Lokari

Valtionrautatiet tyhmyyden kourissa

VR irtisanoo ja vähentää junavuoroja. Ei kuulosta hyvältä. Yhtiö on hävinnyt kilpailun halvoille bussilinjoille.  VR:n resepti on liiankin tuttu nyky-Suomessa. Kun toiminta ei kannata, vähennetään työvoimaa ja volyymia, ja heikennetään näin yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä.

Normaalissa yrityksessä koko toiminnan päätavoite on omistajien hyvinvoinnista huolehtiminen. Oli suorastaan tyhmyyden huippu ryhtyä soveltamaan tätä uusliberalistista oppia tällaiseen valtionyhtiöön. VR:ää ja sen omistajaa ei voida verrata ansaintataloudellisen yhtiöön ja sen osakkaisiin. Valtion keskeisenä tehtävänä on huolehtia tällaisten yhteiskunnan kannalta elintärkeiden toimintojen sujumisesta.

Rautateiden menestystä ei voi arvioida ahtaasti yhtiön kannalta ja pelkkänä liiketoimintana, vaan sitä on katsottava koko yhteiskunnan edun näkökulmasta. Ihmisten ja hyödykkeiden on voitava liikkua paikasta toiseen riittävän halvalla hinnalla. Siitä syntyy hyvinvointia ja kansantuloa. Tämä on ymmärretty rautatien historian alusta alkaen, kunnes yksipuolinen markkina-ajattelu tuotiin valtionhallinnon piiriin.

Italiassa pidettiin ainakin aikaisemmin rautatielippujen hinnat keinotekoisen halpoina ja tehtiin näin mahdolliseksi muun muassa työntekijöiden ja opiskelijoiden halvat matkat sekä edullinen tavaraliikenne. Tämä oli melkoinen  piristyruiske koko yhteiskunnalle.

Pitäisikö armeijan toimintaa arvioida kannattavuuskriteerein? Ei tietenkään, sillä silloin sen toiminta ajettaisiin alas, jos toiminta ei olisi riittävän kannattavaa.

Sähkön tuotanto yksityistettiin, ja sen hinta nousee nousemistaan. Omistajat kuittaavat muhkeat osingot. Tällaiset peruspalvelut pitäisikin hoitaa riittävällä valtion budjettirahoituksella tuijottamatta keinotekoisiin voiton tuottamismotiiveihin.

Hallituksen pitäisikin ottaa järki käteen ja purkaa vahingolliset valtionyhtiöt. Myös valtion kannalta strategisten alojen yksityistämiset tulisi peruuttaa, mikäli mahdollista. Peruspalveluihin on yksinkertaisesti riitettävä rahoitusta – maksoi mitä maksoi. Toiminnan tehokkuudesta on huolehdittava muilla keinoin kuin voittonumeroiden perusteella.

Näyttää kuitenkin siltä, että entinen meno jatkuu, ja nyt yksityistämisvuorossa ovat terveyden- ja vanhustenhoito. Seuraukset nähdään sitten myöhemmin.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Suomessa ovat valtionyhtiöt ja kunnalliset yhtiöt aina maksimoineet liikevoittonsa korkeilla palveluhinnoilla.

Näistä esimerkkejä: VR, Posti/Itella, Kunnalliset vesi- ja sähkölaitokset, ja valtiontukea nauttivat vuokranantajat.

Näin nämä ovat minimoineet yhteiskunnalliset hyödyt. Hyötyjiä sen sijaan ovat olleet poliitikot, AY-liike, Yritysten johto ja keskijohto. Häviäjinä on suurin osa meistä ja koko kansantalous.

Kunpa saisimme Onnibussin rinnalle Onnipostin, Onnitalot ja muutaman muun yksityisen kaatamaan nämä meitä vuosikymmenen ryövänneet mammutit.

(USA:ssa on aina ymmärretty postin yhteiskunnalisesti tärkeä palvelutehtävä ja sen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Edullinen hintataso on luonut edellytykset monelle tärkeälle palvelulle, niin yksityiselle kuin julkiselle)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"USA:ssa on aina ymmärretty postin yhteiskunnalisesti tärkeä palvelutehtävä ja sen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Edullinen hintataso on luonut edellytykset monelle tärkeälle palvelulle, niin yksityiselle kuin julkiselle"

Mielenkiintoista, että siellä on sentään jokin toiminto on jätetty yksityistämättä.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Onnipostihan tavallaan on jo olemassa. Kuriirifirmoja löytyy vaikka mite ja matkahuoltokin kuljettaa paketteja nykyisin. Onnitaloja voi olla hankalempi tehdä kun asuntojen hinnat johtuvat verotuksesta, joka on kohta suurin kustannus uusia asuntoja rakennettaessa.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Myönnan miellelläni, että olet oikeassa. Varsinkin talojen hintaa on todella vaikea alentaa verotuksen (arviolta yli 50%) vuoksi.

Tapani Lahnakoski

"Sähkön tuotanto yksityistettiin, ja sen hinta nousee nousemistaan. Omistajat kuittaavat muhkeat osingot. Tällaiset peruspalvelut pitäisikin hoitaa riittävällä valtion budjettirahoituksella tuijottamatta keinotekoisiin voiton tuottamismotiiveihin."

Ei sähkön hinta ole noussut viimeaikoina, pikemminkin laskenut. Mattimeikäläisen sähkölaskua nostaa siirtohinnan nousu ja erityisesti sähköveron jokavuotinen nousu, jolla pyritään kustantamaan lisääntyvän tuulivoiman syöttötariffi. Tämä nusu tulee näillä näkymin jatkumaan vuosikaudet, kun hallitus uskoo tällä touhulla pelastavansa ilmaston yksin.

Täysin turhien ja jopa vahingollisten tuulimyllyjen tukeminen pitää lopettaa heti. Hallitus leikkaa kaikesta muusta, mutta ei pätkääkään turhimmasta ja vahingollisesta tuulivoimasta. Onko hullumpaa nähty?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä kokonaislasku on kasvanut kun otetaan huomioon myös sähkönsiirtomaksu. Muissa Pohjoismaissa sähkö on halvempaa kuin meillä.

Tapani Lahnakoski

On kasvanut juu. Itsekin mainitsi siirtomaksun nousun. Sitä ei vielä 90-luvulla ollutkaan. Sähkölämmittäjille laskua on lisännyt myös yösähkön alemman hinnan lähes poistuminen.

Verot ovat kuitenkin jo nyt samaa luokkaa kuin energian hinta ja ne tulevat kaksinkertaistumaan muutamassa vuodessa.

Mattimeikäläisen kuluttajahinta on meillä kalliimpi kuin Ruotsissa ja Norjassa, mutta selvästi halvempi kuin tuulimyllyjen luvatuissa maissa: Tanskassa, Saksassa ja Espanjassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #9

Totta, verotus on keskeinen sähkölaskua kasvattava tekijä.

Erkko Korppaanmäki

VR:n lippujen 'halpuus' on kuin se kuuluisa ilmainen lounas. Ilman jo nyt satojen miljoonien verosubventiota naapureittesi taskusta ei kulje yksikään juna. Joukkoliikenne - etenkin kalliita ja staattisia investointeja vaativa raideliikenne - ei vain ole järkevää maassa, jossa ei ole joukkoja.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tuon lounashokeman voi jättää tässä omaan arvoonsa. Kyllä minä olen saanut montakin ilmaista lounasta - kysymys on näkökulmasta. Jos otetaan huomioon kaikkien näkökulmat yhtä aikaa, lounashokema on itsestäänselvyys.

Valtion tehtäviin nyt vain kuuluvat tietyt peruspalvelut. Ihmisten ja tavaroiden on päästävä liikkumaan myös raiteitse.

Erkko Korppaanmäki

ihmisten ja tavaroiden on päästävä liikkumaan raiteitse, koska ihmisten ja tavaroiden on päästävä liikkumaan raiteitse? tuskin liikkuminen raiteilla kustannuksista välittämättä itsetarkoitus on.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #7

Missä kehittyneessä maassa ei ole rautateitä? On kuljetuksia,joita ei voi järkevästi hoitaa kuin rautateitse.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"tuskin liikkuminen raiteilla kustannuksista välittämättä itsetarkoitus on."

Ainakin tuo liikkumisen vaihtoehto pitäisi optimoida koska valtio kuitenkin kustantaa raideverkon ja tukee liikennöimistä.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Nyt infran raja vedetty kiskoihin, kun sen pitäisi käsittää junat ja liikenteen ja mieluiten vielä veturien ja junien valmistamisenkin.

Suomessa oli sotakorvausten jäljillä mahtava rautatieteollisuus, jossa osattiin myös pohjoiset olosuhteet.

Italialaiset Pendolinot hyytyivät Suomen talveen. Paljonkohan sekin on maksanut ja paljonko on ylipäänsä maksanut suomalaisen tuotannon lopettaminen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pendolino oli VR:n virheinvestointi. Kotimainen oli näennäisesti hieman kalliimpi ratkaisu, mutta pitkän päälle edullisempi.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Tässä kommentissa mielipiteitäni VR:stä, vaikka minulla nyt ei mitään varsinaista kunnollista ymmärrystä/asiantuntemusta aiheeseen liittyen olekkaan, mutta VR:n toimintaa on tullut pohdittua silloin tällöin.

Eikös rautatieliikenteen suhteen ole kyse ainakin osittaisesta luonnollisesta monopolista? - Tuntuu kyllä että olen käyttänyt termiä noin joka toisessa kirjoituksessa/kommentissani :) - Sillä kilpailun vaatima useiden eri rautatieverkkojen rinnakkain rakentaminen laskisi keskimääräistä tuottavuutta tai tehokkuutta? Sekä rautatieverkon rakentaminen itsessäänkin on mittava investointi ja siksi on ainakin ollut luontevaa mieltää valtio verovaroineen ainoaksi toimijaksi, joka hankkeen pystyy toteuttamaan? (Joskin sopii varmaan pohtia rinnakkaisten kiinteiden kustannuksien luonnetta luonnollisen monopolin tapauksessa?)

Osittainen kahdesta eri syystä, joista toinen kirjoituksessa jo mainittiinkin, eli, Vaikka rautatieverkot liikennöinnin mahdollistavana muotona eivät voikkaan tuottaa sisäistä kilpailua rautateiden vuoksi, rautatien mahdollistama palvelu voi ainakin henkilöliikenteen osalta (Onkohan tavaroiden liikennöinnissä joitakin kuljetuksia, jotka tulisivat loogisesti halvemmiksi raiteilla?) joutua kilpailemaan muilla tavoin järjestetyn liikennöinnin kanssa, eli kuten kirjoituksen Onnibus esimerkissä.

Onnibusin esimerkki monimutkaistaa asiaa ainakin minun mielestäni. Jos kyse on juuri kilpailusta, vaikka kilpailijoista vain yksi onkin rautateillä, eikö juuri silloin markkinoiden edellytykset tehokkaampaan palveluntuotantoon ole noususuuntaiset? Toisaalta markkinoilta poistuminen ja markkinoille tulo rautateiden osalta on poissa laskuista, kun nämä tapahtuvat ainoastaan maantiellä liikennöivien kilpailijoiden toimesta.

Toinen syy (luonnollisen monopolin osittaisuudelle) on kilpailun järjestäminen yksillä rautatieverkoilla. Itse en tiedä rautatieliikennöinnistä tarpeeksi voidakseni päätellä onko mahdollista esimerkiksi huutokaupata liikennöintivuoroja kilpailijoiden välille, jolloin kilpailijat voisivat hinnoitella kunkin reitin tai vuoron. En kuitenkaan ymmärrä rautateistä tarpeeksi jotta osaisin yhtää arvailla sitä pitääkö kaikki vuoromahdollisuudet huomioida yhden toimijan näkökulmasta tehokkaimman liikennöinnin mahdollistamiseksi vaiko eikö. (Mekanismeja tämän ehdon syntymiseksi olisivat esimerkiksi osittain päällekkäisten vuorojen mahdottomuus/tehottomuus junien joutuessa pysähtymään ohitusten mahdollistamiseksi tai yhtäaikainen liikennöinti estäisi liikennöinnin kokonaan.)

Mikäli VR olisi 'huonosti hoidettu luonnollinen monopoli' sen pitäisi näkyä siten, että Hinnat ovat liian korkeat ja voitot ovat liian suuret.(Huom. linkki ei lähde väitteelle vaan wikipediassa jotain periaatteesta) Kilpailulle alisteisessa toiminnassa suuria voittoja tai hintoja ei pitäisi päästä syntymään.. Yrittäessäni pikaisesti selvittää googlesta VR:n tuloksia niin eivät ne mitenkään kohtuuttomilta vaikuta, mutta näistä en kyllä ymmärrä paljoakaan, mikä olisi VR:n kaltaiselle yhtiölle tyypillinen tulos...? Toisaalta jos VR irtisanoo niin ehkä korkeat hinnat ovat menneet ihmisten palkkoihin.. Mutta ovatko hinnat liian korkeat? Ainakin tässä Turun Sanomien kirjoituksessa väitetään junavuorojen lakkautusten (Mitenhän irtisanomisten laita?) liittyvän vain reitteihin, joita valtio ei tue.

Kaipa valtion pitäisi säännellä niitä puitteita, joissa VR toimintaansa järjestää, eli esimerkiksi mahdollisesti säännellä hintoja, siten etteivät monopoliaseman seurauksena resurssit menisi haaskiolle.

Onko VR:n kustannustaso hintakilpailutekijöiden näkökulmasta merkittävä? Onko teollinen tai kaupallinen kuljettaminen hinnaltaan ja siihen liittyviltä käytännöllisyyden tekijöiltään merkittävässä asemassa Suomalaisen elinkeinoelämän kannalta?

Mielestäni kirjoituksessa nähdään VR:n palvelut sekä perusoikeutena ja julkishyödykkeenä että osana infrastruktuuria ja taloudellisen toiminnan edellytyksiä - Rautatieliikenteen 'taloudelliset' ulkoisvaikutukset ovat mahdollisesti positiivisia... Ja pitäisikö kirjoituksessa tulkita argumentoitavan jotta siksi joitakin tappiollisia reittejä kannattaisi ylläpitää lakisääteisestikin? Vai viitataanko tässä kohtaa rautatieliikenteeseen 'peruspalveluna' "Peruspalveluihin on yksinkertaisesti riitettävä rahoitusta – maksoi mitä maksoi."?Ainakin jotain sen suuntaista minun mielestäni kirjoituksessa argumentoidaan.

Täytyykin lähtä nukkumaan niin en nyt ehdi sen kummemmin tarkistamaan kommenttiani.. Vähän on sellainen olo että ei pitäisi painaa tuota 'Tallenna' nappulaa, mutta menköön kumminkin.. Hyvää yötä. :)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Henrin kommentissa on monia hyviä kysymyksiä, joihin en pysty kaikkiin vastaamaan.

VR:n kannattavuus ei liene hyvä, ja uskon näiden nyt julkistettujen irtisanomisten ja reittien lakkauttamisten liittyvän huonoon tulokseen ja samalla huonoon kilpailukykyyn. Kun bussi vie vitosella perille, ei junalla ole mahdollisuuksia. Luullakseni esim. Turun ja Helsingin väliltä lakkautetaan vuoroja, joita matkustajat käyttävät (tyhjiä vaunuja ei juurikaan kannata liikutella, oli VR:n kannattavuus mikä tahansa).

"Ja pitäisikö kirjoituksessa tulkita argumentoitavan jotta siksi joitakin tappiollisia reittejä kannattaisi ylläpitää lakisääteisestikin? Vai viitataanko tässä kohtaa rautatieliikenteeseen 'peruspalveluna' "Peruspalveluihin on yksinkertaisesti riitettävä rahoitusta – maksoi mitä maksoi."?Ainakin jotain sen suuntaista minun mielestäni kirjoituksessa argumentoidaan."

Joitakin tappiollisiakin reittejä pitäisi valtionyhtiön sietää, varsinkin syrjäseuduilla, missä ei vaihtoehtoja ole (kuin oma auto). Periaatteessa tällaista peruspalvelua on mielestäni syytä ylläpitää jo siksi, että sen yksityistäminen veisi palvelun täyteen markkinatalouteen, jossa vain omistajan etu määrää. Englannissa rautatiet yksityistettiin aikoinaan, ja liiketaloustieteilijät kirjoittivat siitä artikkeleita, joissa osoitettiin muutoksen haittapuolet.

Asialla on myös ympäristötaloudellinen näkökohtansa: raideliikenne on suhteellisen vähän saastuttavaa. Sen tekeminen matkustajille liian kalliiksi tai harventamalla vuoroja, saa yhä useamman turvautumaan omaan autoon.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tyhjiä vaunuja ei kannata kuljetella ja ylihinnoittelu siirtää matkustajat busseihin. Olen seurannut ettei VR ole kiinnostunut ainakaan Pirkanmaalla vastaavaan työmatkailuun kuin pääkaupunkiseudulla eli on hinnoitellut itsensä pois markkinoilta ja junat kulkevat lähes tyhjinä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jari Elsi vitsaili kalevassa ettei vr voisi jatkaa "kiskontaa" jos laskevat lippujen hintoja. Tuntuu niin typerältä että yhtiöt tavoittelevat voittoja niin kärkkäästi vaikka se tarkoittaisi asiakkaiden menettävistä. Kalevan pilapiirtäjä on oikeassa, vr jatkaa kiskontaa se vain kiskoo itseään hirteen. On kaksi (tai useampi) vaihtoehto minkä yhtiö voisi tehdä pelastuakseen joko laskea lippujen hintaa ja lisätä vuoroja tai sitten rautatiet pitää avata kilpailulle. Itse käyttäisin mieluiten matkailuun ja sukulaisten luona vierailuun junaa, mutten tyhjistä vuoroista, palvelujen olemattomuudesta, harvenevista asemista tai puuttuvasta lipunmyynnistä maksa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Lehtitietojen mukaan VR aikoo mainittujen leikkaustoimien yhteydessä myös alentaa lippujen hintoja.

Käyttäjän aaltmi kuva
Mikko Aaltonen

Ilmeisesti halvalla kuljettavat bussiyhtiöt koettavat saada haltuun matkustamisen asettamalla toistaiseksi hyvin havat hinnat. Mm. kansainvälisen suursijoittajan Onnibussi saanee vain nipin napin tomintamenot maksettua nyt perimillään hinnoilla. On tavallista että kun kilpailija saadaan "syödyksi" niin setten lippujen hinnat nostetaan todella kovalle tasolle. Näin siksi että silloin matkan hintaa on hyvä nostaa. Tällaista kehitystä tulisi kansakunnan vastustaa kaikin keinoin koska se ei ole järkevää toimintaa kenenkään kannalta.

Sama kuvio se on se kun kv.lääkäriasemat saavat vallattua julkisen lääkäripalvelun ja sitten he ilmoittavat että meitä ei enää kiinnostakaa. Suomen on sitten hoidettava nämä palvelut joten kuten. Kunnes saadaan ala uudelleen voimistettua.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"On tavallista että kun kilpailija saadaan "syödyksi" niin setten lippujen hinnat nostetaan todella kovalle tasolle. Näin siksi että silloin matkan hintaa on hyvä nostaa. Tällaista kehitystä tulisi kansakunnan vastustaa kaikin keinoin koska se ei ole järkevää toimintaa kenenkään kannalta."

Juuri tällainen kilpailijan syöntiprosessi näyttää olevan käynnissä. Jos VR lyö hanskat tiskiin, kuten se nyt jo osittain tekee lakkauttamalla vuoroja, bussiliikenne alkaa nostaa hintoja. Siksi valtion on pidettävä VR pystyssä jopa "hinnalla millä hyvänsä".

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kilpailun ja tehokkuuden haittavaikutukset näkyvät toki myös bussiliikenteessä kun pysähtyvät yhä harvemmin pikkupaikkakunnilla ja välipysäkeillä vaikka ajaisisivatkin niiden läpi suurten kaupunkien matkakeskusten välillä. Sama ilmiö näkyy myös paikallisliikenteessä kun pysäkkejä harvennetaan ja reittejä dynamisoidaan. Yhä useampi joutuu tyytymään joko polkupyörään (jos asuu lähellä palveluja) tai henkilö autoon (jos asuu taajama tai haja-asutus alueella).

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #22

Näkyy toki. Syynä on matkustajien puute = autoistuminen. Bussiliikennepalvelujen heikkeneminen näkyy hyvin mm. kesäpaikkakunnallani Velkuan Naantalissa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #24

Meidänhän piti taistella autoistumista vastaa ja vähentää henkilöliikenteen määrää. Paha vain on suosia julkisia jos niiden tavoittamisern tarvitsee henkilöautoa. Myös suurten peltomarkettien js kauppakeskusten rakentamista piti rajoittaa viitisen vuotta sitten.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

VR tekee voittoa noin 10 miljoonaa vuodessa ja jakamatonta voittoa on noin 100 miljoonaa. Varaa olisi todellakin tiputtaa lippujen hintaa ja näin lisätä käyttäjämäärää.

Tärkeintä on tosiaan palvelun tuottaminen, eikä voiton teko.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tosiaan:

"VR Groupille vahva tulos – 100 miljoonan euron osinko valtiolle
26.02.2015 09:17 Mediatiedotteet

Konsernin vertailukelpoinen liikevaihto laski 2,3 prosenttia
Konsernin liikevoitto oli 90,4 (70,6) miljoonaa euroa
VR-Yhtymän hallitus esittää 100 miljoonan euron osinkoa valtiolle
Matkustajaliikenteen liikevaihdossa ja tuloksessa näkyy muuttunut markkinatilanne
VR Transpointin liikevoitto ja markkinaosuus kasvoivat
VR Track paransi kannattavuuttaan huomattavasti

– VR-konsernin tulos vuonna 2014 oli vahva huolimatta haastavasta taloustilanteesta. Liikevaihdon laskusta huolimatta kannattavuutta kyettiin parantamaan kustannustehokkuuden ansiosta, toimitusjohtaja Mikael Aro kertoo."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset