Lokari

Yritysjohtajat ovat työhönsä huonosti motivoituneita

Suomessa ja ehkä muissakin länsimaissa yritysjohtajat näyttävät olevan kaikista palkansaajaryhmistä huonoiten työhönsä motivoituneita.  Tähän viittaa taas kerran Helsingin Sanomien tuore selvitys, jonka mukaan toimitusjohtajien palkat ja rahabonukset kasvoivat 8,3 prosenttia vuodessa, kun kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen ansiot keskimäärin kasvoivat 1,5 prosenttia vuodessa.

Yritysjohtajien palkat ja bonukset ovat tunnetusti olleet jo pitkään aivan omaa luokkaansa verrattuna muihin työllään toimentulonsa ansaitseviin kansalaisiin. Johtajia kannustetaan töihinsä tulospalkkio- ja bonusohjelmin, jotka tuovat heille palkan lisäksi sievoisia lisätuloja.

Selitys bonuksille on johtajien kannustaminen tekemään työtä. Näiden kannusteiden avulla heidät saadaan bonusjärjestelmien suunnittelijoiden mukaan toimimaan yhtiön osakkeenomistajien etujen mukaisesti. On sanottu, että palkalla tullaan vasta työpaikalle, mutta varsinaiset tulokset tehdään bonusten kannustamina.

Tavalliset palkansaajat motivoituvat itse työstä – tulos- ja kannustuspalkkiot ovat heille tuiki harvinaisia. Työt tulevat kuitenkin edelleen tehdyiksi, vaikka nykyisessä kireässä taloustilanteessa palkankorotuksetkin ovat lähinnä utopiaa. Päin vastoin palkkoja pitäisi alentaa.

Omistajien tavoitteiden mukaiseen toimintaan ei työntekijöitä tarvitse kannustaa, sillä he ovat velvollisia tekemään ja tekevät niin kuin esimies sanoo.

Yritysjohdon kerroksessa kaikki on siis toisin. Onko rekrytointifirmoilla jotenkin väärät kriteerit etsiessään johtajakandidaatteja, koska ne ovat toistuvasti päätyneet näin työhaluttomiin johtajiin? Vai onko kysymys vain siitä, että omistajat on saatu uskomaan, että yritysjohtajat nyt vain ovat sellaista väkeä, joka ei aivan tavanomaisilla palkoilla ryhdy töihin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ehkäpä ongelmana on se, ettei yritysjohtajilta siltikään vaadita tarpeeksi. Voisi auttaa, jos bonukset sidottaisiin tuloksen lisäksi yrityksen kasvuun ja aiemmin määriteltyihin tulevaisuuden tavoitteiden toteutumiseen. Voinko taantuvan yrityksen, edes voitollisen sellaisen, johto todella olla onnistunutta?

Saattaisi myös auttaa, jos johtaminen olisi himpun vähemmän pienen piirin suhteista kiinni ja kilpailu paikoista ja niissä pysymisessä olisi kovempaa. Yhä edelleen huonostikin menestyvien yritysten johto näyttää kovin usein saavan pitää paikkansa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Hyviä ehdotuksia. Bonukset tuntuvat elävän omaa elämäänsä johdon todellisista kyvyistä ja näytöistä huolimatta. Esimerkiksi suhdanteiden tuottaessa tulosta johtajia palkitaan, vaikka he eivät ole juurikaan tulokseen vaikuttaneet.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset