Lokari

Onko yksityistäminen ja yhtiöittäminen patenttilääke?

Sotea on vatkattu politiikan tehosekoittimessa ahkerasti. Keskusta on ajanut siihen maakuntamallinsa, jolla ei ole juuri mitään tekemistä terveyden- tai sosiaalihuollon kanssa. Kokoomus runnoi läpi valinnanvapauden eli se tekee ihmisten vaivoista yhä laajemmin yrittäjien ja osakkaiden rahasammon. Yksityinen ja yhtiömuotoinen on tehokkaampaa, ja tulee siten halvemmaksi kuin julkinen, hoetaan.

Vähän tarkemmin ajatellen paljastuu, että tehokkuus merkitseekin vähemmän ja stressaantuneempaa henkilökuntaa sekä huonompaa palvelua. Se tarkoittaa myös isompia yksiköitä ja lisääntynyttä byrokratiaa – potilaille pitempiä matkoja hoitopaikalle ja pitempiä odotusaikoja. Pitkät jonot ja pitkät matka ovat tehokkaita, mutta eivät potilaille.

Yksityistämiseen ja yhtiöittämiseen liittyy myös se, että yrittäjä/omistaja ottaa osinkonsa, joiden osuus pyrkii kasvamaan. Jos hintoja säännellään on vaara, että menoja vähennetään laatua heikentävin keinoin. Mahdolliset säästöt otetaan henkilökunnan ja potilaiden selkänahasta, ja ne saattavat jäädä odotettua pienemmiksi. Arviot sote-uudistuksen avulla saavutettavista säästöistä ovatkin koko ajan pienentyneet.

Osakeyhtiön ainoa tavoite on omistajien varallisuuden kasvattaminen, eikä sillä ole myöskään moraalia. Näinhän todisteli Björn Wahlroos julkisuudessa. Perinteisillä julkisilla organisaatioilla on yleishyödyllinen tavoite – ei jonkin suppean ryhmän tai valtio-omistajan taloudellisen edun ajaminen. Siinä on ratkaiseva ero.

Yksityistämisen ja yhtiöittämisen historia Suomessa sisältää useita kielteisiä esimerkkejä. Kaiken huippu oli Sonera, joka yksityistettiin. Tarkemmat tiedot tästä löytyvät nettijulkaisusta Miten hävisivät Soneran miljardit?(https://fi.wikisource.org/wiki/Miten_h%C3%A4visiv%C3%A4t_Soneran_miljardit).

Posti muutettiin julkiseksi osakeyhtiöksi, joka tunnetaan nykyään nimellä Posti Group Oyj. Postin viime vuosien tilaa voi hyvin luonnehtia Posti-Itellan omalla mainoslauseella: "Posti ei ole enää entisensä". Palvelut ovat heikentyneet ja johtajat vaurastuneet.

Myöskään Valtionrautatiet ei ole enää entisensä. Nykyisin VR Groupin emoyhtiö on VR-Yhtymä Oy, joka on liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluva, Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Vaikka maantieliikenteen kilpailu on vienyt VR:n asiakkaista, ovat yhtiön palvelut heikentyneet sen omankin politiikan ansiosta. Yhtiö haluaa tahkota valtio-omistajalle osinkoja ja johtajille tulospalkkioita. Siksi entinen koko maan kattava palvelutehtävä on muodostunut rasitukseksi, ja niinpä kannattamattomista vuoroista luovutaan. Palvelutehtävää ei enää ole – on vain bisnes.

Jäljet pelottavat. Saadaanko sote-uudistuksen myötä samanlaisia palvelujen heikennyksiä kuin näissä  esimerkeissä? Osakkeenomistajat ja johtajat juhlivat, mutta asiakas-potilas kärsii. Tähän suuntaan poliitikot ovat asiaa viemässä "sulle-mulle" -pelillään. Tavoitteet on asetettu puoluetasolla, eivät koko yhteiskunnan näkökulmasta. Potilas jää sivuun, vaikka tietenkin markkinointipuheissa muistetaan tämän "valinnanvapaus".

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (70 kommenttia)

Seppo Korppoo

Osakeyhtiö on rakenteeltaan ja toimintatavaltaan paras organisaatio-tyyppi mihinkä tahansa toimintaan, jossa vaaditaan taloudellista vastuuta, selvää vastuunjakoa ja ketterää päätöksentekoa.

Kaikkea osakeyhtiön toimintaa ohjaa hyvin kehittynyt ja hyväksi koettu lainsäädäntö.

Tästä syystä 100% valtion omistama osakeyhtiö on sotelle hyvä ja se estää politikkojen ja lobbarien asiattoman puuttumisen asioihin.

Seppo Korppoo, osakeyhtiön toimitusjohtaja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä poliitikot ja lobbarit ovat ennenkin puuttuneet valtio-omisteisen yhtiön asioihin. Poliitikothan edustavat valtio-omistajaa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Osakeyhtiölainsäädäntöä saisi kehittää. OY:llä pitää olla myös yhteiskunnallinen vastuu, eikä ensimmäisenä pitäisi olla mielessä voitontavoittelu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Haluaisitko syventää, miten osakeyhtiö toteuttaa tuota yhteiskunnallista vastuuta pitkäjänteisesti ja kestävästi, jos se ei tuota voittoa? Ehdotan että sivuutamme ikuisesta nollatuloksesta saivartelun ja oletamme yhtiön pitkällä aikavälillä kumuloivan joko voittoa tai tappiota.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #7

Kuka tässä on sanonut, ettei osakeyhtiö saisi tuottaa voittoa? On vain kyse keinoista, joilla sitä tavoitellaan. Voitontavoittelun reunaehdoksi soveltuu hyvin yhteiskuntavastuu. Se ei tee voiton tuottamista mahdottomaksi - voiton maksimoinnin hinnalla millä tahansa kylläkin.

Perinteinen esimerkki eettisestä johtamisesta Suomessa ovat ns. vanhat patruunat, jotka hoitivat tehdaspaikkakunnan ja henkilöstön asiat tuijottamatta joka hetki kalkyyleja. Moni pienyrittäjä on osoittanut sosiaalista mieltä henkilöstöön suhtautumisessa. Finanssiwahlroosit kuuluvat eri porukkaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #12

Vastaus kysymykseesi - Nina Palomäki. Minua kiinnostaa ymmärtää miten hänen mielestään yrityksen tulee toimia silloin kun sen ensisijaisen tavoitteen toteutuminen johtaa tappiolliseen tulokseen.

Vastakysymys: Kuinka monta sukupolvea patruunat pyörittivät tappiollista toimintaa?

En kyseenalaista vastuullisuutta, mutta uskon että pitkäjänteinen vastuullisuus edellyttää voitollista toimintaa. Itse en ymmärrä miten se voisi olla muuta kuin päällimmäinen tavoite. Ei sitä ihan sattumalta lakikirjaankaan ole laitettu ainoaksi yhtiön tehtävää ohjaavaksi seikaksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #16

Nina Palomäki kirjoittaa: "Osakeyhtiölainsäädäntöä saisi kehittää. OY:llä pitää olla myös yhteiskunnallinen vastuu, eikä ensimmäisenä pitäisi olla mielessä voitontavoittelu."

Ei minun mielestäni lause: "eikä ensimmäisenä pitäisi olla mielessä voitontavoittelu" tarkoita sitä, että voittoa ei saisi tavoitella eikä saada lainkaan. Tulkitsen sen niin, että voitontavoittelulle asettettaisiin eettinen reunaehto.

Patruunat olivat sen verran hyviä yritysjohtajia, että saivat ainkaan riittävän/kohtuullisen voiton, vaikka seurasivat myös eettisiä käytäntöjä. Ahneus ei ollut vielä tullut muotiin. - Tappion pelko taitaakin olla nykyajan johtajien veruke etiikan hylkäämiselle.

Jos pelkkää lakikirjaa tuijottaa, ei todellakaan eettisyydestä mitään tiedä/välitä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #18

En tiedä pyritkö provosoimaan, kukkotappelu ei nyt jaksa innostaa.

Kirjoitin "...silloin kun sen ensisijaisen tavoitteen toteutuminen johtaa tappiolliseen tulokseen"

johon vastasit "voittoa ei saisi tavoitella eikä saada lainkaan"

Keskustelu menee varmaan paljon nopeammin haluamaasi päätepisteeseen jos kirjoitat heti molempien repliikit.

Patruunaosiosta olemme yksimielisiä. Pointtini oli että tappiollisen toiminnan jatkaminen pitkän päälle on epäeettistä jo sinänsä, sen lisäksi että se on rikollista.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #20

Kukkotappelu ei minuakaan kiinnosta. Hyvä keskustelu on blogipalstalla tavoiteltava asia.

Jokainen hoitakoon omat repliikkinsä.

Tappion välttäminen on eri asia kuin voiton maksimointi ilman eettisyyden reunaehtoa. Vain valtio voi palvelumielessä toimia "tappiollisesti" - kuten posti ja VR:kin saattoivat aikoinaan tehdä. Silloin vain hoidettiin asiat, eikä tuijotettu tuloslaskelmia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #25

Kärjistävää linjaasi mukaellen sanoisin ettei hommien hoitaminen kustannuksista välittämättä (kun kyse ei ole omista rahoista) kuulosta korvaani eettiseltä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #27

VR on ainakin tuottanut joka vuosi voittoa.

Postin tilinpäätöksiä en ole seurannut. Luultavasti tulos on laskenut, koska eletään virtuaaliaikaa. Postin toimintaa pitää muokata tottakai.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #43

Se nyt vielä puuttuisi, ettei monopolia saataisi kannattamaan. Osoittaako muuten moraalia, vai moraalittomuutta, että osinkoa jaetaan omistajalle tuplasti enemmän kuin yhtiön tulos oli?

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #44

Pääasia mielestäni VR:n kohdalla on tuottaa palveluja kansalle, joten sen on paras pysyä valtion omistamana.

Miten osinkoa voidaan jakaa enemmän kuin mitä tulos on ollut? Missä näin on tehty?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #57

VR jakoi 2015 tilikaudelta 100 M€ osinkoa 50 M€ tuloksesta. Edellisvuonna luvut olivat 100/68. Omistaja kuppaa yhtiöta, mikä tuntuu moraalittomalta. Yhden vuoden olisin vielä tajunnut (en nyt jaksanut kaivaa pidemmälle taaksepäin).

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #62

VR:llä on ollut 10 vuotta voitot jakamatta. Sen verran olen VR:n tilinpäätöksiä seuraillut.

Katsoin nyt vielä toimintakertomusta, jossa on seuraavaa: "Konsernin emoyhtiön jakokelpoiset varat vuoden 2015 lopussa olivat 199 miljoonaa euroa."

http://www.vrgroupraportti.fi/fi/vuosiraportti-201...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #65

Mitä haluat sanoa, vielä voidaan kupata 2-3 vuotta ennen selvitystilaan asettamista?

Menee vähän OT, pahoittelen. Ei se yksin, että viiden viimeisen vuoden aikana tuloksesta on jaettu 97% osinkona, vaan se trendi huolestuttaa.

VR tulos ja osingot:
Vuosi Tulos Osinko Os. tuloksesta
2015 50,0 100 200%
2014 67,6 100 148%
2013 65,3 30 46%
2012 38,8 0 0%
2011 15,3 0 0%

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #68

En todellakaan yritä sanoa, että vielä voisi VR:ää kupata tai että niin kannattaisi tehdä. Mielummin voisi käyttää VR:n tuottamat voitot VR:n toimintaan.

En nyt löydä vuoden 2014 toimintakertomusta, josta näkisi paljonko on osinkoja siinä vuonna nostettu.

Olen jossain vaiheessa VR:n tilinpäätöksiä seurannut ja muistan, että monta vuotta oli tilanne, että osinkoa ei nostettu. Joten jakamatonta voittoa kertyi VR:n pankkitilille vuosien varrella. Joka vuosi VR on tehnyt voittoa.

Aina osakeyhtiössä voi tehdä niin, että jättää voitot nostamatta ja jättää ne rahat yrityksen tilille. Ne voi nostaa vasta muutaman vuoden kuluttua.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #16

Osakeyhtiöt, varsinkin yksityiset, voisivat toimia muilla kuin ihmisten perustarpeiden kentillä. Vähintää sosiaali-, terveys- ja hoivapalvelut pitäisi kyetä järjestämään täysin julkisin varoin ja julkisen kontrollin alla ilman minkäänlaista voiton tavoittelua.

Osakeyhtiöille jäisi silti paljon rahantekokenttiä ja mahdollisuuksia voittojen keräämiseen.

Elämme täysin sokaistuneina aivan älytöntä rahanvallan ja rahanteon ahneuden aikaa, että on tässä jälkipolvien historian lukijoilla ihmeteltävää.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #31

Juuri näin. On tiettyjä yhteiskunnan infrastruktuuriin liittyviä tehtäviä, joita ei pitäisi antaa voitontavoittelun temmellyskentiksi.

Uusliberalismi on jo jyrännyt suuren osan näistä. Vielä ovat esimerkiksi armeija, poliisi ja tuomioistuimet valtion omissa käsissä. Palkka-armeija on vanha keksintö; koskahan SA yhtiöitetään? USA:ssa on bisnespohjalla hoidettavia vankiloita. Onkohan kansanedustuslaitosta vielä yhtiöitetty tai yksityistetty missään?

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #7

Voitto ja liikevaihto ovat eri asiat.

Voitto on se raha, joka jää kun ensin tuotoista on vähennetty menot kuten palkat, vuokrat, ostot, verot jne.

Tottakai yrityksen toiminnan on hyvä olla kannattavaa (tai pitääkin olla jo ihan yrittäjän jaksamisen kannalta). Tarkoitin, että voiton tavoittelun ei pidä olla ykkösasia tai ainoa yrityksen toimintaedellytys.

Nythän on ongelmana ollut Suomessa se, että osakeyhtiöiden toiminta on "lyhytnäköistä". Esim. Suomessa ei voi laittaa rahaa sivuun tulevia investointeja varten kuten ilmeisesti Virossa voi tehdä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

Menee vähän semantiikan puolelle, mutta en edelleenkään ymmärrä miten homma toimii jos se ykkösasiasi johtaa tappiolliseen toimintaan? Ilman voittoja ei ole jatkuvuutta, eli käytännössä kaikki muu mitä haluat edellyttää voittoa pitkällä aikavälillä. Siispä se tulee olemaan ykkösasia - ilman sitä on turha edes pohtia mitään muuta.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #28

Miten niin tappiolliseen toimintaan? Jos yritys pystyy maksamaan kaikki menonsa, niin toiminta ei ole tappiollista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #41

Kommentti ei oikein liity keskusteluun? Itse sisällön kommentoinnin jätän blogistin harkintaan, kun se on hänen erikoisalaansa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #45

Olen tähän jo vastannut. Asian ydin ei ole tappion pelko vaan voiton tuottaminen kohtuullisuus/eettisyysrajoittein.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #53

Tarkoitin tuota kannattavuuden (tappiollisuuden) määritelmää kommentissa #41, joka vähän särähti jopa myynti/markkinointimiehen korvaan.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #55

Yrityksen liikevaihdosta vähennetään ensin palkat, ostot, vuokrat ja verot, sitten näiden vähennysten jälkeen jäävä summa on voittoa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #56

Tuosta voin olla (yksinkertaistaen) samaa mieltä, mutta en missään tapauksessa siitä että riittäisi, kun pystyy maksamaan kulunsa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #58

Riippuu kai siitä, millaisen yrityksen haluaa rakentaa, ja mikä on alkuunlähtötilanne.

Tottakai yrittäjän itsensä pitää pystyä elämään. Hän voi nostaa yrityksestä itselleen palkkaa tekemästään työstä tai sitten tavoitella kohtuudella osinkotuottoja.

Yleensä yrittäjät nostavat sekä palkkaa että pääomatuloja.

Mutta jos kyseessä on sijoittaja, niin millainen on kohtuullinen osinko?

Kun olen puhunut voitosta, niin se on se summa, josta osingot jaetaan. Tottakai jokainen haluaa sijoittamalleen pääomalle tuottoa, mutta miten iso sen tuoton pitää olla?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #53

Olemme todennäköisesti lähes yksimielisiä periaatteesta. Itse puhun yleensä hyödyn tuottamisesta (sidosryhmille). Syy kommentointiini voiton suhteen oli, että se on yhtiölle yhtä tärkeää kuin ravinto ihmiselle. Hetken pärjää ilmankin, mutta ennen pitkää tulee noutaja tai joutuu letkuruokintaan.

En oikein ymmärrä mitä olisi kohtuuton Voitto, ei kai voitto sinänsä ole paha asia? Luulisi eettisten ja laillisten rajoitteiden riittävän. Esimerkiksi monopolistin hinta saattaa olla kohtuuton, ihan riippumatta voitosta, mutta jos asiakas pitää hintaa kohtuullisena en ymmärrä miten voitto olisi kohtuuton.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #61

Yritykselle on tuotto (liikevaihto) tärkeää, ei pelkkä voitto. Yrittäjä voi nostaa itselleen palkkaa liikevaihdosta.

Tässä on nyt ole kyse siitä, mikä on moraalisesti tärkeintä. Yhteiskunnallinen asema vai voiton tavoittelu.

Valtion monopolissa on sentään se hyvä puoli, että se miten sitä hoidetaan on tahtoasia. Esim. jos halutaan, että VR:n hintoja lasketaan, niin se voidaan tehdä. Mielestäni valtion yritysten ylin päätösvalta pitäisi olla eduskunnalla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #63

Luovutan, en osaa ilmaista itseäni selkeämmin.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Julkisen sektorin palveluntuottamisen hinta kunki palvelun kohalta on vieläki epäselvää, ehkä se kuitenki selkenee. Ja jos yhtiön omistaa valtio, kunta tai kuntayhtymä, ei minusta haittaa, kohan ei myyä sitä kelheen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tekstistäsi voi saada kuvan että julkishallinnon entiteetillä olisi, osakeyhtiöstä poiketen, moraali. Auttaisitko ymmärtämään missä kohtaa tuota entiteettiä moraali majailee ja miten se entiteetin työntekijöistä riippumatta on havaittavissa?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Moraali majailee organisaatiossa työskentelevien ihmisten tajunnoissa. Julkishallinnon yksikön (joka ei ole oy) tarkoitus on tehdä oikein, eikä voittoa. Siinä se ero.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ei kai sentään Nallekaan väitä ettei Oy:ssä työskentelevillä ihmisillä olisi moraalia? Kuulostaa kovasti tahalliselta väärinymmärtämiseltä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #15

Mitä järkeä on sanoa, että osakeyhtiöllä ei ole moraalia, ja jätetään sanomatta käsitys, että omistajilla ja johtajilla sitä on?

Kun tuo vielä liittyy siihen toteamukseen, että johdon ainoa tehtävä on osakkeenomistajien hyvinvoinnin varmistaminen, ei muuhun johtopäätökseen voi tulla kuin siihen johon tulin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #17

a) Nalle ei ole Jumala - joten hänen toteamukset voi, saa ja jopa pitää kyseenalaistaa. Voit siis tulla moneen eri johtopäätökseen.

b) Kärjistäminen on kommunikaatiostrategia, jolla viestin perillemenoa yritetään varmistaa. Valitettavasti siinä on heikkoutensa ja se saattaa iskeä takaisin, niinkuin väärinymmärretty sarkasmi. Tässä tapauksessa uskon Nallen pyrkineen korjaamaan virheellistä näkemystä, että yrityksellä olisi itsenäinen moraali irrallaan sen omistajista ja työntekijöistä.

c) Jos tehtävä on omistajien hyvinvoinnin varmistaminen on korissa jo aika suuri nippu asioita arvon kasvattamisen lisäksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #19

Nallen tiedotuslinja on minulle vanhastaan tuttu. Samoin hänen yrityskäsityksensä.

Omistajien hyvinvointia mitataan tässä tapauksessa voitolla ja osakkeen markkina-arvolla. Se on hyvin kapea tavoitesuure - verrattuna esimerkiksi sidosryhmäteorian mukaiseen, joka tähtäää kaikkien sidosryhmien etujen huomion ottamisen.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #15

OY:ssä työskentelevillä ihmisillä saattaa vielä olla moraali tallella - ainakin siihen asti, kunnes tehokkuusvaatimus sen rapauttaa - mutta johtoportaassa rahaa sijoittajille kääriviltä en moraalia osaa edes nykykokemusten myötä vaatia. Sijoittajille on itsestään selvää, että sieltä otetaan, mistä saadaan aivan sama, kärsiikö joku tai ei.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #32

Pidätkö tehokkuutta moraalia rapauttavana voimana vain ysityisellä sektorilla, vai rapauttaako tehokas toiminta moraalin myös julkisen töissä? Kysyn, koska olisin itse olettanut päin vastoin, että tehottomuus ja toimettomuus liityisivät läheisemmin moraalin rappioon.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Joskus juttelin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon eroista. Keskustelukumppani sanoi yksityisen etuna olevan se, että asiakasta hoidetaan niin että asiakas tulee toisenkin kerran.

Onko tämä jatkuva asiakassuhde sitten hoidon tavoitteena?

Nykytilanne on varmaan lääkärien mielestä turhauttava (tai ainakin itse kokisin sen turhauttavana, jos olisin lääkäri). Julkisella puolella ei voi asiakasta ohjata jatkotutkimuksiin, koska kunta voi säästää. Yksityisellä puolella joutuu sitten miettimään sitä asiakassuhdetta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Keskustelukumppani sanoi yksityisen etuna olevan se, että asiakasta hoidetaan niin että asiakas tulee toisenkin kerran."

On yksityisellä puolella etunsakin, ja julkisella haittansa. Julkisen puolen talousahdinko tietenkin heikentää palvelua. Yksityisellä puolella saa palvelua. Mutta riepoo vain, että voitot kannetaan veroparatiiseihin.

Eräs ystäväni esitti sääntöä, että sote-järjestelmään ei olisi asiaa yhtiöllä, jolla on yhteyksiä veroparatiiseihin.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Mielestäni ensisijainen näkemys pitäisi olla se, että asiakkaan ei tarvitse tulla toista kertaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #23

Pidätkö oikeasti realistisena, että ihminen käyttäisi terveydenhuollon palveluja elämässään korkeintaan kerran? Olisiko se neuvolakäynti vai rinta-/eturauhassyöpäseulonta. Itse ehkä käyttäisin sen käyntini ajokortin lääkärintarkastukseen, mutta se tietysti edellyttäisi ettei vauhko äitini olisi vienyt minua neuvolaan. Sehän taas olisi todennäköisesti johtanut hinkuyskäkuolemaan, joten ehkä kiittäisin kuitenkin tuhlaavaista äitiäni - ja kävelisin.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #29

En todellakaan pidä. Tarkoitin, että saman sairauden takia. Tietty riippuu sairaudesta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Meillä on karuja esimerkkejä tavattoman huonosti hoidetuista yksityistämisistä. Sähkönsiirto nyt yksi tuorein esimerkki. Seurauksena hinnat ovat nousseet rajusti. Ja todennäköisesti palvelutaso pysyy hyvänä vain, kun viranmomainen sitä jatkuvasti vaatii ja toimintaa vahtii.

Seurauksena valtava määrä kansallisomaisuutta valunut mm. verottajan ulottumattomiin. Jonka seurauksena se raha siirtyy kokonaan pois kiertämästä Suomessa.

Jospa näihin tulisi jotain järkeä Suomessa. Toivottavasti ainakin samojen virheiden toistamisesta päästään jo eroon.

Eräs kommentaattori toi esille Tanskan mallia: Ei yritetäkään päästä siihen, että tulee mammuttiyksiköitä. Joiden ainoa mahdollinen kilpaileva toimija on monikansalliset firmat. Joiden toimintatapoihin valitettavastio näyttää kuuluvan verojen välttely.

Tanskassa malli on se, että yksityiset lääkärit saavat valintavapauden nimessä toimia omalla praktiikallaan. Laatu on hyvä, lääkäripalveluita on aina saatavissa.

Ja mikä tärkeintä: Raha jää kiertämään Tanskaan ja kerryttää lisää hyvää kiertäessään Tanskassa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Osaatko arvioida tuossa viittaamassasi Caruna-esimerkissä minä vuonna kauppasummaa vastaava summa on voitonjakona ja lisääntyneinä korkokuluina poistunut kierrosta Suomesta? Tuo kauppasummahan tuli uutena rahana kiertoon Suomeen, eikö vain. Tehdään siis oletus ettei Suomeen sijoittanut omistaja enää halua sijoittaa tuottojaan tai muuten lisäpääomaa Suomeen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

En viitannut mihinkään tiettyyn toimijaan lääketieteen alalla.

Vaan lähinnä siihen, että systemaattisesti on tehty toistuvia virheitä, jotka on vältettävissä. Virheitä, jotka eivät vaikuta monellakaan tavalla olleen optimaalisia koko Suomen kannalta. Sijoittajien tai omistajien kannalta ehkä, koko Suomen kansantalouden kannalta erittäinkin kyseenalaisia.

Tosiasia on, että jokainen euro, joka poistuu agressiivisen verosuunnittelun takia Suomesta on vaikutukseltaan kansantaloudelle moninkertainen. Marginal Propensity to consume sekä multiplier effect.

Kuinka suuri kerroin on? Emme tällä hetkellä tiedä. Ainoa tarkka numero, jonka olen kuullut on kerroin, joka on luokka 10. Jos niin olisi, silloin Suomen kansantaloudesta poistuva miljardi vastaa vaikutukseltaan kymmentä miljardia.

Kerroin lienee jotain 2,5 ja 10 välillä. Koska voimme arvioida, että 60% - 90% rahasta, joka jää Suomeen jaktaa kiertoaan kerta toisensa jälkeen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #10

Kysymykseni johtui siitä, että käsittääkseni Fortumin sähkönsiirron myynti antoi 2,5 mrd € injektion järjestelmään. Vaikka rahalle ei annettaisi mitään aika-arvoa menisi 100 milj per vuosi tahdilla 25 v että ollaan takaisin lähtötilanteessa. Lisäksi tulee multiplier efekti kansantaloudelle, joten mennee ainakin 50 vuotta ennenkuin kuvaamasi vuoto yksityistämisestä alkaa vaikuttamaan, jos koskaan, vai enkö ymmärrä kuvaamaasi dynamiikkaa lainkaan?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #14

Sitten on ehkä kysymys siitä, että mikä on nettovaikutus? meneekö miinukselle vai jäädäänkö plussalle?

Mikä on vaikutus sillä, että tavallisen kuluttajan ostovoima heikkenee hintojenkorotusten takia? (Jälleen se poistuvan rahan vaikutus on moninkertainen, koska voidaan olettaa, että ainakin osa siitä rahasta poistuu agressiivisen verosuunnittelun takia kokonaan Suomesta.)

Myyntivoitto miinus aggressiivsella verosuunnittelulla menetetyt rahat miinus monopoliasemassa oevan toimijan tekemien hintojen nostosta seurannut kuluttajien ostovoiman väheneminen. Jäädäänkö selvästi plussan puolelle vai mennäänkö miinuksen puolelle?

Toki tärkeä kysymys on myös, että millainen yleistä yhteiskuntamoraalia rapauttava vaikutus sillä on, kun yhteiskunnassa on toimijoita, joilla on verotuksen suhteen eri pelisäännöt, kuin muilla.

Koska aggressiivisen verosuunnittelun välineistö ei ole kaikilla toimijoilla käytettävissä.

Lisääkö vai vähentääkö se luottamusta yhteiskunnassa ja luottamusta yhteiskuntaan? Tätä on vaikea mitata numeroilla. Koska elämme dynaamisessa systeemissä.

Oleellisiä kysymyksiä. Luottamuksella on merkitys. Se taitaa olla selkeä asia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Ajattelin nyt lähinnä tuota paheksumaasi yksityistämistä sinänsä. Toisaalta - toisaalta, riittävästi kun otetaan epävarmoja tai tuntemattomia muuttujia ei varmasti osaa sanoa mitään. Mitä itse uskot, oliko parempi saada heti 2500 vai ikuisesti 100/vuosi? Esittämilläsi multiplier-efekteillä olisin taipuvainen hyväksymään ensimmäisen vaihtoehdon, johan sen arvo jotenkin fiksusti sijoitettuna on tuplaantunut ennenkuin vuosittaiset sataset ovat kumuloituneet edes pääoman suuruiseksi summaksi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #26

En sinänsä paheksu yksityistämistä. Kun se tehdään fiksusti ja ajatuksella.

Tähän astisissa caseissa on kyllä tehty aika amatöörimäisiä virheitä. Ihan rehellisesti ja selkeällä suomenkielellä ilmaistuna.

Osa näistä on sellaisia, että on ehkä hyvä käydä enemmänkin arvokeskustelua yhteiskunnassa. Siksi arvostan korkealle professori Pihlannon avausta tässä keskustelussa.

Toivottavasti näistä aiheista keskustellaan paljon laajemminkin.

Laskelmiin en suoralta kädeltä osaa sanoa paljoakaan. Vaatii tarkempia analyysejä, että mikä tuottaa eniten hyötyä Suomelle. Jos ja kun se on se, jota haetaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #37

Tuo on tavallaan pointtini. On helppo sanoa että on yksityistetty väärin, mutta kun pitää laittaa "pää pantiksi" että kummin päin on parempi hiipii varovaisuus lausuntoon. Ehkä se sähkönsiirto-liiketoiminnan myynti Fortumista ei niin surkea veto ollutkaan, sitä vain kuuluu paheksua koska tuuliviiri oli tänä talvena siihen suuntaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #38

Monopolin myynnissä tulisi päättäjien pitää erityisesti pää kylmänä.

Oli monopoli valtakunnallinen (sähkönjakelu esimerkkinä.)

Tai paikallinen (kuten paikallinen terveystoimi.)

Ei liene millään mittarilla kovinkaan tarkoituksenmukaista, jos loppukäyttäjien kokonaiskustannukset nousisivat. Oli kyse sitten verojen nousun tai pakollisten maksujen muodossa.

Siksi tarkka harkinta ja riittävän laaja kokonaisvaikutusten arviointi on tarpeen. Ja tarvittaessa tiukat toimenpiteet, joilla estetään haitalliseksi arvioidut monopoliaseman väärinkäytökset.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #46

Aivan, täysin samaa mieltä. Jotta voisin edes yrittää tehdä sitä arviota, on ensin ymmärrettävä mitä kollektiivi kaupassa voittaa. Ilman sitä tietoa yksilöiden mahdollista häviötä ei voida laittaa perspektiiviin. Ajatus voi olla hyvä ja kannatettava myös kun yksilön suorat maksut nousevat, kyse on kokonaisuuden balanssista ja mainitun nousun laskiessa verotuspainetta on oikeudenmukaisuus saattanut lisääntyä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #38

Pamfletti "Miten hävisivät Soneran miljardit" kertoo asiasta riittävästi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #50

Tuo oli muistaakseni hyvin viihdyttävää luettavaa vaikka anonyymin kirjoittajan katkeruus paistoikin kilometrin päähän, suosittelen. Soneran mielettömyyksistä en kuitenkaan vetäisi yleistyksiä yksityistämiseen yleensä. Sen myönnän heti, että yksityistäminen on aina suuri haaste. Täydellisessä maailmassa ne toiminnot joiden "kuuluu olla yksityisiä", olisivat luonnollisesti olleet sitä alun alkaenkin. Vaikeus tulee systeemivaihdoksesta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #54

Ei tietenkään yleistetä yhden havainnon perusteella, mutta se antaa esimerkin siitä, miten voi käydä jos menee pieleen. Terveys- ja sosiaalipuolella ei olisi tähän varaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #59

Samaa mieltä, ei todellakaan ole varaa. Valitettavasti on kuitenkin olemassa vaara.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #37

Kiitokset kommentistasi. Yksityistäminen ei vain sovi kaikille aloille, eivätkä myöskään valtionyhtiöt.

Kuten totesin aikaisemmin, armeijan ja poliisin yksityistäminen eivät liene mielekkäitä. USA:ssa on jo yksityisten firmojen pyörittämiä vankiloita.

Asian havainnollistamiseksi voidaan kärjistää kysymällä, mikä firma hoitaisi halvimmalla Suomen hallituksen hommat? Varmasti syntyisi päätöksiä ilman vatulointia - eikö?

Seppo Korppoo

Tässä keskustelussa kannattaa pitää mielessä se kuinka lain mukaan yhtiö on organisoitu ja kuinka se toimii.

Se menee näin:

Yhtiön tärkein päättävä elin on yhtiökokous, joka tavallisesti kokoontuu kerran vuodessa. Se aluksi hyväksyy yhtiöjärjestyksen, jossa määritellään yhtiön periaatteet ja toimintasektorin. Vuosittain se vahvistaa tilinpäätöksen, antaa vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle, sekä valitsee hallituksen.

Yhtiön hallitus, joka tavallisesti ohjaa yhtiön strategiaa, hyväksyy tärkeimmät päätökset, valitsee toimitusjohtajan, sekä ohjeistaa ja valvoo johdon toimintaa.

Tämä on hyvä ja vuosisatojen saatossa toimivaksi osoittautunut systeemi.

Seppo Korppoo, jonka mielestä ei kannata yrittää keksiä uutta polkupyörää, jos nykyinen toimii ihan OK.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näinhän sen on ajateltu menevän.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei tuo terveydenhuollon yksityistäminen ainakaan USA:ssa ole onnistunut kuluttajan kannalta, kolme kertaa kalliimpaa eikä kata läheskään kaikkia kansalaisia. Mikä yksityistäminen on Suomessa onnistunut yhteiskunnan edun mukaan katsottuna?

Seppo Korppoo

Jarmo, se, että sotesta vastaa 100% julkisomisteinen firma ei tarkoita yksityistämistä.

Siinä vain toiminnan toteuttamiseen käytetään tehokkaaksi ja ketteräksi todettua organisaationallia.

Toiminnan periaatteet, eettiset, voitontavoittelu, moraaliset, yms. periaatteet määritellään demokraattisesti valittujen organisaatioiden toimesta.

Tämä on ihan Ok?

Seppo Korppoo, joka markkinatalouteen ja demokratiaan

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Toiminnan periaatteet, eettiset, voitontavoittelu, moraaliset, yms. periaatteet määritellään demokraattisesti valittujen organisaatioiden toimesta."

Näin teoriassa. Eikös Sonera ollut silloin valtio-omisteinen osakeyhtiö, kun yhtiön optiosekoilut ja surullisenkuuluisat UMTS-kaupat tehtiin? Joka tapauksessa: osakeyhtiömuoto kohdistaa huomion voittoon, perinteinen valtionhallinnon yksikkö suoritettavaan tehtävään ja siihen, että se tehdään oikein. Ero on siis: tehdään oikein - tehdään voittoa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Hävettää myöntää, että omistin Soneraa kun surullisenkuuluisat saksankaupat tehtiin. Myin osakkeet saman tien pois, mutta hävettää silti.

Kuulostaa kovin idealistiselta, että valtionhallinnon yksikkö "tekee oikein". Todenmukaisempaa lienee sanoa: Käyttää rahaa - Tavoittelee voittoa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jarmo, se, että sotesta vastaa 100% julkisomisteinen firma ei tarkoita yksityistämistä."

Minä kyllä kysyin mikä yksityistäminen on Suomessa onnistunut, esimerkkinä voi käyttää vaikka autokatsastusta.
Julkinen terveydenhoito toimi erinomaisesti vielä 90-luvun alussa, siitä eteenpäin on ollut vain alamäkeä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tässä YLE:n uutinen aiheesta.

Nähtäväksi jää, että onnistuuko tämä. Kieltämättä herää kysymys, että kuinka perusteellisesti on tehty esim. riskianalyysiä ym.

Ja että kuinka asioita on mietitty. Toisinaan on ihan hyvä, että tartutaan toimeen ja tehdään. Systeeminlaajuisissa muutoksissa vaikuttaa ihan hyvältä idealta miettiä etukäteenkin.

Ja onko tätä mietitty Suomen kokonaisedun kannalta? Tai onko tätä mietitty tavallisen kansalaisen kokonaisedun kannalta?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Ja onko tätä mietitty Suomen kokonaisedun kannalta? Tai onko tätä mietitty tavallisen kansalaisen kokonaisedun kannalta?"

Nähtävästi ei. Puolueiden tavoitteet (maakuntamalli ja yrittäjyys) dominoivat. Nyt jouduttiin tekemään kompromissi, joka sotkee koko himmelin kenenkään hallitsemattomaksi sote-sotkuksi. Säästöt voi unohtaa - verorasitus nousee.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset