Lokari

Maassa maan tavalla – vai Ole kuin kotonasi?

Maassa maan tavalla -kehotus on aiheuttanut meillä pientä myrskyä vesilasissa kansalaisten kesken, vaikka Tasavallan presidentti sen "laillisti" Uudenvuoden puheessaan. Todellisuus etenee kuitenkin omalla painollaan näistä keskusteluista piittaamatta: vastaanottokeskuksissa opetetaan täydellä teholla, miten uudessa oleskelumaassa käyttäydytään – vaimoa ei voi ostaa, ja niin edelleen.

Moni on julkisuudessa katsonut, että mitään "maan tapaa" ei olekaan, vaan ovat vain lait, jotka ohjaavat käyttäytymistä. Voisiko pinttyneinkään asianajaja väittää, että ihmisillä ei ole mitään muuta ohjenuoraa käyttäytymiselleen muiden ihmisten parissa kuin lainsäädäntö? Viimeistään ulkomaille matkustava suomalainen havaitsee väkisinkin pohdiskelevansa, miten tässä nyt pitäisi menetellä, etteivät maan asukkaat kiinnitä minuun kiusallista huomiota. Me pyrimme olemaan maassa maan tavalla ja osaamme sen vaikka emme olisi kyseisen maan lakikirjaa avanneetkaan.

Tästä ei tietenkään ole kysymyskään. Joitakin suomalaisia vain harmittaa, että maahanmuuttajia aletaan näin sormi pystyssä neuvoa. Rasismia tietenkin epäillään ensimmäiseksi. Eiväthän kaikki suomalaisetkaan käyttäydy... – Toisaalta voisi ajatella, että "Maassa maan tavalla" on hyväntahtoinen neuvo. Voit tietenkin meidän vapaassa maassamme pukeutua ihan niin kuin haluat ja yrittää puhua omaa kieltäsi joka paikassa.

Mutta jos haluat, että sinut otetaan tosissaan maahan totuttelevana tulokkaana, ja ennen kaikkea jos haluat kunnon työpaikan, niin opettele suomenkieli ja maan tavat. Niinhän se on joka maassa: mitä enemmän korostat näkyvästi omaa erimaalaista taustaasi, sen varmemmin sinut otetaan vain siihen ryhmään kuuluvana, ja jäät etäiseksi.

Sopeutujan ei tietenkään tarvitse myydä sieluaan ja hyviä tapojaan. Esimerkkejä onnistumisesta ovat venäjän vallankumouksen aikoihin Suomeen muuttaneet emigrantit, juutalaiset ja Chilen pakolaiset. Jokainen näistä ryhmistä on sopeutunut erinomaisesti, vaikka varsinkin juutalaiset ovat säilyttäneet erilaisen uskontonsa ja muut tapansa.

Maahantulijoita voisi myös kehottaa olemaan kuin kotonaan – niinhän raumalaiset tekevät toivottaessaan kaupungin rajalla "Ol niingon gotonas!". Yhtä hyvin voisimme sanoa, että viihdy! Kumpikin niistä on ystävällinen tervetulotoivotus ja kehotus olla pingottamatta. Ne eivät sisällä mitään varsinaista neuvoa. Ehkä voisimmekin sanoa maahanmuuttajille: "Maassa maan tavalla – ole kuin kotonasi!". Harkintakykyinen ihminen tietää, mitä se tarkoittaa. Ja muiden osalta yleisluonteisten neuvojen ja kehotusten antaminen taitaakin olla ajanhukkaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Pekka,

Maassa maan lakien tavalla. Maan tapa ei voi olla lainvastainen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe "Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet kyseenalaistetaan" jäi vaivaamaan. Mitä tuolla tarkoitetaan. Kuka kyseenalaistaa ?

Kaikki nuo sisältyvät jo perustuslakiimme. Ja kaikkien on täällä lakejamme noudatettava. Muuttajilla on samat oikeudet ja myös velvollisuudet, kuin kantaväestölläkin. Mitään erioikeuksia eivät muuttajat voi täällä saada. Eivät myöskään velvoitteita lain "päälle".

Kun ylikansalliset ihmisoikeudet ovat yhtäläiset kaikille, niin hämäräksi presidentti Niinistön tarkoitus ainakin minulle jää.

Pohjalaiset sekoittavat tässä asiassa kaksi eri asiaa, uskonnot ja lailliset ihmisoikeudet, keskenään. Paikallinen piispa on siinä saanut "vääräuskoisena" kyytiä, kun on vedonnut lakiin.

Olen koettanut selittää pohjalaisille mitä laki ihmisoikeuksista sanoo; huonolla menestyksellä. - Ehkä sopii juttuni tähän perään:
---
IHMISOIKEUDET PERUSTUVAT LAKIIN

”Piispamme puolustaa ihmisoikeuksia” ja ”Hirmutekoja tehneiden ihmisoikeuksia ei voi teoista huolimatta loukata, ajattelee piispa Simo Peura.” (Ilkka 20.12.)

Lehdissä on piispan kantaa voimakkaasti kritisoitu ja vedottu luterilaiseen uskontoomme. Yhtäläiset ihmisoikeudet eivät kuitenkaan perustu mihinkään uskontoon, vaan ovat niistä riippumattomia kaikkialla maailmassa.

Kirkkomme julistaa Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja ja muutenkin toimii kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Siten ne ovat sopusoinnussa laeilla erikseen säädettyjen ihmisoikeuksien kanssa.

Kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien historian alkamista on tutkijoiden mukaan vaikea määritellä.

Joidenkin mukaan Magna Cartaa, jolla Englannin kuninkaan Juhana Maattoman valtaa 1215 rajoitettiin, voi pitää ihmisoikeusjulistusten ja perustuslakien ensimmäisenä versiona, josta kaikki myöhemmät ovat kehittyneet.

Nykyinen ihmisoikeuksien yleismaailmallinen normisto syntyi natsien julmuuksien seurauksena. Pohjana on YK:n peruskirja (1945) ja YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus (1948). Suomi tuli niihin YK:n jäsenyyden myötä osalliseksi 1955.

Lisäksi YK:n piirissä on tehty lukuisia muita ihmisoikeussopimuksia. Täydennyksenä on myös alueellisia sopimuksia, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus 1950. Siihen Suomi liittyi vasta 1989; hidasteena oli asemamme idän ja lännen välissä ja kylmä sota.

Suomen valtiosäännössä 1919 oli säännöksiä kansalaisten perusoikeuksista. Ne uudistettiin kokonaisuudessaan 1995 nykyiseen muotoonsa, perustuslain 2. luvuksi. Ihmisoikeussopimukset sisältävät ihmisoikeuksien vähimmäisehdot, joita perustuslain perusoikeuksilla (synonyymi) vielä vahvistetaan.

Jokaiselle kuuluvat ihmisoikeudet ovat siten turvattu sekä ylikansallisilla että kansallisilla lainsäädöksillä. Ihmisoikeussopimukset murtavat valtiosuvereniteetin; ovat sitovia. Tähän piispa Simo Peurakin viittasi. Ihmisoikeudet eivät ole uskonnollisesti päätettäviä asioita.

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiselle kuuluvia perustuvanlaatuisia oikeuksia; kuten esimerkiksi oikeus elämään ja vapauteen, ja muita tärkeimpiä oikeuksia.

Ne ovat yleismaailmallisia; ovat samanlaisina voimassa kaikkialla. Ne ovat luovuttamattomia; niitä ei voida poistaa keneltäkään, ei edes henkilön omalla päätöksellä. Ne liittyvät toinen toisiinsa.

Ihmisoikeudet ja niiden noudattaminen ovat eri puolilla maailmaa syvässä ristiriidassa keskenään. Tästä helposti syntyy ajatus, ettei ihmisoikeuksien raakalaismaisilla rikkojilla itsellään voi olla yhtäläisiä ihmisoikeuksia. Ajatus on kuitenkin väärä.

Ihmisoikeuksista, oikeus vapauteen menetetään tehdyn rikoksen takia vain vapausrangaistuksen ajaksi. Samoin rajoitetaan ihmisoikeuksia muidenkin rikosten sovittamisen ajan. Muuten ihmisoikeudet säilyvät kaikilla pysyvästi. Kuolemanrangaistus on meillä poistettu 66 vuotta sitten.

Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

'Maassa maan tavalla' on aivan selkeä ohje tulijoille. Ja kuten totesinkin, se on oivallettu kotoutuksessa. Joillekin kantasuomalaisille käsite tuntuu olevan epäselvä.

Syy tästä aiheesta puhumiseen on, että maahamme on saapunut runsaasti ihmisiä, joista osalle asia näyttää oleva epäselvä. Presidentti halusi vastata lukuisien kansalaisten huoleen, ja siinä hän toimi niin kuin presidentin tuleekin toimia.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jokaisella kantasuomalaisella on oma erilainen käsityksensä "maan tavasta". Joten kokonaisuudessaan hokema on epäselvä; mitään määritelmää siitä ei ole. Mutta mielipidevapaus siitä jokaisella on.

Esimerkiksi hyväosaisten varojen piilottaminen ja veropakoilu veroparatiiseihin on maan tapa.

Vähäosaisten kohdalla maan tapa puolestaan on tuhansittain jonottaa ainoaa leipäänsä Hurstien ja muiden laupeudentyötä tekemien avustuksista.

Vaalirahoituspimitykset - presidentinvaaleja myöten - ja poliittinen kähmintä ovat maan tapa.

Toimittajien maan tapa on liittää oman agendansa mukaiseen juttuunsa siihen sopivan päivystävän dosentin lausunto. Niitä annetaan yötä päivää, asiasta kuin asiasta.

Luetteloa, tällainen tavallinen "jokin kantasuomalainen", voisi jatkaa loputtomiin. Mutta tukevampi pohja on laki. Ja asiaa tutkineiden selvitykset, jopa väitöskirjat. Lainataan niitä:

"Maan tavan korostaminen yleisenä hokemana kääntyy helposti humpuukiksi. Maan tapa pitäisi määritellä. Lähtökohtana tulee olla perustuslain ja muun lainsäädännön kunnioittaminen siinä maassa missä ollaan."

"Olisiko hokema siis oikeampi muodossa maan laeilla? Suomalaiset tavat ja tapakulttuuri kun eivät liene kansainvälisesti ylivertaisia." (professori Miikka Pyykkönen, HS 22.1.2016.)

Tekisi mieli aiheen päätteeksi todeta, että ainakin yhden professorin kanssa kantasuomalaiset käsitykseni kohtaavat. Vaikkei tässä mitään todistettavaa olekaan.

- Pyykkösen väitöskirja "Järjestäytyvät diasporat - Etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa (2007", maahanmuuttajien omatoimisesta kotouttamisesta, kannattaa asiaa harrastajien lukea.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #3

Ei niin selvää asiaa olekaan, ettei siitä löytyisi erilaisia käsityksiä - ihmiset kun ovat näkemyksiltään ja ominaisuuksiltaan yksilöitä ja siten erilaisia.

Tasavallan presidentti totesi puheessaan: "Käytän nyt hieman kulunutta ja paljon haukuttua termiä "maassa maan tavalla". Mikä tarkoittaa demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien kunnioittamista niin kuin Suomessa on opittu kunnioittamaan."

Siinä se on pähkinänkuoressa. Kyllä voidaan puhua - ja puhutaan - maan tavasta, joka tarkoittaa sitä, miten maassa kannattaa käyttäytyä menestyäkseen työ- ja muussa elämässä. Sitä ei tarvitse tehdä lakikirja kädessä. Silloin kun joudutaan turvautumaan lakiin, ollaan jo maan tavan nurjalla puolella.

Maan tapa on positiivishenkinen käsite. Siten esimerkiksi veropakoilu veroparatiiseihin ei mahdollisesta yleisyydestään huolimatta sisälly maan tavan piiriin vaikka se ei sattuisikaan saavuttamaan lainvastaisia mittasuhteita.

Kaikki se, mistä lain perusteella ei voida tuomita, ei suinkaan välttämättä ole maan tavan mukaista käyttäytymistä, vaan voi hyvinkin olla sen vastaista. On paljon ihmisten käyttäytymiseen liittyviä tapanormeja, joita laki ei kata lainkaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset