Lokari

Kreikan kriisi: onko sotilaallinen turvallisuus tärkeämpi kuin raha?

 

Alpo Rusi kirjoittaa US-blogissaan "Kreikkaa ei tule ajaa ulos eurosta – pelissä Euroopan vakaus" muun muassa näin:

"Etenkin Venäjän voimapolitiikan seurauksena Suomelle Euroopan unionin kehitys on tänään paljon tärkeämpää kuin 2010, kun Soini toivoi Kreikan lähtöä eurosta ja unionin hajauttamista talous- ja vapaakauppaliitoksi. Soinin kannattaisi harkita vuonna 2010 esittämiään näkemyksiä vakavasti uudestaan ...  Mikäli ulkoministerin toive nimittäin toteutuisi, sillä olisi etenkin Suomen kannalta kielteisiä, turvallisuuspoliittisia seurausvaikutuksia, kun Kreikka liukuisi ainakin lähemmäksi Venäjän poliittista satelliittijärjestelmää. Todennäköiset sotilaalliset jännitteet NATO:n sisällä kasvaisivat ... Viivyttely Kreikan velkakriisin hoitamisessa on vaikuttanut kielteisesti Euroopan turvallisuuskehitykseen. ... Saksan kannalta mikään ei voi olla kielteisempää kuin se, että Yhdysvallat passivoituu Euroopan turvallisuuden takaamisessa ... Onkin odotettavissa, että Kreikan velkakriisin loppuarvioinneissa ei enää puhuta niinkään Kreikan veloista kuin Saksan turvallisuudesta."

Tämä on ansiokas katsaus Kreikan tilanteen turvallisuuspoliittisista vaikutussuhteista. Kuitenkin talous jää analyysissa liian vähälle: jos Kreikan pitäminen eurossa ei tapahdu taloudellisesti järkevästi, vaan entinen lypsylinja jatkuu, Kreikan mukana pitäminen tulee liian kalliiksi kaikille euromaille, meidät mukaan lukien. Tämä täysin turha rahanmeno on poissa muun muassa maanpuolustusresursseistamme ja kaikesta muustakin tarpeellisesta. Rahamme eivät yksinkertaisesti tule riittämään. Jo nyt olemme joutuneet leikkaamaan ja lisää on luvassa.

Kreikan uudenkin tukiohjelman toteutus tulee kompastumaan maassa niin yleiseen mädännäiseen toimintatapaan. Korruptio- ja veronkiertokulttuuri istuvat siinä määrin tiukassa, että niitä ei joillakin (luvatuilla) lainsäännöksillä muuteta. On melko ilmeistä, että Kreikan lupaukset jäävät suurelta osin lupauksiksi. Niitä vain ei toteuteta ruohonjuuritasolla.

Filosofi G.H. von Wright kirjoitti jo vuonna 1954 kreikkalaisista: "Kreikkalaisten kohdalla voimme joka tapauksessa todeta, ettei heidän humanisminsa voinut pelastaa yhteiskunnallisesta ja inhimillisestä rappiosta." Tämä on selvää tekstiä, joka pätee myös tänä päivänä.

Vain Grexitin eli euroeron kautta Kreikka joutuu ottamaan itseään (ja talouttaan) niskasta kiinni. Jatkuva huoltosuhde euroalueeseen ei saa tätä aikaan. Tietenkin ero kirpaisee aluksi meitä kaikkia, mutta puhtaalta pöydältä on sitten hyvä aloittaa.

Vaikka Kreikka onkin Naton jäsen, sen merkitys Euroopan turvallisuuden kannalta ei ole niin suuri, että kumppanuudesta kannattaisi enää maksaa tuollaisia miljardimääriä kuin nyt kaavaillaan. Siitä paitsi Kreikka on osoittautunut täysin epäluotettavaksi kumppaniksi rahaliitossa. Miten siihen voisi luottaa turvallisuuskysymyksissä? Se tekee aina niin kuin sen omat edut sanelevat. Joukkuepelaajaksi siitä ei ole. Taloudellisten ongelmiensa parissa  kamppailevasta Kreikasta ei siten olisi mitään hyötyä sotilaallisena liittolaisena sen paremmin EU:lle kuin Venäjällekään.

Grexit -vaihtoehdossa on tietenkin riskinsä, mutta parempi kertarytinä, kuin jatkuva kitinä. EU:ssa pitäisi oppia tekemään järkeviä päätöksiä eikä pelkästään viime hetken hätäratkaisuja.

Katteettoman EU-ideologian ei pidä antaa ohjata ratkaisuja.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

EU-ideologialla on maailmassa paljon katetta. Rauha ja yhteistyö ovat korvanneet sodat EU-alueella.

Minulle on yksi ja sama, tuetaanko verorahoilla suomalaista vai kreikkalaista maajussia. Tuo raha on kuitenkin pois minun lompakostani.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Minulle on yksi ja sama, tuetaanko verorahoilla suomalaista vai kreikkalaista maajussia. Tuo raha on kuitenkin pois minun lompakostani".

Tuossa on kyllä sellainen ajatusvirhe, että nuo eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Pikemminkin päinvastoin. Yksi tuettava madaltaa kynnystä toisen tuettavan mukaan ottamiseen joka madaltaa kynnystä kolmannen tuettavan mukaan ottamiseen joka ... Ja joka kerta se on pois sinun lompakostasi.

Ja sitäpaitsi se suomalaiselle maajussille annettava tuki kiertää Suomen kansantaloudessa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Suomessa ja Kreikassa käytettävät rahat kiertävät molemmat Euroopan kansantaloudessa. Kansallisvaltiot menkööt konkurssiin, ei niitä ole pitkään aikaan nykyisessä laajuudessa tarvittu.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #4

"Kansallisvaltiot menkööt konkurssiin, ei niitä ole pitkään aikaan nykyisessä laajuudessa tarvittu."

Kuka on tarvinnut ja kuka ei. Joka tapauksessa ne ovat edelleen voimissaan. Ei ihmisten kansallistunnetta tukahduteta muutoin kuin asevoimmin. Se nähtiin muun muassa Neuvostoliitto-kokeilussa. Kun orjuuus hellitti, kansallisvaltiot alkoivat kukoistaa.

Pieni maa - kuten Suomi - on aina maksajan roolissa valtioliitoissa. Se nähdään jo nyt: osallistumme Kreikan tuki- ja lainapaketteihin, ja rahat menevät suurten euro- ja EU-maiden pankeille.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Eurooppa ei ole ollut vuosikymmeniin näin riitainen kuin euroideologian tultua muotiin. Sotien estämisestä euroideologian avulla ei ole mitään näyttöä.

Asetelma ei ole näin yksinkertainen: suomalainen tai kreikkalainen maajussi. Suomalaisten kannnalta on tietenkin edullisempaa jos tuetaan suomalaista, sillä raha jää tänne kiertämään.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Liittovaltio on mielekäs luomus vain silloin, jos sillä on riittävän vahva osavaltioiden ja kansalaisten tuki. Muuten tuloksena on lievemmillä tai vahvemmilla pakkokeinoilla koossa pidettävä rakennelma, joka toimii tehottomasti ja hajoaa heti, kun siihen tulee tilaisuus. Otetaan esimerkeiksi vaikka edesmennyt Neuvostoliitto, Jugoslavia ja Itävalta-Unkari. Liittovaltiokehityksen kannatus nykyisessä Euroopassa on hyvin vähäinen. Sen sijaan painetta keskityksen purkamiseen on hyvinkin paljon.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ei noin. Vielä 30 vuotta sitten puoli Eurooppaa oli kommunistisen hirmuvallan alla. Nyt euroideologian - vapauksien ja demokratian - nimiin vannoo käytännössä koko Eurooppa. Entisen Neuvostoliiton ja Jugoslavian maita on on liittynyt tai liittymässä EU:hun. Viimeisen vuoden aikana Ukrainan kriisi on tiivistänyt EU:n rivit ja selventänyt käsitystä yhteisistä arvoista ja politiikasta.

Euro on maailman toiseksi tärkein valuutta, joka on virallisesti käytössä varsinaisten euromaiden lisäksi Kosovossa ja Montenegrossa. Yksi Tsipras on ison kuvan kannalta pieni tekijä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #10

Kommunistien hirmuvallan kaatuminen ei ollut EU:n ansiota. Se johtui paitsi NL:n sisäisestä mädännäisyydestä, muun muassa kansallisvaltioiden vapaudenkaipuuusta. Sama voima tulee joko kaatamaan tai muuttamaan oleellisesti EU:n ja euroalueen totalitaarista luonnetta. Tsipraksen Kreikkka on eräs oire ongelmista.

Pekka Pylkkönen

Itsekin arvostan rauhaa ja vapautta enemmän kuin rahaa. Jos meillä palaa se kuusi miljardia vaikka jollakin kymmenen vuoden aikajänteellä niin se ei ole se ongelma.

Suurempi ongelma minusta on asian kanssa "vatuloiminen". Kreikka-kysymykseen ei saada ratkaisua koska 1) Kreikka ei pidä lupauksiaan ja 2) muun Euroopan poliittinen johto pelkää liikaa äänestäjiään tehdäkseen päätöksiä.

Me tarvitsisimme omat poliitikkomme takaisin keskittymään omiin asioihimme. Poliittisen järjestelmän liki lamaantuminen tulee paljon kalliimmaksi kuin Kreikka.

Kreikka ei selviä ilman menokuria ja defaultia tai velkojen anteeksiantoa (tai vielä parempi, omaisuuden realisointia ja velkojen maksua).

Kreikka pystyisi tällä hetkellä ja todennäköisesti tulevaisuudessakin maksamaan velkojaan vähintään miljardi euroa vuodessa sen talouden kasvaessa samalla terveesti ilman lisävelkaa. Se ei riitä edes nykyisiin korkoihin mutta olisi meillekin paljon tyhjää parempi. Voisimme esimerkiksi vaihtaa saamisemme perpetuaalilainoiksi kiinteällä vuosimaksulla.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pelkääänpä, että kuuusi miljardia ei meiltä riitä mihinkään, vaan lasku tulee olemaan suurempi. Aina kun maamme budjettia tehdään, nähdään konkreettisesti, miten tuskallista on miljardinkin leikkaaminen. On niin helppo heitellä miljardeja silloin kun puhutaan Kreikan ongelmasta, muttta sitten kun konkrettinen maksun aika tulee, menevät naamat vakaviksi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Six-pack sitoi Suomen EVM:n kautta 12,6mrd€:n osuuteen, josta 1,44mrd€ on maksettu. Loppusummaa voidaan EVM:n taholta vaatia 2 viikon maksuajalla. EVM:n toimijoilla on syytesuoja (immuniteetti) eivätkä he maksa veroja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_vakausmekan...
Suomen vastuut ja kritiikki ovat kiintoisia em. linkissä.

EU:n liittovaltiohanke ja onnettomat yhteisvastuu-/ tukipaketit velkojen ja tulonjakoineen tulevat saamaan yhä enemmän kritiikkiä kansalaisten taholta. Ääri-ilmiöt saavat enemmän knnatusta EU-vaaleissa ja ensimmäisen turhautuneen reppumiehen astuminen Brysselin salonkeihin lähenee, ellei EU osaa kunnella jäsenkansojaan. Kreikan korruptio on vain osa tätä ilmiötä.

Erkki Toivasen arvio EU:n tulevaisuudesta (vuodelta 2007) näyttää hyvin kaukonäköiseltä:
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4178...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Erkki Toivanen ja hänen siteeraamansa Otto von Habsburg olivat valitettavan oikeassa. Kansalaisilta ei uskalleta kysyä (muualla kuin Kreikassa, missä äänestystuloksesta ei tosin - kylläkin aivan oikein - piitattu). Kansalaiset ovat ikävä jarru europoliitikkojen ja -virkamiesten ylevillle pyrkimyksille, mutta kansalaisten ääni vaiennetaan varsin läpinäkyvin selityksin.

Meillekin selitetään, että koko kitkerä EU-paketti hyväksyttiin jo silloin kun jäsenyyyskin. Tällaseen demokratian irvikuvaan perustuva yhteisö ei voi pitkän päälle menestyä. Maksajan (omistajan) ääntä kunnellaan yritysmaailmassakin, jonka etuja EU pontevasti valvoo. Miksei tämä periaate kelpaa EU:lle?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset