Lokari

Tulonsiirtojen varjopuolet

Hyvinvointiyhteiskunta nojaa vahvasti tulonsiirtoihin eli ilmaisen, vastikkeettoman rahan jakamiseen tarvitseville. Sitä annetaan sosiaalisin perustein erilaisina päivärahoina, työttömyyskorvauksina, jne. Todettakoon heti, että eläke ei kuulu tähän ryhmään, sillä se perustuu saajan työhistoriaan eli se on ansaittu aikaisemmin tehdyllä työsuorituksella.

Jakamisen perusteena on paitsi inhimillinen armeliaisuus, myös yhteiskunnalle koituva etu siitä, että kaikki sen jäsenet pidetään mukana taloudellisessa mielessä ihmisarvoisen elämän piirissä. Julkisten tuen lisäksi tulonsiirtoihin kuuluvat vapaaehtoisesti suoritetut summat eli lahjoitukset ja omaehtoiset palkanalennukset, joita muun muassa presidenttimme ja eräät yritysjohtajat ovat ilmoittaneet tekevänsä. Myös kerjäläisen kuppiin heitetty kolikko kuuluu tähän avustusryhmään.

Hyvällä teolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Kuten kaikki rahankäyttö, myös tämä on poissa muista tarkoituksista. Vapaaehtoisissa uhrauksissa tämä ei ole ongelma, sillä yksilö päättää itse omista rahoistaan. Yhteisen rahan jaossa on se ongelma, että joidenkin muiden kuin rahanjaosta päättävien on maksettava lysti.

Monille tällaiset varat eivät ole kenenkään rahaa, ja siksi niitä voidaan jakaa suruttomammin kuin omaa. Mutta ne ovat aina joidenkin kukkarosta pois ­– veronmaksajien. Mitä vähemmän itse maksaa veroja, sitä kevyempää jaettavaa yhteinen raha tuntuu olevan. Suomessa on nyt tilanne, jossa muun muassa tulonsiirrot joudutaan rahoittamaan lainalla, josta on tilitettävä korkoa ja joka on aikanaan maksettava takaisin – tai ainakin korvattava uudella. 

Ilmaiseen rahaa liittyy myös se haittapuoli, että sitä voivat havitella ja saada sellaisetkin, jotka eivät olisi siihen oikeutettuja ja jotka tulisivat toimeen omillaan, jos viitsisivät. Mikään järkevä kontrolli ei voi estää joitakin vapaamatkustajia syömästä yhteisestä kuormasta. Se on tosiasia, josta mielellään vaietaan.

Ilmainen raha myös passivoi. Hyvää tulonsiirtoa nauttiva voi tyytyä olotilaansa, ja laiminlyödä oman asemansa parantamisen – esimerkiksi työn etsimisen. "Paskatyöt" ja työntekoon liittyvät säännölliset rutiinit eivät kiinnosta, kun rahaa tulee muutoinkin. On havaittu, että ilmainen opiskelu pidentää valmistumisaikoja. Lukukausimaksut ja opintolainat ovatkin hyviä kannusteita ripeään opiskeluun, mikä hyödyttää asianomaista itseäänkin.

Vastikkeeton raha myös aktivoi, mutta joskus väärällä tavalla. Ilmainen opiskelu saa yhä useamman rikkaankin maan kansalaisen pyrkimään opiskelemaan pienen Suomen kustannuksella. Kehitysavun sanotaan lamauttavan maan oman talouselämän, kun rahaa tulee  ponnistelemattakin. Lisäksi se voi päätyä vääriin taskuihin. Kerjäläiselle antaminen saattaa lisätä tätä EU-kansalaisten liikkuvuuden muotoa, johon liittyvät epäselvyys rahan lopullisista saajista ja rikollisuus. Kerjääminen ei saisi olla kenenkään ammatti.

Niille, joille nämä tulonsiirrot ovat ideologinen ja siten järjen tavoittamattomissa oleva asia totean, että en mitenkään vastusta hyvinvointivaltiota ja sen edellyttämää tukitoimintaa. Halusin vain osoittaa niitä porsaanreikiä, joita tähänkin hyvään tähtäävää toimintaan liittyy. Jos niitä pystytään tukkimaan, todellisessa tarpeessa oleville voidaan entistä varmemmin taata heille kuuluva osuutensa yhteisestä kakusta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Erkko Korppaanmäki

"eläke ei kuulu tähän ryhmään, sillä se perustuu saajan työhistoriaan eli se on ansaittu aikaisemmin tehdyllä työsuorituksella"

Väärin. Bloggaajan ikäluokka maksattaa eläkkeensä nykypolvella.
'eläkekulut ovat noin 25 miljardia vuosittain ja eläkesäästöjä on vain noin 180 miljardia'

http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176864-e...

http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176980-e...

http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188654-n...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Väärin, vaikka tuota väitettä niin mielellään toistellaankin. Jos sijoitetun pääoman tuotoksi lasketaan 3 %, mikä on varsin kohtuullista, täyden 40 v työuran tehneen henkilön eläkemaksut kattavat hänen eläkeensä suunnilleen 85 vuoden ikään asti. Se, että eläkesäästöjä on vain 180 miljardia johtuu siitä, että nykyisen eläkeläispolven eläkemasksuilla maksettiin edeltävien ikäpovien eläkkeitä. Tuolla 180 miljardille oli tarkoitus kattaa niiden vuosien alijäämä, jolloin eläkemaksujen tuotto jää pienemmäksi kuin maksettavien eläkkeiden määrä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Väärin, ei meillä ole henkilökohtaista eläketiliä. Ruotsissa jo on.
Jokainen on maksant nyt eläkkeellä olevien eläkkeitä sekä yhteiseen rahastoon. Lähtö oli noin 6% nyt ollaan jo 24,8 %. Ja etuudet heikkenevät koko ajan. Tulevat heikkenemään vielä lisää sekä maksut nousevat lähes 30%. Eläkeuudistus tehtiin 72% työllisyysasteeseen, ollaanko enää edes 68%.

Eli alkuu kohtuullisen eläketurvan sai edullisesti, saako tulevaisuudessa lopulta minkäänlaista eläketurvaa edes 30% maksulla.

Sikäli totta, että 25% elälemaksulla, jos tili olisi henkilökohtainen saisi korkoa korolle laskemalla nykyistä paljon paremman eläkkeen ja kuoleman sattuessa perhe saisi säästösi. Tästä on kirjoittanut täällä mm Juhani Kähärä.

Suomen eläkejärjestelmä on vero, jossa tulot ja makasamisen määrä hieman vaikuttavat eläkkeen määrän. Välttämätt sinä tai läheisesi eivät saa sijoituksesta senttiäkään-

Tuo 180 miljardia ei riitä mihinkään. Ilman uusia eläkemaksuja vain muutamaksi vuodeksi. Perusvirhe tehtiin jo alussa. Liian pienet eläkemaksut ja sitä uskallettu korjata ajoissa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #9

Suomessa ei ole henkilökohtaista eläketiliä, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa sen arviointiin, kuinka hyvin tietyn ikäluokan suorittamat maksut riittävät kattamaan heidän eläkkeensä. Jos todellinen tulos on keskimääräisen eläkkeensaajan kannalta huonompi kuin henkilökohtaisen eläketilin tapauksessa, se kertoo järjestelmän tehottomuudesta. Se hukkaa rahaa.

Suomen eläkejärjestelmästä tehtiin osittain rahastoiva. Alkuperäinen ajatus oli fiksu ja laskelmat oli tehty hyvin. Ajatus on vain tainnut matkan varrella hämärtyä. Eläkerahastojen tarkoituksena oli toimia puskurina esimerkiksi suurten ikäluokkien eläkkeiden maksua varten. Aikanaan laskettiin, että puskurit tultaisiin syömään jokseenkin tyhjiksi vuosien 2030 -2040 välillä. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, mutta puskureita kai edelleen kasvatetaan. Yhtenä syynä lienee, että eläkerahastoja käytetään valtion velkojen ja vastuiden panttina. Selitys korkeisiin maksuihin siis löytyy ainakin osittain alkuperäisen idean muuttamisesta. Yhtenä syynä on myös mainitsemasi työllisyysasteen putoaminen.

Ja siinä olet oikeassa, että eläkemaksusta on tehty vero, jota vain ei kutsuta veroksi. Alunperinhän se oli nimenomaan vakuutusmaksu ja sitä sen tulisi edelleen olla.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Viitaten kyseisiin linkkeihin, insinöörilogiikalla asia voi näyttää tältä. Jaakko Aalto vastasi tähän omalta osaltaan. Haluaisin myös muistuttaa, että eläke - ainakin työeläke - perustuu työsuoritukseen, ei hyväntekeväisyyteen kuten tuet.

Eläkejärjestelmä on eräänlainen yhteiskuntasopimus, jossa jokainen ikäluokka hyötyy aikaisempien ja myös myöhempien ikäluokkien työstä. Me nykyiset eläkeläiset olemme maksaneet aikaisempien ikäluokkien eläkkeitä ja myös omiamme. Olemme lisäksi siirtäneet toimivan yhteiskunnan nykyisille töissä oleville ikäluokille (ja myös tulonsiirtoja saaville). Olemme maksaneet meidän jälkeistemme ikäluokkien koulutuksen, lapsilisät ja muut etuudet, joita yhteiskunta suo lapsille ja nuorille.

Nykyiset työikäiset saavat aikanaan eläkkeensä - elleivät riko järjestelmää ja katkaise ketjua omassa sokeudessaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Niin lähtöeläke jo tällä ennusteella tippuu 40%. Täysi eläkekarkaa monelta saavuttamattomiin. Ja nykyisen uudistuksen pohja on jo murtunut. 72% työllisyysastetta ei ole. Joten tämäkin kierros oli sumutus, jossa tulevaa todellisuutta ei tiedetä, eikä haluta ainakaan kertoa.

Kaikki sukupolvet ovat perineet jotain edellisiltä. Suurten ja itseään täynä olevien ikäluokkien kohdala siitä tehtiin jotain erikoista.

Aika näyttää toimiiko tällainen yhteiskunta. Pyhälle hyvinvointivaltiolle voidaan haistattaa pitkät, jos se ei parempaan pysty. Velkaantuneen ja jatkuvasta suurtyöttömyydestä kärsivän yhteiskunnan kunnan kyllä se osannut luoda.

Käyttäjän rover kuva
Veikko Virta

Mihin kirjoittaja unohti maataloustuet, jotka ovat todella merkittävä tulonsiirto vaikka osa toteutetaankin EU:n puitteissa?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Nämä unohtuivat ja varmasti joitakin muitakin eriä. Luettelin kirjoituksessani keskeisiä esimerkkejä. Kyseessä on tosiaan tulonsiirto, jonka motiivi on kuitenkin toinen kuin sosiaalisin perustein maksettujen tukien. Oma maataloustuotanto on turvallisuus- ja huoltovarmuusasia.

Nämä tuet eivät siten ole vastikkeettomia, vaan yhteiskunta saa vastikkeen huoltovarmuuden muodossa, joka varsinaisesti realisoituu mahdollisen pahan päivän sattuessa. Kyseessä on eräänlainen vakuutusmaksu, eikä sen motiivina ole ainakaan pelkkä hyväntekeväisyys saajia kohtaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kaikkein hyödyllisimpiä sosiaalitukia ovat mielestäni ne, jotka auttavat yli yleisistä tilapäisistä taloudellisesti hankalista tilanteista, kuten opiskelusta tai pienten lasten huoltajuusvastuista hyväksi veronmaksajaksi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos opintotuki olisi ollut alkujaan pelkkä laina en olisi peruskoulun jälkeen lähtenyt lainkaan opiskelemaan ja jos näin on tulevaisuudessa niin passitan omat lapseni jo kuutosluokan jälkeen töihin kunhan täyttävät ensin 12. Tälläinen valtio Suomi haluaa olla. Oma minimi palkka vaatimus on 1400 euroa nettona jotta sillä tulisi toimeen eli pystyisi elättämään itsensä sekä maksamaan velkojaan kuten opintolainaa, rästiin jääneitä laskuja sekä terveysvelkaa pois. Ei siitä ole mitään iloa että joutuu elämään koko elämänsä veloissa ja eristäytymään soppalan ja oman kotinsa seinien sisään. Mieluummin olisin töissä kuin juoksisin luukulta luukulle. No kohta ei tarvitse kun luukuilta ei enää saa mitää vaan elantonsa pitää kadulta kerjätä työkunnon yhä heiketessä. Tälläinen maa Suomi haluaa olla.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Olet siis varma, että omaan tulevaisuuteen ei kannata sijoittaa. Maksumies on kokonaisuudessaan löydyttävä naapurista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos lompakossa on vain varaa sijoittaa tähänhetkeen mikä estää suunnittelemasta esim viikonpäähän niin jostain ne tulevaisuuteen sijoitettavat varat on saatava ettei jää paikoilleen ja päädy lopulta kadulle asumaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Jos opintotuki olisi ollut alkujaan pelkkä laina en olisi peruskoulun jälkeen lähtenyt lainkaan opiskelemaan ja jos näin on tulevaisuudessa niin passitan omat lapseni jo kuutosluokan jälkeen töihin kunhan täyttävät ensin 12."

Ei kovin hyödyllisiä ratkaisuehdotuksia omalta ja lasten kannalta. Opiskelussa on muitakin puoltavia näkökohtia kuin raha.

"Tälläinen valtio Suomi haluaa olla."

Tämä nyt on yksi tulkinta - ja aika pessimistinen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Syy miksi jättäisin opiskelematta on se ettei ammatti takaa heti työtä jolla lainan voisi maksaa pois eikä kaikilla vanhemmillakaan ole siihen maksukykyä (esim omilla vanhemmilleni ei ollut varaa laittaa minua harrastuksiin). Itse pääsin opiskelemaan sillä että saan maksettua vuokran jotta voin asua opikelukaupungissani eli Jyväskylässä (asuntolaan en päässyt ja opiskelipa - asuntoihin oli liian pitkät jonot). Taidan olla elintaso loukussa eikä nämä minulle negatiiviset parannukset kannustamiseen työhön helpota vaan parhaimmillaan ovat kuolintuomio.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #20

Ikävää, että tilanteesi on näin vaihtoehdoton.

Ammatti ei todellakaan nykyisin takaa heti työtä - mikä kyllä riippuu paljonkin opiskellusta alasta. Uskon kuitenkin, että pidemmällä tähtäyksellä opiskelu tuottaa paremman toimeentulon ja elämän kuin opiskelemattomuus.

Toki myönnän, että koulutusta vastaavan työn saanti on nykyisin omiin opiskeluaikoihini verrattuna paljonkin vaikeampaa, ja monet epävarmuustekijät ovat pahempia kuin silloin. Mutta toisaalta on myös joissakin seikoissa menty parempaan suuntaan, vaikka se ei lohdutakaan vaikeuksien kanssa kamppailevia.

Jyrki Paldán

"Todettakoon heti, että eläke ei kuulu tähän ryhmään, sillä se perustuu saajan työhistoriaan eli se on ansaittu aikaisemmin tehdyllä työsuorituksella."

Sama pätee kaikkiin tulonsiirtoihin jos on ollut jossain vaiheessa elämäänsä verojen nettomaksajana. Tuolloin on ihan samalla tavoin maksanut työsuorituksista saamallaan korvauksella ne tulonsiirrot joista myöhemmin nauttii.

"Ilmainen raha myös passivoi. Hyvää tulonsiirtoa nauttiva voi tyytyä olotilaansa, ja laiminlyödä oman asemansa parantamisen – esimerkiksi työn etsimisen. "Paskatyöt" ja työntekoon liittyvät säännölliset rutiinit eivät kiinnosta, kun rahaa tulee muutoinkin."

Tämä toteamus jatkaa vain eloaan, vaikka sille ei tunnu koskaan löytyvän mitään oikeita perusteita. Mikään perustulokokeiluista ei ole osoittanut merkittävää passivoitumista, ja sosiaaliturvaan "kannustavuus"ideologian valossa tehdyt muutokset eivät ole vaikuttaneet työllisyyteen. Suomessakin on tehty runsaasti muutoksia sosiaaliturvan vastikkeellisuuden puolesta "kannustustarkoituksessa" ja noiden muutosten tuloksia on tutkittu. Mitään positiivista vaikutusta niistä ei ole havaittu, mutta silti niitä on jatkuvasti keksitty lisää.

Mitä tulee "paskatöihin", ei niidenkään täyttämisessä ole mitään ongelmia. Mol:lissa on avoimena noin 3000 avointa työpaikkaa, jotka ovat kokopäiväisiä eivätkä vaadi erikoisasiantuntijaosaamista. Työttömiä on sitten se reilu 500 000. Katellaan sitä kannustavuutta uudestaan sitten kun tuo avoimien työpaikkojen määrä alkaa hipoa samaa määrää työttömien kanssa. Jos jollakulla on "paskatyöpaikka" avoimena eikä löydä siihen työntekijää, ei tarvitse tehdä muuta kuin tarjota sitä jollekulle työttömälle. Työtön joko ottaa paikan vastaan tai saa karenssin päälle. Luulisi siinä olevan jo riittävästi "kannustavuutta".

"On havaittu, että ilmainen opiskelu pidentää valmistumisaikoja."

Missä on havaittu? Eikö kaiken järjen mukaan saman pitäisi päteä myös stipendillä opiskeleviin maksullisissa kouluissa?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Työvoimatoimistoon luottaville on oma nimi, pitkäaikasityötön. En ole ainoatakaan työpaikkaa saanut sitä kautta. Kyllä aina on pitänyt itse homma hoitaa.

Jyrki Paldán

Vastasit nyt ihan täysin aiheen ohi. Luottaako työtä hakeva yksityishenkilö Mol:liin työnvälittäjänä vai ei on lähes yhdentekevää.

Hyvän osviitan avoimien työpaikkojen määrästä se antaa, kunhan lukemaan vain suhtaudutaan oikein. Joidenkin asiantuntija-arvioiden mukaan piilotyöpaikkojen osuus olisi noin 75%, eli tuosta 3000:sta työpaikasta tulisi 10 000. Silti tuo suhdeluku 500 000 työttömän ja noin 10 000 työpaikan välillä on massiivinen. Vielä tärkeämpää on huomioida että nytkin työttömälle napsahtaa karenssi päälle jos tarjottua työpaikkaa ei ota vastaan, joten puhe siitä että "paskatyöpaikkoja" olisi vaikea täyttää on ihan täyttä sumutusta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Sama pätee kaikkiin tulonsiirtoihin jos on ollut jossain vaiheessa elämäänsä verojen nettomaksajana. Tuolloin on ihan samalla tavoin maksanut työsuorituksista saamallaan korvauksella ne tulonsiirrot joista myöhemmin nauttii."

Ei muuten ole. Eläkkeensaaja on maksanut nimenomaan eläkkeestään etukäteen verojen lisäksi - toisin kuin nuo muut.

"Ilmainen raha myös passivoi. Tämä toteamus jatkaa vain eloaan, vaikka sille ei tunnu koskaan löytyvän mitään oikeita perusteita. Mikään perustulokokeiluista ei ole osoittanut merkittävää passivoitumista, ja sosiaaliturvaan "kannustavuus"ideologian valossa tehdyt muutokset eivät ole vaikuttaneet työllisyyteen..."

Näitä asioita on hyvin vaikea todentaa tutkimuksin, mutta yksittäiset havainnnot (mm. ihmisten omat lausunnot motiiveistaan)tukevat ilmaisen rahan passivoivaa vaikutusta koskevia väitteitä. Samoin kuin "kaikki järki", johon viittaat viimeisessä kappaleessa.

"Mitä tulee "paskatöihin", ei niidenkään täyttämisessä ole mitään ongelmia. Mol:lissa on avoimena noin 3000 avointa työpaikkaa, jotka ovat kokopäiväisiä eivätkä vaadi erikoisasiantuntijaosaamista. --- Jos jollakulla on "paskatyöpaikka" avoimena eikä löydä siihen työntekijää, ei tarvitse tehdä muuta kuin tarjota sitä jollekulle työttömälle. Työtön joko ottaa paikan vastaan tai saa karenssin päälle. Luulisi siinä olevan jo riittävästi "kannustavuutta"".

Viranomaiset ovat valitelleet, että työt eivät tahdo kelvata läheskään kaikille työttömille. Samoin työnantajat. Samaan viittaa avoimien työpaikkojen olemassaolo.

"On havaittu, että ilmainen opiskelu pidentää valmistumisaikoja. Missä on havaittu?"

Suomessa. Meillä on ilmainen opiskelu ja valmistumisajat ovat pituudeltaan maailman huippuluokkaa - toisin kuin niissä maissa, joissa opiskelu on maksulllista.

Jyrki Paldán

"Eläkkeensaaja on maksanut nimenomaan eläkkeestään etukäteen verojen lisäksi - toisin kuin nuo muut."

Kyllä palkastakin maksetaan esim. työttömyysvakuutusmaksu, ja vaikkei maksettaisikaan, on puhdasta retoriikkaa erotella eläkkeitä erilleen. Eläkkeet maksetaan yhteiseen pottiin ihan kuin verotkin, ja eläkkeitä sitten saadaan tulonsiirtoina ihan kuten kaikkia muitakin tulonsiirtoja joihin on oikeutettu.

"Näitä asioita on hyvin vaikea todentaa tutkimuksin, mutta yksittäiset havainnnot (mm. ihmisten omat lausunnot motiiveistaan)tukevat ilmaisen rahan passivoivaa vaikutusta koskevia väitteitä."

Jos anekdoottitodisteilla mennään tutkimusten puhuessa päinvastaista, ollaan jo melko syvällä suossa. Sitäpaitsi anekdoottitodisteita löytyy kyllä kumpaankin suuntaan ihan yhtä runsaasti. Usea ihminen kun tuntee myös että ei voi toteuttaa intohimojaan työskentelemällä esim. vapaaehtoisesti, koska sosiaalitukien vastikkeellisuus estää sen.

"Samoin kuin "kaikki järki", johon viittaat viimeisessä kappaleessa."

Tästä olen täysin eri mieltä, en näe mitään syytä miksi asia "järjen mukaan" menisi noin.

"Viranomaiset ovat valitelleet, että työt eivät tahdo kelvata läheskään kaikille työttömille."

Ketkä "viranomaiset"? Ainoat joihin minä olen törmännyt ovat olleet "maahanmuuttokriitikot", jotka näkevät punaista kun se kotikulmien bussikuski onkin ihonväriltään poikkeava, sekä tietysti EK:n herrat, joiden ainoa poliittinen agenda tuntuu olevan rikkaiden verojen laskeminen ja työvoiman tarjonnan kasvattaminen keinolla millä hyvänsä.

Oikeassa elämässä niitä "paskatyöpaikkojakaan" ei ole avoinna juuri ollenkaan, jokaiseen niistä harvasta avoimesta paikasta on lukematon määrä hakijoita, ja kaiken lisäksi aniharvalla työttömällä on varaa jättää tarjottu työpaikka ottamatta karenssin vuoksi.

"Meillä on ilmainen opiskelu ja valmistumisajat ovat pituudeltaan maailman huippuluokkaa - toisin kuin niissä maissa, joissa opiskelu on maksulllista."

Lähde?

Onko mielestäsi ainoa tekijä tähän on opintotuen suuruus, joka nykyiselläänkin on koko valtakunnan pienin tukimuoto? Ainoastaan huonosti menestyvillä pakkoyrittäjillä ja sosiaaliturvaverkon ulkopuolelle tipahtaneilla on vielä kurjempaa.

Esimerkiksi ammattikorkeakoulutus on kansainvälisesti hyvin kummallinen ilmiö(tietääkseni sellainen on olemassa vain Suomessa ja Saksassa), ja siinä missä kandinopinnot yleensä rynnitään läpi muutamassa vuodessa, kestävät ammattikorkeakouluopinnot erilaisen rakenteensa vuoksi pidempään. Valmistumisaikavertailussa ne kuitenkin niputetaan usein keskenään. Kansainvälisessä vertailussa on tietysti myös lukematon määrä muitakin muuttujia, eikä siitä voida mitään kausaliteetteja lähteä vetämään. Kotimaasta taas tuskin löytyy riittävästi relevanttia vertailudataa asian tutkimiseen.

Lisättäköön vielä että vastavalmistuneen DI-insinöörin mediaanipalkalla yksi ylimääräinen opiskeluvuosi maksaa opiskelijalle noin 40 000€. Enemmän kuin täydet opintotuet lähes yhdeksän vuoden ajalta. Ehkä syyllinen löytyy siis jostain ihan muualla kuin opintotuen määrästä tai ehdoista ja sen luomasta taloudellisesta kannustimesta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #25

"Eläkkeet maksetaan yhteiseen pottiin ihan kuin verotkin, ja eläkkeitä sitten saadaan tulonsiirtoina ihan kuten kaikkia muitakin tulonsiirtoja joihin on oikeutettu."

Kirjoitukseni tarkoitus oli osoittaa tulonsiirtojen ongelmia ja porsaanreikiä. Juuri siltä kannalta eläkkeet eroavat mainituista muista tulonsiirroista. Eläkeiän saavuttaminen on fakta (ikä tai lääkärintodistus), joka ei jätä tilaa spekuloinneille. Muita tulonsiirtoja voi käyttää väärin ja ne voivat kannustaa epätoivottavaan käyttäytymiseen.

"Jos anekdoottitodisteilla mennään tutkimusten puhuessa päinvastaista, ollaan jo melko syvällä suossa. Sitäpaitsi anekdoottitodisteita löytyy kyllä kumpaankin suuntaan ihan yhtä runsaasti."

US ei ole tieteellinen palsta vaan kansalaisten keskustelufoorumi. Lisäksi, tutkimustuloksiakin on näissä asioissa monensuuntaisia, joten lopulta ollaan mielipide- ja näkemyseroissa - kuten nytkin. Nämä eivät yleensä ole M.O.T. -asioita.

"Tästä olen täysin eri mieltä, en näe mitään syytä miksi asia "järjen mukaan" menisi noin."

Viittaan juuri edellä kirjoittamaani.

"Ketkä "viranomaiset"? Ainoat joihin minä olen törmännyt ovat olleet "maahanmuuttokriitikot"...".

Työvoimaviranomaiset. Kuka mihinkin tietoon törmää...

"Oikeassa elämässä niitä "paskatyöpaikkojakaan" ei ole avoinna juuri ollenkaan, jokaiseen niistä harvasta avoimesta paikasta on lukematon määrä hakijoita, ja kaiken lisäksi aniharvalla työttömällä on varaa jättää tarjottu työpaikka ottamatta karenssin vuoksi."

Tuohan on ilahduttava tieto niille, jotka ovat julkisuudessa sanoneet, että heille eivät kyseiset työt kelpaa.

"Lähde? [ilmainen opiskelu ja pitkät valmistumisajat]".

Vaikkapa netistä löytyy. Kuten sanottu, kyseessä ei ole tieteellinen kirjoitus.

"Onko mielestäsi ainoa tekijä tähän on opintotuen suuruus".

Se on yksi syy. Ei tietenkään ainoa. Muiden tekijöiden olemassaolo ei asiaa miksikään muuta.

"Lisättäköön vielä että vastavalmistuneen DI-insinöörin mediaanipalkalla yksi ylimääräinen opiskeluvuosi maksaa opiskelijalle noin 40 000€. Enemmän kuin täydet opintotuet lähes yhdeksän vuoden ajalta. Ehkä syyllinen löytyy siis jostain ihan muualla kuin opintotuen määrästä tai ehdoista ja sen luomasta taloudellisesta kannustimesta."

Harva opiskelija miettinee opiskelunsa vaihtoehtokustannuksia tältä pohjalta. Syitä opintojen viivästymiseen on monia, muun muassa töissäkäynti (aivan "opintotuet ovat liian pieniä"). Joka tapauksessa ilmainen ja tuettu opiskelu tuottaa myös valmistumista pitkittävää elämäntapaopiskelua, johon valtiosihteeri Raimo Sailas viittasi kirjoittaessaan "elämäntapaintiaaneista". Suurin osa opiskelijoista toki hoitaa opiskelunsa moitteettomasti.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Heikoilla eväillä on professorismies liikkeellä, kun mainostaa omia ennakkoluulojaan tittelinsä turvin. Empiiristä tutkimustietoa työttömyysturvan passivoivasta vaikutuksesta ei ole olemassakaan, vaan koko höpötys on aivan puhdasta propagandaa. Jos itse on saanut elää hyvän työelämän ja päässyt akateemiselle huippueläkkeelle, ei pitäisi olla otsaa syyllistää leipäjonoissa kärvisteleviä, mutta itsekkyys ja lyhytnäköisyyshän on muotia nykyään. Ei työttömyys poistu pakkokeinoin, jos työpaikkoja ei ole. Puoli miljoonaa työtöntä ja 10 000 avointa kokopäiväistä työpaikkaa on mahdoton yhtälö, koska joka kolmas avoin kunnon työpaikka menee jo töissä olevalle työpaikan vaihtajalle. Kuka nyt työttömän haluaisi palkata?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Eväiden heikkoudesta voidaan tässä olla hyvinkin eri mieltä. Jokainen muuten kirjoittaa sen tittelin alla, jonka on sattunut joskus hankkimaan - jos on.

Ei olisi tullut mieleenikään syyllistää leipäjonoissa kärvisteleviä. En ole myöskään tarjonnut pakkokeinoja. Eli tekstiäni on luettu niin kuin sanotaan sen pitkähäntäisen kaverin lukevan isoa kirjaa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Muuan talousoppinut, jonka juttuja minäkin aikoinaan pidin viisaina, totesi osuvasti, että talouden numeropeleistä puuttuvat tulkinnat.

Mutta juuri tulkintojahan meiltä ei puutu. Niitä riittää. Niissä kaikissa on vain lähtökohtainen vika. Niistä jokainen on seurausta siitä että päättymättömät rahavirtojen ketjut on jostain kohdasta katkaistu, on naulattu jokin lenkki seinälle, ja sitten kuvitellaan että se kelpaa kiinteäksi arhimedeenpisteeksi, legitiimiksi todistelujen lähtöpisteeksi.

Mutta me elämme päättymättömien rahavirtojen maailmassa, jossa jokaisen tulot ovat jonkun toisen menoja ja päinvastoin. Jokainen neliö on jonkun omistama ja jonkin arvoinen, jne. Ei ole mitään arkhimedeen pistettä joka astuisi ulos tästä implikaatiosta.

"" Ei ole mitään arkhimedeen pistettä mistä numeroilla operoiva "talous" alkaisi ja mihin se loppuisi. Rahan ketjut ovat päättymättömät. Kukaan ei näe kokokuvaa. "Taloutta" tarkastellaan aina tili kerrallaan, eikä kukaan näe nurkan taakse.

"Talous" ei ole mikään alue, eikä sitä siksi voi koskaan "panna kuntoon". "Talous" on vain todellisuudesta irrotettujen kuvitelmien kanssa tehtyjä sopimuksia, anekauppaa. Taloudellinen valta on pohjimmiltaan uskonnollista valtaa. "Taloudellinen realiteetti" on vain taloususkonnon tilisarake, satunnainen rahavirta, kulloinenkin ketju, johon joku iskee naulan johonkin mielivaltaiseen lenkkiin, kun tarvitsee jonkin lähtökohdan opillisten "todistelujensa" alkupisteeksi. Koska "rahan" ketjuissa on loputtomasti lenkkejä, erilaisia arkhimedeenpisteitä riittää määrättömästi. Niin myös näkemyksiä siitä mitä "taloudessa" tapahtuu tai mikä mukamas on "taloudelle" hyväksi.

Eikä mikään todistelu ole toistaan "pätevämpi". Ei, vaikka jokaisessa talouskeskustelussa jokainen itseään pätevänä pitävä pätemisentarpeinen talousteoreetikko tai -poliitikko kyseenalaistamatta aina ja alusta loppuun asti pitää kiinni ikiomasta ideologisesta vasarastaan ja naulastaan. Lähtökohdastaan. ""

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Minusta olisi pätevämpää tässäkin tulonsiirtokysymyksessä lähteä liikkeelle vaikka aivan päinvastaisesta suunnasta. Tulonsiirtojen leikkaamisella on varjopuolensa. Ehkä ne onnettomat, jotka eivät esimerkiksi ole pystyneet sisäistämään kilpailuyhteiskunnan edellyttämiä itsekkäitä asenteita, eivät suostukaan kuolemaan sovinnolla, vaan nousevat epätoivoiseen kapinaan. Ehkä ne jotka on kelpaamattomina syrjäytetty, lakkaavat itsehoitamasta masennustaan alkoholilla ja tekevät viimeisenä tekonaan jotain epätoivoista.

Ei heilläkään nimittäin ole mitään arkhimedeenpistettä jonne he voisivat ulos yhteiskunnasta astua. Jossain vaiheessa heillekin tulee vastaan se tosiasia ettei pako ole paikka.

Talouden numeropeleistä todellakin puuttuvat tulkinnat. Ehkä oikeat tulkinnat sitten nousevat esiin kun ei enää ole mahdollista tulkita todellisuutta pelkkänä numeropelinä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Minusta olisi pätevämpää tässäkin tulonsiirtokysymyksessä lähteä liikkeelle vaikka aivan päinvastaisesta suunnasta. Tulonsiirtojen leikkaamisella on varjopuolensa. Ehkä ne onnettomat, jotka eivät esimerkiksi ole pystyneet sisäistämään kilpailuyhteiskunnan edellyttämiä itsekkäitä asenteita, eivät suostukaan kuolemaan sovinnolla, vaan nousevat epätoivoiseen kapinaan. Ehkä ne jotka on kelpaamattomina syrjäytetty, lakkaavat itsehoitamasta masennustaan alkoholilla ja tekevät viimeisenä tekonaan jotain epätoivoista."

Huomionarvoinen tulkinta tämäkin. Näiltä "onnettomilta" ei pidäkään leikata etuja. Porsaanreikien tukkiminen oli kirjoitukseni keskeinen pointti.

"Talouden numeropeleistä todellakin puuttuvat tulkinnat. Ehkä oikeat tulkinnat sitten nousevat esiin kun ei enää ole mahdollista tulkita todellisuutta pelkkänä numeropelinä."

Niin puuttuvat. Tämäkin blogikeskustelu kaikkine puheenvuoroineen osoittaa, että tulkitsijoita ja tulkintoja on kovin monenlaisia.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""... blogikeskustelu kaikkine puheenvuoroineen osoittaa, että tulkitsijoita ja tulkintoja on kovin monenlaisia.""

Blogikeskustelu kaikkine blogistin huutoihinsa antamine vastauksineen osoittaa, että epäselvät ympäripyöreät mussupuheet ovat puolin ja toisin täysin hyödyttömiä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #29

"Blogikeskustelu kaikkine blogistin huutoihinsa antamine vastauksineen osoittaa, että epäselvät ympäripyöreät mussupuheet ovat puolin ja toisin täysin hyödyttömiä."

Hyödyttömiä ovat. Pitäisiköhän ilmoittaa Niklas Herlinille?

Mutta toisaalta: kirjailija Mika Waltari kirjoitti, että tarvitaan myös kaunista turhuutta. Hän kyllä tarkoitti taidetta, mutta eiköhän lauseen voisi jollakin kriteerilllä kammeta myös blogikommenttien alueelle?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #30

Talouspolitiikka on pohjimmiltaan uskonnollislaatuista valtamagiaa, talousajattelu joko syntisten köyhien tuomitsemista tai jonkinlaista armoa anelevaa rukoilemista. Kaipa talouskirjoittelu voi siis sekin olla jotakin ihmistä ja elämää suuremman kauneuden tavoittelua.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #31

Niinpä kai. Onhan politiikka luonteeltaan vallankäyttöä suorastaan määritelmän mukaan. Ja miksei talouskirjoitteluakin voi näin ylentää ja ylevöittää - joskaan tämä tulkinta ei nyt ensimmäiseksi mieleen tulekaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset