Lokari

Nyt kuluttajat valppaina!

Finanssimaailma on tehnyt hyökkäyksen kuluttajien etua vastaan. Napit vastakkain ovat osakeyhtiömuoto ja osuuskunnat.

Näin voidaan tulkita uutinen, jonka mukaan Björn Wahlroosin johtamaan Sampo-finanssiryhmään lukeutuva vakuutusyhtiö If on tehnyt selvityspyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle OP:n vahinkovakuutus- ja pankkipalveluiden kytkennästä toisiinsa ja siihen liittyvistä asiakaseduista. OP -Ryhmä otti kilpailijan kantelun vastaan hyökkäyksenä koko suomalaista osuustoiminnallista yhtiömuotoa vastaan (Talouselämä 44/15).

OP tarjoaa siis asiakkaille osakeyhtiömuotoisen kilpailijan mielestä liian meheviä etuja.

Osakeyhtiöiden tarkoitus on omistaja-arvon eli osinkojen kasvattaminen, kun taas osuuskunnat keskittyvät asiakasomistajien hyödyn maksimoimiseen. Esimerkiksi osuuskaupat jakavat ostajille eli asiakasomistajille näiden ostojen mukaan bonusta, ja osakeyhtiöt maksavat omistajilleen osinkoja. Myös osakeyhtiömuotoiset yritykset voivat tietenkin antaa alennuksia asiakkailleen, mutta se on satunnaista.

Jokainen voi verrata itse, mitä tuottaa osuuskaupan bonuskortti, ja mitä osakeyhtiömuotoisen kilpailijan kortti. Osuuskuntamuotoinen yritys voittaa tämän vertailun, mitä myös todistaa osaltaan edellä mainittu selvityspyyntö.

Osakeyhtiö joutuu tyydyttämään nykyisin yhä ahneemmaksi käyvien omistajiensa osinkovaatimuksia, ja osinkorahatkin tulevat tietenkin asiakkailta – niin kuin johtajien suuret bonuksetkin, joilla nimenomaan osakeyhtiömuotoiset yritykset ovat tulleet viime vuosina tunnetuiksi. Osakkaat voivat asettaa yhtiölle koviakin tuottovaatimuksia, joiden johdosta asiakkaille ei ilmeisesti voida tarjota samanlaisia etuja kuin osuustoiminnalliset yritykset antavat.

Hyökkäyksen osuustoimintaa vastaan aloitti Talouselämä-lehden mukaan jo Jyrki Kataisen (kok) hallitus. Hänen kaudellaan Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen yritysten omistusrakenteen merkityksestä talouskasvuun ja työllisyyteen. Raportin mukaan "taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta osuustoiminta ei ole omistusmuotona optimaalinen ratkaisu nopeasti muuttuvassa nykymaailmassa. Osuustoiminnallisten yritysten tukemista siirtymisessä osakeyhtiöpohjalle tulisi sen vuoksi harkita.”

Puhuttaessa "optimaalisesta" eli mahdollisimman edullisesta omistusmuodosta, olisi otettava kaikki näkökohdat huomioon ­– myös asiakasomistajien saamat edut. Lisäksi tutkijoillakin on omia ideologisia ennakkoluulojaan, jotka voivat vaikuttaa heidän päätelmiinsä.

Osuuskunnat ovat nimenomaan Suomessa merkittävä yhtiömuoto. Kuluttajien onkin syytä seurata valppaana tilanteen kehitystä, että nämä hankkeet osuuskuntien toiminnan vaikeuttamiseksi tai jopa kieltämiseksi eivät pääse kehittymään. Osakeyhtiöt näyttävät pelkäävän kilpailua, vaikka muissa tilanteissa ne vannovat juuri kilpailun nimiin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Hyvä että valistat kuluttajia eli meitä tavallisia kadun tallaajia missä mennään, ja mitä "salonkisosialisti" Wahlroos nykyään puuhastelee Suomen talouden tärväämiseksi evakossaan Ruotsin maalla. Raha kun on heikäläisten jumala Mister Markkinavoimien ohella.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset! Talouselämä-lehti oli tässä asiassa valppaana.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Tässä pari asiaan liittyvää Talouselämä-lehden linkkiä Wahlroosista...

1) Sampo/Ifin Wahlroos vastaan OP:n Karhinen:
http://www.talouselama.fi/uutiset/wahlroos-vastaan...

2) Raha ratkaisi Sammon kohtalon:
http://www.talouselama.fi/uutiset/raha-ratkaisi-sa...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pelkääkö Nalle kilpailua, niin pelkäsi Arlakin kun valitti Valion väitetystä alihinnoittelusta. Onko sattumaa että molemmat valitukset ovat osoitettu osuustoiminnallista liiketoimintamallia vastaan?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei liene sattumaa - tuon Talouselämän artikkelin perusteella arvioiden.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Vaikka rakastankin salaliittoteorioita, on minun hirvittävän vaikea uskoa Arlan hyökkäävän "osuustoiminnallista liiketoimintamallia vastaan". Olisiko kyseessä itsetuhovietti?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyse on kilpailusta ja ko. toimenpiteellä voi olla montakin motiivia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #6

PP.#6. Raha ja ahneus lienevät Wahlroosin perimmäisiä ja yksilökeskeisiä piilomotiiveja.

Kateus ja kitkeryys myös koska on hävinnyt markkinakilpailussa OP:lle.

Ahneella on aina tunnettu loppunsa ja niistä johtuvissa kriiseissä omat finanssimaailman järjestelmäriskinsäkin. Prognoosina vaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #14

Tässä lisää tausta tietoa Björn Wahlroosin poliittisista ym.taustoista ja ajatteluhistoriasta, viitteistä sekä (verotus)syistä Ruotsiin muuttamisesta ym.
Björn Wahlroos - Wikipedia
https://www.google.fi/search?q=Bjorn+Wahlroos+wiki... (Katso mm. viitteet 34. ja 36.)

http://yle.fi/uutiset/wahlroos_on_siirtanyt_kirjan... (Viite 34)

http://yle.fi/uutiset/miljonaari_wahlroosin_neuvo_... (Viite 36)

http://yle.fi/uutiset/bjorn_wahlroos_euroopan_velk...
http://yle.fi/uutiset/wahlroosin_tuoreen_kirjan_mi...

WAHLROOSIN esikuvat nuoruuden taistolaiskauden jälkeen nykyään: Adam Smith, uusliberalisti Milton Friedman, libertalisti Ayn Rand ym.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #21

Melkoisen takinkäännöksen on mies tehnyt. Toisesta totalitaarisesta aatteesta toiseen. Muistan hänet assistenttiajaltani - hän oli assistenttina Svenska handelshögskolanissa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #22

PP.#22. Voitaisiinko siksi sanoa, etta Wahlroos on taitava, ajan poliittis-taloudellisissa virtauksissa omaa hyötyään maksimoiva keinottelija? "Utilitaristinen opportunisti"- ehkei kuitenkaan machiavellisti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #23

Kyllä hän on näköjään seurannut sitä, mikä on ajassa pinnalla ja mistä saa itselleen hyötyä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #24

Hesarin pilapiirtäjä Karlsson on tänään sunnuntaina hyvin pelkistänyt maasta/maahanmuuttajista tehdyn pilapiirroksensa Nalle Wahlroosista Ruotsista, Stephen E:stä USA:sta ja veropakolaisvuorineuvoksesta Portugalista. Sattuvia "evakko"sanoituksia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #26

Karlsson osui taas kerran ajan hermoon.

Tulipa kirjoitettua Uuteen Suomeen taannoin aiheesta seuraavaa:

Veropakolaiset - nämä isänmaan parturit
19.10.2015 16:10 Pekka Pihlanto 31 kommenttia

Björn Wahlroosin perintöveron pakoilu Ruotsiin on tuskin alkanut unohtua kun Suomen yritysjohtajien eliitti on noussut otsikoihin. Nämä korkeatuloiset eläkeläiset ovat löytäneet veroparatiisin Portugalista.

Viime vuosikymmeninä tunnetuksi tullut yritysjohtajien ahneuden kulttuuri siis vai jatkuu. Tämä sinetöi johtajien ammattikunnan moraalisen rappion. He näyttävät olevan todellisia "isänmaan partureita", jonkalaisista kirjailija Mauri Sariola kirjoitti satiirin 1950 -luvulla tarkoittaen tosin poliitikkoja.

Nykyisen laman aikana, jolloin eräät hyvätuloiset – esimerkiksi tasavallan presidentti – lahjoittavat hyvän tahdon eleenä osan tuloistaan talousahdingossa olevalle kansakunnalle, eräät yritysjohtajat vievät eläketulonsa kasvattamaan Portugalin talouskasvua. Kateusväitteellä ei pysty tätä silkkaa ahneutta ja piittaamattomuutta muuksi muuttamaan.

Yritysjohtajien verorahat eivät tietenkään pelastaisi maan taloutta, mutta esimerkkinä tämä on masentava rimanalitus: näin vähän tämä globaaliin maailmaan totuttautunut joukko piittaa omasta maastaan. Yritysmaailman edustajien vaatimukset maltillisesta palkkaratkaisusta kaikuvat kovin ontoilta tätä taustaa vasten. Kansakunnan etu tulee heidän mieleensä kovin valikoivasti.

On muistettava, että yritysjohtajat ovat tahkonneet hyvinvointinsa Suomen taloudesta, ja heidät on täällä koulutettu. Eräät näistä johtajista selittävät, että he ovat jo maksaneet tarpeeksi veroja Suomeen. Ei kansalainen voi itse veronmaksunsa riittävyyttä määritellä – se on eläkeläisten enemmistöllä elinikäinen tinki.

Suomalaisen talouselämän nykyinen alamäki ei voine kokonaan johtua ulkoisista syistä. Mikä on siis johtajien ammattitaidon puutteen osuus tässä: ovatko he edes mittavat palkkansa ja eläkkeensä ansainneet? Ainakaan veropakolaisten eettisessä tasossaan ei näytä olevan hurraamista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Arla noussut 
ykköseksi perusmaidoissa"

Ekä Arla saavutti jotakin voittoa valituksellaan. Onhan se pohjoismaiden suurin alallaan ja ehkä toivoo monopoliasemaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"Arla Foods är ett kooperativ", joten olettaisin rohkeasti että he suhtautuvat osuustoiminnalliseen liiketoimintamalliin positiivisesti.

http://www.arla.com/sv/agare/

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto
Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Silti hakee monopolia Suomessa agressiivisella hyökkäyksellä jolle ei ollut perusteita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #10

Tuo spekulaatio ei jaksa innostaa, kun tuomio tuli jo puolitoista vuotta sitten Valion tappioksi. Kommentoin vain salaliittoteoriasi epäjohdonmukaisuutta.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #10

Lienee niin, että ossuuskunnat ovat kotimaissaan osuloita, mutta ulkomailla toimivat kuin osakeyhtiöt. Esim. S-osulat Venäjällä, eivät taida olla paikalliset kuluttajat osulan jäeneniä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

Kyllä osuuskunta voi omistaa niin koti- kuin ulkomaisia osakeyhtiöitä, mutta on vaikea uskoa että he sen vuoksi lähtisivät hyökkäämään osuustoiminnallista liiketoimintamallia vastaan. Uskoisin että kilpailevat parhaaksi näkemällään tavalla ihan kilpailijan yhtiömuodosta riippumatta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Ja monopolit eivät ole kuluttajan edun puolella kuten osuustoimintaliike.

Käyttäjän MattiParkkinen kuva
Matti Parkkinen

Äärikapitalismi pyrkii jo siihen, että asiakashyödyn maksimointi, kuten Reijo Karhiten OP:n toiminnan suhteen totesi, tehtäisiin laittomaksi. Tämä tarkoittaa, että epäahne yritystoiminta ei tulevaisuudessa olisi laillista eli epäahneen yrityksen olisi pakko korottaa palvelujensa hintoja, jotta ahneen kilpailuasema markkinoilla ei vaarantuisi. Tässä tilanteessa ainakin luovan tuhon vaatimus on täydellisesti unohdettu.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Tämä tarkoittaa, että epäahne yritystoiminta ei tulevaisuudessa olisi laillista eli epäahneen yrityksen olisi pakko korottaa palvelujensa hintoja, jotta ahneen kilpailuasema markkinoilla ei vaarantuisi."

Osuustoiminnassa ei liene ainakaan vielä näkynyt samanlaista johdon ahneutta kuin osakeyhtiömuotoisissa. Myös oy:den osakkeenomistajat voivat olla ahneita ylisuurien osinkojen perään. Asiakasomistajalla ei ole mahdollisuuksia vaatia.

Rahoitusteoreetikkojen mukaan tehokkuus syntyy mm. siitä, että johtajia kannustetaan suurilla palkkioilla ylittämään itsensä ja toimimaan osakkaiden etujen mukaisesti.

Kuitenkin samalla syntyy epäterveitä keinoja nostaa tilapäisesti yrityksen tulosta - mikä tapahtuu usein tulevaisuuden menestyksen kustannuksella.

Kaiketi myös osuuskuntamuotoiset yritykset voisivat intoutua kannustamaan johtajiaan ylisuurilla bonuksilla, mutta lienevät tähän asti pysytelleet "epäahneen" toiminnan puolella?

Wikipedian mukaan:
"Taloustieteen termi Luova tuho tarkoittaa sitä, miten yhteiskunnassa ja etenkin taloudessa vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä. Näin työntekijät, raaka-aineet ja rahoitus vapautuvat hyödyllisempään käyttöön ja tuottavuus ja yhteiskunnan elintaso nousevat. Tuottavuuden tutkimukseen erikoistunut professori Mika Maliranta määrittelee luovan tuhon "toimialan tuottavuutta kohottavana yritysrakenteiden muutoksena".

Saattaa olla, että osuustoimintaa ahdistelevat tahot perustelevat toimintaansa juuri tällä?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Matti Parkkonen. #15. "Tässä tilanteessa ainakin luovan tuhon vaatimus on täydellisesti unohdettu." Mielenkiintoista.

Tarkoitatko edellä mainitulla viittauksella sitä, että "salonkisosialisti" Wahlroos soveltaisi taloustieteellisesti schumpeterilaista luovan tuhon kierteen teoriaa kapitalismin kehittymisessä ja byrokraattisuuteen tukahtumisessa, ja kapitalismi muuttuisi rauhanomaisesti sosialismiksi esimerkiksi bernsteinilaisittain ja myös koivistolaisittain ajatellen?

Ahneuden maksimointiako kuten EU/EMU/EKP-eliitti ovat soveltaneet kriisiytyneiden jäsenmaidensa suhteen juridisesti, taloudellisesti ja poliittisesti saattamalla ne velkavankeudella monisukupolvisiksi lypsylehmikseen matalin koroin ym. houkutuksin ja jälkipelillisin pakkopaidoin?
Suuntana pankkiunionin kautta EUROSTOLIITTOON.

Euromaat etenkin ovat saanet tuntea karvaasti nahoissaan ne järjestelmäriskit, mihin ne ovat ajautuneet vapaaehtoisesti ja huijattuina EMUssa ja EU:ssakin.
On menetetty oma valuutta, itsemääräämisoikeus (suvereniteetti) ja oman keskuspankin finanssi/rahapolitiikka. Sopimustasoinen EU:n perustuslakisopimus on nostettu kansallisten perustuslakien ja muiden lakien yläpuolelle tuhansine kasuistisine, naurettavine direktiiveineen ja hallinnollisine määräyksineen. Ja megabyrokratia/parlamentti/komissio työstää uusia, tolkuttomia paragrafeja taukoamatta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Tänään sunnuntaisessa 10.1.2016 Hesarissa/s.4 on selvästi saatu aihe ylläolevasta blogikirjoituksestasi: "Markkinoiden selättäjät"/Juhani Saarinen:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1452315593563

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Sama aihe kylläkin. Tosin käsittelytapa erilainen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset