Lokari

Halutaanko meille kasvattaa historiattomia kansalaisia?

Lukioissa on vähennetty muun muassa historian opetukseen käytettäviä tuntimääriä. Joissakin lukioissa tullaan kokeilemaan varsin vapaata ainevalintaa, joka voi johtaa siihen, että niistä valmistuu oppilaita, jotka eivät ole lukeneet lainkaan historiaa ja yhteiskuntaoppia. Tämä historiattoman sukupolven esiinmarssi avaa huolestuttavia näkymiä.

Useat oppilaat tietenkin ottavat valinnanvapauden vastaan hyvä-huudoin. Samoin ne kansalaiset, jotka pitävät kaikkinaisia rajoituksia tuomittavina, ovat tietysti kokeilun tarkoittamien muutosten kannalla.

Miksi kansalaisten pitäisi hallita maansa ja maailman historiaa ja oman yhteiskuntansa rakennetta sekä toimintaa? Tulevaisuus on kaikille meille tärkeä, mutta emme voi riittävästi ymmärtää sitä ja sen suhteen tarjoutuvia vaihtoehtoja, ellemme tiedä mitä aikaisemmin on tapahtunut – historian tuntemus luo perspektiiviä sekä nykyhetkeen että tulevaisuuteen. On harhaluulo katsoa, että kaikki alkaa siitä kun synnyimme, ja että sitä aikaisempi on merkityksetöntä.

Emme pysty toimimaan järkevästi ainakaan vastuullisissa tehtävissä, jos emme hahmota aikaa ennen ja nyt. Historia ei aina toista itseään, mutta tiettyä säännönmukaisuutta siinä silti on. Vaivainen kaikki kokee, sanotaan. Ja niin voi käydä, jos emme tiedä, että sama ilmiö on toteutunut jossakin muodossa ennenkin.

Jos emme tunne yhteiskunnan  rakenteita ja mekanismeja, elämme kuin luonnonvoimien armoilla, joiden käyttövoima ja logiikka ovat meille arvoitus – emme ole niistä edes kiinnostuneita, koska emme ymmärrä niitä. Näin huppu silmillä eläen emme pysty toimimaan yhteiskunnassa järkevästi. Ei ole väärin sanottu, että kun luet enemmän, luulet vähemmän.

Esimerkiksi Euroopan vanhoissa sivistysmaissa historian ja kulttuurin tuntemus ovat tärkeitä. Kapean näkemyksen omaava leimautuu helposti sivistymättömäksi sellaisessa ympäristössä. Kansainvälisissä tehtävissä ei pärjää pelkästään kielitaidolla.

Tietämätön kansa on helpommin hallittavissa ja johdateltavissa kuin valistunut. Niinpä diktatuureissa ei juurikaan panosteta kansan yleissivistykseen. Teknis-mekaaninen osaaminen riittää. Toisaalta valistumattoman kansan riveistä on vaikeampi löytää osaajia yhteiskunnan ja yritysmaailman vaativiin tehtäviin. Paljon puhutut innovaatiot ja talouskasvu vaativat avarakatseisia ihmisiä – pelkällä ahtaalla insinööri- tai ekonomijärjellä ei menestytä globaalissa maailmassa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tässä viime viikkoina olen lukenut, että matematiikan opettajattajien mielestä on tärkeintä kasvattaa onnellisia ihmisiä. Varissuon koulun rehtorin mukaan tärkeintä on oppia käyttäytymään. Tiedot ja taidot ehtii sitten myöhemmin. "Tasa-arvoa" opetetaan melko suppeastaa näkökulmasta http://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_..., suvaitsevaisuutta jne... Tärkeitä asioita kaikki. Taitaa loppu häämöttää tälläkin hyvinvointivaltion saralla. Olisihan se raskasta työtäkin.

Ehkä näissä nyt onnistutaan. Kun sellaisia taitoja eivät aiemmat sukupolvet ole omaksuneet.

Toki on kouluissa ennenkin osattu. http://yle.fi/uutiset/peruskouluopetuksesta_piti_t...

Onneksi omat ovat jo nämä peruskoulut ja lukiot läpikäyneet. Oma luottamus tähän hyvinvointivaltioon on kyllä pahasti horjunut. Samoin luottamus sen instituutiohin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kaikki nuo ovat hyviä asioita. Onni on vain sellainen asia, että sitä on vaikea saavuttaa suoraan - se tulee ikään kuin sivutuotteena.

Hyvinvointivaltio alkaa olla hapertumassa monestakin syystä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Meillä on opetuksessa ruotsalaisten kirjoittama historiamme.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Hyvin kirjoitettu. Tieto on ajattelun ja ymmärtämisen raaka-ainetta. Historian tunteminen ja ymmärtäminen on yhteiskunnallisten asioiden hoitamisen kannalta yhtä välttämätöntä kuin vaikkapa fysiikan osaaminen rakentajalle tai anatomian tuntemus lääkärille. Ja me kaikki olemme yhteiskunnallisten asioiden hoitajia vähintäänkin äänestäjän roolissa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset!

"Ja me kaikki olemme yhteiskunnallisten asioiden hoitajia vähintäänkin äänestäjän roolissa."

Niiin olemme, ja jos historiaa tuntematon lipsahtaa vaikkapa kansanedustajaksi tai kunnanvaltuutetuksi, se on valitettava asia kansalaisten kannalta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Historia on tärkeää, mutta päivän shokki oli se, että vain 40 vuotta sitten historianopetus Suomessa saattoi olla tälläistä: (nuorimmat uhrit ovat siis vasta 1969 syntyneitä...)

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/salainen-k...

"Pirkkalan kokeilu meni todellisuudessa vielä pitemmälle kuin suuri yleisö tai edes asiasta metelin nostaneet kansanedustajat tiesivät. Dosentti Jari Leskiseltä ilmestyy toukokuussa Siltalan kustantamana Kohti sosialismia! -niminen teos, jossa hän käy läpi neljänkymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Kirjasta selviää, että marxilainen opetus ei rajoittunut vain historiaan, vaan sitä annettiin myös maantiedossa, yhteiskuntaopissa, kansalaistaidossa ja ympäristöopissa. Koekaniineina oli yhteensä tuhatkunta koululaista: viidesluokkalaisia, yhdeksäsluokkalaisia ja jopa vastikään koulunsa aloittaneita 6–7-vuotiaita ensimmäisen luokan oppilaita.

Kokeilun takana eivät myöskään olleet vain muutamat marxilaiset tutkijat ja Kouluhallituksen virkamiehet, vaan sillä oli käytännössä pääministeripuolue Sdp:n tuki, vaikka demarit myöhemmin kohun alettua ottivat etäisyyttä pahimpiin ylilyönteihin.

Leskinen on löytänyt useita todisteita siitä, että Sdp oli jopa aktiivisesti vauhdittamassa Pirkkalan kokeilua, koska se uskoi pystyvänsä sen avulla edistämään laajemminkin koulutuspoliittisia ja myös valtapoliittisia tavoitteitaan."

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pirkkalan moniste oli sosialistinen häpeäpilkku. Silloisella "edistyksellisellä" nuorisolla - jos joillakin vanhemmillakin - meni pahasti överiksi. Palvoivat muun muassa puhemies Maoa. Maon punainen kirja kului tämän porukan käsissä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ehkä noita (kaiken maailman) vassareita ei kannatta enää hirveästi syyllistää vanhoista synneistä.

Tuossa kokeilussahan oli hyviäkin puolia. Ilmeisesti se osoittautui käytännössä nopeasti toimimattomaksi. Yleensähän kansalla on tapana havaita innokkaat idiootit alta aikayksikön siitä, kun he ilmoittavat nerokkuutensa, ja käydä sen jälkeen (hirtehis)huumorin keinoin niitä vastaan. Joten luulen kyllä, että moni vanhempi on kokeiluun tutustuttuaan jälkikasvunsa kanssa jatkanut monisteen tasolta vielä pari anarkiatasoa pidemmälle... Ja kumpi on 10+ ikäluokassa suurempi (mileipide)vaikuttaja, luokkatoveri, joka vääntää vitsiä, vai opettaja, joka on tosikko?

Heikki Hyötyniemen sanoin 'Kaikki kokeilut vain eivät voi onnistua'. Tai tutkmusten osalta usein unohdettu totuus: 'Myös negatiivinen tulos on tulos.'

90-luvun alussa Nokiassa lanseerattiin uusi, dynaaminen logo. Siinä nuolet osoittivat kauniisti ryhmässä koilliseen kuin raketinheittimen putket. Ei tainnut olla vielä painomuste kirjepapereissa kuivunut, kun logolla oli henkilökunnan parissa nimenä 'Stalinin urut'.

Tai Meritan liikemerkki 'Kullervon kivinen leipä'...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei kai kyse ole niinkään syyllistämisestä - vaikka mitä pahaa siinä on, jos fanaattiseen tyhmyyteen syyllistyneet osoitetaan - vaan kyse on historiankirjoituksesta. Kyllä samanlaisia 'hyödyllisiä idiootteja' sikiää nykyisinkin, joten on terveellistä osoittaa, miten ennenkin on mokattu. Jos siitä vaikka opittaisiin jotakin.

Virheitä tekevät tietysti suuretkin firmat. Kuten kirjanpidon opettajamme aikoinaan totesi: "Sattuneet virheet oikaistaan". Nimenomaan oikaistaan, eikä paineta villaisella.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #17

Juuri näin. Kunhan vain muistaa, että ei tee sitä johtopäätöstä, että nykyiset vasemmistolaiset olisivat välttämättä tekemässä samaa. Tai että heidän pitäisi tehdä katumusharjoituksa noista tapahtumista.

Ehdit vastaamaan ennen kuin ehdin lisäämään:

JK. Ettei jäisi sanomatta. Siis itse blogistille isot kiitokset hyvin esitetystä ajattelusta. Oikeastaan siitä jäi puuttumaan vain se, että on itse historian opettajien tehtävä luoda se liha siihen opetussuunnitelman luiden ympärille. Normi teini-ikäinen on kyllä utelias, jos hänen uteliaisuutensa haastetaan. Itse muistan oman lukioaikaisen historian opettajani henkeen ja vereen historian ihmisenä. Siitä huolimatta (tai sen takia) hän oli myös elämän ymmärtäjä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #18

Ei nykyisiä vaaemmistolaisia ole syytä syyllistää etukäteen, ellei mitäään syytä siihen ilmene. He voisivat kyllä tosiaan irtisanoutua Pirkkala-hölmöilystä. Muuten voi tulla se vaikutelma, että he hyväksyvät ko. operaation.

Kiitokset! Myös minulla oli hyvä historianopettaja Turun normaalilyseossa aikoinaan: FM Olli Miettinen. Hän osasi elävöittää kertomansa niin, että kaikki seurasivat henkeään pidätellen. Se on siis paljon kiinni opettajan persoonasta ja tyyllistä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ansiokas ja ehdottoman tarpeellinen kirjoitus. Historian- ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen, jota lukiolaitos pyrkii opiskelijoilleen antamaan, on yksi sen tärkeimmistä aineista. On syytä muistaa myös se, että lukio on yleisivistystä tarjoava oppilaitos.

Yksilön kannalta on myös vaikeaa se, että 15-vuotias pannaan tekemään valintoja reaaliaineiden valitsemisen kanssa ratkaisuja, jotka voivat vaikuttaa hänen koko myöhempään tulevaisuuteensa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset! - Eihän 15-vuotias vielä osaa omaa etuaan hahmottaa, vaikka teini-iässä ihminen onkin viisaimmillaan.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Samaa mieltä blogistin kanssa. Mielestäni historia on yksi tärkeimmistä oppiaineista ja olen kyllä osin samaa mieltä siitä, että historialla on taipumus jollain tapaa toistaa itseään.

Historia on myös muuttuva aine ja ei aikuisen tai vanhemmankaan ihmisen sovi kaihtaa historian tietojensa päivittämistä, kun uusia asioita tulee päivänvaloon ja tutkimus historiallisista tapahtumista päivittyy.

Monia asia on muuttunut, pahimmat jopa päälaelleen jos miettii 30 vuoden takaisia historiankirjoja tämän päivän kirjoihin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Monia asia on muuttunut, pahimmat jopa päälaelleen jos miettii 30 vuoden takaisia historiankirjoja tämän päivän kirjoihin."

Sanotaan, että jokainen sukupolvi kirjoittaa historian uudelleen.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Lukioissa on vähennetty muun muassa historian opetukseen käytettäviä tuntimääriä. Joissakin lukioissa tullaan kokeilemaan varsin vapaata ainevalintaa, joka voi johtaa siihen, että niistä valmistuu oppilaita, jotka eivät ole lukeneet lainkaan historiaa ja yhteiskuntaoppia."

1.8.2016 voimaan tulevaas lukion uudessa tuntijaossa on historian pakollisia vähenentty yhdellä mutta samaan aikaan yhteiskuntaoppiin on lisätty yksi pakollinen kurssi.

Kun otetaan esiin tämä kokeilu lukioissa ja sen huonoutta selitetään usein aina siten että lukion voijoku suorittaa ilmanettä opiskelee yhtään historian kurssia, unohtuu yksi seikka ja se on se että niitä kursseja, jotta saa todistuksen ja lakin pitää olla kasassa yhteensä 75 kpl. Joten harvassa ovat ne jotka ilman yhtään historian kurssia lukion suorittaisivat.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"...unohtuu yksi seikka ja se on se että niitä kursseja, jotta saa todistuksen ja lakin pitää olla kasassa yhteensä 75 kpl. Joten harvassa ovat ne jotka ilman yhtään historian kurssia lukion suorittaisivat."

Miten tämä kurssien lukumäärä kertoo historian lukemisesta yhtään mitään?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Aika paljon ja vilkaisu lukion tuntijakoon selventää pointin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset