Lokari

Sailaksen analyysi jää kesken

Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas on aiheellisesti huolestunut liberaalin demokratian menettämistä asemista ja myös siitä, että muukalaisviha ja rasismi ovat löytäneet "hämmästyttävän jalansijan" (HS 29.3.). Hän näkee äärioikeiston samalla vahvistuneen ja EU:n näyttävän avuttomalta: jäsenvaltiot saavat irtisanoutua EU:n perusarvoista ilman kummempia reaktioita.

Näin onnettomasti on käynyt. Tosin Sailas jättää käsittelemättä koko kuvan eli sen, miksi tilanne on kehittynyt näin huonoon suuntaan. Pienen vihjeen tähän pohdiskeluun saa Sailaksen mainitsemasta EU:n avuttomuudesta. Vaikka hallitsematon maahanmuutto on ainakin tilapäisesti selvästi vähentynyt, EU ei kyennyt heikkoudentilassaan sitä itse patoamaan. Se tyrehtyi Turkin sanelemin ehdoin toteutetuin toimenpitein, mutta ongelman avaimet ovat edelleen Turkin käsissä – ei EU:n. Ulkorajan pitävyys riippuu vain siitä, pystyykö EU jatkossakin maksamaan Turkin tyytyväiseksi. Suomen itärajan pito on puolestaan täysin Venäjän, siis Putinin käsissä. EU ei siihen kykene.

EU ei tiedostanut hallitsematonta maahanmuuttoa vaaraksi yhteisön talouden ja kulttuurin kestokyvylle, vaan tyytyi vaalimaan periaatteitaan, jotka on luotu aivan toisenlaisiin olosuhteisiin kuin nykyisin vallitseviin. EU ei ole myöskään kyennyt estämään terrori-iskuja, eikä sillä näytä olevan niiden torjumiseksi tehokasta strategiaa tulevaisuuden varalle.

Tässä tilanteessa kansallisvaltioidea on nostanut joissakin EU:n jäsenmaissa päätään ja ne ovat ryhtyneet torjumaan eräiden kansalaisryhmiensä kokemaa uhkaa. Samalla kyseiset toimenpiteet ovat valitettavasti saaneet Sailaksen kuvaamia äärioikeistolaisia ja rasistisia piirteitä. Voidaan olettaa, että jos EU olisi ajoissa kyennyt puuttumaan hallitsemattomaan maahanmuuttoon uskottavalla tavalla,  ääriliikkeet eivät olisi saaneet näin vahvaa jalansijaa ongelman torjunnassa. Nyt syyllistyttiin selvästi ylireagointiin. Mutta ihmisten pelolla – joka ei on täysin aiheeton –  on helppo tehdä politiikkaa. Siitä tässä on paljolti kysymys.

EU ryhdistäytyi lopulta ja neuvotteli Turkin kanssa tuon – ääriliberaalien jyrkästi tuomitseman – sopimuksen pakolaisten palautuksista ja hallitusta vastaanottamisesta. Ilman sitä EU:n tilanne olisi luultavasti vieläkin Sailaksen kuvaamaa huonompi.

Demokratialla on kiistattomat heikkoutensa, mutta se on osoittautunut parhaaksi kokeilluista järjestelmistä. Sosialismi kaatui omaan mahdottomuuteensa. On todettava, että EU ei ole toiminut mitenkään silmiinpistävän demokraattisesti. Tulos on nyt nähtävissä, kun eräät valtiot ovat ottaneet kohtalonsa omiin käsiinsä. Se ei ilahduta silmää.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Miten olisi teknokratiaa painottavampi demokratia? Jos äänestäjät suostuisivat tenttimään jonkun perusfaktoja sisältävän kirjasen, jossa olisi eri puolueiden näkemyksiä, saisi lisää äänivaltaa vaaleissa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei se vika ole aina teknokratian puutteestakaan, vaan ristiriitaisista tavoitteista - eri eturyhmien vastakkaisista intresseistä. Kompromissit eivät sitten ole kenenkään kannalta hyviä, mutta välttämättömiä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

EU:ssa on muutama heikkous. Yksi niistä on demokratia.

Se tarkoittaa sitä etteivät päättäjät uskalla tehdä sellaisia välttämättömiäkään päätöksiä joilla ei ole kansalaisten tukea. Päättäjät eivät tosin voi tehdä huonojakaan päätöksiä, mutta ei hyviäkään. Ongelma on siis päättämättömyys.

Toisaalta demokratiassa on myös se ongelma etteivät edes ihmiset tiedä mitä he haluavat, eivät tiedä mitä tehdä. Jos ihmiset tietäisivät omat mielipiteensä, päättäjien olisi helpompaa toimia ja tehdä päätöksiä.

Otan esiin kaksi ongelmaa, pakolaistilanne ja taloustilanne.

Ihmiset eivät osaa päättää pitäisikö Eurooppaan tulevia pakolaisia, joista osalla, todennäköisesti suurella osalle on hätä ja tarve saada turvaa. Toisaalta eurooppalaiset haluavat auttaa, toisaalta eurooppalaiset pelkäävät tulijoita, toisaalta pelätään pakolaisaisuuden kustannuksia, toisaalta eurooppalaiset ovat vielä oikeasti rikkaita talousahdingosta huolimatta.

Taloudessa on sellainen tilanne että tiedetään mitä pitäisi tehdä. Pitäisi lopettaa elvyttäminen ja velanotto ja tyytyä kilpailemaan sillä tavalla kuin pystytään, pitää pystyä tekemään asioita halvemmin kustannuksin, pitää tinkiä vähän elintasosta.

Tinkimiseen omasta elintasosta ei olla Euroopassa vieläkään valmiita vapaaehtoiselta pohjalta ja niinpä EU:n keskuspankin on ollut pakko ryhtyä omiin toimiin, jotka johtavat samaan lopputulokseen kuin esim. pidättäytyminen palkankorotuksista. Keskuspankki painaa rahaa, mikä tulee alentamaan valuutan arvoa Euroopassa, mikä tulee laskemaan rahan ostoarvoa, mikä tulee laskemaan elintasoa.

Tähän mennessä rahan painaminen, eli velkakirjojen osto, ei ole vaikuttanut inflaation kasvamiseen, mutta se tulee vaikuttamaan siihen ennenpitkää. Keskuspankilta ei resurssit lopu, se voi periaatteessa halutessaan ostaa ja kuitata vaikki kaikki valtioiden velat.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

On varsin yleinen näkemys, että EU:ta vaivaa demokratiavaje. Komissio päättää asioista, mutta sitä ei ole valittu kansanvaaleilla. Samoin EU:ssa käyttää valtaa laaja virkamiesarmeija, joka on kaikin tavoin etäällä kansalaisista. Demokratia tarkoittaa sitä, että niillä jotka maksavat lystin ja kärsivät päättäjien virheistä muilla tavoin, valitsevat päättäjät.

Miksi poliitikot kykenivät ennen päättämään kansalaisille kipeistäkin asioista? Oman valuutan oloissa devalvaatiolla hoidettiin kilpailukykyongelma, ja päätöksen tekivät pankkimiehet asiaa julkisuudessa jahnaamatta. Poliitikot eivät joutuneet siitä kovin näkyvään vastuuseen. Olisko se demokratiaa? Mutta se toimi.

Ennen kansanedustajan ja ministerin tehtävä ei ollut niin tiukasti ammatti ja elämäntyö kuin nykyisin. Oli ministereitä, jotka vierailivat politiikassa ja pystyivät näin tekemään päätöksiä ajattelematta liikaa äänestäjiä. Nyt tuijotetaan joka hetki galluppeja ja ollaan kyvyttömiä päättämään. Onko muuten EU-komissio esimerkillinen päättäjä? Senhän ei tarvitse katsella galluppeja.

Nykyisillä päättäjillä on niukasti kokemusta, jne. Politiikka on kauttaaltaan muuttunut monin tavoin niin valtakunnallisesti kuin myöhemmin kuvaan tulleen EU-politiikankin kautta.

Niko Sillanpää

Ei oven sulkeminen kolmannen maailman muuttoliikkeiltä romuta mitään "eurooppalaisia arvoja" tai mitään muutakaan Euroopassa. Ei Euroopalla ole sellaisia vastuita tai velvollisuuksia ulkopuolisia kansoja ja kulttuureita kohtaan; Miljoona- tai miljardipäisillä yhteisöillä on velvollisuus selvitä perusasioista ihan itse. Jos tämä ei onnistu ilman tänne muuttamista, sitten se ei onnistu, historia on näissä asioissa epäonnistumisia täynnä, eikä näillä epäonnistumisilla ole mitään ihmeempään seurausta kolmansille osapuolille. Viime vuosikymmeninä on vain syntynyt toisen maailmansodan ja kolonialismin kollektiivisessa syyllisyystunnossa ja hyvinvointiahdistuksessa (= "meillä on varaa", "miksi heillä on niin vähän, kun meillä on niin paljon" jne.) moraalinen pakkomielle haalia kaikki maailman ongelmat meidän ongelmiksemme. Eniten kujalla olevat maailmantuskaa kokevat väittävät vastoin kokemuksellista tietoa, että me osaamme ratkaista nämä ongelmat (= "lisää rahaa" = "lisää kotoutusta"). Vähemmän kujalla olevat maailmantuskaa kokevat sentään toteavat, että meidän pitääkin jakaa hyvinvointimme ehdoitta (koska em. moraalikysymykset), vaikka sellainen ei ole meidän etujemme mukaista.

Selväpiirteisintä olisi äänestyttää tästä jakamisesta sekä muuttoliikkeen että rajojen ulkopuolelle tapahtuvien tulonsiirtojen osalta EU:n laajuinen sitova kansanäänestys ja toimia sitten tulosten mukaisesti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Viisasta puhetta. Kestää kyllä aikansa, ennenkuin se menee läpi EU:ssa - ja meillä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ei oven sulkeminen kolmannen maailman muuttoliikkeiltä romuta mitään "eurooppalaisia arvoja" tai mitään muutakaan Euroopassa. Ei Euroopalla ole sellaisia vastuita tai velvollisuuksia ulkopuolisia kansoja ja kulttuureita kohtaan"

Et näköjään tunne perinteitä.
Kun rooman valtakunta hävisi maailmankartalta sen tilalle tuli pienempiä maahanmuuttajien johtamia valtioita, jotka kuitenkin olivat jollain tavoin kristittyjä tai kristillisen vaikutuksen piirissä. Ne olivat kai areiolaisia pääasiassa, muistaakseni, mutta kristittyjä.

Sen sijaan pohjoisessa ja idässä oli vielä pakanakansoja jotka levittivät vaikutustaan länteen ja etelään, kun niiltä alueilta väki väheni, niiden muutettua entsisen länsi-rooman alueille.

Koko keski-ajan rooman valloittaneet kristilliset heimot tunsivat velvollisuudekseen levittää kristinuskon ilosanomaa veljeskansoille pohjoiseen ja etelään, siis pohjois saksaan, pohjoismaihin, Puolaan, tsekkeihin, unkariin, ukrainaan ja balttian maihin.

Kyllä se koettiin velvollisuutena ja kyllä se oli myös perinne.

Kun muhamettilaiset seldzukit mongolit ja mamelukit valtasivat kristittyjen pyhät paikat itäisellä Välimetellä, eurooppalaiset tunsivat kutsumusta ja velvollisuutta siellä asuvia kristittyjä kohtaan ja niin alkoivat ristiretket.

Se on siis perinne.

Löytöretkiä ja sen yhteydessä tapahtuvia valloituksia perusteltiin aikoinaan sivistyksen ja kristinuskon ilosanoman viemisenä pakanoille.

Se on siis perinne.

Kaikki nuo perinteiset käännyttämisjutut ovat johtaneet hirvittäviin kärsimyksiin, verilöykyihin ja kansanmurhiin, mutta yhtä kaikki, niiden tarkoitus oli levittää eurooppalaista sivistystä ja pelastaa pakanat.

Se on siis perinne joka on koettu velvoittavana.
Siitä perinteestä ei niinvain eroon päästä, vaikka olisi miten järkevää tahansa vain todeta ettei tämä nyt meille millään tavalla kuulu, eikä se ole meidän velvollisuutemme.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Historia on historiaa. Ei sen "velvoitteita" kukaan sokeasti seuraa, eikä pidäkään seurata. Tilanteet ovat aina erilaisia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset