Lokari

Onko ylioppilastutkinto tosiaan turha?

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä katsoo, että ylioppilastutkinnon voisi poistaa kokonaan, koska se estää lukion kehittämisen (Yle 9.5.). Toinen vaihtoehto olisi hänen mukaansa tutkinnon uudistaminen täysin.

Pääjohtaja pitää siis ylioppilastutkintoa kutakuinkin tarpeettomana. Myös Jyväskylän yliopiston kemian aineenopettajakoulutuksesta vastaava professori Jan Lundell on viime vuonna suominut ankarasti ylioppilaskirjoituksia. Hänen mukaansa kirjoitukset ohjaavat opiskelijoita kohdistamaan liikaa huomiota kirjoituksiin muun oppimisen kustannuksella.

Ylioppilastutkinnon eräs – ellei tärkein – merkitys on toimia testinä, joka pyrkii varmistamaan maan koulujen opetuksessa tietyn vaatimustason. Suoritusten vaatiminen alkaa tosin olla suomalaisissa kouluissa jo mennyttä maailmaa. On merkkejä siitä, että muun muassa lukioista halutaan tehdä valintamyymälöitä, joissa oppilaat voivat vapaasti valita kuin kaupan hyllyltä, mitä he saavat päähänsä opiskella.

Eikä tämäkään riitä. Pääjohtaja Pitkälältä kuultiin vielä, että nykymaailmassa oppilaan olisi tärkeää kyetä arvioimaan omaa osaamistaan. Vaikuttaa jo melkein siltä, että opiskelusta suunnitellaan itseohjautuvaa prosessia. Tuleeko opettajista lopulta jonkinlaisia prosessinvalvojia, joiden virkaveljiä tapaa paperitehtaista seuraamassa katseella paperikoneiden pyörimistä?

Veikkaan, että pelkästään ylioppilastutkinnon poistaminen, johtaa oppilaiden tietämyksen tason laskuun. Jo nykyisin ylioppilaat ovat melko tietämättömiä maailman asioista. Harvalla teinillä lienee sitä itsekuria, jota esitetyn kaltainen järjestelmä edellyttäisi. Toivon olevani väärässä.

Kolikon toinen puoli on se, että jos ylioppilaskirjoitusten peikko poistuu, opettajilta ja kouluilta häviää eräs motivaattori vaatia oppilailta edes nykyisen tasoista osaamista. On niin helppo katsoa läpi sormien ja kaunistaa valmistuneiden tilastoja. Tietenkin ministeriö yrittää korjata asiaa mittariviidakolla, joka saa opettajien ajan kulumaan mukavasti, jos ylioppilaskirjoituksen kiireet jäävät pois.

Opetusala näyttäisi näistä merkeistä päätellen pyrkivän nykyisin  Seitsemän veljeksen viitoittamaan suuntaan. Eräs veljeksistähän totesi, että hyvä lapsi opettaa itse itsensä. Olisin kuitenkin enemmän Jukolan Juhanin kannalla, joka vastasi tuohon: "Sen tempun haluaisin nähdä."

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Ropi Jarrela

"Jo nykyisin ylioppilaat ovat melko tietämättömiä maailman asioista."

Aivan täysin totta. Kahden käden sormin ei pysty laskemaan sitä korkeakoulututkinnonkaan suorittaneiden määrää joita minäkin "työkseni" vuosittain opastan sosiaalibyrokratian ihmeelliseen maailmaan.

Eikä siitä ole kovin kauaa aikaa - vai muistanko väärin(?) - kun ehdotettiin, että yliopistojen pääsykokeet voitaisiin ainakin joiltain aloilta täysin poistaa ja opiskeluoikeuden saisi ihan vaan yo-todistuksen arvosanojen perusteella.

Onneksi itselläni on kolme tutkintoa ja olen opiskellut kolmessa yliopistossa:
Turun, Vaasan, ja Joensuun (2009.)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Eikä siitä ole kovin kauaa aikaa - vai muistanko väärin(?) - kun ehdotettiin, että yliopistojen pääsykokeet voitaisiin ainakin joiltain aloilta täysin poistaa ja opiskeluoikeuden saisi ihan vaan yo-todistuksen arvosanojen perusteella."

Pääsykokeita tuijotetaan nykyisin kriittisellä silmällä. Ko. pääjohtajakin esitti, että ylioppilastutkintoa voitaisiin ehkä kehittää niin, että se korvaisi pääsykuulustelut.

On myös ehdotettu, että yliopistoihin pääsisi suoraan, mutta karsinta suoritettaisiin parin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Näin on kuulemma esimerkiksi Ranskassa. Ei taitaisi mennä läpi täällä.

Tärkeintä olisi kiinnittäää huomiota ylioppilaiden osaamiseen yleissivistys mukaan lukien. Kuten joku totesi, koulu on elämää, ei elinkeinoelämää varten.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

"On myös ehdotettu, että yliopistoihin pääsisi suoraan, mutta karsinta suoritettaisiin parin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana"

Helsingin yliopistoon pääsivät ylioppilaat ilman pääsykoetta sisään 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. En googlettele sen enempää tutkiakseni koskiko tämä kaikkia aloja (mm. lääkis), mutta metsätieteellisestä tiedän, että numerus clausus otettiin käyttöön vasta 1935, kun ylioppilaita alkoi olla enemmän. Meilläkin rajoitettiin ensin ekan vuoden kenttäkursseille pääsyä ja ensimmäisen vuoden sai opiskella ja yrittää saada tarpeeksi pisteitä. Oppilaita oli silti liikaa ja etenkin sotavuosien patouma teki ruuhkahuipun, jonka vuoksi vuonna 1946 alettiin rajoittaa sisäänottoa, kriteereinä yo-todistus, oppikoulun päästötodistus, harjoittelut ja sotapalvelus.

Päätelmä: nykyään toteutettuna suositut alat tukkiutuisivat, kun ylioppilaita on niin suuri osa ikäluokasta.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Hmm. Voikohan näihin ottaa kantaa kun on käynyt lukion niin kovin kauan sitten. Tuolloin 80-luvun lopulla ei mielestäni erityisemmin täsmävalmistauduttu kirjoituksiin muuten kuin joillakin kielten tunneilla, joilla harjoiteltiin kuuntelemalla vanhoja kuullun ymmärtämisiä. Sen muistan ärsyttäneen, vaikka muutama kerta ruksitusta ja koekäyttäytymistä onkin hyvä kokeilla. Että eihän lukion tarkoitus voi olla harjoittaa osaamaan kuullunymmärtämisen knoppeja. Matikassa tehdyt vanhat yo-kokeet taas hyödynsivät oppimista yleensä.

Minusta kirjoitukset ovat hyvä tapa koota lukiovuosien mittaan opittu yhteen ja ne pakottavat kertaamaan alkuaikojenkin asiat. Alustaja mainitsi tietyn vaatimustason ylläpidon, mikä on merkittävä asia. Tähän liittyen ne tuottavat kutakuinkin vertailukelpoisia tuloksia yli koulujen. Jos kirjoitukset poistetaan, niin sellaiset kenties lopputodistukseen vaikuttavat seikat kuin koulun yleinen taso tai opettajien suosio/epäsuosio/halu auttaa oman koulun oppilaita heidän haluamilleen aloille voivat vaikuttaa jatkopaikkoja haettaessa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Jos kirjoitukset poistetaan, niin sellaiset kenties lopputodistukseen vaikuttavat seikat kuin koulun yleinen taso tai opettajien suosio/epäsuosio/halu auttaa oman koulun oppilaita heidän haluamilleen aloille voivat vaikuttaa jatkopaikkoja haettaessa."

Tämä on mielestäni huomionarvoinen näkökohta. Koulut alkavat vetää lyhytnäköisesti kotiinpäin, jos yo-tutkintoa ei ole. Sama ilmiö nähtiin aikoinaan, kun Turun kauppakorkeakouluun pyrki kauppaopiston suorittaneita, joilla oli oma kiintiönsä. Hyvilläkin papereilla varustetut tiettyjen opistojen oppilaat saattoivat olla osaamistasoltaan aivan surkeita.

Ropi Jarrela

"Matikassa tehdyt vanhat yo-kokeet taas hyödynsivät oppimista yleensä."
Tuota en kyllä täysin kykene sisäistämään. Olen yhden kerran elämässäni luntannut kokeessa, ja se oli nimenomaan matematiikassa, kun piti osata joku "hiton" sääntö ulkoa. Lunttasin, en jäänyt kiinni, ja sen jälkeen muistin tuon säännön monta vuotta, mutta nyt olen jo koko asian unohtanut :-)

"Minusta kirjoitukset ovat hyvä tapa koota lukiovuosien mittaan opittu yhteen ja ne pakottavat kertaamaan alkuaikojenkin asiat. Lisäksi ne tuottavat kutakuinkin vertailukelpoisia tuloksia yli koulujen."

Täysin samaa mieltä - silti olen myös sitä mieltä, että nykyaikaan siirtyminen ei ole koskaan paha juttu kenellekään. Taskulaskimet tosin kieltäisin silti ;-)

Itse olen aina ollut hyvä (omakehu) laskemaan päissäni. Kuten myös lapseni, joista toinen jopa aikoinaan palkittiin asian johdosta :-))

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Yo-kokeesta pääsee läpi n. 95% kirjoittajista. Tehtävien pistemäärällä ei ole väliä ja joissain aineissa se minimiraja on ollut jopa vain 10-15% maksimista. Eli melkeinpä nimensä kirjoittamalla saa A:n.

Minusta läpäisyraja pitäisi olla aina vähintään 30%. Siinä menisi sitten tosin tilastot ja illuusiot hajalle. :)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Onko se mennnyt näin lepsuksi! No, ei ihme...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Joskus tuntuu siltä, että näiden kouluun liittyvien uudistusta (vai "uudistusten") ympärillä puuhastellaan puuhastelun vuoksi. Joskus syntyy myös epäilys, että mukana on sellaisia taka-ajatuksia, jotka tähtäävät johonkin muuhun kuin koulutuksen tason nostamiseen ja oppilaiden kykyjen objektiiviseen arviontiin. Mutta mikäpäs siinä, aina sitä muutoksia voi mietiskellä. Kuitenkin tämän ylioppilastutkinto-pääsykoe -systeemin pitää täyttää kaksi kriteeriä. Kaikkien koulunsa päättävien osaaminen täytyy mitata kaikille yhteisellä kriteerillä, jossa koulujen omien asteikkojen ja pärstäkertoimien vaikutus on eliminoitu. Tämä hoidetaan nykyisin ylioppilastutkinnolla. Korkeakouluihin pääseminen täytyy pitää mahdollisina niille, jotka pystyvät osoittamaan kykynsä ja motivoituneisuutensa. Tämä hoidetaan nykyisin pääsykokeilla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#7
Mielestäni järkeviä näkökohtia.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Todennäköisesti nämä taka-ajatukset liittyvät siihen, että jotkut itkevät kun suomalaisiin yliopistoihin ei pääse sisään vain lyömällä tarpeeksi rahaa pöytään.

Jari-Matti Mäkelä

Pitää myös muistaa se aspekti, että korkeakouluilla on tietyt minimivaatimukset opiskelemaan tuleville - esimerkiksi kyky oppia. Ei sekään ole kivaa, jos korkeakouluihin pääsee liian helposti ja sen jälkeen esim. yliopistoissa joudutaan opettamaan ihan perusteita. Tässä yliopiston tenttejä tarkistaessa huomaa, että osa oppilaista on tosi osaavia, mutta osa pääsee läpi ihan rimaa hipoen. Myös asenne oppimista, kouluja ja tiedettä kohtaan voi olla huono. Näillä eväillä on aika työläs päästä eteenpäin.

Tämä on ihan mielenkiintoinen ketju, kun elinkeinoelämä opastaa yliopistojen suuntaan, minkä pitäisi olla tärkeää yhteiskunnassa ja yliopistoilla on omat näkemyksensä, mitä opiskelun jatkaminen vaatii. Muodissa on myös PISA/diginatiivi-hypetykset. Monenlaisia totuuksia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Tämä on ihan mielenkiintoinen ketju, kun elinkeinoelämä opastaa yliopistojen suuntaan, minkä pitäisi olla tärkeää yhteiskunnassa...".

Kuten sanottu, koulu on elämää, ei talouselämää varten.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

SAT voisi korvata ylioppilaskirjoitukset ja pääsykokeet. Kaikkinainen pänttääminen jäisi historiaan.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Nähdäkseni monet preppaavat myös SAT-koetta varten. Itse ainakin preppaisin, jos haluaisin varmasti päästä sinne minne haluan.

Tässä oli yhdenlaista ohjeistusta oppilaille:
http://blog.prepscholar.com/when-should-i-start-st...

Edit: Lisään vielä tuosta paheksutusta pänttäämisestä: kaikkia yhteiskunnan ylläpitoon ja kehitykseen liittyviä tehtäviä ei voi ratkaista pelkällä erinomaisella luovalla ongelmanratkaisukyvyllä, vaan tarvitaan myös aiempien tutkimustulosten ja teorioiden tuntemusta. Mutta hait kommentillasi varmaan jotain muuta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Pänttämäällä voo oppi kieliä, ei juuri muuta. Kielet vääristävät ylioppilaskirjoituksia.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #14

Botaniikka, anatomia, lainoppi, historia? Pelkkää päättelyä alusta saakka? Pidän kantanani, että monella alalla jotain on pakko päntätä ennenkuin sen päälle voi alkaa rakentaa uutta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #15

Pänttäämällä ei opi mitään uutta, koska ymmärrys ei synny pänttäämällä. Pänttääminen ei ole oppimisen esiaste vaan haitallinen hetkellinen korvike. Paitsi siis kielissä koska ne ovat sisältö/merkitys-tyhjiä.

Vanha esimerkki: Miksi nousuvesi on 2x/vrk. 99% ihmisistä on ajattelematra asiaa päntännyt harhaisen selityksen, joka myös Wikissä.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #16

Ei tuohonkaan esimerkkiin voi ryhtyä vastaamaan, jos ei tunne perusteita luonnontieteistä.

"Pänttääminen" tuo sen pohjan, jonka jälkeen voi asettaa uudet ongelmat oikeaan paikkaan järjestelmässä ja tietää, millaisia työkaluja niidentyyppisiin kysymyksiin on ennen käytetty. Jos paikkaa ei löydy tai työkalut eivät toimi tarpeeksi hyvin, niin ryhdytään luomaan uutta, mahdollisesti jopa uusi paradigma.

Epäilen, että aloittajankaan oppiainetta laskentatoimea ei voi harjoittaa ilman hyvin monien asioiden opettelua. Soveltamista ja uuden kehittämistä siihenkin kuuluu, mutta kaikki aikanaan.

Juhani Nurminen Vastaus kommenttiin #18

Kyky päätellä asioita on parempi kuin pään puhki lukeminen.

Vaikka kuinka osaisin ulkoa, että 2x2 on 4, niin ei se minua auta ellen sen perusteella osaa päätellä paljonko on 22x22? Vai kuinka?

Ulkoa oppiminen on siis vain todiste hyvästä muistista - kokilla makuaistista?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #19

Pänttääminen on leimaava termi. Jos se tarkoittaa lukemista muistamisen tarkoituksessa, sitä tullaan tarvitsemaan opiskelussa aina. Oikotietä tietämykseen ei ole.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #23

Pänttääminen ei korvaa ymmärtämistä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #24

"Pänttääminen ei korvaa ymmärtämistä."

Ei korvaa, ei. Mutta ei ymmärtäminenkään korvaa oppimista. Molempia tarvitaan.

Pänttääminen on lähinnä oppimiseen tuskastuneen (huonomuistisen, puutteellisen lukutaidon omaavan?) oppijan ilmaisu. Tämä termi luonnehtii kielteisellä tavalla opiskelua - lukemista, jonka tarkoitus on painaa luettu sisältö mieleen. Miten tällaisesta omaksuvasta lukemisesta voitaisiin kokonaan luopua? Ei mitenkään.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

On todellakin mahdollista valita ns. yleissivistys ulos lukiossa ja samalla keskittyä vain muutamaan aineeseen YO-kirjoituksissa. Yleissivistyksen puolesta toisaalta on nostettu ääntä, mutta ei OPH:n suuntaan - ihme kyllä.

Sen sijaan kiintoisaa olisi miettiä suomalaista GRE:ä (Graduate Record Examination), jollaisia USA:ssa käytetään, kun valikoidaan opiskelijoita esim. maisteri-ohjelmaan ja siitä eteeenpäin. Kansallinen GRE ilmaisee, esim. kuinka monta prosenttia testatuista saa huonomman tuloksen. Jos tulos on 95%, silloin testin tekijä kuuluu ylimpään 5%:iin.

Eräät yliopistot velvoittavat kertaamaan/ paikkaamaan opintojaan, ennen jatkomahdollisuutta. Tällöin raja voi korkeakoulusta rippuen olla esim. 80%:ssa tms.
Tämä voisi vauhdittaa myös kunkin opintoja ja motivoida tekemään oma-aloitteisesti laatutyötä.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Ei tarvii tietää kunhan on mielipide asiasta. Tämä on myös siitä hyvä periaate, että sillä voi helposti peittää sen, ettei tiedä oikeasti mitään.

> Euroopan historian pystyy päättelemään sadan vuoden ajalta.
> -e^(iπ)=1 (rehellisyyden nimissä sen voi päätellä itse, mutta aikaa menee hetki...=)
> Tokio on Japanin pääkaupunki, koska.... arigatou on kiitos ja Tokyo Hotel on bändin nimi?
> Virusten ja bakteerien ero on...se, että virus voi olla myös tietokoneen sisäpuolella?
> Lainakorkoa ei tarvitse osata laskea, sillä sehän lukee siellä paperin reunassa
> ohjelmoijan ei tarvitse tietää mitä eroa on liukuluvulla ja merkkijonolla, kunhan ne näyttävät samalta ruudulla
> kaikkea voi kirjoittaa faktana jos siltä tuntuu
> jne...

Päättelykyky on tärkeä ja hyvä asia, mutta se toimii heikosti, jos ei sille päättelylle ole mitään pohjaa. Erikoista, että moni pitää näitä toisensa poissulkevina.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset