Lokari

Suomalaisten yritysten olisi pyrittävä kansainväliselle huipulle

Uusi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) väläyttää Kela-maksun palauttamista työnantajille, jos työnantajapuoli ei suostu neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta (IS 31.5.). "Mikäli yhteiskuntasopimus kaatuisi työnantajien passiivisuuteen, niin hallituksen on harkittava valtiontalouden tasapainottamista palauttamalla Kela-maksu työnantajille, Lindström sanoo.


Työnantajien on nyt ryhdistäydyttävä ja aloitettava aktiivinen toimialapohjainen vuoropuhelu ay-liikkeen kanssa niistä yhteisistä toimista, joilla alakohtaiset ja yrityskohtaiset esteet raivataan yhteiskuntasopimuksen synnyttämisen tieltä. Ministerin mukaan asiasta käyty keskustelu on keskittynyt liikaa työntekijöiden vastuuseen. On synnytetty kuva siitä, että työnantajien ei tarvitse muuta kuin odotella, että Sipilän hallitus hoitaisi heidän puolestaan kilpailukyvyn palauttamisen."

Nyt nousee varmaankin melkoinen haloo ministerin suorittamasta "kiristyksestä", mutta tällaista porkkanaa todella tarvitaan. Elinkeinoelämä on viime vuosina järjestöjensä välityksellä puuttunut yhteiskunnan muiden sektoreiden toimijoiden tekemisiin, mutta unohtanut oman tonttinsa hoitamisen. Esimerkiksi juuri hallituksilta odotetaan aina uusia etuja yrityksille. Samoin työntekijöiltä on kiristetty työehtojen huononnuksia ja irtisanottu. Muuten ei kilpailukyky kohene.

Edelleen EK ja kumppanit ovat ryhtyneet parantelemaan yliopistojen toimintaa elinkeinoelämän tarpeiden suuntaiseksi, "uusien innovaatioiden" aikaansaamiseksi. Samalla on unohtunut, että yliopistot eivät ole olemassa pelkästään elinkeinoelämän tarpeita varten, vaan koko yhteiskunnan ja sen kansalaisten palvelemiseksi.

Kilpailukyvyn kohentaminen kuuluu yritysten ja nimen omaan niiden johdon keskeiseen tehtäväkenttään. Se paljon puhuttu raskas vastuu, josta johtajia on viime vuosina ruhtinaallisestikin palkittu, sisältää juuri myös tämän alueen. Kilpailukyvyn parantaminen ei ole pelkkää  kustannusjahtia: menojen leikkaamista irtisanomisineen.

Yritysten on kehitettävä tuotteitaan, tuotantoprosessejaan ja markkinointiaan. Niiden on luotava uusia ja parempia tuotteita sekä tuotantomenetelmiä. Sanalla sanoen on innovoitava. Se tarkoittaa järjen käyttöä, nokkeluutta ja uuden luomista – sellaista, mihin kilpailijat eivät ole vielä pystyneet. Yritysten on pyrittävä alansa kansainväliseen kärkeen. Maakuntasarjassa viihtyminen ei riitä.

Tämä kaikki merkitsee johdon siirtymistä mukavuusalueensa ulkopuolelle – itsensä haastamista. Perinteinen "sellunkeitto" ei saa enää riittää millään alalla. Tämän yritysjohtajat kyllä tietävät, sillä heillä on ollut hyviä neuvoja muille jaettaviksi. Nyt nämä neuvot olisi suunnattava itselle, siirryttävä selfie-linjalle.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Erinomainen ja asiantunteva kirjoitus!

Kuinka Suomessa voidaan edes kuvitella, että päästään kansainväliselle huipputasolle? Etenkin jos koulutuksesta säästetään hallitusohjelmassa satoja miljoonia.

Yhtälö ei ihan toimi.

Jos tavoite on Suomesta halpatyön linnoitus, silloin askeleet ovat oikean suuntaiset.

Mitenköhän Tanskassa osataan tehdä huippudesignia? Mitenköhän Tanskassa osataan tuotteistaa tyylikkäitä palveluita, jotka työllistävät Tanskassa?

Huipputason koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset