Lokari

Pitäisikö ruotsia oppia pakolla?

Eräs kaverini lähetti minulle tiedot kansalaisaloitteesta, jossa vastustettiin pakkoruotsia. Tämä herätti minut pohtimaan pakkoruotsikysymystä. Itse opiskelin ruotsia vanhassa oppikoulussa 1950-luvulla – välillä pitkin hampain. Pääsin kuitenkin ruotsinkielen vaikeuksien kautta voittoon, eli cum laude taisi tulla kirjoituksissa.

Koskaan en ole  kärsinyt traumoja tästä pakosta. Emme edes mieltäneet opiskelua pakoksi, sillä  oli etuoikeus saada käydä ns. oppikoulua, joka huipentui lukioon ja ylioppilaskirjoituksiin. Meille sanottiin, että ei täällä ole pakko olla. "Monttuun vaan", toivotti matikan opettaja Tyyni Berg Porin lyseossa laiskoille oppilaille.

Ruotsinkielestä on ollut minulle pelkkää hyötyä. Onhan ollut mukava osata lukea ruotsin- ja norjankielisiä oppikirjoja kauppakorkeakoulussa. Tukholmassa oli palkitsevaa tilata vaikkapa drinkit på svenska, vaikka ruotsalainen baarimikko ei ymmärtänytkään mitä Cherry Heering oli, jos sen äänsi cheri. Piti sanoa: cherry, siis y:llä. Taksikuski tosin vastasi pyyntööni "Till hotel Birger Jarl" sanomalla: "Kyllä täällä suomellakin pärjää", mutta en luottaisi tähän yleisenä sääntönä.

Jos menet töihin ruotsalaiseen firmaan – svenskithän ostavat ennen pitkää kaikki merkittävät suomalaiset yritykset – niin putoat kuin eno veneestä, jos solkkaat englantia palavereissa tai kahvipöydässä, jos yleensä saat työpaikan firmasta.

Oli onnetonta, että ruotsin opiskelun vastustajat keksivät propagandistisen termin pakkoruotsi. Eihän puhuta veropakostakaan eikä asepakosta, vaan -velvollisuudesta. Pakkohan on meille myrkkyä – suomalainenhan ei ota edes ilmaista olutta, jos se on pakko.

Tiedän, että on suomalaisuusaatteen kannattajia, joille olisi kauhistus opetella hurrien kieltä. Mutta tämä ylpeys koituu vain nuorison vahingoksi. Usein vastustajilla itsellään ei ole mitään kokemusta ruotsin opiskelusta, eikä siten sen osaamisen hyödystäkään. Jos ruotsin opiskelun pakosta luovuttaisiin, valistuneiden perheiden lapset saisivat kyllä vanhemmiltaan asiallista informaatiota ruotsin opiskelun hyödyistä, ja he valitsisivat ruotsin edelleen, mutta muiden perheiden lapset olisivat tässä kärsijöitä.

Veikkaan, että vastahankaisuuteen ruotsin opiskelun suhteen liittyy usein myös poliittinen lataus – ei pelkkä vapauden kaipuu. Luultavasti  osa pakkoruotsin vastustajista hyväksyisi pakkovenäjän. Siten kysymys olisikin  suuntautumisestamme joko länteen tai itään.

Pakko on kyllä aina  ongelmallinen motivaattori. Parasta olisi, jos koululaisille kyettäisiin antamaan puolueeton ja asiantunteva tieto ruotsinkielen eduista ja haitoista, jonka perusteella he voisiat tehdä oman etunsa mukaisen vapaehtoisen päätöksen. Itsehän he kohtaavat päätöksensä seuraukset.

Kysymys on paljolti siitä, olisivatko koululaiset ja heidän vanhempansa aina riittävän kypsiä ratkaisemaan asian pitkäjänteisesti lapsen edun mukaan. Lainsäätäjän vastaus kysymykseen on siis ollut kielteinen ja siksi on säädetty pakko lasten edun nimissä. Pakollisuuden eräs motiivi on varmaankin myös hyvien suhteiden ylläpito Ruotsiin ja maamme ruotsinkieliseen kansanosaan.

Itse en halua toimia asiassa agitaattorina puoleen tai toiseen. Toin vain esiin omat positiiviset kokemukseni. Tunneperäisesti tällaiseen kysymykseen ei pitäisi suhtautua. Tiedän hyvin, että tämä jää hurskaaksi toivomukseksi.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (131 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ruotsissa jokaiselle joka on opiskellut suomea on taidosta ollut pikemminkin hyötyä kuin haittaa. Myös hyvien suhteiden ylläpito Suomeen ja Ruotsin suomenkieliseen kansanosaan vaatii, että Ruotsissa suomea opetetaan pakolla.

Ehdotan, ettei yksikään ruotsalainen saa valmistua yhdestäkään oppilaitoksesta yhteenkään ammattiin eikä toimia virassa, ellei hän osaa suomea. Se, että suomenkieliset osaavat suomea jo valmiiksi, saa heidät tietysti hiukan etuoikeutettuun asemaan, mutta se on vain oikeus ja kohtuus.

Perustelut sanatarkasti samat kuin Suomen pakkoruotsilla. Voin tietysti keksiä uusiakin perusteluja, jos näin hyvä ja sivistävä ehdotus saa laajempaa kannatusta sivistymättömien ruotsalaisten keskuudessa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Eipä taitaisi mennä läpi. Ruotsi suuntautuu pikemminkin länteen kuin itään - kuten Suomikin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei. Se johtuu siitä, että ruotsalaiset ovat sivistymättömiä rasisteja ja eivät siksi halua vastoin parempaa tietoa pakottaa kaikkia opiskelemaan suomea. Ruotsalainen ei voi koskaan tietää, vaikka tulisi joku suomalainen nuuskaa ostamaan ja silloin on hyvä osata suomea. Vaikka henkilö ei juuri nyt olisikaan kaupassa töissä, niin hän voi sinne joskus joutua.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #3

Näyttävät olevan asia-argumentit lopussa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #3
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ei kai kukaan epäile etteikö Suomi suuntaudu enemmän länteen ja ennen kaikkea Eurooppaan. On aika vanhakantaista katsoa, etteikö meillä olisi aivan yhtä tärkeää opetella EU:ssa eniten puhuttaja kieliä kuin vain ruotsia koko kansan voimin. EU:n puhutuimat kielet englannin jälkeen ovat saksa ja ranska. Ajat ovat täysin toiset nyt, kuin ne olivat silloin joskus 50-vuotta sitten.

Onko sinusta siis viisasta, että koko suomalainen nuoriso käyttävät 100 prosenttisesti aikaansa englannin lisäksi ruotsiin, kun olisi tärkeämpää, että edes osa kansasta osaisi muitakin kieliä? Pörssisijoitusten tärkein sääntö onkin, ettei kaikkia munia samaan koriin! ....ja kielipolitiikkamme tekee tyhmästi täysin päinvastoin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #4

"Onko sinusta siis viisasta, että koko suomalainen nuoriso käyttävät 100 prosenttisesti aikaansa englannin lisäksi ruotsiin, kun olisi tärkeämpää, että edes osa kansasta osaisi muitakin kieliä?"

Kuten kirjoitiin, en halua toimia asiassa agitaattorina puoleen tai toiseen. Toin vain esiin omat positiiviset kokemukseni. Tosin ainakin lahjakkaimmat voivat oppia englannin ja ruotsin lisäksi myös muitakin kieliä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #6

Näyttää vain niitä lahjakkaita olevan meillä turhan vähän, kun talouselämäkin huutaa näitä muidenkin kielten osaajia kuin vain englannin. Tässä taannoin jopa mm. Saksan suurlähettiläs piti "palopuheen" saksan kielen puolesta.

Positiivisia kokemuksia näyttää varsinkin vanhemmalla väellä olevan runsaasti ruotsin kielen osaamisestaan ja se on tietysti ihan hieno juttu.

Siinä vaiheessa kun Ruotsi päätti ottaa englannin ainoaksi pakolliseksi kieleksi omissa kouluissaan, niin lähes kaikki työikäiset puhuvat jo erinomaista englantia ja käyttävät sitä myöskin varsin mielellään. Heillähän vähän vähemmän lahjakkaat oppilaat voivat koulussa opiskella vain yksinomaan englantia. Meillä taas nämä joutuvat opiskelemaan ruotsin lisäksi englantia, joten molempien kielten taso jää heikoksi.... Ei sekään hyvä kehitys ole.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #12

Saksa on paljon vaikeampi kieli kuin ruotsi. Mutta ei liene varmaa, että saksankielen valitsevia tulisi paljon lisää, jos ruotsi olisi vapaaehtoinen.

Ruotsin malli vaikuttaa hyvältä ainakin vähemmän lahjakkaiden kannalta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #14

"Saksa on paljon vaikeampi kieli kuin ruotsi."

Aivan järjetöntä opiskella kieltä helppouden takia ja viro nyt olisi meille vielä helpompi ja yhtä tarpeeton. Ei sinulla ole mitään järjevää puolustusta pakkoruotsille.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #24

Onko Pihlanto josakin kohtaa mielestäsi yrittänytkään puolustella pakkoa?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #29

Mainitsi ettei pakkoruotsista haittaakaan ole eli aivan selkeästi kannattaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #30

Enpä huomannut hänen niin maininneen.

Edit: En löytänyt hakemallakaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #32

En tosiaan sanonut kannattavani kumpaakaan vaihtoehtoa. Kerroin vain positiivisista kokemuksistani ruotsinkielen opiskelusta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #32

"Ruotsinkielestä on ollut minulle pelkkää hyötyä"

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #47

Ja millä tavalla se tarkoittaisi että hän olisi pakollisen ruotsin kannalla? (Hän totea vain että se on ollut hänelle hyödyksi osata ruotsia...Sekös sinua häiritsee? ).

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #24

Ei oppilaiden valinnoissa useinkaan liene järjellä paljon mitään roolia.

Käyttäjän TeppoMesimki kuva
Teppo Mesimäki Vastaus kommenttiin #34

No ainakin se valinnanvapaus lisää motivaatiota opiskella ja kyllähän osa tietää mitä kieltä tulee tarvitsemaan isona, sillä pitäähän lapsillakin olla unelma.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #48

Valinnanvapaus voi lisätä motivaatiota opiskeluuun, mutta se myös tekee mahdolliseksi olla opiskelematta joitakin kieliä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #63

Juuri näin on käynyt. Kun kielistä tehdään vapaavalintaisia, niiden opiskelu vähenee, koska ne ovat työläitä oppiaineita. Tästä on ihan empiiristä näyttöä, eli ei kannattaisi enää hokea sitä vanhaa pötyä siitä, että opiskelijat lukevat enemmän kieliä, kunhan saavat tehdä sen valinnaisesti. Sama pätee kaikkeen muuhunkin. Kyllähän lukiolaiset opiskelivat esim. matematiikkaakin paljon enemmän, jos yo-kirjoituksissa olisi pakko kirjoittaa vähintää lyhyt matematiikka. Nyt kun ei tarvitse, niin sen voi sujuvasti jättää valitsematta kokonaan.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #4

Onhan Suomessa aikanaan osattu hyvinkin saksaa ja ranskaa. Itse ranskan
kielen opettajana olen vain joutunut huomaamaan, että nykyiset lukiolaiset
eivät juurikaan opiskele näitä kieliä nykyään ja tilanne pahentui sen jälkeen
kun ruotsista tuli vapaavalintainen kieli yo-kirjoituksissa.

80- ja 90-luvuilla ruotsi oli pakollinen kieli yo-kirjoituksissa ja silloin opiskelijat lukivat sen lisäksi myös paljon saksaa ja ranskaa. Nämä asiat on helposti todennettavissa tutkimalla yo-tutkintolautakunnan tilastoja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #85

Mielenkiintoinen muutos. Eräs syy saattaa olla amerikkalaisen pop -ja muun kulttuurin voimakas esiinmarssi ja sen myötä englannninkielen lisääntynyt harrastus.

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela Vastaus kommenttiin #4

Miten ois toi venäjä?http://www.askokorpela.fi/Twin/Pompe/PompejevMainPage.htm

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ruotsinkielestä on ollut minulle pelkkää hyötyä"

Ruotsinkielestä on ollut minulle pelkkää haittaa eli näkemyksemme kumoavat toisensa ja olemme lähtöpisteessä. Demokratiassa kansalaiset tietenkin päättäisivät itse mistä kielestä ovat kiinnostuneet, näin tehdään lähes kaikissa maissa. Missään ei pakko-opiskella pieniä naapurikieliä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Mitä haittaa kielitaidosta voi olla?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Haitta tulee siitä ettei ehdi opiskella tarpeellista kieltä pakollisen ruotsin sijaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #10

OK. Joillekin kielet ovat tosi vaikeita oppia. Toiset taas oppivat kevyesti useitakin kieliä, jos haluavat.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Mitä haittaa voi kielivapaudesta olla?
Pääasia kai on se että koululaiselle opetetaan kieliä.
Englanti - saksa - ranska vs. ruotsi - englanti - saksa. Missä ero?

Ei minuakaan pakkoruotsi mitenkään kosketa, asiasta keskustelu on puhtaasti viihdettä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #15

Tätä sopii kysyä. Ehkä taustalla ovat mainitsemani suhteet Ruotsiin ja ruotsinkieliseen kansamme osaan? Pelätään, että muutos koettaisiin näillä tahoilla loukkauksena. Lisäksi itse muutosprosessi olisi varmasti repivä ja kansaa jakava.

Muutos herättäisi varmaankin Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa huomiota - ja sellaista hallitukset haluavat välttää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #16

"Ehkä taustalla ovat mainitsemani suhteet Ruotsiin ja ruotsinkieliseen kansamme osaan?"

Ainakaan minulla ei ole mitään suhteita Ruotsiin tai ruotsinkielisiin, eikä taida olla enemmistöllä suomalaisista.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #25

Kyse oli valtiovallan suhtautumisen taustoista.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen Vastaus kommenttiin #16

Ainahan joku mielensä pahoittaa kun asiat muuttuvat.
Pakkoruotsi otettiin käyttöön joskus 70-luvulla eikä siitä sisällisotaa syntynyt.

Minulle on jäänyt sellainen mielikuva että pakkoruotsiamme ihmetellään Ruotsissakin. Onkohan tämä kuva oikea vai olenko vain propagandan uhri?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #36

En ole tuohon törmännyt, mutta kylläkin siihen ettei yhteistä historiaamme ja kulttuuriperimäämme tunneta. Tuota tuntuisi toki ilmenevän myös entisessä valtakunnan itäosassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #36

"Minulle on jäänyt sellainen mielikuva että pakkoruotsiamme ihmetellään Ruotsissakin. Onkohan tämä kuva oikea vai olenko vain propagandan uhri?"

Tuollaista en ole kuullut. Sen sijaan kyllä sellaista, että Ruotsissa on paheksuttu ehdotuksia tehdä ruotsinkieli vapaaehtoiseksi.

Käyttäjän TeppoMesimki kuva
Teppo Mesimäki Vastaus kommenttiin #41

Asun itse Stokiksessa ja multa kysy yks turkkilainen että opiskellaanko teillä Suomessa vieläkin pakolla ruotsia, kenenkään en ole kuullut paheksuvan pakosta luopumista ja jos en kovin väärin muista niin jokunen on kehottanutkin...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #36

Ainakin minun lomareissulla tapaamani ruotsalaiset olivat hämmästyneitä siitä, että osasin ruotsia ja vielä hämmästyneempiä siitä, että ruotsi on Suomessa pakollinen kouluaine. Pelkkä yksittäinen oma kokemus ei tietenkään todista mitään, mutta uskoisin, että ruotsalaisetkin ovat tietoisia oman kielensä harvinaisuudesta maailman mittakaavassa, ja siksi hämmästyneitä siitä, että Suomen kouluissa tuhlataan aikaa moisen marginaalikielen opetteluun.

Minna Hänninen

Ei kai se ole pakko nykyään mitään opiskella jos ei taho. En minäkään mitään ruotsia opiskellut aikoinaan, mutta läpi se meni kuitenkin, koska istuin tunneilla ja kokeet suoritin. Kannatan kuitenkin valinnanvapautta kaikkiin oppiaineisiin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Vapaus on kyllä arvo sinänsä. Voi olla, että ruotsinkielen opiskelu ei paljon vähenisi, vaikka se muuttuisi vapaaehtoiseksi. Todennäköisesti olisi motivoituneempia oppilaita kuin nykyisin.

Minna Hänninen

Luokkahuone täynnä motivoituneita ruotsin kielen opiskelijoita kuulostaa hienolta, mutta pakko-ajattelu on syvälle juurtunutta. On vallalla uskomus, että nuoret eivät vielä tiedä, mitä haluavat ja siksi heidän päähänsä on tieto kaadettava kuin tyhjään astiaan. Aikuiset uskovat, että se on heidän parhaaksi, vaikka eivät välttämättä omalla kohdallaan sitä ole huomanneet.

Pakko-kohtelua on myös aikuisille. Esim. työttömät velvoitetaan hakemaan jossain vaiheessa koulutusta tai työtä, joka ei vastaa heidän koulutustaan tai kiinnostustaan. Tätä perustellaan sillä, että voi avautua uusia mahdollisuuksia.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Itselläni ei ole mitään ruotsinkieltä vastaan, ja kuten blogisti kirjoitti, onpahan ihan kiva lueskella svenskien ja joskus norskien juttuja. Itse olen kuitenkin vapaaehtoislinjalla, eli ihmisen pitäisi saada valita ne kielet, joita haluaa opiskella. Pienen lapsen kohdalla päätökset tekee tietysti vanhemmat.

Täällä itärajan suunnalla eniten hyötyä olisi suomen lisäksi osata venäjää. Näin vanhempana uuden opetteleminen onkin jo motivaatio- ja aikakysymys.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Venäjänkielen opiskelusta olisi hyötyä, sillä sen osaajista on puutetta. Tähän kieleen liittyy kuitenkin joillakin samanlaista emotionaalista vastustusta kuin joillakin muilla ruotsinkieleen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Enemmän uskoisin aikapulaan, sillä peruskoulussa kolmen vieraan kielen opiskelu on monille liian vaativaa. Englannista tuskin kukaan haluaa luopua, koska se kuitenkin on se tärkein vieras kieli ihan kaikille.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

Kyllä moni lukee A-kielenä muuta kuin Englantia. Valitettavasti se ei ole kuitenkaan yleensä mahdollista kuin suurimmissa kouluissa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"emotionaalista vastustusta kuin joillakin muilla ruotsinkieleen."

Järkisyillä olen pakkoruotsia vastustanut enkä emotionaalisten perusteiden takia.

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

Alkeiden jälkeen suosittelen uutta kätevää TwinBook menetelmäähttp://www.askokorpela.fi/Twin/00-TwinBook.htm

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Peruskoulussa riittää yksi pakollinen ei-äidinkieli.

Tasoerot ovat huimia; Kaikki eivät edes opi lukemaan ja kirjoittamaan kunnolla.

--

Katselin äskettäin Ruotsin TV:n uutisia, jossa syksyllä tullut pakolainen puhui auttavaa ruotsia.

Kannattaako kielen opiskeluun todellakin uhrata vuosikausia aikaa?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pakollinen kielenopiskelu voi kyllä olla joillekin ylivoimaista. Toisaalta, nykyisin lukiossa on kyllä oppilaita, jotka eivät sinne kuuluisi. Pitäisi arvostaa enemmän käytännöllisiä aloja.

Mielestäni kielten osaaminen rikastuttaa yksilön elämää. Se avaa mahdollisuuksia, joita "kielettömällä" ei ole. Tämä on sekä ammatinvalintaan että yleiseen elämänlaatuun liittyvä asia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tasoerot ovat todellakin huimia ja juuri siksi myös tuo Ruotsin-malli on erinomainen. Pakolla opittuna toinen pieni marginaalikieli on tervaa useammille nuorille, jotka jo matkustelevat usein lomillaan ympäri Eurooppaa ja haluaisivat oppia juuri niitä kieliä, missä enemmän haluavat olla.... Monilla on myös haaveita opiskella eurooppalaisissa yliopistoissa, mutta ruotsi vie aina yhden vieraan kielen paikan, kuten valtakuntamme viisas Osmo Soininvaarakin on viisaasti todennut:)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Uteliaisuuttani kysyn, miksi mielestäsi pitäisi olla pakollinen ei-äidinkieli? Edellisestä johdettuna (rohkean oletuksen turvin) miksi äidinkielen tulisi olla pakollinen?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Lähestymistapani on täysin pedagoginen; On hyvä oppia edes yksi vieras kieli, jotta hahmottaa kielten väliset erot ja samalla ymmärtää omankin kielensä paremmin.

Tässä "yhden pakollisen"- mallissa tulisi siten olla mahd laaja valinnan mahdollisuus eli siis ruotsin lisäksi eurooppalaiset pääkielet: saksa, ranska, espanja, englanti.

Lisäksi opetuksen tulisi alkaa jo eka-luokalta lähtien.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #31

Pointtinihan liittyikin tavallaan tuohon omaan kieleen. Miksei sitä saisi valita, onko meidät syntyperän vuoksi tuomittu kuriositeettikielen vangiksi?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #35

Meillä suomalaisilla on velvollisuus viedä etenpäin omaa kulttuuriperimäämme molemmilla kotimaisilla kielillä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #71

Olen samaa mieltä, mutta kun niin usein argumentoidaan hyötynäkökulmasta halusin kokeilla kepillä jäätä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #71

Olen erimieltä, koska kulttuurimme jatkuvuus molemmilla kielillä koko kansan voimin, on resurssien hukkaan heittämistä. Itse uskon, että se säilyisi jopa paremmin ilman pakkoa. Näin se ei kyllä tule säilymään, kun vielä ruotsinkielinen väestökin vähenee vuosi vuodelta.

Säilyihän se ennen peruskouluakin ja mitään kansan kahtia jakautumista ei ollut havaittavissa. Pakko on mahdollisimman huono isäntä, jos vastustajia on 70 prosenttia kansasta, eikä kieltä juuri kuule muualta kuin tv:stä.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #77

Mistä olet saanut päähäsi että suomenruotsalaisten väestö vähenee vuosi vuodelta?

http://www.abounderrattelser.fi/news/2010/10/fler-...

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Ruotsin kielessä on se huono puoli, ettei sitä Suomessa tarvita tai ainakin ilman ruotsin osaamista pärjää loistavasti. Itse muutin Ruotsista Suomeen 1999 ja sen jälkeen olen käyttänyt ruotsin kieltä vain asioitani Ruotsiin päin hoitaessa, ja senkin voi nykyään hoitaa äidinkielellään ja muutoin vain kaksi kertaa. Ensimmäinen oli ruuveja hakeva ruotsalainen ummikkoasiakas kaupassa, jossa olin töissä ja toinen oli suomalainen henkilö vaalitoimitsijana ollessani, joka välttämättä halusi toimittaa äänestyksensä ruotsiksi. Hän näytti niin pettyneeltä kun sai äänestää ruotsiksi, että epäilen hänellä olleen taka-ajatuksena vaalien jälkeen haukkua Suomi kakkamaaksi, jossa ei edes saa palvelua ruotsiksi.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Ruotsin kielessä on se huono puoli, ettei sitä Suomessa tarvita tai ainakin ilman ruotsin osaamista pärjää loistavasti."

Ei sitä välttämättä tarvita, mutta kuten totesin blogissani, siitä voi olla hyötyä esimerkiksi työelämään sijoituttaessa ja matkusteltaessa. Ruotsihan on tuossa lähellä...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pakkoruotsi ei ole sinänsä mikään ongelma. Näkisin suurempana ongelmana tulevat venäjän pakolliset kouluopinnot. Suomea ajetaan alas niin taloudellisesti kuin henkisesti, tämän seurauksena Suomessa voi venäläismielinen poliittinen suuntaus päästä valtaan. Tästä on jo ensimmäiset merkit nähtävissä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Venäjänvallan aikana venäjä oli meillä pakollinen kieli, mutta sitä boikotoitiin yleisesti. Oppilaat olivat opiskelevinaan ja monet opettajista opettavinaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Noin oli yli 100 vuotta sitten. Silloin pakkoruotsi oli vapauden kieli!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #43
Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

Hyvä suuntaus, kun karhu asuu naapurissa. Ryssän pelko on viisauden alku, varsinkin jos ymmärtää rautaa rajalle asenteen sijasta tehdä ns itämaisen puolustusliikkeen ja opetella venäjää. Alkeiden jälkeen suosittelen
http://www.askokorpela.fi/Twin/Pompe/PompejevMainP...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Puhelimeen saa nykyisin sovelman, joka kääntää puhuttua suomea puhutuksi ruotsiksi ja päinvastoin. Miksi pänttäisimme ruotsia, kun parempaan lopputulokseen päästään IT-teknologian avulla? https://youtu.be/vGCo1LRAjmU

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kone on aina kone - ei korvaa aitoa ihmispuhetta. Tietysti se korvikkeena menisi.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren

Osoittaa kyllä hieman heikkoa ymmärrystä vieraiden kielten viestimisestä, jos
kuvittelee, että kannattaa puhua johonkin koneeseen ja odottaa että se
tulkkaa oikein. Kyllä tuolla menetelmällä varmaan saa hampurilaisen ostettua kioskilta, mutta onko Suomessa nyt tosiaan päätetty, ettei kunnianhimoa ole tämän enempään?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tähän kirjoitukseen ei voi sanoa muuta kuin että argumentit ovat ihan puhdasta roskaa.

"Onhan ollut mukava osata lukea ruotsin- ja norjankielisiä oppikirjoja kauppakorkeakoulussa."

Mahdonkohan olla ihan kauheasti väärässä jos väitän, että Pihlannon oman aineen kursseista ei yhdelläkään ole ruotsin- tai norjankielistä oppimateriaalia? Itsekin olen samassa opinahjossa (tosin eri pääaineessa) opiskellut tohtoriksi saakka törmäämättä ruotsinkieliseen materiaaliin. No, omasta kirjahyllystäni löytyy mm. Elger et al. "Svensk makrologistik", mutta aika marginaaliseksi hyödyn katsoisin.

"Usein vastustajilla itsellään ei ole mitään kokemusta ruotsin opiskelusta, eikä siten sen osaamisen hyödystäkään."

Jaa. Itse kirjoitin aikanaan ruotsista eximian, kävin varusmiespalvelukseni ruotsinkielisessä joukko-osastossa, ja kaiken hyvän päälle seurustelin aikanaan ruotsalaisen naisen kanssa. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siitä syystä, vastustan pakollista ruotsin kielen opiskelua.

"Jos ruotsin opiskelun pakosta luovuttaisiin, valistuneiden perheiden lapset saisivat kyllä vanhemmiltaan asiallista informaatiota ruotsin opiskelun hyödyistä, ja he valitsisivat ruotsin edelleen, mutta muiden perheiden lapset olisivat tässä kärsijöitä."

Valistumatonta tai ei, näyttäisin lapsilleni tämän listan:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielist%C3%...

Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi jonkun listalla ylempänä olevan kielen opiskelusta olisi vähemmän hyötyä, kuin vajaan 10 miljoonan ihmisen käyttämän ruotsin kielen opiskelusta?

"Luultavasti osa pakkoruotsin vastustajista hyväksyisi pakkovenäjän. Siten kysymys olisikin suuntautumisestamme joko länteen tai itään."

Ja sitten kun ei muuta argumenttia enää keksitä, niin on kätevää syytellä ryssän kätyriksi. Ehdottomasti professoritason argumentaatiota.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mahdonkohan olla ihan kauheasti väärässä jos väitän, että Pihlannon oman aineen kursseista ei yhdelläkään ole ruotsin- tai norjankielistä oppimateriaalia?"

Kyllä vaan olet. Sanoinko, että omassa aineessani, laskentatoimessa? Itse asiassa kyllä oli siinäkin ruotsinkielinen kirja, ja markkinoinnissa norjan- sekä myös tanskankielinen teos.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minun molemmat pentuni ovat valmistuneet Helsingin Kauppakorkeakoulusta ja vielä laskentapuolelta ja ilman yhtäkään ruotsin kirjaa...puhumattakaan norjasta:)
Ehkä muinoin oli sekin asia täysin toisin - se on ihan luultavaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #53

Kirjoitin omista kokemuksistani. Ne olivat vain esimerkkejä. Kyllä jokaisen on helppo keksiä hyötyjä, joita eri kielten osaamisesta voi olla - jos vain haluaa. Esimerkiksi historian ja juridiikan opiskelussa Suomessa on ruotsinkielen taidosta hyötyä. Muista kielistä on sitten omat hyötynsä, mutta nyt teemana on (pakko-)ruotsi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #64

"Kyllä jokaisen on helppo keksiä hyötyjä, joita eri kielten osaamisesta voi olla - jos vain haluaa."

Harvempi keksii tai edes yrittää, miksi jokin kieli olisi pakotettava toisille.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #79

En kirjoittanut ruotsin pakollisuudesta vaan ruotsinkielen ja muidenkin kielten osaamisen hyödyistä. Pakollisus ei ole minulle oleellinen seikka, puhumattakaan siitä, että se olisi minulle pakkomielle.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #53

Monet puhuvat nykyään siitä, että Ruotsilla menee taloudessa paljon Suomea paremmin. Kuitenkin kymmenet tuhannet ruotsalaiset menevät töihin Norjaan,
koska omassa maassa ei ole alan töitä tai koska palkka on Norjassa parempi.
Suomalaisten on vaikea pärjätä kilpailussa ruotsalaisten kanssa, koska ruotsin osaamisen taso on romahtanut viimeisenä 10 vuotena. Eihän huonon ruotsin kanssa voi pärjätä Norjassa.

Kyllä kannattaa opiskella mitä tahansa länsimaista kieltä, jotta voi hakea pois Suomesta siinä vaiheessa, kun persut ovat tuhonneet taloutemme lopullisesti.

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela Vastaus kommenttiin #53

Sitä on niin monenlaista. Itse aikoinaan samassa opinahjossa. Koko ajan kuusi kieltä hyötymistarkoituksessa, diplomaatiksi. Kunnes keksin: koiran virka. Harrastus jatkui. Tässä tulos
http://www.askokorpela.fi/Kindle/AjkKindle.htm
Mitä on hyöty? Englannista kiistattomasti. Minulle venäjästä, koska niin harva osaa. Muista ei mitään hyötyä, hupia paljon. Yksi periaate: naapurien kielet. Siksi ruotsi ja viro venäjän lisäksi. Ruotsi tosi mieluisa, myös viro. Molempien sujuvasta taidosta paljon iloa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Olennaista taitaa tässä olla mennyt aikamuoto.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi jonkun listalla ylempänä olevan kielen opiskelusta olisi vähemmän hyötyä..."

Riippuu täysin siitä, miten määrittelet hyödyn, jos pelkästään puhujien määrällä mentäisiin ei kukaan lukisi ikinä saksaa, italiasta puhumattakaan. Itselläni ei tehnyt edes tiukkaa löytää niitä kymmenittäin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin, taisi kuitenkin olla sillä tavalla, että Pihlannon alkuperäisen argumentin mukaan minunlaiseni valistumattoman lapset jäisivät vaille ruotsin opiskelun hyötyä, joten Pihlanto katsoo asiakseen päättää minun puolestani. Todistustaakka ruotsin kielen ylivertaisesta hyödystä taitaa siis ennemminkin olla Pihlannolla. Tai sinulla, olettaen että esität ruotsin kaltaisen kuriositeetin opiskelusta olevan enemmän hyötyä kuin vaikkapa vertailuksi heittämiesi saksan ja italian.

Minä kun olen sitä mieltä, että valinnan voisi jättää ihmisille itselleen, koska he varmasti osaavat arvioida kokemansa hyödyn parhaiten ihan itse.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #55

Et ehkä huomannut, mutta kyseenalaistin keskustelussa aiemmin pienten kuriositeettikielten kuten ruotsin ja suomen kielten pakollisuuden. Mielenkiintoista kyllä käytin samaa termiä niiden vähäisen merkityksen kuvailemiseksi. Siitä huolimatta listalla oli kymmeniä suurempia kieliä joiden koen olevan omasta perspektiivistäni huomattavasti hyödyttömämpiä. Itse näen toki molempien osaamisen arvokkaana, mutta se ei liene muille kovin relevanttia.

P.s. Pihlanto on mielestäni selkeästi sanonut ettei puolusta (tai vastusta) pakkoa, tuon "katsoo asiakseen päättää" olet vetänyt ihan omasta hatusta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #57

Joillakin istuu edelleen tosi tiukassa se asenne, että kaikki ruotsin opiskelusta käyty keskustelu on vain ja ainoastaan argumentaatiota ns. pakkoruotsin puolesta ja sitä vastaan on argumentoitava ja sille on vaadittava perusteluja ja perusteluja.

Silloin kuin keskustelu kävi kuumimmillaan, Uudessa Suomessa oli "kielisotureita" jotka tituleerasivat itseään juhlavin nimin ja taistelivat kuviteltuja pakkoruotsittajia vastaan. Päähänpinttymänä oli aina että "pakkoruotsitus pitää perustella" eikä mitään muita ulottuvuuksia nähdä.

Onneksi keskustelu on (kai) nykyään järkevöitynyt ja Pihlanto toivottavasti saa pohdiskella ruotsin kielen käyttöä ilman että joutuu perustelemaan ja argumentoimaan ns. pakkoruotsin puolesta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #61

"Pihlanto toivottavasti saa pohdiskella ruotsin kielen käyttöä ilman että joutuu perustelemaan ja argumentoimaan ns. pakkoruotsin puolesta."

Niin, Pihlanto kirjoitti nimenomaan pakkoruotsista sekä argumentoi pakon puolesta enkä nyt muista keskustelua jossa aiheena olisi ollut ruotsinkieli ilman pakkoa. Tyhjää taas Petralta.

Käyttäjän TonyBjrk kuva
Tony Björk Vastaus kommenttiin #62

olisko kuitenkin parasta että keskittyisit suomekielen ymmärtämiseen ennen kuin laitat sanoja/mielipiteitä Pekan suuhun?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #69

Tony, olet aivan oikeassa. Luetun ymmärtäminen näyttää tässä keskustelussa olevan muutamalla kaverilla hakusessa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #61

"Onneksi keskustelu on (kai) nykyään järkevöitynyt ja Pihlanto toivottavasti saa pohdiskella ruotsin kielen käyttöä ilman että joutuu perustelemaan ja argumentoimaan ns. pakkoruotsin puolesta."

Kiitokset Petra. Toivomuksesi ei aivan toteutunut. Teema on ihmeen kiihdyttävä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #61

Näinhän tuo on Petra, mutta ehkä teidän monien keskustelut pakkoruotsin puolesta ovat aina niin voimakkaita kommentteja, että ilman muuta olettaa, jos pakkoruotsista tulisi äänestys, niin suurin osa teistä äänestäisi sen säilyttämisen puolesta. Vai mitä sinä äänestäisit?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #61

Niin, onhan se kumma juttu, kun ensin blogissaan rakentelee olkiukkoa valistumattomista, kieltä taitamattomista, hurreja vihaavista ja itään päin kallellaan olevista pakkoruotsin vastustajista, ja sen jälkeen tulee virheellisesti leimattua joksikin muuksi kuin objektiiviseksi keskustelijaksi.

Näköjään tämä on taas sellainen aihe, jossa virheellisten stereotypioiden rakentelu ja leimakirveen heiluttelu luetaan järkeväksi keskusteluksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #84

Kylläpä olet vetänyt porot nokkiisi, ei maha mittää. Viha -käsitteen olet taikonut omasta päästäsi. Olen tavannut blogissani viittaamillani näkemyksillä varustautuneita ihmisiä, mutta en ole havainnut mitään vihaa heissä - puhumattakaan siitä, että olisin sellaisen sanan tekstissäni maininnut. Vihapuhe on niin muodikas termi, että se täytyy näköjään sovittaa myös sellaiseen paikkaan, mihin se ei sovi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #88

Kylläpä onnistut edelleen takertumaan epäolennaiseen, vailla pienintäkään kykyä ymmärtää että avauksesi kaltainen olkiukkoihin ja vihjailuihin perustuva argumentaatio ei vain ole asiallista.

Selitäpä nyt vaikka, miksi olen valistumaton jos olen sitä mieltä että esimerkiksi ranskan, saksan, espanjan jne. opiskeluun käytetty aika ja vaiva toisi suuremman hyödyn kuin ruotsin opiskelu. Noihin kun ei taida enää kelvata argumentiksi edes seuraava olkiukkosi itäsympatioista.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #98

En ole vihjaillut mitään. Itse olet olkiukot luonut tekstiäni tulkitsemalla.

Piti oikein kaivaa esille, mistä tuo "valistumaton" tuli:

Kirjoitin: "Jos ruotsin opiskelun pakosta luovuttaisiin, valistuneiden perheiden lapset saisivat kyllä vanhemmiltaan asiallista informaatiota ruotsin opiskelun hyödyistä, ja he valitsisivat ruotsin edelleen, mutta muiden perheiden lapset olisivat tässä kärsijöitä." Vastasit: "Valistumatonta tai ei, näyttäisin lapsilleni tämän listan...".

Että tuon yleisen arvioni johdosta, jota et sinänsä ryhtynyt kumoamaan, leimasit itsesi "valistumattomaksi". En kirjoittanut tekstiäni ketään yksilöä ajatellen.

Ja vielä:

Kirjoitin: "Luultavasti osa pakkoruotsin vastustajista hyväksyisi pakkovenäjän. Siten kysymys olisikin suuntautumisestamme joko länteen tai itään." Vastasit: "Ja sitten kun ei muuta argumenttia enää keksitä, niin on kätevää syytellä ryssän kätyriksi. Ehdottomasti professoritason argumentaatiota."

Jos katsot aivan tarkkaan tuon virkkeen, siinä lukee: "luultavasti osa...". Ymmärrän, että lukeudut tuon osan ulkopuolelle. Sopiihan se. Kovin otat tämänkin henkilökohtaisesti. Ja vielä menet henkilökohtaisuuksiin, joita olen tässä keskustelussa vältellyt.

Todettakoon selvyyden vuoksi, että voit minun puolestani olla aivan vapaasti mitä mieltä tahansa ruotsin ja muiden kielten opiskelusta. Tämä tekstini ruotsinkielestä ja sen oppimisesta minulle koituneista hyödyistä liikkuu muutoin aivan yleisellä tasolla, eikä pyöri mitenkään sinun persoonasi ympärillä.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #99

P.P:"En kirjoittanut tekstiäni ketään yksilöä ajatellen."

No sanotaanhan siinä selkeästi, että "valistuneet" vanhemmat kertoo lapsilleen ruotsinkielen eduista, kun taas ne "toiset" sitten eivät näin tee. Miten muuten se pitää ymmärtää, kuin siten että nämä toiset ovat sitten valistumattomia?
Myöskään tuskin mitään epäselvää on tuossa "suuntautumisessa itään/länteen"-kommentissasi, vaan se todellakin luettavissa niin miten kirjoitettu.
Täällä kaakonkulmalla voidaan kuitenkin ihan perustellusti suositella venäjän kielen opiskelua, ilman että tarvitsee mitenkään valita puoltaan itä/länsi-kiistelyssä. Huomattavasti enempi hyötyä täällä päin osata tätä itänaapurimme kieltä kuin jotain ruotsia, jota ilman täällä kyllä tulee toimeen.
PS minkään kielen osaamisesta tuskin haittaa, joten kokolailla "turhaa" tällainen blogi, jos ei vastakkaisia mielipiteitä kuitenkaan tahdota hyväksyä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #117

"No sanotaanhan siinä selkeästi, että "valistuneet" vanhemmat kertoo lapsilleen ruotsinkielen eduista, kun taas ne "toiset" sitten eivät näin tee. Miten muuten se pitää ymmärtää, kuin siten että nämä toiset ovat sitten valistumattomia?"

Niin sanotaan, mutta ei sanota "Tomi Solakivi", jolle vastasin.

"Täällä kaakonkulmalla voidaan kuitenkin ihan perustellusti suositella venäjän kielen opiskelua, ilman että tarvitsee mitenkään valita puoltaan itä/länsi-kiistelyssä. Huomattavasti enempi hyötyä täällä päin osata tätä itänaapurimme kieltä kuin jotain ruotsia, jota ilman täällä kyllä tulee toimeen."

Totta kai kaakonkulmalla voidaan perusteellusti suositella venäjän opiskelua ja niin varmasti monesti tehdäänkin. En ole sitä missään vastustanut. Kirjoitin näin: "Veikkaan, että vastahankaisuuteen ruotsin opiskelun suhteen liittyy usein myös poliittinen lataus – ei pelkkä vapauden kaipuu. Luultavasti osa pakkoruotsin vastustajista hyväksyisi pakkovenäjän. Siten kysymys olisikin suuntautumisestamme joko länteen tai itään."

Toin esiin mahdollisuuden, että kieleen kohdistuva suosiminen tai antipatia voi - siis voi - perustua myös poliittiseen harkintaan. Olen tällaisia yksilöitä täällä lounaiskulmalla tavannutkin. Tulkitset esittämäni mahdollisuuden ehdottomaksi pääsäännöksi.

"PS minkään kielen osaamisesta tuskin haittaa, joten kokolailla "turhaa" tällainen blogi, jos ei vastakkaisia mielipiteitä kuitenkaan tahdota hyväksyä."

Sitähän juuri pyrin esittämään yhden kielen osalta. Turhuuden arviointi on sitten jokaisen tehtävissä. Tietysti tähän blogiin ja kommentteihin vastaamiseen käytetyn ajan olisi voinut uhrata vaikkapa ruotsin tai venäjän opiskeluun. Vastakkaiset mielipiteet ovat tervetulleita, mutta sitä en hyväksy, että tekstiäni tulkitaan mielivaltaisesti ja kaivellaan sieltä sellaistakin, mitä siellä ei ole.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #122

P.P:"..mutta ei sanota "Tomi Solakivi"

Kun itse sait Maxista komppaajan, niin ajattelin tulla Tomin "avuksi", vaikka tuskin sellaista tarvitsee. Kunhan nyt vaan esitän, että luen suunnilleen samalla tavalla näitä juttuja kuin hänkin, ja mielestäni pieni sellainen dissaus niitä kohtaan, jotka eivät ruotsin kielen opiskelua hehkuta surutta, tästä blogista aistittavissa.

Mitä sitten tulee tuohon polittiseen harkintaan, niin tuskinpa mikään mahdottomuus että sekin olisi joillakuilla kriteerinä, mutta koska kuitenkin kyse hieman toisella kymmenellä olevista tenavista, niin epäilen että valtaosan kohdalla näin ei ole. Kyse lähinnä siitä minkä opiskelun vanhemmat uskovat olevan lapsilleen hyväksi.

Ja edelleen..vaikka minkään kielen osaamisesta ei varmastikaan ole mitään haittaa, niin voidaan perustellusti useastikin väittää että jonkun toisen kielen osaamisesta saattaa olla ihmiselle myöhemmässä elossa enempi hyötyä kuin jostain toisesta.
Jos "pakolla" opetetaan jotain marginaalikieltä, niin sekin aika poissa sen, mahdollisesti tärkeämmän, kielen opiskelusta. Myöskin ihmisen aivokapasiteetti rajallinen ja vaikka maailmasta löytyy varmasti esimerkkejä ihmisistä jotka sujuvasti selviävät kymmenellä kielellä, niin tuskin meistä kaikista siihen on.

PS ja turhuudella(sitaateissa) meinasin näitä blogeja joissa kerrotaan että jonkun kielen osaamisesta on hyötyä ja itse siitä esimerkki. Jokainen meistä varmasti sen tietää ilman kertomattakin..toki en millään muotoa halua estää sellaisen kertomista, eikä minulla tietenkään ole siihen mahdollisuuttakaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #127

"...mielestäni pieni sellainen dissaus niitä kohtaan, jotka eivät ruotsin kielen opiskelua hehkuta surutta, tästä blogista aistittavissa."

Esitin sen, että olen vain hyötynyt ruotsinkielen opiskelusta. Jos siitä aistii "pienen dissauksen" itseään kohtaan kun on eri mieltä, niin siinä näyttää olevan täysi syy dissata "pienesti dissaavaa" kirjoittajaa oikein olan takaa jopa henkilökohtasuuksiin mennen.

Poliittista harkintaa ounastelin tietetenki vanhempien osalta, en lasten. Erityisesti olen sitä havainnut sellaisten aikuisten kohdalla, joiden lapset ovat jo aika päiviä sitten ohittaneet opiskeluiän.

Kielten suhteellisesta tärkeydestä voidaan olla perustellusti eri mieltä, ja jokaisella on oma henkilökohtainen tilanteensa sekä suunnitelmansa, jotka vaikuttavat asiaan. Näistä sopii keskustella ja argumentoida mieluimmin asiaperustein.

"PS ja turhuudella(sitaateissa) meinasin näitä blogeja joissa kerrotaan että jonkun kielen osaamisesta on hyötyä ja itse siitä esimerkki. Jokainen meistä varmasti sen tietää ilman kertomattakin"

Yllättävän vähän asioita vaikkapa jonkun kielen osaammisen tärkeydestä on havaintojeni mukaan "tiedossa kertomattakin". Siksi kannattaa aina kertoa oma näkemyksensä.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #128

P.P:"..niin siinä näyttää olevan täysi syy dissata "pienesti dissaavaa" kirjoittajaa oikein olan takaa jopa henkilökohtasuuksiin mennen."

Toivottavasti en ole itse tällaiseen syyllistynyt, ei ainakaan ole ollut tarkoitus ja pahoitteluni jos kuitenkin näin koettu. Olen kuitenkin edelleen hieman eri mieltä tuosta mitä "valistuneet" vanhemmat tekevät, tahi me "valistumattomammat" jätämme tekemättä.

Ja juuri, kuten itse totesit, tämä "oma henkilökohtainen tilanne" se mikä viime kädessä määrittelee jokaisen tarpeen. Valitettava tosiasia kuitenkin se, ettemme osaa esim. 10v vanhana vielä tietää mihin elo meitä kuljettaa ja mille osaamiselle olisi mahdollisesti tarvetta.
Edelleen siis itse sitä mieltä, että vuorokaudessa määrätty määrä tunteja, kuten myös viikossa/vuodessa..jos sen ajan käytämme johonkin, niin se estää jonkun toisen tekemisen. Haluaisinko siis osata mieluummin espanjaa, kuin ruotsia..vastaus lienee kyllä. Samaa voisi kysyä jokaiselta suomalaiselta, espenjan tilalle voisi toki vaihtaa jonkun toisen. Uskoisin että ruotsi vaihtoehto jäisi vähälle.

P.P:"Yllättävän vähän asioita vaikkapa jonkun kielen osaammisen tärkeydestä on havaintojeni mukaan "tiedossa kertomattakin". Siksi kannattaa aina kertoa oma näkemyksensä."

Olet varmasti oikeassa ja lukeneempana ihmisenä toivottavasti "potkit" lähipiirissäsi olevia nuoria kirjojen/opiskelun pariin ja kerrot niistä hyödyistä mitä tietämisestä/osaamisesta jne on etua myöhemmällä iällä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #129

Et ole nähdäkseni syyllistynyt mihinkään. Kyseessä oli tämä jo aikaisemmin mainittu kaveri. Ei siitä sen enempää.

Valistuneisuudesta tai valistumattomuudesta olen saanut paljon palautetta. Konkretisoitakoon asiaa niin, että kouluja käyneiden vanhempien lapset pyrkivät tilastojen mukaan käymään enemmän kouluja kuin muiden lapset. Eli opiskelu "periytyy". Oletukseni on, että jos vanhemmat eivät ole opiskelleet vaikkapa ruotsia - josta nyt oli puhe - he eivät todennäköisesti suosittele lapsilleenkaan sitä. Ja päin vastoin.

Vaikka en suosikaan pakollisuutta, se on tällä hetkellä mm. ruotsin osalta tosiasia. Voi olla, että sen ansiosta jotkut sellaiset lapset opiskelevat ruotsia, jotka eivät sitä tekisi, jos pakkoa ei olisi. Mikään ei takaa, että he opiskelisivat muitakaan kieliä. Tämä on vain yksi näkökohta asiasta - ei tietenkään ainoa.

Tämä blogi on eräs tapa "potkia nuoria" opiskelemaan. Oppi ei todellakaan kaada ojaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #57

Kiitokset Max tukea antavista puheenvuoroistasi!

Liitin blogini loppuun toivomuksen: "Tunneperäisesti tällaiseen kysymykseen ei pitäisi suhtautua. Tiedän hyvin, että tämä jää hurskaaksi toivomukseksi".

Ja näin siinä kävikin. Muutama kirjoittaja purkaa kommenteissaan jotakin näkymätöntä katkeruuttaan, osaamatta keskittyä asia-argumentteihin ja asiatyyliin.

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

"Ei sitä välttämättä tarvita, mutta kuten totesin blogissani, siitä voi olla hyötyä esimerkiksi työelämään sijoituttaessa ja matkusteltaessa. Ruotsihan on tuossa lähellä..."

Virokin on lähellä, ja moni käy siellä vuoden mittaan moneen kertaan, eikä monikaan opettele viroa. Sama pätee Venäjään ja venäjän kieleen. Ja nykyään Espanja ja Thaimaakin ovat muutaman tunnin matkan päässä ja suomalaiset kulkevat siellä tie sonnassa, eivätkä opettele espanjaa tai thain kieltä.

Suomalaiselle suomenkieliselle ruotsin kieli on Pohjoismaissakin hyödytön; harva oppii ruotsin niin sujuvasti että pystyisi kelvollisesti keskustelemaan ruotsin kieltä itse puhuen tanskaa puhuvan tanskalaisen tai norjaa puhuvan norjalaisen kanssa. Lukeminen kyllä sujuu, itse ainakin ilman isompia ongelmia pystyn tavaamaan tanskalaisia tai norjalaisia nettilehtiä, Aku Ankkaakin olen tanskankielisenä onnistunut lukemaan.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tunnen erään ruotsinkielen aikuisopettajan, jonka kursseilla on käynyt paljon ruotsalaisiin firmoihin menneitä suomalaisia. Niin, että ei se asia niin yksioikoinen ole.

Ilkka Huotari

Ruotsi on pakollinen kieli Suomessa siksi, että suomenruotsalaisten palvelut on turvattava, näin meille on kerrottu.

Mitään muita perusteluja pakollisuudelle ei ole.

(Onko tämä oikein - no ei todellakaan.)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Varmaan joku noinkin kertoo, mutta ei se kuitenkaan välttämättä niin ole. Kun asiaa ajattelee, näyttäisi kieliryhmien palveluiden turvaamiseksi säädetyn virkamiehille vaatimus suomen/ruotsintaidoista. Tuntuisi siis loogisemmalta, että toisen kotimaisen kielen pakollisen opiskelun tarkoituksena tältä osin (palvelut), olisi turvata tasapuolinen mahdollisuus päästä virkamieheksi. Tämä siis vain hatusta heitettynä, en jaksa lähteä tutkimaan lain valmistelumateriaalia.

Perusteluita lienee pitkä liuta, joka vaihtelee riippuen keneltä kysyy. Pitääkö niitä pätevinä, onkin mielipidekysymys. Ja tunnetusti joidenkin mielestä ei ole ensimmäistäkään pätevää perustelua.

Ilkka Huotari

Jos nyt ihan loogisesti ajatellaan, niin "ruotsi on hyödyllinen kieli" ei ole pätevä perustelu, koska kaikki kielet ovat hyödyllisiä (enemmän tai vähemmän).

Mitäs niitä perusteluja nyt muita olikaan?

"Palvelut turvattava" on kyllä sinällään looginen perustelu - jonkunhan on opeteltava ruotsia, jotta palveluita saadaan. Mutta ei kaikkien tarvitse, siksi se ei ole oikein.

Se vaatimus kaikille virkamiehille varmaan tulee siitä, että palvelut saataisiin turvattua (mutta ei sitä vaatimusta tarvitse kaikille asettaa).

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #75

Kannattaa muistaa lainsäädännön symmetria, josta poikkeaminen vaatii erityisen vahvan perusteen. Symmetriset säännökset ovat lähtökohtaisesti hyviä. Nykyään suomenkieliset voivatkin asioida viranomaisten kanssa äidinkielellään (tai ainakin poikkeukset lienevät hyvin harvassa), mitä pidän hyvänä kehityksenä.

Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #78

Symmetriaahan on siinä, että jokaisessa yksikössä (esim. toimisto) on sopivasti eri kielten osaajia.

Käyttäjän PetriFriari kuva
Petri Friari

Erinomainen kirjoitus ja tervetullut näkökulma ruotsikeskusteluun.

Itselläni ei ole mitään sitä vastaan, että ruotsi säilytettäisiin koulussa pakollisena, mutta ymmärrän myös niitä, jotka haluaisivat siitä luopua.

Muistan kouluajoilta, että ruotsintunnit olivat mukavia, kuten kaikki kielitunnit. Ruotsintaidosta ei minulle ole myöhemmin ollut varsinaista hyötyä, mutta sitäkin enemmän iloa. Minulla on säännöllisesti tilaisuus puhua ruotsia, ja olen käyttänyt sitä Ruotsin lisäksi Norjassa ja joskus jopa Tanskassa. Monille ruotsintaidosta on sen sijaan suoranaista ammatillista hyötyä, kuten itsekin toteat.

Olen iloinen, että minulla ja lapsillani on ollut mahdollisuus oppia ruotsia.

Tähän loppuun vielä anekdootti: Ostin aikoinani junalipun Haaparannan asemalta ja tein sen luonnollisesti ruotsiksi. Pois lähtiessäni kuulin, kun seuraava asiakas hoiti lipunostonsa virkailijan kanssa selvällä suomella. :)

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Pihlanto kirjoittaa, että Ruotsi suuntautuu " länteen". Siis Norjaan, Islantiinko ?
Havitteleeko Ruotsi Norjan öljyvaroja, vai mistä on kysymys?

Jos hän tarkoittaa että Ruotsi suuntautuu anglosaksiseen kulttuuriin tai ns.Eurooppaan, niin sinnehän meidänkin suuntautumisemme on.

Ei enää pelkästään entiseen feodaaliseen valloittajamaahan,vaan laajemmille vesille.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren

Viimeksi kun olin Norjassa, siellä tuli vastaan ruotsalaisia joka paikassa: hotellin vastaanotossa, kaupoissa, ravintoloissa. Yksi kertoi minulle saavansa myyjänä palkkaa n. 3500 euroa kuukaudessa. Muistan lukeneeni, että Norjassa olisi noin 100 000 ruotsalaista työtekijää. Eli kyllä ruotsalaiset ovat todellakin länteen suuntautuneita, eli nimenomaan Norjaan. Eri asia on, kuinka kauan tätä jatkuu, koska nyt öljyn hinnan laskun takia Norjassakin talous yskii (ei tosin yhtä paljon kuin Persulandiassa).

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Jos hän tarkoittaa että Ruotsi suuntautuu anglosaksiseen kulttuuriin tai ns.Eurooppaan, niin sinnehän meidänkin suuntautumisemme on."

Juuri sitä hän tarkoittaa. :-)

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

"Oli onnetonta, että ruotsin opiskelun vastustajat keksivät propagandistisen termin pakkoruotsi. Eihän puhuta veropakostakaan eikä asepakosta, vaan -velvollisuudesta."

VELVOLLISUUSRUOTSI tai RUOTSIVELVOLLIISUUS!
Itkeäkö vai nauraa. :( :)Olisi jo aika tunnustaa tosiasiat ja siirtyä pakkoruotsista pakkoenglantiin. Englanninkielelle on jokaiikalla käyttöä, ruotsille ehkä tuhannesosalle meistä Suomessa asuvista. Järki käteen ja pakkkoruotsi pikaisesti museoon. Saahan jokainen halukas silti ruotsia opiskella, vaikka pakkoruotsista itsemme vapautamme.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Pakon lopettaminen ja ruotsin vapaaehtoinen opiskelu on ainoa tapa turvata edes joidenkin suomenkielisten opiskelijoiden hyvä/ erinomainen ruotsinkielen taito..
Tämä olisi vihdoin ymmärrettävä.

Aikaa ei enää ole paljon.
Vallalla on massiivinen pakkoruotsin boikotointi.

Motivaatio kielen kuin kielen opiskeluun on ainoa tapa oppia.
Keinotekoisesta " hyödystä" ( vrt. virkamiesruotsi ym. ym. ) ei hyvää seuraa.

Eli kannettu vesi ei kaivossa pysy.
Näkeehän sen Suomessa kaikkialla. Korkean tason päättäjistämme alkaen.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren

Korkean tason päättäjiemme tiedoissa, taidoissa ja asenteissa olisi todellakin parantamisen varaa. Mieti nyt vaikka perussuomalaisia.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

O-P.L:"Korkean tason päättäjiemme tiedoissa, taidoissa ja asenteissa olisi todellakin parantamisen varaa. "

Olen ollut huomaavinani samankaltaisia esimerkkejä hyvin paljon opetusalalla työskentelevien joukossa(ainakin täällä kirjoittelevien).

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Lähinnä mietin RKP:läisiä.,Että kehtaavat olla joka paikassa äänessä vaatimuksineen ja salaisine salamyhkäisine puuhineen. Minimaalisella ääniosuudella..
Mieti nyt vaikka Lastensairaalan päätymistä RKP:lle säätiölle. Lahjoittajilta salaa.
Ennenkuulumattoman röyhkeätä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren

Ainakin esittävät vaatimuksensa suoraan ja rehellisesti eivätkä ole ennen vaaleja esittämässä yhtä ja sitten hallituksessa tekemässä toista, kuten persut.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Mielenkiintoista ja pääosin asiallista keskustelua, josta meinasin jopa jäädä paitsi kun en päivittäin käy täällä usarin sivustoilla. Ja kiitos blogistille Pekka Pihlannolle, joka on kärsivällisesti ollut sekä asiallinen että aktiivinen myös hänen kanssaan eriävää mieltä olevien kanssa. Vuoropuhelu on aina hyvä juttu. Toisaalta, joudun itsekin osittain tunnustautumaan toisinajattelijaksi, blogistiin nähden.

Kävin itse kouluni Etelä-Savossa. Eikä siellä todellakaan ollut kummempaa käyttöä ruotsin kielen osaamiselle. Että ei oikein kiinnostanut - mutta kun oli pakko niin sitten puurrettiin joskus kirosanojenkin saattelemana. Ei olisi muuten päässyt ylioppilaaksi. Ylioppilasvuoden syksyllä taisin saada ensimmäisestä ruotsin aineesta hylätyn tai korkeintaan välttävän, mutta seuraavana keväänä yo-kirjoituksissa kirjoitin laudaturin ja yo-todistukseen tuli kiitettävä. Osasinko ruotsia. En. Käytin vain järjestelmällisyyttä hyväkseni ja opettelin tarvittavat asiat. Silloin se oli vielä mahdollista, onneksi ei enää.

Jatko-opiskelun yhteydessä korkeakoulumaailmassa suoritin nk. pakkoruotsikokeen enempi osallistumalla ruotsin kielen kurssille sen läpäisten. Osasinko ruotsia. En edelleenkään, vaikka kyllähän sitä jo sen verran, että tosiaankin jotakin osasi sanoa ihan oikeastikin.

Työelämään menin organisaatioon, jolla oli myös pohjoismaista yhteistyötä. Ja jossakin vaiheessa pääsinkin osallistumaan työryhmään, johon kuului henkilöitä niin Ruotsista, Norjasta kuin Tanskasta. Neuvottelukieli oli englanti, mutta kyllähän sitä muutakin tietenkin kuului. Ja alkoi itsekin sanoa muutamia sanoja vapaahetkinä. Ja enemmän. Lopulta toisessa yhteydessä joskus hämmästyin, että olin käynyt - onnistuneesti ? - neuvotteluja ruotsalaisten yritysten kanssa.... ruotsiksi. Tosin mukana oli myös toinen henkilö, suomenruotsalainen, joka antoi tukea.

Vielä myöhemmin työnantajani fuusioitui ruotsalaisen vastinparinsa kanssa ja organisaatiomyllerryksen jälkeen - erityisesti - vuoropuhelu Ahvenanmaan ohi/yli tiivistyi kovasti. Mutta kyllä siellä todellakin pidettiin huoli, että keskustelukieli on englanti, jota molemmat osapuolet ymmärsivät yhtälailla. Ei monikansallisissa organisaatioilla ole varaa siihen, että asiat kieliongelmien takia ymmärretään eri tavoin eri suunnissa. Ei ainakaan pitäisi. Toki vapaalla sitten sai harjoittaa taasen myös ruotsin kielen taitoja.

Kaiken tämän kokemuksen perusteella sanoisin, että tottakai ruotsin kielen osaamisesta on ollut hyötyä minullekin. Vaikkei se ainakaan minun tapauksessani tarkoittanut, että olisin ymmärtänyt kovinkaan hyvin norjaa tai tanskaa. Tai eteläisen Ruotsin murteita. Mutta on se rikastuttanut elämääni. Nykyään saatan "huvikseni" puhua tönkköruotsiani sinne sun tänne, mm. harvojen ruotsinsuomalaisten tuttavieni "harmiksi".

Pakkoruotsi vai velvoiteruotsi ? Ei kumpikaan ole terminä hyvä - eikä minun mielestäni myöskään asiana. Pakkovenäjä tilalle ? Miksi ihmeessä. Kuten sanoit itse, ei pakko ole hyvä - ainakaan suomalaisen korvissa.

Jotenkin tässäkin asiassa tuntuu, että kärjistämisen kautta ihmiset halutaan laittaa joko ruotsin kielen ja ruotsalaisuuden vastustajiin tai kannattajiin. Ei siitäkään ole kysymys - tai ei pitäisi. Eiköhän tässäkin asiassa suurin osa ole niitä paljon parjattuja tolkun ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä asioita järkevästi. Onko ne asiat kaikkien mielestä järkeviä tai ovatko ne samoja kaikille, on toki eri asia ;-).

Globalisoituneessa maailmassa markkinat myös suomalaisille tuotteille ovat ympäri maailmaa, eri kielisillä alueilla. Toki Ruotsi on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista, mutta ei edes taida olla tärkein. Suomen vienti tarvitsee kipeästi ihmisiä, jotka kykenevät myymään tuotteitamme maailmalla. Omaten sekä kelvolliset - tai mieluummin mielettömät - myyntitaidot että englannin kielen lisäksi myös kulloisenkin markkina-alueen kielen. Näin ainakin minun mielestäni. Toki tuotteiden pitää olla kilpailukykyisiä jne. mutta se ei ole nyt se tarkasteltava pointti. Summa summarum, Suomi tarvitsee ehdottomasti ruotsin kielen taitoisia ihmisiä mm. myymään tuotteitamme ja palvelujamme länsinaapuriimme - sekä takaamaan ruotsinkielisest palvelut suomenruotsalaisille. Mutta niinikään Suomi tarvitsee osaajia myös moniin muihin kieliin, joiden osaaminen on valitettavan vähäistä tai jopa lähes olematonta.

Suomessa on äidinkielenään ruotsia puhuvia kaiketikin n. 5% kansalaisistamme. Heille on perustuslain mukaisesti annettava palvelua omalla äidinkielellään julkishallinnon taholta yritysmaailman toteuttaessa asioita enempi tarpeen mukaan, kaiketikin. Paljonko tämän - monille mieluisan - velvoitteen tai tarpeen tyydyttämiseen tarvitaan ihmisiä ? Ei ainakaan loppuja 95% suomen kansalaisista. Ei työelämässä kaikkien tarvitse osata koodatakkaan vaan sellaisiakin työtehtäviä on, jossa ko. taitoa ei tarvita. Tosin yhteiskunta on kyllä muuttunut siten, että ohjelmoinnillisesta ymmärryksestä alkaa tulla yhä tärkeämpi taito jokaiselle. Mutta ei se tarkoita, että kaikkien tarvitsee koodata.

Samoin on kielitaidon kanssa. Kaikkien on hyvä ymmärtää kielitaitoon liittyvä hyöty ja koulun yhteydessä mielestäni pitää olla pakollista kielten opiskelua. Mutta ei sen kielen välttämättä pidä olla kaikilla se yksi ja sama ruotsi. Kuten koodaajillakaan ei kaikkien tarvitse osata sitä yhtä ja tiettyä ohjelmointikieltä. Uskon itse vakaasti, että myös vapaaehtoisesti Suomessa opetellaan niin paljon ruotsin kieltä, ettei ko. kielitaidosta tule pulaa kansantaloudellisesti. Ja todennäköisesti jokainen sitä lukeva on sillä tavalla motivoitunut, että oppii kielen myös ihan aidonoikeasti - ei todistus- tai virkamiesoikeasti.

Tämän päivän työelämässä ja yhteiskunnassa täytyy toisaalta erikoistua että olla yleisosaaja. Erimielisyyttä taitaa nyt olla siitä, onko ruotsin kielen osaaminen kumpaa. Itse kallistun enempi ensimmäisen suuntaan - vaikka ymmärränkin toisen vaihtoehdon kannattajia. Se on ehkä voinut olla yleisosaamisen puolella joskus, mutta yhteiskunta on todellakin muuttunut ja monessa asiassa voi olla uudelleen tarkastelun paikka. Ja kun monessa muussakin asiassa valinnanvapautta lisätään, en oikein meinaa ymmärtää, miksi tämän pitäisi olla poikkeus.

Olen lukenut monesti vedottavan siihen, että ruotsin kielen avulla oppii juuri tuon kielten opiskelun taidon. Ei siinä mitään, voi olla näinkin. Mutta tärkeintä on kuitenkin oppia ymmärtämään, mitä kielten opetteleminen tarkoittaa. Miten eri kielet voivat erota toisitaan. Mielestäni sen voi oppia - lähes - millä tahansa kielellä, tärkeintä asiassa on motivaatio ko. kielen opiskeluun.

En ole ruotsin kieltä vastaan, en. Minusta on kivaa osata puhua sitä. En ole ruotsalaisuutta vastaan, en - vaikka onhan se kivaa välillä päästä naljailemaan ruotsalaisille kun he eivät pärjää jääkiekossa tms - valitettavasti vain usein tllanne on toisin päin. Mutta se on sitä veljellistä naljailua. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei meillä enään ole kansakuntana varaa siihen, että monien suomalaisten motivaatio kielten opiskeluun mahdollisesti pilataan sillä, että heille ensimmäisenä tuodaan tarjolle ota tai itke ja ota -periaatteella sellainen vaihtoehto, joka heitä ei siinä vaiheessa yhtään kiinnosta. Jolloin heiltä voi jäädä vuosikausiksi henkisiä arpia yleensäkin kielten opiskeluun.

Toivon, ettei tällaista enään tapahdu, mutta muistan kyllä omasta koulunkäynnistä sekä olen nähnyt lasteni kautta, että ainakin kahdessa sukupolvessa se on ollut elävää elämää juuri ruotsin kielen osalta. Ei ehkä itselleni tai lapsilleni, mutta kuitenkin... Tuo motivaation puute toki voi olla joskus myös tuo mainitsemasi "hurriviha", mutta itse uskon, että useammalla syy motivaation puutteeseen on jossakin muualla. Monella voi olla myös niin, että myöhemmin esim. työelämässä alkaa tulla tunne, että ruotsin kielen osaamisesta olisi hyötyä. Jolloin sen oppiminen hyvin motivoituneena, kielten oppimisen salaisuuksiin perehtyneenä onkin huomattavasti helpompaa. Tähänkin voisi panostaa enemmän yhteiskunnan puolelta?

Kielitaito on rikkaus jokaiselle, joka niitä haluaa ja jaksaa opetella. Mieluummin siis velvoite vieraiden kielten opetteluun vaikka nykyistä suuremmaksi, mutta olkoon se sitten vapaampaa, mitä kieliä kukin haluaa opetella. Tietysti realismi sekä mm. netin tarjoamat mahdollisuudet mielessä pitäen. Ja on tosiaankin hyvä muistaa myös, että kielten opiskelu onnistuu vanhemmiltakin. Itse opiskelen - huvikseni - tällä hetkellä aktiivisesti italiaa netistä löytyvien palveluiden avulla, ilmaiseksi. Pysyypähän aivotkin virkeämpinä ;-). Seuraavaksi ehkä norjaa... Vaihtoehtoina voisi olla myös kansalaisopistot, kaupalliset netti tms. kurssit jne.

Olen samaa mieltä blogistin kanssa, ettei asiaan pitäisi suhtautua tunneperäisesti. Olipa näkemys kumpi tahansa. Siitä tosin en ole varma, kumman näkemyksen kannattajat tähän suhtautuvat enempi tunteella ;-). En ole itse vielä lukenut tuota uutta kansalaisaloitetta, mutta... katsotaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos Markku P. Tuota joustavaa, viisasta ja ymmärtävää tekstiäsi oli ilo lukea! Kunpa kaltaisiasi ajattelijoita olisi meillä vain enemmän, niin ei tarvitsisi tähänkään asiaan enää aikaansa uhrata. Tähän sitten iloinen hymynaama:). Terkkuja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset kommentistasi. Sen tällaisessa keskustelussa huomaa, että sama teksti saa aikaan kovin erilaisia tulkintoja. Saa siinä välillä käyttää kelpo nipun rautalankaa, kun vääntää kantaansa selväksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Taisi useilla pyhässä pakkoruotsivihassa jäädä pari asiaa tunnistamatta.

Kirjoititte, että ruotsista on ollut Teille hyötyä. (Johtopäätös: siitä voi olla (ollut) hyötyä jollekin toisellekin.)

Implisiittinen johtopäätös tekstistä on myös (vastauksena otsikon kysymykseen), että ruotsia ei pitäisi oppia (opiskella) pakolla. Sen sijaan pitää saada kertoa, että ruotsin osaamisesta voi olla hyötyä.

Jäljelle jää sitten se kysymys, miten ruotsin opiskelu tehdään halukkaille myös muuten kuin teoriatasolla mahdolliseksi... Kotipaikkakunnalla.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tähän ketjuun sopii linkata myrkyllinen hallipalo Lappeenrannasta tällä viikolla. Lähtökohtaisestihan täällä ei ole sellaisia ihmisiä, jotka pärjäävät ainostaan ruotsinkielellä. Umpisuomalaisia valtaosa ja venäläistaustaisia.

Mutta täällä siis myrkyllisiä palokaasuja pääsi ilmaan ja televisioon ja radioon tuli hätätiedote kuten kuuluukin. ABSURDIA tässä kuviossa on se, että tuo hätäilmoitus viivästyi 0,5h sen takia, että se piti käännättää Vaasassa myös toiselle kotimaiselle.

Eli ihmiset saivat puoli tuntia myöhemmin, ja kaikkiaan 1,5h myöhemmin vaaratiedotteen, kun se piti ensin kääntää myös ruotsiksi että sillä saattoi varoittaa meitä karjalaisia.

http://yle.fi/uutiset/itarajankin_vaaratiedote_tul...

Joten etäisesti blogin aiheeseen, lienee selvää että meidän pitää osata ruotsia paremmin, jotta tämä tiedote olisi voitu kääntää samantein, eikä etsiä Vaasasta käännösapua.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ei voi olla totta! Jos on, niin ehkä lakia pitää muuttaa siihen suuntaan, että voidaan sanoa heti julkisuuteen mikä on ongelma suomeksi ja englanniksi, ja vasta sen jälkeen haetaan tulkit Vaasasta... Kyllä kaikki fiksut ruotsinkieliset ymmärtävät ainakin sen englanniksi kerrotun viestin. Vaatii vain vähän talonpoikaisjärkeä, niin homma hoituu:)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kai tuossa joku olisi voinut käyttää järkeä ja kirjoittaa aluksi 'samma på svenska', ellei olisi parempaa keksinyt.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen
    "Oli onnetonta, että ruotsin opiskelun vastustajat keksivät propagandistisen termin pakkoruotsi. Eihän puhuta veropakostakaan eikä asepakosta, vaan -velvollisuudesta. Pakkohan on meille myrkkyä – suomalainenhan ei ota edes ilmaista olutta, jos se on pakko."

Erittäin mielenkiintoista kontekstin laajentamista. Onko siis kaikkien suomalaislasten ja -nuorten velvollisuus opiskella ruotsia täsmälleen samoin argumentein kuin verojen maksua tai varusmiespalvelusta perustellaan? Kääntäen kumpi aiheuttaisi mittavamman yhteiskunnallisen ongelman: vapaa kielivalinta vai omaan valintaan perustuva veronmaksuhalukkuus?

    "Veikkaan, että vastahankaisuuteen ruotsin opiskelun suhteen liittyy usein myös poliittinen lataus – ei pelkkä vapauden kaipuu. Luultavasti osa pakkoruotsin vastustajista hyväksyisi pakkovenäjän. Siten kysymys olisikin suuntautumisestamme joko länteen tai itään."

Voin vastata vain omasta puolestani, etten kannata minkään muun kielen kuin englannin pakollista opiskelua, koska kyseessä on ainoa todellinen lingua franca. En ymmärrä, mistä olet moisen olkiukon keksinyt, koska vapaata kielivalintaa kannattavat ovat esittäneet, että oppilailla tulisi olla vapaus valita vaikkapa juuri venäjän ja ruotsin kesken.

    "Pakko on kyllä aina ongelmallinen motivaattori. Parasta olisi, jos koululaisille kyettäisiin antamaan puolueeton ja asiantunteva tieto ruotsinkielen eduista ja haitoista, jonka perusteella he voisiat tehdä oman etunsa mukaisen vapaehtoisen päätöksen. Itsehän he kohtaavat päätöksensä seuraukset."

Ongelmallinen motivaattori hyvinkin, mutta nykyisessä järjestelmässä ainoa vaihtoehto - jos pakkoa nyt voidaan yli päätään vaihtoehdoksi kutsua. Vapaa kielivalinta tarkoittaa peruslähtökohdaltaan vapautta valita. En kerrassaan ymmärrä, mikä tässä on niin kertakaikkisen vaikeaa hahmottaa.

Osaan itsekin sekä puhua, lukea että kirjoittaa ruotsia sujuvasti, enkä näin ollen koe, että minulle olisi taannoisesta opiskelusta ollut enempää haittaa kuin hyötyä vaan nimenomaan päinvastoin.

Omien henkilökohtaisten kokemusten ja sinunkin aiemmassa kommentissa mainitsemasi "kielellisen lahjakkuuden" (kyky tai kyvyttömyys oppia uusia kieliä) peilaaminen tai peräti soveltaminen koko väestöä koskevaan lainsäädäntöön on täysin väärä lähtökohta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#109
Sanoisin tähän vain sen, että perusteluja kielen vapaaehtoisuudelle tai pakollisuudelle on olemassa lukuisia. Toin esille eräitä todennäköisiksi katsomiani perusteluja puoleen ja toiseen.

Ne eivät välttämättä edusta omaa näkemystäni. Siksi en katso olevani velvollinen vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi ruotsia tulisi opiskella lain velvoittamana. Pakollista se nyt kuitenkin vain on vuodesta toiseen ollut. Miksi päättäjät ovat halunneet sen jatkuvan?

Minulle riittää se, että itse opiskelin ruotsia riittävästi. En tiedä olisinko opiskellut sitä näin paljon, jos se ei olisi ollut pakollista. Jos en, silloin pakko toimi omalla kohdallani hyödykseni. Toivottavaa joka tapauksessa olisi, että nuoret opiskelisivat kieliä - niin ruotsia kuin kaikkia muitakin meille yhä globaalimmaksi muuttuvassa ympäristössämme tärkeitä kieliä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Pakkoruotsi on osa etuisuusjärjestelmää, minkä olemme luoneet hyvinä aikoina.

Todellisuudessa tämäkin etu on täysin kuvitteellinen, sillä se heikentää ruotsin kielen asemaa Suomessa.

(Ylipaisunut etuisuusjärjestelmä ei ylipäänsä voi olla enää kenenkään etu.)

Nykytilanteessa olemme pakotettuja purkamaan tätä järjestelmää eli paljon on itkua ja parkua tiedossa.

Sitten pipi paranee ja kaikki ovat taas tyytyväisiä.

Hanna-Maija Heinonen

Suomella ei ole varaa sellaiseen laajamittaiseen koko väestöä velvoittavaan kielenopetukseen, jonka todellinen tarve on vähäinen. Nimittäin Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi meillä tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän matemaattista ja reaaliaineiden osaamista ja siihen pitäisi satsata resursseja mahdollisimman paljon jo perus- ja keskiasteella. Korkea-asteen opinnoissa tarvittaisiin isoja lisäpanostuksia luonnontieteelliseen ja korkean teknologian opetukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, jotta saataisiin innovaatioita ja sitä kautta uusia yrityksiä, työpaikkoja ja verotuloja tähän maahan.

Siksi pakollisen ruotsin vaihtoehdoksi pitäisi sallia mahdollisuus opiskella valinnaisia lisäkursseja sellaisista oppiaineista kuin matematiikka, fysiikka, kemia, biologia (ja/tai jotain isoa maailmankieltä tai lisäkursseja suomea tai maahanmuuttajan äidinkieltä).

Puhuttaessa toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta pitäisi myös huomata maamme nopeasti muuttuva kielitodellisuus; se että kaksikielisiksi luetut kunnat ovat maamme monikielisimpiä kuntia. Esim Vantaalla vieraskielisiä on 14%, mutta ruotsinkielisiä vain 2.7%. Väestöennusteen mukaan v 2030 mennessä Vantaalla jopa 30% väestöstä on vieraskielisiä.

http://yle.fi/uutiset/ennuste_vantaalla_lahes_joka...

Tutkija Timo Aron mukaan "ennuste tarkoittaa käytännössä sitä, että vuonna 2030 ... maahanmuuttajien ja vieraskielisten rooli näkyy kaikessa tekemisessä mitä tapahtuu pääkaupunkiseudulla. Ei tule olemaan sellaista tilannetta, että jossain palvelussa tai toiminnassa vieraskieliset eivät olisi osa kokonaisuutta"
Koko ajan entistä enemmän suomalaiset virkamiehet, kuten poliisit, lääkärit, sairaanhoitajat, lakimiehet, kohtaavat paljon useammin vieraskielisiä asiakkaita kuin ruotsinkielisiä.

Silti edelleen jatkossakin ruotsinkieliset suomalaiset ovat tietenkin yhtä tärkeitä ja arvokkaita kuin kaikki muitakin kieliä puhuvat suomalaiset.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen

Palaan vielä kirjoituksen hurskaaseen loppukappaleeseen:

"Itse en halua toimia asiassa agitaattorina puoleen tai toiseen. Toin vain esiin omat positiiviset kokemukseni. Tunneperäisesti tällaiseen kysymykseen ei pitäisi suhtautua."

(1) Tunneperäisyys syntyy esimerkiksi siitä, että suomenkielisten pitää opiskella ruotsia, jotta Suomessa julkisissa tehtävissä olisi riittävästi henkilöitä palvelemassa ruotsinkielistä vähemmistöä ruotsin kielellä.

(2) Toisensuuntaisia perusteluja ei ole nähnyt koskaan eli että ruotsinkielisellä väestöllä olisi joitakin velvollisuuksia palvella suomenkielisiä suomen kielellä tai millään muullakaan tavalla.

Kieliryhmien tasapuolinen kohtelu edellyttäisi samanlaista palveluvelvoitetta molemmin puolin. Käytännön toteutuksena tämä johtaisi siihen, että taattaisiin, että ruotsinkielisillä on mahdollisuus saada palvelua ruotsiksi siellä, jossa ruotsinkielisiä asuu jokin riittävä määrä.

Nyt rajana on 0 eli Suomi takaa palvelun ruotsiksi vaikka alueella ei asuisi yhtään ruotsinkielistä.

(3) Jos ruotsin kielen pakollisuutta perustellaan sillä, että suomenkieliset hyötyvät ruotsin kielen opiskelusta, niin silloin oikea tapa olisi kuitenkin se, että suomenkieliset itse arvioisivat kannattaako ruotsin kieltä opiskella.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"(2) Toisensuuntaisia perusteluja ei ole nähnyt koskaan eli että ruotsinkielisellä väestöllä olisi joitakin velvollisuuksia palvella suomenkielisiä suomen kielellä tai millään muullakaan tavalla."

Niitä näkyy vain jos lukee mitä muut aiheesta kirjoittavat. Hyvä paikka kokeilla uutta lähestymistapaa on kommenttiketju johon itse kirjoittaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Kieliryhmien tasapuolinen kohtelu edellyttäisi samanlaista palveluvelvoitetta molemmin puolin. Käytännön toteutuksena tämä johtaisi siihen, että taattaisiin, että ruotsinkielisillä on mahdollisuus saada palvelua ruotsiksi siellä, jossa ruotsinkielisiä asuu jokin riittävä määrä."

Sinänsä kohtuullinen vaatimus. Useimmiten tapaamani suomenruotsalaiset ovat alkaneet puhua suomea, jos joukkoon ilmestyy yksikin suomenkielinen. Meillä yleensä kohdellaan vähemmistöjä erityisen suopeasti.

"Jos ruotsin kielen pakollisuutta perustellaan sillä, että suomenkieliset hyötyvät ruotsin kielen opiskelusta, niin silloin oikea tapa olisi kuitenkin se, että suomenkieliset itse arvioisivat kannattaako ruotsin kieltä opiskella."

Tämä sopii kyllä ainakin minulle. Ehkä lainsäätäjä vain ei luota kaikkien kansalaisten arviointikykyyn. Nykyisin tosin holhous ei ole enää muodissa. Yleisesti ajatellaan esimerkiksi alkoholin saatavuudesta, että jokaisen halukkaan pitää saada juoda itsensä sairaaksi ilman rajoituksia. Siinä on vain se pointti, että valtio eli veronmaksajat maksavat laskun.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Minun äidinkieltäni ei saa opettaa pakolla.
Ei varmaan Sinunkaan?
_______________________________

Oma mielipiteeni on, että suomalaisten, oli äidinkieli mikä tahansa, tulee pääsääntöisesti oppia kahta tai kolmea muuta kieltä. Ja nämä kielet valitaan vanhempien toimesta jos lapsi on liian nuori. Eli äänestetään vanhempien kesken, jolloin saadaan selville mikä kielikimara katsotaan parhaaksi ja voidaan muodostaa luokka.
Lappeenrannassa on varmaan mielenkiinto eri kieliin kuin esim. Kokkolassa - tai Tampereella, Helsingissä.
Jos saisin valita lapsilleni (jotka ovat nyt jo aikuisia), olisi valintani ollut:
englanti + ranska/saksa ja kolmantena venäjä.

Kaikista näistä voidaan sanoa aivan kuten moni on tässä ruotsinkielestä sanonut: "Kyllä siitä on ollut minulle hyötyä".

Henry

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Mielenkiintoinen vaikkakaan ei uusi näkemys. Ja ihan validikin. Jos ei suomenkielisille ole ruotsin kielen opetus pakollista niin miksi suomen kielen opiskelu olisi pakollista ruotsinkielisille. En itsekään näe siihen suurempia syitä. Mutta siinäkin oletan, että vapaaehtoisuuden kautta suomen kielen oppiminen ruotsinkielisten joukossa ei jää hunningolle. Olenko väärässä ?

Olen täysin samaa mieltä, että eri puolilla tuo kielivalikoima tulee olemaan erilainen. Vaikka kaikkialla varmaankin opitaan nk. pääkieliä - joihin Suomessa kuuluvat myös niin suomi kuin ruotsi. Ja minulla oli kyllä omien lasteni suhteen melko samanlainen listakin. Venäjän sijaan tosin olisin ehkä kallistunut espanjan suuntaan, mutta.... no, tytär opetteli kyllä venäjää, että...

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Jos osaa yhden 'roomalaiskielen' - ranskaa, yhden germaanisen ja yhden slaavilaisen, niin mikä vain sukulaiskieli on helppoa oppia sen jälkeen.
Espanja vaikuttaa mielestäni helpolta ymmärtää, vaikka en ole sitä koskaan opiskellutkaan, enkä osaa ranskaa.

1950-luvulla alettiin suomen kieltä opettamaan (pakollisena) ruotsinkielisessä kansakoulussa jo neljännellä luokalla. Olihan se kivaa, kun sai viitata joka kysymykseen ja aina tiesi vastauksen. ;) Asuin Helsingin Kalliossa, joten tottakai osasin suomea suht' hyvin.

Suomalaiset vaimoni ja tyttöystäväni ovat opetelleet ruotsia ja kun kaikki temput, ylioppilaskirjoitukset ja mahdolliset kielikokeet on tehty, he eivät vahingossakaan ole ottaneet ruotsinkielistä kirjaa käteensä, vaikka niitä on ollut paljon hyllyssäni.
Siksi vastustan pakkoa - se saa vain aikaan hylkimisreaktion.

Henry

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

Minusta suurimmaksi osaksi asiallinen keskustelu.
Pakkoruotsi nyt on kiusallinen käsite. En minäkään mitään pakosta halua tehdä mutta kuitenkin mieluiten pitäisin ruotsin pakollisena koulukielenä. Itse tietysti tällä järjellä opiskelisin, vaikka olisi vapaaehtoinen, mutta moni voisi tehdä toisinkin - ja katua myöhemmin. Siitäkään ei mihinkään päästä, että englanti on pakollinen. Outoa olisi nykyaikana, jos englantia ei olisi opiskellut. Ja joku muu lisäksi. Jos ruotsi olisi pakollinen, se muu olisi jo kolmas. Ei ole kohtuullista vaatia kaikkia opiskelemaan kolmea kieltä. Kyllä tämä on todellinen ja jatkuvan keskustelun arvoinen asia. http://www.askokorpela.fi/Kindle/AjkKindle.htm
Vuosien kuluessa sitä sitten ennättää vaikka kuinka paljon http://www.askokorpela.fi/harraste/kirjat/Luetut/A...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Erimielisyyksistä huolimatta osaamme kuitenkin keskustella fiksusti.

Tässä voi jo kohottaa hattua kaikille osapuolille!

Käyttäjän ilkkatalarmo kuva
Ilkka Talarmo

Pakkoruotsin jatkaminen on oikeustajunnan vastaista. Siitä ei kansallemme seuraa mitään hyvää!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset