkiertäjillä on tähän asti ollut vastuunsa tunteviin yrityksiin nähden.

Tästä muutoksesta murehtiminen on suunnilleen yhtä mielekästä kuin rötöksestä kiinni jääneen valitus, että hän joutuu nyt epäsuotuisampaan asemaan kuin ne alan miehet, jotka eivät ole jääneet kiinni.

Yritystoiminnan eettisen tason perään haikailevat voivat pohdiskella sitä, että nykyisin veronkierto tulkitaan saavutetuksi eduksi jopa järjestötasolla. Veronkierto on menettely, jolla verovelvollinen keplottelee itsensä vapaaksi kansalaisille ja yrityksille säädetystä velvollisuudesta osaltaan huolehtia valtion menoista. Valtion tarjoama infrastruktuuri ja muut edut kyllä vapaamatkustajille kelpaavat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MattiKarjalainen1 kuva
Matti Karjalainen

Erittäin naseva kanta yritysverotuksen nykytilaan. Yhtäältä kauhistellaan sen epäkohtia, toisaalta taas vaaditaan esim. EU-tasolla täyttä yksimielisyyttä asiantilojen muuttamiseen. Tällöin aina löytyy joku maa, joka kokee muutosten heikentävän asemaansa nykytilaan verrattuna, siksi mitään merkittävää ei saatane aikaiseksi. Aivan samankaltainen tilanne, joka vallitsi vuosikausia EU:ssa rahamarkkinoiden säätelyn ja valvonnan suhteen. Kiville mentiin ja jokainen rahamarkkinoiden valvonnan tehostamisyritys tuli tyrmätyksi aina ns. finanssikriisin puhkeamiseen vuonna 2008 saakka. Sen jälkeen on tehty tiettyjä korjaustoimia, mutta esimerkiksi tärkeää talletus- ja investointipankkien selkeää erottamista toisistaan ei ole saatu aikaiseksi. Tämä takaa sen, että rahoituskriisejä syntyy Euroopan alueella vastaisuudessakin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset kommentistasi!

Tähän valtioiden väliseen eripuraan kaatuvat monet hankkeet, joilla hillittäisiin kansainvälisiä pääomaliikkeitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset