Lokari

Pätevyysvajetta EU:n johdossa

Lähivuosien tapahtumat EU:ssa ja euroalueella ovat osoittaneet, että siellä kaivattaisiin nykyistä pätevämpiä ja päättäväisempiä päätöksentekijöitä. Yleisvaikutelma on se, että seurataan passiivisina tapahtumien kulkua: reagoidaan tapahtuneeseen – ja toistuvasti jälkijunassa. Aloitteellisuudesta ongelmien ennalta ehkäisemisessä tai ratkaisemisessa ei ole tietoakaan. Altavastaajan rooli on EU:n itselleen omaksuma osa.

Kun velkakriisistä on jotenkin päästy tilapäisesti eroon, on kompastuttu pakolaisongelmaan. Sen annettiin rauhassa laajentua täydeksi katastrofiksi. Mitään ei tehty. Tuijotettiin pyhään vapaan liikkumisen periaatteeseen, jota ei suinkaan ollut säädetty maailman kaikkia ihmisiä vaan EU-kansalaisia varten. Tätä sääntöä voitiin kyllä rikkoa laiminlyömällä pakolaisten rekisteröinti ensimmäisessä EU-maassa, johon tulijat saapuvat – ja sitten toisessa, ja niin edelleen.

Mutta rajavalvontaa ei voitu suorittaa, vaikka paperittomat olisi ollut mitä helpointa erottaa joukosta. Olisiko ollut suuri Schengenin tai Dublinin sopimuksen loukkaus, jos EU-kansalainen olisi joutunut kaivamaan passin taskustaan ja pitämään sitä ojennetussa kädessään pienen hetken? Varsinkin kun vaihtoehtona oli skandaalimainen hallitsematon kansainvaellus EU-maihin. Tämä osoittaa EU-päättäjiltä täydellistä suhteellisuuden tajun puutetta.

Vasta kun jäsenmaiden kansalaiset alkoivat tosissaan hermostua, ryhdyttiin varovasti pohtimaan mitä voitaisiin mahdollisesti tehdä – tätä voisi kutsua lähinnä vatuloinniksi tämänhetkiseen suomalaiskansalliseen hallitustapaan viitaten.

Ja mitä EU-päättäjät keksivät? Ryhdyttiin neuvottelemaan diktatorisesti hallittavan Turkin kanssa, joka pyörittää nyt EU-johtajia mielensä mukaan. Turkki vaatii viisumivapautta ja EU-jäsenyysneuvottelujen käynnistämistä hintana pakolaistulvaa rajoittavista toimenpiteistä.

EU tulee vielä olemaan suurissa vaikeuksissa Turkin kokoisen ja tapaisen valtion kanssa – varsinkin, jos se lipsahtaa joskus EU:n jäseneksi. Se ajaa häikäilemättömästi omaa etuaan, mihin EU-johtajat eivät pysty. EU on heikko jäsenvaltioiden eripuraisuuden, mutta myös EU-johtajien heikkojen poliittisten taitojen johdosta. Nyt olisivat hyvä päätöksentekotaito ja poliittinen äly tarpeen.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kuinka sellainen organisaatio voisi toimia, jossa hallituksen virkaa tekee 28 jäseninen konklaavi ja jossa parlamentin virkaa tekee elin, jonka vaaleissa äänestysprosentti jää neljänkymmenen tasolle. Ei sellainen pysty muuhun kuin oman asemansa ja etuuksiensa pönkittämiseen. Tämä pakolaiskriisi on todellakin osoittanut EU:n elinten kyvyttömyyden ja ilmeisesti haluttomuudenkin eurooppalaisten asioiden hoitoon. Halutomuuden sikäli, että se on pystynyt edes jotensakin päättäväiseltä kuulostaviin kannanottoihin vain niitä maita vastaan, jotka yrittävät puolustaa rajojaan. Tämä Turkille maksettava suojeluraha on tässä alamäessä uusin pohjanoteeraus. Kuinka kauan siitä onkaan aikaa, kun ottomaaneille edellisen kerran maksettiin lunnaita?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei toimi, ei. Ja jos siirrytään syvempään integraatioon, silloin isot maat vievät ja Suomen kaltaiset pienet vikisevät - jos sitäkään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ranska eteläisine liittolaisineen ajaa euroalueelle yhteistä hallintoa ja jopa budjettia ja verotusta. Yhteistyön syventämistä toivotaan myös Euroopan keskuspankissa." (HS)

Koskas Suomen media ja poliitikot näistä kertovat? Yhteistyö tarkoittaa tietenkin yhteisvastuuta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ne maat kannattavat, jotka olisivat saamapuolella. Maksajamaita ei kiinnosta vastata toisten töppäilystä.

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri

"EU on heikko jäsenvaltioiden eripuraisuuden, mutta myös EU-johtajien heikkojen poliittisten taitojen johdosta. Nyt olisivat hyvä päätöksentekotaito ja poliittinen äly tarpeen." Erinomaisesti kiteytetty.

Koska EU perustuu ainoastaan poliittiseen päätöksentekoon, se on ja tulee aina olemaan hataralla ja sattumanvaraisella pohjalla. EU:n päätökset tehdään senhetkisen poliittisen vallassapysymisen edellytysten, ei asiantuntemuksen pohjalta. EU:n ja erityisesti euroalueen päätökset ovat täydellinen esimerkki crisis managementistä. Kun toiminnan perusta on hatara ja reikiä täynnä, niin tulipaloja syttyy vähän väliä ja niitä sitten poliitikot hätäpäissään ryntäävät sammuttamaan ilman selkeitä ja kestäviä ratkaisumalleja. Ja tällaisesta "Kiljusen herrasväestä" pitäisi sitten saada aikaan EU:n liittovaltio - miten kukaan täyspäinen voi enää sellaista kuvitella kaiken tapahtuneen ja tapahtuvan jälkeen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset! Todellakin kriisijohtamista - kädestä suuhun -menetelmällä. Niin vaan Hesarikin uskoo, kuten joku Stubbkin, että EU kehittyy kriisien kautta. Kehitystä erehdyksen ja erehdyksen kautta...

Ihmeen paljon meiltäkin löytyy näitä täyspäättömiä, jotka uskovat liittovaltion tuovan parannuksen.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Onneksi oli 39-52 lasikatot pääosin ehjinä ja päätöksiä tehtiin, joskus varsin vaikeitakin ja selvittiin. Ennen sotaa oli kyllä anteeksiantamatonta toiveajattelua, joka sitten korvautui päättäväisellä toiminalla. 45- 52 olisi Suomen historian hienoin aika SDP:lle estäessään kommunistien maanpetoksellisen juonittelun ( onneksi olivat keskimäärin kuristushuonevankeja, alkoholismiin taipuvaisia tolloja).
Toivottavasti ei tule enää samanlaista tilannetta, en oikein luota näiden Piia Viitatasten ja Aino-Kaisa Pekosten kykyyn ilman asetettavaa tutkimusryhmää tehdä ratkaisua tässä elämässä. Niin se vain on.
Pekan mainitsema pätevyysvaje näkyy monien unionin jäsenten osaltakin. Pohjoismaista vain Tanska ja Norja voivat olla levollisin mielin kotijoukoista. Ruotsi ja Suomi kannoilla on jo rotkon syövereissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset