Lokari

Minkälaisia ovat EU-kumppanimme kreikkalaiset?

Kreikkalaiset ovat olleet EU:ssa alusta alkaen melkoinen ongelma muille jäsenmaille. Heti aluksi he luikertelivat yhteisöön parannellen taloustilastojaan täyttääkseen jäsenyyskriteerit. Velkakriisin hoito tuotti Kreikalle suuria vaikeuksia, ja kaikenlaisen muun vetkuttelun lisäksi asiaa demonstroitiin kansanäänestyksen voimalla. Jäsenmaat joutuivat maksamaan ja takaamaan heidän velkojaan. Kriisin loppu ei ole vielä näkyvissä.

Pakolaiskriisiin kreikkalaiset suhtautuivat alun pitäen yliolkaisesti, eivätkä he edes yrittäneet rekisteröidä maahansa saapuvia pakolaisia Dublinin sopimuksen mukaisesti, vaan antoivat kansainvaelluksen valua rajojensa yli naapurimaihin. Kun sitten eräät EU-maat sulkivat pakolaistulvan edessä rajojaan, pakolaisia alkoi kasaantua Kreikkaan aiheuttaen siellä humanitaarisen kriisin, jota EU joutuu purkamaan.

Minkälainen on tämä maineikas helleenien kansa? Käytän hyväkseni Panu Rajalan kirjaa Intoilija, joka kertoo valokuvaaja ja lehtimies I.K. Inhan elämästä. Rajalan romaanista noin neljäsosa on Inhan omaa tekstiä. Oletan, että kirjassa kuvatut ajatukset kreikkalaisesta kansanluonteesta (s. 271-274) ovat Inhan kynästä. Hän julkaisi vuonna 1897 teoksen Hellas ja helleenit. Piirteitä nykyisestä Kreikasta ja sen muinaismuistoista ja toimi samana vuonna Suomettaren sotakirjeenvaihtajana Kreikassa maan taistellessa Turkkia vastaan.

Inhan mukaan  kreikkalaiset ovat monessa suhteessa vanhoista helleeneistä huonontunutta rotua. "Mitäpä muuta voisikaan olla pitkäin ja kovain koettelemusten jälkeen. Kovan onnen aikoina ovat varsinkin luonteen huonot puolet päässeet kehittymään. Kansa, joka niin usein on saanut kärsiä raa'an ylivallan sortoa, kunnioittaa älykästä viekkautta yli kaiken. Kreikkalaisten mielestä ihmisen suurin vika on tyhmyys". Juuri sitä he ovat kohdanneet neuvotellessaan hyväuskoisten EU-johtajien kanssa.

Inha jatkaa: "... ovatpa he itsekin päässeet siitä [tyhmyydestä] osallisiksi. Kerskaileminen, suuret luulot, epäluotettavuus ja mitä suurin kevytmielisyys on luettavissa heidän luonteensa hallitseviksi piirteiksi." Niin poliittisesti epäkorrektia ja epätieteellistä kuin tämä teksti tänä päivänä saattaa ollakin, valpas median seuraaja ei voi välttyä ahaa-elämykseltä.

"Helleenit vetoavat kaikissa puheissaan ja kirjoituksissaan vanhan ajan sankareihin, pitävät itseään Leonidaan, Themistokleen ja Miltiadeen jälkeläisinä. --- He eivät muista, että vanhan ja nykyisen Kreikan välillä on parin vuosituhannen kuilu, jonka kuluessa kansa on kokonaan vieraantunut entisyydestään ja jonka aikana he eivät ole voineet mitään näkyvää saada aikaan. Viime sota on osoittanut, kuinka suurena onnettomuutena kreikkalaisille ovat heidän suuret luulonsa". Tuntuu siltä, että tämä pitää edelleen hyvin paikkansa. Myös muissa EU-maissa on tuijotettu Kreikan muinaiseen suuruuteen, ja se lienee ollut eräs syy siihen, että maa kelpuutettiin puutteistaan huolimatta mukaan. Itsevarmuutta ja suuria luuloja ei kreikkalaisilta ole puuttunut.

Historia näyttää toistavan itseään finanssipuolellakin. "Sodan jälkeen ovat kreikkalaiset etenkin raha-asiainsa sortumisen vuoksi joutuneet semmoiseen heikkouden tilaan, ettei heidän puoleltaan ole mitään suurtekoja odotettavissa. --- he ovat vieläkin heikompia talouttaan hoitamaan ja maansa vauraudesta huolehtimaan. Syynä sama kevytmielisyys ja kerskaus kuin muissakin toimissa, yleensä kyvyttömyys ajatella huomista päivää pitemmälle." Lyhytnäköisyys on tullut esiin niin velka- kuin pakolaiskriisinkin yhteydessä. Pysyviä ratkaisuja ei ole etsitty, vaan kuunneltu pikemminkin kadulla metelöivien joukkojen toiveita ja vedottu niihin.

Lisää lunta tulee tupaan: "Kuningashuone antaa esimerkin tuhlailussa ja koreilussa ... Kansa taas kauppiaita ja katupoikia myöten kaikessa nautinnonhalussaan ottaa vastaan ja riistää itselleen kaikki aineelliset edut, joita vain voivat kaksinkäsin hamuta, ilman yhtään ajatusta tulevaisuuden järkiperäisestä rakentamisesta. ---- Säästäminen pahan päivän varalle, joka meillä Suomessa on kovien kokemusten seurauksena tajuntoihimme iskostettu, on Kreikassa kokonaan tuntematon ajatus." Tässä näyttäytyy kaikessa koruttomuudessaan tuhlaavaisen ja ylivelkaantuneen kansakunnan liiankin tuttu muotokuva.

Valitettavan osuvalta siis vaikuttaa edelleen Inhan ja Rajalan näkemys Kreikasta 1800 -luvun lopulta. Voimme vain surkutella paitsi Kreikan kansaa, myös maan EU-kumppaneita – itsemme mukaan lukien. Auvoista yhteiseloa ei liene odotettavissa jatkossakaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Helleeneillä ei liene ollut pienintäkään aikomusta hoitaa velkojaan rahaliitton jäseneksi päästyään ja tuhlailu huijatuin lainarahoin oli vailla vertaansa.

Esimerkkinä Kreikan valtiollinen rautatieyhtiö teki vuosian ajan yli miljardin euron vuotuiset tappiot ja yhtiön työntekjöiden keskipalkka oli vaatimattomat 85.000 euroa vuodessa mukavin työsuhde-eduin hunajoituina.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kreikka otettiin mukaan euro-alueeseen, koska se oli ns. vanha EY-maa.

Kreikkaan ja muihin euro-kriisimaihin on työnnettu EY-tukirahaa todella kauan.
Miksi?

On mielenkiintoista, että Suomen EU-liittymislaki 1540-1994 kertoi jo vuonna 1994 kohdassa Alue- ja rakennepolitiikka, sivulla 49:

    ”Yhteenkuuluvuuden merkitystä korostettiin entisestään Maastrichtin sopimuksessa. Perusteena mainittiin nyt lähinnä suunnitellun talous- ja rahaliiton aiheuttamat kehityspaineet yhteisön heikoimmilla alueilla. Rakennerahastojen toiminnan ja voimavarojen vahvistamisen lisäksi päätettiin perustaa erityinen koheesiorahasto auttamaan yhteisön heikoimmin kehittyneitä maita Espanjaa, Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia saavuttamaan talous- ja rahaliiton ehdot.”
Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ulkolinja: Valtiot velkakierteessä

Debt Machine

Lähetetty 3.3.2016, uusinta tänään keskiviikkona 9.3. klo 23.05.

    "Maailman talous pyörii yhä enemmän velkarahalla. Mitä seurauksia kasvaneella julkisella velalla on?

    Dokumentti vie matkalle taloustieteen karuun maailmaan. Nopeassa tahdissa ja havainnollisesti käydään lävitse valtionvelan historia aina keskiajalta nykypäivään.

    Mitä on valtionvelka ja miksi se on kasvanut varsinkin euroalueella vuosikausia?

    Dokumentti tekee katsauksen euroalueen nykyiseen velkakriisiin ja antaa yllättävän vihjeen siihen, miten virheet voitaisiin välttää tulevaisuudessa.

    Debt Machine. Ohjaus: Laure Delesalle. Tuotanto: Arte. Ranska, 2015."

Yle Areenassa 90 päivää:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/25/ulkolinja-...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #3

"Mitä on valtionvelka ja miksi se on kasvanut varsinkin euroalueella vuosikausia?"

Koko globaali maailma rypee veloissa ja odottaa pelolla seuraavaa kuplaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #7

Jos sallitaan pieni kevennys tästä valtion velka -teemasta...

https://www.youtube.com/watch?v=7bIoj-1p0tY

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kirjoitin:
"On mielenkiintoista, että Suomen EU-liittymislaki 1540-1994 kertoi jo vuonna 1994 kohdassa Alue- ja rakennepolitiikka, sivulla 49:"

Lue lisää kotisivultani
http://jormajaakkola.fi/kunta-%20ja%20sote-uudistus

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"...päätettiin perustaa erityinen koheesiorahasto auttamaan yhteisön heikoimmin kehittyneitä maita Espanjaa, Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia saavuttamaan talous- ja rahaliiton ehdot.”

EU-rahojen siunaukset näkyvät näiden maiden maanteiden ja muun infrastruktuurin kohenemisena. Ei siinä mitään, mutta sopisi myös näiden huolehtia omista sitoumuksistaan.

Nyt Turkki pyrkii vahvan neuvotteluasemansa perusteella jäsenyyteen päin. Mikä mammuttimainen EU-lehmän lypsäjä siitä tulisikaan - tai on sitä jo pakolaismiljardeineen. Tarja Halonen kävi oikein paikan pällä vakuuttamassa Suomen tukea Turkin jäsenyydelle.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Esimerkkinä Kreikan valtiollinen rautatieyhtiö teki vuosian ajan yli miljardin euron vuotuiset tappiot ja yhtiön työntekjöiden keskipalkka oli vaatimattomat 85.000 euroa vuodessa mukavin työsuhde-eduin hunajoituina."

Niin, ja muistamme vielä vainajille maksetut eläkkeet ja muut hulppeat edut - sekä mittavan veronkierron. Asia ei meille kuuluisi, ellemme olisi muiden EU-hyväuskoisten mukana maksajan paikalla.

Pekka Iiskonmaki

#1
''Minkälaisia ovat EU-kumppanimme kreikkalaiset?''

Ratsina ja Uzo maistuu niille melkoisesti. Kannattaako sellaisiin luottaa?

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Roomalainen Tacitus on antanut aikanaan tarkan kuvan suomalaisista.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Roomalainen Tacitus on antanut aikanaan tarkan kuvan suomalaisista."

So?

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Mutta hei, me tienataan tällä !

( hiukan vanha juttu tämä, mutta edelleen ajankohtainen.) Kiitos Jykä ja Juttis !

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mutta hei, me tienataan tällä!"

Joku kyllä tienaa, se on selvää.

Pekka Iiskonmaki

En halua loukata plogistia, mutta Martti Särkisillalla oli aikoinaan mielenkiintoinen näkemys laskentatoimen erikoisosaajista yritystoiminnassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"En halua loukata plogistia, mutta Martti Särkisillalla oli aikoinaan mielenkiintoinen näkemys laskentatoimen erikoisosaajista yritystoiminnassa."

Hyvä näin. Muistan kyllä tämän vähittäiskauppamiehen, mutta mitähän tekemistä hänen näkemyksillään on tässä yhteydessä?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Arhinmäki taitaa täydentää poliitiikan oppejaan Kreikan matkoillaan toveri, professori Tsiprakselta Suomen ay-ym.politiikkaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tsipraksessa on tosiaan mainio opettaja Arhinmäelle...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

EU:n ja Euroalueen velkakriisi johtuu sekä taloudellisista että poliittisista syistä. Poliittisista syistä Italia ja muita etelä-Euroopan maita (PIIGS-maat) oli mahdollisimman suuren laajuuden saamiseksi otettava mukaan. Goldman Sachsin dollarin ja jenin sopivilla kursseilla manipuloitu Kreikka saatiin eurokelpoiseksi. Talousmedia Bloomberg paljasti tilastoväärennyksen myöhemmin. (LISÄtietoa: Matti Pohjola: Talousteteen oppikirja sivut 248-256 sekä Esko Seppänen: EMUMUNAUS sivut 115-127)

Mitä mieltä olet pitäisikö "no-bailout"-sääntö saattaa uudelleen voimaan, ja toiseksi mitä tarkoittaa nyt uudempi "bail-in" - sääntö sijoittajien ja pankkien välillä. Mihin sillä pyritään?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mitä mieltä olet pitäisikö "no-bailout"-sääntö saattaa uudelleen voimaan, ja toiseksi mitä tarkoittaa nyt uudempi "bail-in" - sääntö sijoittajien ja pankkien välillä. Mihin sillä pyritään?"

En soaa sanoa, onko no bail out -sääntö uudelleen lämmitettynä mielekäs - eihän sitä viimeksikään noudatettu kun tiukka paikka tuli. Miten se jatkossa pitäisi?

Bail-in on minulle outo. Ja menee jo vähän sivuun Kreikka-keskustelusta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Tämän takia Deutsche Bank voi olla sinunkin painajaisesi (BAIL-IN)-> too-big to fail /sijoittajavastuu ym...Koskisi Kreikkaa ja Suomeakin... Myös IMF:ääkin.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/02/14/tama... (Sijoittajavastuu)

ESITYSKALVOT - SUOMEN PANKKI (Pentti Hakkarainen 15.5.2014 HaagaHelia)
Pankkiunionin merkitys Suomessa (Pentti Hakkarainen):

http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/140515...

**** Sijoittajan vastuu voimaaan 11.1.2016 (bail-in)

EU:n pankkikriisit hallinnassa juhannuksena Luxemburgissa (25.6.2013)
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx...

JOSSA
**** Käsitteet: bail-in ,bail-il ja bail-out

EUROKRIISIN SYYT JA EUROALUEEN TULEVAISUUS (Martti Hetemäki)
Kansantalouden aikakauskirja - 111.vsk - 1/2015 (sivut 28-31)

HAE. KAK 1/2015 , josta otsikko "Talous ja politiikka" ylin MH...

http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp_conten...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset