Lokari

Neuvoton pääministeri

Pääministeri Sipilä on lausunut seuraavaa:

"Nyt pitäisi löytää niitä ihmisiä, jotka kertovat, että mitä nyt pitäisi tehdä. Niitä on ihan liikaa nyt Suomessa, jotka kertovat, mitä nyt tässä tilanteessa ei saa tehdä. Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä." (US 3.12.).

"Kaiken maailman dosentit" on vähemmän onnistunut ilmaus pääministerin asemassa olevalta. Sipilällä ja koko hallituksella tuntuu olevan oma takki tyhjä, koska hän toivoo apua maan ongelmiin. Viimeksi kelpasi kätilön neuvo. Ehkä pääministerin olisi syytä nytkin kääntyä saman tietolähteen puoleen. Valtiovarainministeriltä ei ainakaan kannata kysyä mistään sellaisesta, mihin sisältyy numeroita, ainakaan prosenttilukuja.

Jos pääministeri kuvittelee, että hän saisi valtiontalouden talouspoliittisiin ongelmiin ratkaisun kuin apteekin hyllyltä yliopiston dosenteilta tai muilta ulkopuolisilta, niin hän ei ole tehtävänsä tasalla. Hän ei näytä oikein ymmärtävän hallituksessa tarvittavan tiedon luonnetta. Kysymyksessä ei ole insinööritekninen ongelma, joka ratkeaa sopivalla laskukaavalla, vaan yhteiskunnallis-poliittinen ja taloudellinen ongelmavyyhti. Sen ratkaisu riippuu keskeisesti tavoitteista, joihin pyritään. Ellei pääministeri tunne niitä, hän on todella pulassa – ja niin on koko Suomen kansa.

Ongelman ratkaiseminen edellyttäisi erisuuntaisten yhteiskunnallisten ja poliittisten intressien yhteen sovittelua, mikä on neuvottelutaitoa vaativa tehtävä. Tästä poikki, tähän jengat -tyyppinen putkimiesajattelu ei tarjoa kestävää ratkaisua.

Kuten eräät muutkin kommentoijat ovat panneet merkille, Sipilän lausunto – ja myös eräät Stubbin tokaisut – osoittavat nurjamielistä, suorastaan kaunaista asennetta yliopistoväkeä kohtaan.  Tästä päätellen kansakunnan tulevaisuuden kannalta lyhytnäköiset yliopistojen määrärahojen leikkaukset asettuvat uuteen arveluttavaan valoon. Ovatko nämä leikkaukset hallituksen terveisiä "kaikenmaailman dosenteille" ja luulotellun pitkiä kesälomia viettäville professoreille?

Tieteen ja opetuksen resurssien heikennykset ovat poissa nimenomaan kansakunnan tulevaisuuden edellytyksistä – ei professoreilta, dosenteilta ja muulta yliopistoväeltä. He ovat koko kansakunnan asialla – kun siihen ei näytä olevan haluja ja ymmärrystä kenelläkään muulla, ei ainakaan hallituksella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Entinen pääministeri Katainen tilasi neuvottomuudessan hintavaa sananhelinää tohtorilta.
Ei kai kukaan oleta, että kukaan ministeri keksii talouspoliittiset ratkaisut omasta päästään?
Talousjärjestelmä perustuu eri tahojen sovittamattomalle ristiriidalle.
Ei ihme,että on neuvoton kun taloustieteilevät neuvoantajatkin päätyvät samoista premisseistä ja teoriosta vastakkaisiin tuloksiin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Himanen on filosofi ja väitellyt tohtoriksi Bertrand Russellin uskontokritiikistä. Oli Kataisen virhe tilata kallis raportti tällaiselta utopistiselta filosofilta, joka ei ole perehtynyt sen paremmin taloustieteeseen kuin valtio-oppiinkaan.

Pääministerillä on omia neuvonantajia, mutta näiden neuvot täytyy sisäistää ja muodostaa niiden pohjalta oman näkemys sekä sovitella se yhteen hallituskumppaneiden näkemysten kanssa.

On luonnollista, että ihmisten käyttäytymistä koskevia päätöksiä tehtäessä jokainen päättäjä ja asiantuntija toimii omista lähtökohdistaan ja omia tulkintojaan seuraten. Faktoja on käytettävissä vähän.

Jos ei tätä tajua, ei pysty toimimaan valtionjohdossa, eikä ymmärtämään valtiollista päätöksentekoprosessia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aika kapea on näkemys jos ei näe muuta mahdollisuutta työllistämiseen kuin kasvu.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #5
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #7

Sipilän lausumasta eilisessä a-studion haastattelussa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #9

OK. Kapea insinöörin näkemys.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Valtionvarainministerin näkemys taloudesta sentään oli viiden pilarin varassa pyörivä oravanpyörä. Mitähän insinööri sanoisi siitä?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #5

Finlandia-palkinnon voittaja sen tiesi kun sanoi solidaarisuuden puuttuvan.
Siihen että solidaarisesti verotuksella pidetään elintaso pystyssä on paljon kannatusta.
Solidaarisuutta ja aika hoitaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

PP.#3. Hyvin vastattu. Utopiat ja illuusiot eivät elätä, realisteja ja talouden ja valtiotieteen asiantuntijoita tarvitaan kansantalouden hoitoon. Ei maallikoista ole niin monitahoiseen hommaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30

Valtion taloutta on tähänkinasti hoitanut asiantuntijat. Tämä on tulos.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #31

Jos tarkoitat valtiovarainministereitä, niin sanonpa vaan, että eivät juuri ole asiantuntemuksellaan häikäisseet. Ja todellakin: hedelmistään puu tunnetaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33

En tarkoita ministereitä. Niin tyhmiä eivät sentään ole, että luottaisivat omaan asiantuntemukseensa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #34

Siinä eräs ongelma juuri onkin: voidakseen kunnolla ymmärtää valtiovarainministeriön virkamiesten ja muidenkin kuultujen asiantuntijoiden puhetta, ministerien pitäisi omata tietty minimiannos kansantalouden asiantuntemusta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #35

Parempi olisi käyttää järkeä kuin uskoa kansantaloustieteeseen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #36

Minulla ei ole harhaluuloja kansantaloustieteen mahdollisuuksista antaa osvittaa valtakunnan talouspoliittisten päätösten taustoiksi, mutta en heittäisi sitä kokonaan pesuveden mukana pois.

Tarvitaan siis molempia. Ei pelkällä "järjellä" hallita niin laajoja kokonaisuuksia kuin kansantalous on.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #38

Ei niin, mutta kansantaloustieteen todellisuudenvastaisista teorioista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Maalaisjärkikin riittää käsittämään, ettei jatkuva kasvu ole mahdollista. Kun nyt jo kulutetaan enemmän kuin maapallon varat uusiutuvat.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #39

Kyllä kansantaloustieteilijät osaisivat mallinsa rukata niin, että ne eivät tähtäisi kasvuun. Mutta kun kansalaiset ja päättäjät eivät halua leikata elintasoa, niin kasvua pusketaan edelleen. Ei se siis kansantaloustieteilijöiden vika ole (en muuten ole itse kansantaloustieteilijä).

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

Kyllä vika on kansantaloustieteilijöissä jotka eivät viitsi kyseenalaista paradigmansa jonka perusolettamuksia Marx jo kumosi aikoinaan. Pääoma olisi edelleen hyödyllinen teos kansantalouden kurssivaatimuksissa. Elina Lepomäki
näköjään on palannut adam Smithiin ja ohittanut Marxin kritiikin.
Huomasin että laskentatoimen asiantuntijana päättelykykysi on parempi kuin kansantaloustieteilijöillä yleensä.
Kun mallien perusteella tehdyt ennsteet harvemmin eivät toteudu, kannattaisi vähän funtsia olisiko mallissa vikaa.
Tuntui pahalta kun kävin eräässä sekatavarakaupassa ostamassa sähkölamppuja ja näki sitä mieletöntä joulukrääsän määrää. Sekö on sitä "elintasoa"?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #41

Marxin oppeihin en luota - ne ovat auttamattomasti historian roskakoritavaraa. Siitä huolimatta, että jotkut harrastavat näiden roskisten dyykkausta.

Kiitoksia päättelykykylausunnostasi.

Vaikka ennusteet eivät toteudu, eivät ne silti ole hyödyttömiä, kunhan ymmärretään niiden suhteellinen luonne. Ennusteet antavat kuitenkin suunnan.

Samaan tapaan budjetteja tarvitaan joka yhteisössä, eivätkä ne olisi yksilötasollakaan haitaksi. Vaikka ne eivät tarkalleen toteutuisikaan.

Mitä enemmän "krääsää", sitä korkeammaksi elintaso katsotaan. Itse luulen tulevani toimeen aika vähällä materialla - mutta kaikki on suhteellista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Niinhän ne "marxilaiset" tutkijat tekivät, heittivät Marxin roskikseen kun muoti muuttui. Minä totta tosiaan otin talteen kauniit Marxin ja Engelsin muotokuvat erään professorin työhuoneen roskiksesta.
Minkään tieteenalan opinnoissa ei kannata alan klassikoita heittää roskikseen. Smithin virheellisiäkin oppeja kyllä edelleenkin toistetaan.
Marxin kapitalismin tutkimukset perustuvat 1800-luvun alkupuolen teolliseen yhteiskuntaan. Silti analyysin perusteet pätevät yhä. Minusta esim. vallitsevan talousjärjestelmän sisäinen ristiriitaisuus tulee yhä ilmeisemmäksi.
Et ole tainnut Pääoma lukea? Minuun vaikutti aikoinaan sen rautainen logiikka.
Kaikki ei ole sitä miksi nimitetään.
Raha on suhteellista, mutta aineellisilla resursseilla on rajansa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #43

Sinulla on siis melko tunteenomainen suhde Marxiin ja Engelsiin (kuvat).

Alan ihmisten on tietenkin hallittava oppihistoria näidenkin pappojen osalta, mutta nykyiseen maailmaan he tarjoavat korkeintaan jotakin yleistä kapitalismin kritiikkiä. En ole niitä lukenut - toki tiedän esim. lisäarvoteorian, joka on hyvin asenteellinen ottaessaan työläisen - yhden sidosryhmän - kaiken lähtökohdaksi.

Minusta juuri sidosryhmäteoria (intressentteorin; coalition theory), joka on luonteeltaan organisaatioteoria, selittää hyvin esimerkiksi yrityksen keskeisen idean eri sidosryhmiensä koostumana, koalitiona. Kaikki ryhmät ovat sen mukaan tarpeellisia - eivät vain työntekijät, eivätkä omistajat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #44

Arvostus on tietenkin aina tunteenomaista, mutta se perustuu tuotantoon. Monella on hyvinkin tunteenomainen suhtautuminen Marxiin vaikka ei yhtään ole perehtynyt hänen tuotantoonsa. Aiheesta käytiin pitkäällinen polemiikki
kansantalouden asiantuntijana esiintyvän Heynon kanssa parisen vuotta sitten. Olisiko blogiketju vielä tallessa?
Sinullakin on virheellinen käsitys Marxin lisä-arvoteoriasta. Lähtokohtana ei ole työläinen, vaan työ arvoa luovana toimintana.
Nyt kun talouden epäkohtia selitetään usein ahneudella, voisi muistaa Marxin huomautusta,että kapitalisti toimii kapitalistina riippumatta personallisista ominaisuuksista, henkilönä hän voi olla mitä miellyttävin ihminen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #45

"Sinullakin on virheellinen käsitys Marxin lisä-arvoteoriasta. Lähtokohtana ei ole työläinen, vaan työ arvoa luovana toimintana."

En väittänytkään olevani Marxin tuntija. Kysynpähän vain retorisesti, kuka sen työn sitten tekee.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #46

Orjatkin tekevät työtä.
Marx tosin joutui vaikeuksiin kun yritti eritellä lisäarvoa tuottavaa ja tuottamatonta työtä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #47

Sanotaan, että ns.edistyksellisen vasemmistolaisuuden tavoitteena on pääoman ja voittojen marximointi.

Mitä on kapitalismi? Se mikä on minun, se on myös minun ;ja se mikä on sinun on myös sinun.

Mitä on kommunismi? Se mikä on minun , on myös sinun ; ja se mikä on minun ei ole sinun. Vissi ero siis omistussuhteessa. Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

TASA-arvosta Tassin Helsingin toimiston päällikkö Aleksandr Gorbunovin mukaaan teoksesta "Tehtaankatu 1 sivut 127-129:

- "Käy sääliksi tavallisia ihmisiä, jotka ovat vilpittömästi uskoneet yleisen tasa-arvoisuuden järjettömään aatteeseen. Heitä on vuosikymmeniä petkutettu niin Neuvostoliitosssa kuin Suomessakin neuvostoliittolaisen agitaatiokoneiston avulla."
- "Jos kaikki julistukset, ilmoitukset, julkilausumat, ohjelmat ja vetoomukset käyttäisi kunnon mehunpuristimen lävitse, jäljelle jäisi ainoa ilmaus, joka hyvin kuvaa ihmiskunnan historian kaikkein rikollisimpiin kuuluvan organisaation pyrkimyksiä "Pyrkimys maailmanherruuteen."

Liekö EU/EMU/EKP:llä samanlaisia pyrkimyksiä jäsenmaidensa suhteen?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #48

Marx on tiivisti kommunismin idean: jokaiselle tarpeiden mukaan ja jokaiselta kykyjensä mukaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #49

Jokainen tullee autuaaksi omalla piinttyneellä uskollaan ja "raamatullaan"?! Kuten Marxin Pääomallakin.

VAI mitä?

"Kun aatteista tulee ismi, siitä tulee uusi uskonto muiden uskontojen kirjavaan joukkoon." (Herman Dooyeweerd)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #50

Kenen uskoa todellisuus tottelee?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #51

Kerropa se besserwisserinä meille kaikille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #52

Viitaten edelliseen kommenttisi; jokainen ei voi elää omassa ihanneyhteiskunnassa.
Vallitseva talousjärestelmä on kapitalismi jota ajetaan enenevästi liberalismin suuntaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #54

Postmodernismiin kuuluu hälläväliä-tyylinen yltiöliberalismi eli antaa- mennä- johtamistyyli, joka on todettu huonoimmaksi johtamistavaksi. Siitä ei hyvä seuraa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #30
Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Pääministeri ei vain ole ymmärtänyt dosenttien tarkoitusta. Fiksu päämininisteri kysyisi niiltä päivystäviltä dosenteilta etukäteen onko se korvaan supistu "huippujohtajan" märkä päiväuni laillista tai järkevää - sitä vartenhan ne dosentit ovat olemassa.

Kun sitten ei etukäteen älyä kysyä ja jatkuvasti saa kuulla jälkikäteen kuinka huonoja ehdotuksia tekee, voi yksinkertaisempi yksilö ruveta ampumaan viestintuojaa itsensä tai korvaan tyhmiä neuvoja supisseen avustajan sijasta.

Ehdotan siis pääministerille, että kysyy fiksummiltaa apuja ennen kuin esittää mielipiteitä julkisesti. Näyttää fiksummalta jos äänestäjät eivät koskaan edes saisi vihiä niistä tyhmimmistä ja mahdollisesti laittomiksi havaituista ajatuksista. Voi tosin olla jo liian myöhäistä pelasta tilanne.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pitkälti on tosiaan kysymys pääministerin kärsimättömyydestä. Kannattaisi kuunnella erilaisia asiantuntijoita etukäteen ja muodostaa rauhassa oma ja sitten hallituksen näkemys. Hätähousu ei pärjää hallituksen johdossa, eikä riviministerinäkään.

Eivät ne dosentit muuuten ole pääministeriä varten olemassa - mutta yleensä kyllä antavat tietonsa käyttöön, jos kysytään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Siitä on aikaa kun pääministerit ovat jotain omaa näkemystä muodostaneet. Monen kohdalla on epäillyt ajatteleeko ollenkaan mitään omilla aivoillaan.
Stubb väläytti esimerkin omapäisestä ajattelusta kun ei ollut valmista litania vastauksena.
Kaiketi professoritkin. Mutta ei oppiarvo vielä ole mikään viisauden tae.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #6

"Mutta ei oppiarvo vielä ole mikään viisauden tae."

Ei ole, mutta vielä vähemmän sitä on oppiarvon puute.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Ei tietenkään, mutta olen tavannut monia hyvinkin viisaita ja päättelykykyisä ihmisiä joilla ei ollut kuin kansakoulun todistus.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #11

Niin minäkin olen tavannut. Miten päteviä he olisivat olleetkaan, jos olisivat saaneet opiskella enemmän? Joku nihilisti voi tietysti väittää, että opiskelu voisi pilata hyvän luonnonlahjakkuuden.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Nousee väkisin mieleen pääministeri Sipilän autotallissaan nikkaroima kakkara ja sotamies Honkajoen keskeneräiseksi jäävä ikiliikkuja.

-Pistä, Priha, nuotioon ! Minä olen kadottanut johtoajatuksen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Raha toimii ikiliikkuttajana kunnes raja tulee vastaan.
Parasta olisi pistää nuotioon ennen kuin tippuu pilvistä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

P.P.>... Sipilällä ja koko hallituksella tuntuu olevan oma takki tyhjä, koska hän toivoo apua maan ongelmiin. ....

ooo

Eikö voi ajatella, että tuossa on nöyrää viisautta. Hän pyytää lisää ajatuksia omiensa lisäksi ennen päätöksen tekoa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pelkkä nöyrä tietämättömyys ei riitä. Mutta dosenttipuhe on kaukana nöyryydestä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#18

Niin.... onkohan nyt kyse nöyrästä tietämättömyydestä vai nöyrästä viisaudesta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #19

Olisiko Sipilä ns. salaviisas? Niin piilossa se on.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

"Jos pääministeri kuvittelee, että hän saisi valtiontalouden talouspoliittisiin ongelmiin ratkaisun kuin apteekin hyllyltä yliopiston dosenteilta tai muilta ulkopuolisilta,"

No, miksi ne dosentit sitten tv:ssä kuitenkin lausuvat samantien että "tuo ei ainakaan toimi".

Miksi torjunta tulee kuin dosentin kammiosta, mutta ratkaisuja ei tule?

Ja keneltä tulisi kysyä, kun kaikilla on kuitenkin eri mielipide, sitä voimakkaampi, mitä vasemmistolaisempi lausuja on?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Täytyy kysyä tuota dosenteilta.

Pitää kysyä neuvoa tarpeeksi monelta ja muovata niiden pohjalta oma näkemys. Jos pystyy. Tai sitten takaisin rahan tekoon, mikä näytti sujuvan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mitäs mieltä olette ex-VM:n ylijohtajan ja nykyisen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Jukka Pekkarisen vuodatuksesta?

http://taloussanomat.fi/kansantalous/2015/12/03/vm...

Puhuuko hän asiaa vai asian vierestä?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Puhuu ainakin asiallisemmin kuin asioista vastaavat pääministeri ja muut hallituksen ministerit.

Ilmeisesti kyseessä on aihepiiriin kuuluvia kouluja käynyt mies.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Järkipuhetta Pekkariselta. Tunareitahan nuo ovat niin työmarkkinajärjestöissä kuin hallituksessakin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

PP.#29. Hyvä tiivistys ja yhteenveto aiheesta. Selvästi kyseiset "tunarit" ovat edenneet pätemättömyytensä tasolle Peterin Periaatteen mukaisesti sanoen. (Peter-Hull: Peterin Periaate (WSOY). + Murphyn ja Parkinsonin laitkin sopivat mainiosti analyysiin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Olemme täysin riippuvaisia keskenämme ja toisistamme. Ilman yhteistyötä ja kansallista kokonaisvastuuta ja yhteistä ponnistelua emme nouse taantumasta. Syyttelemällä ja omia etuja periaatteellisesti ahnehtimalla ei talous kohene, vaan yhdessä sopimalla ja talkoohengessä. Saa nähdä pystyvätkö nykysuomalaiset enää siihen? Siinä todella punnitaan nykypolvenkin kulttuuri- ja sivistystaso.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näin on asia. Onko meillä malttia vaurastua? Kysyi Kekkonenkin aikoinaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näin on asia. Onko meillä malttia vaurastua? Kysyi Kekkonenkin aikoinaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset