Lokari

Lukukausimaksut EU:n ulkopuolelta tuleville

 

Uuden hallitusohjelman mukaan Suomeen EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta tullaan perimän lukukausimaksut. Tätä on eräiltä tahoilta vastustettu muun muassa sanomalla, että kokemukset muualla osoittavat, että lukukausimaksut vähentävät korkeakouluihin tulevien ulkomaalaisten määrää. Niinpä pelätään, että kansainvälisten osaajien virta Suomeen tyrehtyy.

Ensisijainen perustelu näille lukukausimaksuille on vastavuoroisuus. Jos suomalainen opiskelija haluaisi mennä opiskelemaan kyseisiin maihin, hän joutuisi maksamaan lukukausimaksun. Miksi taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevan Suomen pitäisi subventoida EU:n ulkopuolelta tulevia opiskelijoita? Usein todetaan, että maksuttomalla opetuksella saamme maahan "ulkomaisia osaajia".  Voi perustellusti kysyä, onko opiskelija ylipäätään vielä mikään osaaja, korkeintaan lupaus sellaisesta.

Osaajia tulee valmistuttuaan paitsi kotimaan opiskelijoista, joiden koulutuksesta olemme todellisuudessa vastuussa, ja myös EU:n ja Eta-alueelta saapuvista opiskelijoista. Mikään yliopistoistamme ei kuitenkaan ole tietääkseni valitellut opiskelijapulaa. Päin vastoin, hallituksen näkemyksen mukaan meiltä valmistuu liikaakin maistereita. Edelleen, tohtorintutkinnon suorittaneiden työttömyyden on todettu äskettäin lisääntyneen huolestuttavasti.

Miksi siis haluaisimme EU:n ja Etan ulkopuolelta suuria määriä opiskelijoita ilmaisten opiskelupalvelujen ääreen? Ne ulkomaalaiset opiskelijat, joilla on varaa, hakeutuvat opiskelemaan maineikkaimpiin yliopistomaihin kuin Suomeen. Ei liene osoitettu, että nimenomaan varattomat ulkomaiset opiskelijat olisivat erityisiä osaajareservejä.

Lukukausimaksuja vastustetaan monista syistä. Opiskelijajärjestöt pelkäävät, että kun lukukausimaksujen pää on saatu auki, niitä aletaan periä myös kotimaisilta opiskelijoilta. Tämä on jonkinlaista hätävarjelun liioittelua, jossa ei paina se, että niukentuvilla koulutusvaroilla tuettaisiin muualta, väkirikkaista maista kuten Kiinasta ja Venäjältä tulevia opiskelijoita.  Nämä maat eivät suinkaan ole köyhiä, kuten niiden asevarustelubudjetitkin kertovat.

Lukukausimaksuja vastustavat myös  eräät organisaatiot, jotka pyrkivät lähinnä ideologisin perustein edesauttamaan kansainvälisyyttä. Lisääntyvä kansainvälisyys on varmasti Suomelle ja suomalaisille hyödyksi, mutta sitä ei tule tavoitella millä hinnalla hyvänsä. Vastavuoroisuus on  terve pohja, jolle tätä toimintaa tulisi rakentaa. Ei Suomi ole niin suuri ja rikas maa, että se voisi toimia globaalina ilmaiskoulutuksen antajana. Kieltämättä  eräät pohjoismaat ovat kunnostautuneet monellakin alueella maailman ominatuntoina, mutta niillä on siihen ehkä paremmat taloudelliset ja muutkin resurssit kuin Suomella.

Tilanteessa, jossa uusi hallitus joutuu leikkaamaan monien hyvin heikossa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa olevien toimeentuloa – ja kiistellään jopa joistakin 200 miljoonan euron säästöistä – on suorastaan arvotonta nostaa meteliä sellaisten ryhmien kärsimistä eduista, joiden koulutuksesta ja toimeentulosta ovat vastuussa aivan muut kuin suomalaiset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

Vähän ristiriitaiselta vaikuttaa nuo hallituksen objektiivit, niinkuin tässä paperissa mainitaan.

Kansainvälisyyttä halutaan lisätä, mutta opiskelusta tulisi tulla vienti-bisnes.

Hyvinä esimerkkeinä ovat Tanska ja Ruotsi, missä kansainväliset opiskelijahakemusluvut romahti täysin lukukausimaksujen tultua.

Cai & Kivistö, (2011), Tuition Fees for International Students in Finland: Where to Go From Here?

http://www.researchgate.net/profile/Yuzhuo_Cai/pub...

"Although the government intends to embrace all three aspects of the internationalisation of the student body, the question is whether all the objectives can be achieved at the same time. For instance, the government has set up two objectives for exporting education by 2015: a) the number of international degree students will increase considerably and b) international education will be developed as an export industry (Finnish Ministry of Education, 2009, pp. 10-40). However, the two policy goals might be contradictory. As the majority of current international students chose to study
in Finland because of its free education (Kärki, 2005, p. 21), charging for tuition could have a negative impact on the enrolment of international students in Finnish higher education. This has been the experience in Denmark and Sweden (Tse, 2011).

Vienti-bisneksenä suomalaisella koulutuksella on myös vaikeuksia:

"Exporting education tends to be a privilege of the English-speaking countries due to the importance of the English language in career success (Elder, 2007; WiersJenssen,2008, p. 106). Finland as a non-English-speaking country does not have this inherent advantage in exporting its higher education, and therefore a pure “revenuegenerating” model does not fit the Finnish context. Moreover, the market-oriented model may encounter challenges in implementation due to Finland’s strong welfare state tradition."

Toisaalta Ruotsissa hakemukset ovat lisääntynet pikkuhiljaa romahduksen jälkeen:

http://www.universityworldnews.com/article.php?sto...

Mainittava on myös se että Ruotsissa tämä effekti oli ennustettu ja myös haluttu näköjään. Hakemuksista karsittiin monet pois, mutta ehkä hakijoiden laatu parani.

Loppujen lopuksi epäilen paljon että sitä rahaa tämän kautta tulee lukukausimaksujen myötä paljon tehtyä, koska EUlaiset opiskelijat tulevat lisääntymään, juuri niinkuin Tanskassa ja Ruotsissa on tapahtunut.

Eli eliminoitiin EU-ulkoista kansainvälisyyttä, ja saadaan EU-sisäistä kansainvälisyyttä, samalla tehden ehkä hieman rahaa. Lose-Win-Win??

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pitäisin hyödyllisempänä sellaista kansainvälisyyttä, jossa suomalaiset opiskelijat opiskelevat ulkomailla ja suomalaiset professorit vierailevat ulkomaisissa yliopistoissa sekä ulkomaiset professorit täällä. Tutkijavaihto hyödyttää molempia osapuolia.

En usko sen olevan kovin suuri tappio Suomelle, jos vaikkapa kiinalaisia ja venäläisiä opiskelijoita tulee tänne opiskelemaan vähemmän kuin aikaisemmin.

Käyttäjän RobertChellapermal kuva
Robert Chellapermal

"En usko sen olevan kovin suuri tappio Suomelle, jos vaikkapa kiinalaisia ja venäläisiä opiskelijoita tulee tänne opiskelemaan vähemmän kuin aikaisemmin."

...

*etsii venäläis-, ja kiinalaistutkijoiden papereita Suomesta*

*löytää monta*

*ihmettelee kommenttia*

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"*ihmettelee kommenttia*"

Samoin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Terve perusperiaate. Sitä paitsi tämä ei suinkan estä valikoivaa stipendien myöntämistä.

"Lupaava tapaus" voi saada ilmaiset opinnot, stipendin tai opetus-/tutkimusassistentuurin esim. laadukkaaseen amerikkalaiseen yliopistoon. Asian harkitsee ao. laitos saamiensa hakemusten perusteella: parhaat kelpaavat.
UIUC, UCLA, Harvard, MIT tai Stanford ovat avoinna myös suomalaisllle, mutta hakijan näytön pitää olla aika merkittävä. :D

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Niin, stipendijärjestelmä poistaa osan niistä ongelmista, joita lukukausimaksuihin sanotaan liittyvän.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Eräs ystäväni kirjoitti seuraavaa:

"Katsoin taannoin jenkkien uutiskanavalta raportin Intian nopeasti kehittyviltä tietotekniikkamarkkinoilta. Ohjelmassa haastateltiin it-alalle pyrkiviä nuoria, joista kolme tai neljä kertoi matkustavansa jatko-opintoihin Suomeen, ”koska siellä ei peritä ulkomaalaisilta opiskelijoilta korkeita lukukausimaksuja kuten Britanniassa, vaikka opetuksen taso on sama, ellei jopa parempi.” Tarpeellisen koulutuksen saatuaan he totesivat yhdestä suusta palaavansa tulevaisuudessa takaisin kotimaahansa hyödyttämään Intian talouskasvua."

Näin siis Suomi tukee - lainavaroin - Intian talouskasvua.

Käyttäjän AnjaJantti kuva
Anja Jantti

Olipa asiallinen blogikirjoitus. Kauan Kanadassa asuneena olen nähnyt, miten opiskelijoita sinnekin riittää hyvien professorien perässä huolimatta lukukausimaksuista. Stipendijärjestelmä on oiva apu todella lahjakkaille.
Kun nyt monet suomalaiset joutuvat ahtaalle, on syytä ajatella tämä kaukaa tulevien ilmainen koulutus uusiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset