Lokari

Raimo Sailas: Epäonnistunut eurohanke tarvitsee ihmeen

Entinen hallitussihteeri Raimo Sailas kirjoittaa, että epäonnistunut eurohanke tarvitsee ihmeen (HS 1.9.). Hän luettelee euroalueen ja EU:n ongelmia lähtien demokratiavajeesta. Euroalueen hän leimaa suoraan epäonnistuneeksi. Euron luomisen aikaan vallitsi Euroopassa neuvostoimperiumin hajoamisen jälkeen ja kylmän sodan päätyttyä optimismi, jolle ei enää nykytilanteessa ole perusteita. Eurointoilijoille on kiusallista, että euron ulkopuolelle jääneet Englanti, Ruotsi ja Puola ovat menestyneet taloudellisesti hyvin. Moni euromaa on tunnetusti pahoissa vaikeuksissa ja kaikki euromaat ovat velkaantuneet nopeaan tahtiin.

Sailas listaa matkan varrella tehtyjä virheitä. Euroaluetta luotaessa tehtiin useita selvityksiä, mutta niistä vastasivat lähinnä ekonomistit. Siksi selvityksistä tuli kapea-alaisia. Sivuutettiin euroon pyrkivien maiden erilaiset yhteiskuntamoraaliin ja valtion ja kansalaisten suhteisiin liittyvät käsitykset, sanalla sanoen kulttuurierot. Vaikka hyvin tiedettiin Välimeren maiden korruptio, veronkierto ja nepotismi – sekä mafia,  niille ummistettiin silmät. Näiden maiden mukaanotto oli ilmeinen tietoinen virhe.

Ja virhelista jatkuu. Julkisen talouden alijäämälle ja velkaantumiselle asetettiin ylärajat, mutta velkarajoitusta rikottiin heti, ja siitä tulikin Sailaksen mukaan huono vitsi. Hän leimaa kohtalokkaimmaksi virheeksi vastuunoton muiden jäsenmaiden veloista – kaikkien piti vastata vain omista veloistaan, mutta tätä (no bailout-) sääntöä rikottiin surutta.

Komissio on yrittänyt valvoa jäsenmaiden finanssipolitiikkaa vaikeaselkoisten sääntöjen ja niiden byrokraattisen valvonnan avulla. Budjettivaltaa on näin luovutettu kansallisilta parlamenteilta Brysseliin elimelle, joka ei kanna poliittista vastuuta. Näin kansallinen itsemääräämisoikeus on kaventunut. Sailas viittaa myös rahaliiton suunnittelemiin korjaaviin toimenpiteisiin: Komission puheenjohtaja Junckerin johtama "viiden presidentin" ryhmä suosittelee integraation tiivistämistä eli aimo askelta liittovaltion suuntaan. Näin eurovaltioiden yhteisvastuu muiden veloista vain vahvistuisi.

Sailas muistuttaa, että Kataisen hallitus kavensi finanssipolitiikan kansallista itsemääräämisoikeutta vähin äänin, ilman merkittävää julkista keskustelua – ajopuuna oltiin, hän kuittaa. Sailas päättää kirjoituksensa vaatimukseen, että tämä ei saa toistua: on pohdittava tarkkaan, mikä on Suomen kansallinen etu.

Sailaksen puheenvuoro on merkittävä kannanotto, johon järkevä, euroon ja EU:hun kiihkottomasti suhtautuva kansalainen voi yhtyä. Eurointoilijoille voi tulla tässä nikotuskohtauksia, sillä ideologia ei järkeä ja realismia tottele. Viimeksi mainituista ominaisuuksista tuntuu olevan huutava puute muun muassa EU:n ja euroalueen virkamiesten ja monien poliitikkojenkin keskuudessa.

Miksi saimme lukea näin realistiseen ja kriittisen puheenvuoron merkittävältä entiseltä valtiovarainministeriön virkamieheltä? Juuri siksi, että hän entinen – siis eläkkeellä. Maassamme on suuri joukko kansantalouden asiantuntijoita muun muassa valtionhallinnon piirissä, mutta he pitävät yleensä kielensä keskellä suuta: on pakko tai ainakin viisasta myötäillä hallituksen näkemyksiä. Oman värinsä tähän pohdiskeluun antanee myös Sailaksen demaritausta. Oppositiosta on helpompi lausua ikäviä totuuksia kuin hallituspuolueen riveistä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Sailas on epäilemättä oikeassa, jos asiaa ajatellaan kansallisen edun näkökulmasta. Itse kun en ole sen kummemmin eläkkeellä kuin ministeriössä töissäkään, tuo on aika etäinen näkökulma.

Näin eurooppalaisesta näkökulmasta voin yhtyä siihen, että eurohanke tällaisena on epäonnistunut, mutta viime vuosituhannelle emme pääse takaisinkaan. Kannatan integraation tiivistämistä.

Suomihan on itse asiassa ainoa euromaa, jolla on mennyt merkittävästi huonommin kuin Ruotsilla ja Britannialla. Mitä tämä kertoo "kansallisen itsemääräämisoikeuden" järkevyydestä, kun määrääjät ovat mitä ovat?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Onhan meillä taloudenpidossa tyhmyyksiä tehty, mutta eivät muut euromaat meidän etuamme katso hoitaessaan liittovaltiossa meidänkin asiamme. Siksi edes jonkinlainen itsemääräämisoikeus on meille tarpeellinen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Saatat tosiaan kuulua siihen porukkaan, jolle tuo itsemääräämisoikeus olisi "meidän". Minä en kuulu, eivätkä useimmat.

EU:n demokratiavajehan on totta, eikä liittovaltiosta mitään tule, ellei komissiota korvata parlamentaarisella hallituksella. Useimmille se lienee mahdoton ajatus, koska kyllä nationalismi aina demokratian voittaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #3

OK. Kuka mihinkin porukkaan lukeutuu.

Nationalismi on ääriasenne, josta ei ainakaan minun kohdallani ole kysymys, vaan ainoastaan päätöksenteosta, joka on eduksi suurimmalle osalle kansalaisia. Liittovaltio, vaikka vaaleilla valitulla parlamentaarisella hallituksellakin, on epädemokraattisempi kuin lähidemokraattisesti valittu kansallinen hallinto.

Reino Jalas

Sailas on aina ollut demaripuolella se järjen mies. Pikku hiljaa ne talouden kovat realiteetit vaan painaa esille, ja ottavat oman tilansa.

Alkajaisiksi voi kysyä että oliko Suomen liittyminen Euroon hyvä vai huono ratkaisu? Osoittaako takana oleva todistusaineisto, talouden 14 vuoden kehitys, että liittyminen oli taloutemme kannalta hyvä tai huono asia?

Viime viikolla HS-paneelissa Ekonomisti Sixten Korkman sanoi sen virheeksi. Sanoi suoraan ja ilman lisäselittelyä että Suomen liittyminen Euroon oli virhe.

---
Keskitettyjen AY-korporaatioiden vetämässä Suomessa nykyinen Eurovaluutta on katastrofi.

Tämän asian tiesi jo pääministeri Paavo Lipponen, mutta kuittasi asian EMU-päätöstä tehtäessä huhtikuussa 1998 näin:

    "- Pitää katsoa eteenpäin ja vahvistaa Suomen mahdollisuuksia
    selviytyä EMU:n oloissa. Se vaatii sitä että me kehitämme
    työmarkkinajärjestelmäämme. Luomme siihen joustavuutta.
    - Ja toisaalta sitä että Valtion talouspolitiikkaa kehitetään
    sillä tavoin että voidaan ottaa vastaan myöskin huonompia
    aikoja EMU:n oslosuhteissa.

Jälkimmäinen asia oli toteutunut. Nokian siivittämänä Valtio oli maksanut runsaasti takaisin aikaisempia velkojaan, ja lainanotossa oli pelivaraa 2008 laman tulla.

Mutta AY-puoli oli ennallaan, se ei ollut joustavoitunut yhtään. Eikä se nykyisen hallituskauden aikana joustavoidu. PAM-ammattiliitto väläyttelee jo nyt yleislakon uhalla.

---
Yhä useampi rohkenee todeta saman asian, käsillä oleva todistusaineisto puhuu vahvasti sen puolesta. Liittyminen joustamattomaan yhteisvaluuttaan oli Suomen kannalta virheellinen ja huono päätös.

Näin pitkälle päästyä ei sitten enää tarvitse kuin päättää että eletäänkö vaan sen virheen kanssa. Euro on kuitenkin sentään mukava turistivaluuttana. Kärsitään vaan se yli 500.000 hengen työttömyys ja sosiaalitukien menoleikkaukset.

Vai korjataanko virheellinen ja katastrofaalisen haitallinen päätös pois? Sellainen on edelleenkin täysin Suomen omassa päätösvallassa oleva asia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Varsin realistinen näkemys. Lipponen ja muut eurointoilijat halusivat "mennä kaikkiin niihin pöytiin, joissa päätöksiä tehdään". Joskus tuntuu, että istumme nyt sen pöydän vieressä, ellemme peräti alla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hieman omituinen tulkinta Korkmanin viestistä. Mitä väliä sillä on, oliko euroon liittyminen virhe?

Korkmanin pääviesti on: tämä on peruuttamaton ratkaisu. Hankalaa on, mutta hankaluudet eivät ratkea nostalgialla.

Eivät hallitus ja työmarkkinajärjestöt ole olemassa tehdäkseen taloushistoriallista tutkimusta 90-luvun ratkaisuista, vaan päättääkseen, mitä tehdään nyt.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Kyllä euroon liittyminen oli virhe. Korkmankin jo sen myöntää. Virheistä pitää oppia, ainakin sen verran ettei sen päätöksen tehneitä nosteta valtiomiesluokkaan.

Mitä tehdään nyt ja tästä eteenpäin on vaikeampi juttu. Toiset yrittää tosissaan irti vaikeuksista näissä oloissa ja toiset sanovat ymmärtävänsä nykytilan mutta kampittavat kaiken aikaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Virheistä pitää oppia, ainakin sen verran ettei sen päätöksen tehneitä nosteta valtiomiesluokkaan."

Meillä kun ketään ei saa syyllistää...

"...toiset sanovat ymmärtävänsä nykytilan mutta kampittavat kaiken aikaa."

Niin, koska oma etu ajaa ohi valtakunnan edun. Tyhmyys ja itsepäisyys on huono yhdistelmä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mitä väliä sillä on, oliko euroon liittyminen virhe? Korkmanin pääviesti on: tämä on peruuttamaton ratkaisu. Hankalaa on, mutta hankaluudet eivät ratkea nostalgialla. Eivät hallitus ja työmarkkinajärjestöt ole olemassa tehdäkseen taloushistoriallista tutkimusta 90-luvun ratkaisuista, vaan päättääkseen, mitä tehdään nyt."

On sillä aika paljon väliä. Menneisyyyden virheiden tunnustaminen on viisauden alku. Jos unohdat ylimielisesti menneet virheet, teet niitä yhä uudelleen. Historialle sokea päättäjä on sitä myös tulevaisuudelle.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Paavo Haavikko taisi sanoa joskus, että meillä ei historiasta opita mitään, koska täällä ei ole koskaan tehty virheitä. Aforismi kuvaa hienosti poliittista ilmastoamme. Vallanpitäjien joukossa ja toveripiirissä on vielä liikaa niitä, joiden maine ja kunnia eivät kestä tehtyjen päätösten läpivalaisua. Varsinkin, koska suuri osa silloisista poliittisista manöövereistä täyttää maanpetoksen tunnusmerkit, kuten Jorma Jaakkola on kirjoittanut sivuillaan. Ja presidenttinä on mies, jonka nimi on papereissa, joissa lukee, että markasta luopumisesta pidetään kansanäänestys. Kuinkas kävikään?

Eduskunta voi halutessaan päättää, jättääkö Suomi Brysselin pankkiirit nuolemaan näppejään, vai jatkammeko velkaorjina tulevaan konkurssiin ja isoon rytinään saakka. Sitä varten Arkadianmäen porukan pitäisi kasvattaa selkäranka.

Kreikan kohtalo odottaa Suomeakin, koska samaa reseptiä toimeenpannaan maassamme jo täyttä häkää. Meilläkin eläkeläiset uhrataan ensin, sitten työttömät, sitten opiskelijat ja nuoret. Sairaista puhumattakaan. Mutta miljonäärijengin eduista ei tingitä, kuten ei tinkinyt Esko Aho eikä Iiro Viinanenkaan, ja media yritti leipoa Iirosta sankaria ja talousneroa. Ruotsi teki päinvastoin kuin Iiro ja Esko, ja Norja. Vertailemalla elintasoa ja työllisyyttä voi päätellä, kenen resepti oli parempi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Suomessa ei voida oppia historista mitään, koska se edellyttäisi tehtyjen virheiden tunnustamista ja niistä keskustelua. Nyt todetaan, että peruutuspeiliin ei katsota ja ketään ei saa syyllistää. Näin jatketaan virheiden tekemistä katse suunnattuna tiukasti eteenpäin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Liittovaltiokehitys on ainoa ratkaisu. Jos euroon liittyminen perustuikin aikanaan vääriin laskelmiin, euro ei ole virhe nyt eikä lähitulevaisuudessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset