Lokari

Suvereeni valtio voi elää muiden kustannuksella?

"Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori näkee Kreikan lainaohjelman tiukat ehdot ongelmallisena Euroopan demokratian kannalta. Kreikan parlamentista on tehty pelkkä kumileimasin. Sen edellytetään hyväksyvän lainsäädäntöä, josta päätetään muualla. Demokratian periaatteet ovat EU:n toiminnan ytimessä ja sen lisäksi erilaisilla sopimuksilla vahvistettujen sosiaalisten oikeuksien pitäisi sitoa EU:n toimintaa myös Kreikan kriisin kaltaisissa tilanteissa. " (Yle 20.7.)

Tuori siis katsoo, että valtion suvereniteetti ja demokratiaperiaate ovat niin vahvoja, että valtion ei voi edellyttää täyttävän velkojien aiheellisiksi katsomia ehtoja lainan antamiselle. Hän vetoaa EU:n perusoikeuskirjaan, EU:n perusperiaatteisiin, Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja sosiaaliseen peruskirjaan. Olisiko näitä laadittaessa ajateltu Kreikan kaltaisia tapauksia?

Kreikalle myönnetyn lainapaketin ehdoissa on kysymyksessä sopimuksesta, jonka Kreikan parlamentti hyväksyi – ei Kreikan "edellytetty hyväksyvän lainsäädäntöä" – joka sivumennen sanoen saisi Kreikan talouden jaloilleen. Kreikka olisi voinut aivan suvereenisti kieltäytyä ja ottaa käyttöön oman valuutan. Se kuitenkin laski aivan oikein, että tämä vaihtoehto olisi tullut sille vielä kalliimmaksi ja valitsi sopimuksen.

Vaikuttaa siltä, että ihmisoikeusjuristit katsovat, että valtion suvereniteettiin pitäisi kuulua oikeus velkojen takaisinmaksun laiminlyömiseen ja uusien lainojen saamiseen ilman turvaavia ehtoja. Kreikan suvereniteetti siis vaatii, että muiden suvereenien valtioiden – muiden muassa Suomen – pitäisi toimia kerta kerran jälkeen maksumiehinä.

Mitään ei tässä paina se, että suvereeni valtio Kreikka on osoittanut moneen kertaan epäluotettavuutensa sopimuskumppanina väärentäessään tilastojaan ja laiminlyödessään aikaisempien lainasopimustensa ehtojen toteuttamisen. Omituisia ovat ihmisoikeusjuristien ajatuskulut.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Olisihan aina voitu valita toisin: ei oltaisi lähdetty lainaamaan julkisia varoja.

Kyse on nyt velkojankin vastuusta. Kun kerran tiedettiin Kreikka maksukyvyttömäksi jo vuonna 2010, niin vain hullu myöntää tällaiselle lisävelkaa. Se on sitten täysin omaa typeryyttä.

Kreikan kohdalla "muunneltiin totuutta" velkojien toimesta: väitettiin, että maalla on vain maksuvalmiusongelmia, vaikka tiedettiin maan olevan maksukyvytön.

IMF on jo myöntänyt tämän virheen. Jos siis ollaan IMF:n kanssa eri mieltä niin voisihan Suomi sitten erota IMF:stä?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Olisi voitu valita toisin - ja olisi pitänyt. Sama hulluus jatkuu edelleen. Olisi ollut aivan oikein, että Saksan ja Ranskan pankit olisivat kärsineet luottotappioia holtittomasta luotonannostaan, mutta haluttiin jakaa tappiot kaikkien euromaiden kesken. Meidänkin, joiden pankeilla ei juurikaan ole ollut saatavia Kreikasta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Aivan.

Mutta Tuori on mielestäni siinä oikeassa, että on hyvin vaarallista "ulkoistaa" päätöksenteko painostamalla, kiristämällä ja uhkailemalla.

Ehkäpä eurooppalaiset haluaa sitten mielummin neuvotella sotilasjuntan tai Kultaisen sarastuksen kanssa seuraavaksi?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #3

En tiedä onko lainanantajapuoli syyllistynyt painostamiseen. Kreikka on sen sijaan painostanut itselleen aiheettomia etuja uhkaamalla, että euroalue hajoaa, jos Kreikka eroaa euroalueesta.

Sotilasjuntta voi ottaa vallan, jos Kreikka romahtaa taloudellisesti ja sosiaalisesti. Tuskin juntta sen huonompi neuvottelukumppani on kuin Syriza.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #4

Kyllä 17 tunnin piinaaminen käy mielestäni painostuksesta. Samoinhan EKP kiristi aikanaan Irlantia paisuttamaan velkatasonsa jostain 30-40 prosentin hujakoilta yli sataan prosenttiin.

Ja sitten ihmetellään, että ollaan ylivelkaisia.

Ilmeisesti euromaiden mielestä Kreikan velkataakka on täysin mitätön. Eihän sitä muutoin kolmatta pakettia oltaisi suunnittelemassa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #6

Neuvottelun kesto riippuu myös toisesta neuvotteluosapuolesta.

Onko EKP vaatinut euromaita velkaantumaan? Irlanti on joka tapauksessa pääsemässä jaloilleen.

Euromaat pitävät Kreikan velkaantuneisuutta niin pöyristyttävän suurena, että eivät uskalla päästää sitä konkurssiin eli omaan valuuttaan. Ks. tätä:
http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197910-krei...

Pekka Pylkkönen

Itse luulen että tappioiden sosialisoinnilla haluttiin ikäänkuin hyvittää pankkeja siitä ettei EU tehnyt hommaansa ja vahtinut Kreikan taloustilannetta. EU ei reagoinut edes eurostatin varoituksiin.

Silti yrityksiä ei yleensä pidetä sellaisina "rikosuhreina" jotka olisivat oikeutettuja veronmaksajien pulittamiin korvauksiin. Ja yritystä rahoittaessa on tapana saada vastineeksi jotain, yleensä osakkeita.

Pankit olisi pitänyt pelastaa. Ja niiltä olisi pitänyt napata markkinahintainen osuus omistuksesta jolle pankit olisivat saaneet kiinteäkorkoisen etuosto-oikeuden. Esimerkiksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #5

"Itse luulen että tappioiden sosialisoinnilla haluttiin ikäänkuin hyvittää pankkeja siitä ettei EU tehnyt hommaansa ja vahtinut Kreikan taloustilannetta. EU ei reagoinut edes eurostatin varoituksiin."

Voi olla näinkin. Luullakseni kuitenkin suuret euromaat myös halusivat jakaa korvausvastuuta muillekin euromaille - eli vetää kotiinpäin.

"Pankit olisi pitänyt pelastaa. Ja niiltä olisi pitänyt napata markkinahintainen osuus omistuksesta jolle pankit olisivat saaneet kiinteäkorkoisen etuosto-oikeuden. Esimerkiksi."

Hyvä ehdotus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset