Lokari

Miksi taloutemme on kuralla?

Vielä muutama vuosi sitten Suomi oli EU:n mallioppilas, jolla oli varaa kovistella ylivelkaantunutta Kreikkaa. Nyt taloutemme mataa alamaissa ja velkataakkamme sekä budjettivajeemme ovat saattaneet meidät Euroopan komission silmätikuksi.

Miksi jouduimme tälle tielle? Kataisen ja Stubbin hallitukset hukkasivat etsikkoaikansa – ja ehkä joukkoon voidaan lukea myös joitakin näiden edeltäjiä. Oltiin toiveikkaita ja odotettiin talouskasvun alkamista, mutta sitä ei tullutkaan. Velkataakka kasvoi koko ajan. Hallituksille elämä oli "fantastista".

Kaikkien epäsuotuisten ulkoisten muutosten lisäksi meitä vaivaa johtajuus- tai itse asiassa johtajaongelma. Pääministerit ja muut ministerit eivät ole olleet riittävän kyvykkäitä tehtäviinsä – jotakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Liian monet ministerit ovat olleet nuoria ja kokemattomia.

Eräs syy tähän on meillä vallitseva ministerien valintatapa. Pääministeriksi nousee suurimman puolueen puheenjohtaja. Samoin muiden puolueiden ministerien joukossa on itseoikeutetusti puolueen puheenjohtaja. Hallituspuolueissa halutaan välttää kaksipäistä johtoa eli (pää-)ministerin ja hallituksen ulkopuolisen puheenjohtajan välistä valtataistelua. Tietysti puoluejohtajien kunnianhimo on tässä keskeisin tekijä.

Äänestäjät ja puolue-elinten edustajat eivät juurikaan näytä ajattelevan ministeriominaisuuksia äänestäessään kansanedustaja- ja puolueen puheenjohtajaehdokasta. Puheenjohtajaehdokkaat ovat puoluekoneistossa edenneitä ja ansioituneita. Tässä prosessissa pärjätäkseen tarvitsee aivan eri ominaisuuksia kuin hallitusta johdettaessa: puoluepelin ja oman edunvalvonnan taitoja.

Käytäntö onkin osoittanut melko vakuuttavasti, että tässä myllyssä ei tehdä osaavia ministereitä. Näin ministeriksi valikoituvilla ei useinkaan ole minkäänlaista käytännön työelämän kokemusta eikä minkään yhteiskunnallisen sektorin asiantuntemusta – paitsi politiikan.

Niinpä ministereiksi päätyvät astuvat melko outoon maailmaan. Oppimiseen käytettävissä oleva aika on kovin lyhyt. Rutiinit tietysti opitaan, mutta heikkoa tietopohjaa valtakunnallisista asioista on mahdoton korjata.

Oppirahat maksaa kansalainen ja veronmaksaja.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Erinomaisia pointteja blogistilla.

Tämä kaikki, kun otetaan huomioon, että tiedon määrä lisääntyy kovaa vauhtia. Kaikki tieto, jota meillä on tänään 21.5.2015 on kaksinkertaistunut 21.11.2016

Ihan kaikki tieto, jota ihmiskunta on kerännyt viimeisen 300 000 vuoden aikana.

Kannatan siksikin ministereille parempaa valintamenettelyä. Esimerkiksi valintatestejä.

Valintatestejä on muillekin ammattilaisille. Miksipä ei ministereille?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Valintatestit: hyvä ehdotus.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Politiikassa valitaan liian usein ministereiksi sopivin edustaja alueellisesti ja myös sukupuolikiintiöt huomioiden, eikä puoluejohdon kaveritkaan taida jäädä kokonaan huomiotta.

Missä yksityisessä firmassa valinta tehtäisiin näin, missä alaan kuuluvien tehtävien vähäisintäkään kokemusta tai edes koulutusta ei vaadittaisi millään tasolla? Tulokset ovatkin sitten sen mukaisia ja äänestäjät voivat vain ihmetellä, että miten tässä nyt näin taas kävikään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #6

Hyvä vertaus yrityksiin!
Yrityksissä joudutaan ajattelemaan tehokkuutta ja tuloksia. Valtiolla kun pelataan veronmaksajan rahoilla, ei ole niin väliä...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#3

.... ja yhteiskunnallisia tietoja luotaava pääsykoe.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Blogin kirjoittaja ymmärtää varmasti, että taloutemme kura on lähtöisin 2008 finanssi- ja keinottelutalouden kriisistä.

Kriisin aiheuttama talouden taantuma ja lama on merkittävin osa kapitalismin yleistä kriisiä. Muita kriisin osia ovat moraalin, kulttuurin ja sosiaalisen kanssakäymisen rappio.

Mitään uutta nousua ei tule. Ei auta, vaikka ministerit vaihdettaisiin kanistereihin ja päinvastoin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Toki ymmärrän talouden alamäen syyt, mutta nyt onkin kyse siitä, miten ahdingosta selvitäään. Taitavat ja päättäväiset talousasiantuntijat olisivat nyt paikallaan hallituksessa. Kanistereita en hallitukseen kaipaa.

Jyrki Paldán

Sitten 1900-luvun romahduksen kaikista lamoista on selvitty suhteellisen nopeasti elvyttämällä. Vasta osaksi 90-luvun lamaan ja sitten oikein ryminällä 2008-luvun lamaan ollaan keksitty että elvyttäminen ei auta, ja jälki on sen mukaista. Vaikka esim. Yhdysvallat ja Japani näennäisesti elvyttävät, on markkinoiden sanelema velkaelvytys sellaista ettei se koskaan päädy sen enempää kulutukseen kuin reaalitalouden investointeihinkaan, eikä siksi vastaa suoraa elvytystä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #17

Lamoista on selvitty, mutta aikaisemmin oli devalvaatiomahdollisuus. Ja lisäksi päättäjillä oli kokemusta taloudesta ja elämästä. Ei päästetty kukonpoikia (tai -tyttöjä) hallituksiin :-).

Elvytyksessä pitäisi velkarahat saada suunnatuksi tuottaviin investointeihin. Nyt ei talouselämässä mikään tunnu kannattavan - paitsi irtisanomiset.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #19

"Nyt ei talouselämässä mikään tunnu kannattavan - paitsi irtisanomiset."

Näinhän se on, ja siinäpä yksi suurista ongelma taitaa piilläkin. Sokea usko siihen että nykymuotoiset finanssimarkkinat kykenisivät huolehtimaan kiertävän rahan määrästä velkamekanismin kautta sekä ohjaamaan rahavirrat työllistävään, hyvinvointia luovaan ja tehokkaaseen tuotantoon. Mikään ei pidä paikkaansa. Edes vaatimattomiin inflaatiotavoitteisiin ei päästä, tehokkaimpia investointeja tuppaavat olemaan lyhyen kierron tehostamiset(=irtisanomiset), tuotannon perversiot kuten suunniteltu hajoaminen yms. kukkivat, ja hyvinvointi karisee suurella enemmistöllä globaalisti kaikkien kilpaillessa siitä kuka suostuu työskentelemään halvimmalla ja kurjimmissa oloissa.

Aikansa kutakin ja tämä tuskin tulee kauoa enää kestämään.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

#2
Pitäisikö ottaa oppia kommunistisesta talous maista.

Mistä niitä löytyy?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Hyviä vaihtoehtoja on hieman vaikea löytää, koska on muistettava, että parlamentaarisessa demokratiassa hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Vaikka hallitus olisi virkamieshallitus ja avainministerit kuinka oppineita, niin se ei voi päätöksissään ohittaa eduskunnan enemmistön tahtoa kaatumatta.

Jos asiaa haluttaisiin alkaa "korjailla" demokratian tasoa huonontamalla, siitä on oma aikaisempi kirjoitukseni tässä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Vaikka hallitus olisi virkamieshallitus ja avainministerit kuinka oppineita, niin se ei voi päätöksissään ohittaa eduskunnan enemmistön tahtoa kaatumatta."

Näin on asianlaita. Jos hallituksessa olisi kyvykkäitä päättäjiä, eduskuntakin saattaisi päätökset sulattaa. On ennenkin saatu aikaan järkeviä päätöksiä silloin tällöin. Muutama viime hallitus ei ole saanut tehdyksi päätöksiä juuri lainkaan, siis on puuttunut myös tahtoa ja oltu sinisilmäisiä.

En kuitenkaan lähtisi demokratian heikentämisen tielle. Demokratia on puutteineenkin kokeilluista vaihtoehdoista paras.

Luultavasti tämä päättäjien pätevyyden puute on ongelma, joka on tullut jäädäkseen.

Johtamisen ja johtamiskyvyn vaje vaivaa myös kuntia. Ja lisäksi yrityksissä esiintyyy kummallista toivottomuutta laman edessä. Lähes ainoa mihin pystytään ovat irtisanomiset.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Onko kansantalouden rahan kierto rikki?

Eli yksi hypoteesi siitä, miksi Suomen talous on kuralla. Tätä hypoteesia ei ole kukaan vielä tähän mennessä kumonnut, joten siksi pidän tätä esillä, ehkä rohkeastikin.

Vahva oletukseni on, että Suomenkin kansantalous on kuralla, koska meillä on nykyisin hyvin paljon rahan siirtoja pois kansantaloudesta veroparatiiseihin. Lisäksi näitä siirtoja pois on liian monessa kohtaa kansantaloutta.

Poistuuko kansantaloudesta sitten nykyisin paljon rahaa?

Kyllä poistuu.

Puolet maailman rahoista on jo nyt veroparatiiseissa. Määrä kasvaa koko ajan.

Rahan kierto oli kansantaloudessa tärkeä mekanismi.

Mieleeni on jäänyt yksi kansantaloustieteen professori Osmo Jaskarin pitämänä luento 1990-luvun alkupuolella. Kuulin silloin mainion tarinan rahan kiertokulusta. Joka vaikuttaa selittävän, että miksi kansantalous on rikki vuonna 2015.

Otetaan esimerkkinä vaikka yrittäjä, joka saa ison tilauksen, virkamies jolle maksetaan palkkaa, tai tutkija, joka saa apurahaa tutkimustaan varten. Mitä siitä seuraa laajemmin?

-> Yrittäjä, virkamies tai tutkija ostaa leipää. Ehkä jopa sitä maukkaampaa laatua.
-> Kauppias ostaa leivät leipomolta.
-> Leipomo maksaa palkkaa työntekijöilleen.
-> Leipomo ostaa jauhot myllyltä.
-> Myllykin maksaa palkkaa työntekijöilleen.
-> Mylly ostaa viljan tukkurilta.
-> Tukkuri maksaa palkan työntekijöilleen.
-> Tukkuri ostaa viljan maanviljelijältä.
-> Maanviljelijä ostaa myös kaupasta leipää.
-> Maanviljelijä ostaa lannoitetta.
-> Lannoitefirma maksaa palkan työntekijöilleen.
-> Maanviljelijä ostaa kotimaisen traktorin.
-> Traktoritehdas maksaa palkkoja työntekijöilleen.
-> jne jne.

Tämä vain leivän ostamisessa. Sama toteutuu kaikissa muissakin palveluissa. Raha kiertää kansantaloudessa.

Entäpä jos kansantalouteen laitetaankin miljoona euroa LISÄÄ?

Mitä siitä seuraa?

Rahan lisääminen kansantalouteen vaikuttaa vähintäin kymmenkertaisesti. (Tämä toimi Suomessa 1990-luvun alkupuolella siis, kun rahaa ei vielä poistunut massiivisia määriä veroparatiiseihin.) Koska raha kiertää kansantaloudessa. Raha kiertää kansantaloudessa. Ja usein myös "rahan siirtotilanteissa" maksetaan veroja. (ALV, tuloverot, jne.)

Mikä on muuttunut Suomessa ja muissakin maissa sitten 1990-luvun?

Rahaa poistuu melkoisia määriä verottajan ulottumattomiin, veroparatiiseihin. Kansantaloudesta poistuva raha on myös nettovaikutukseltaan enemmän kuin pelkästään sen rahallinen arvo.

Jos 1990-luvulla raha investoituna kansantalouteen kymmenkertaistui arvoltaan, niin kuinka paljon vaikuttaa Suomesta kierrosta veroparatiiseihin poistuva raha?

Paljon.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Veroparatiiseihin katoava raha on yksi tekijä tässä ikävässä tarinassa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Lieneekö siitä vielä edes kattavaa kansantaloustieteen tutkimusta olemassakaan?

Saattaisi olla jo aika tarkistaa kansantaloustieteen fundamentit siltä osin. Sen verran uraauurtavalta vaikuttaa, että en pitäisi ihmeenä, vaikka tutkimuksen ja uuden kansantaloustieteen teorian tekijälle olisi taloustieteen Nobel luvassa.

Tosin, en ole vielä tehnyt tarkempaa hakua aihepiirin tutkimuksista.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #13

"Lieneekö siitä vielä edes kattavaa kansantaloustieteen tutkimusta olemassakaan?"

En ole havainnut, että olisi tehty. Tosin en ole kansantaloustieteilijä. Täytyypä kysyä asiantuntijoilta.

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

Tosi tosi, mutta mikä olisi se toinen tie?
Vai pitäisikö perustaa ministeriöiden ylläpitämä poliittinen korkeakoulu, jossa kovat pääsykokeet ja esim kaksi tutkintoa: riviministeri ja pääministeri? Parin vuoden kurssit tutustuminen hallinnonaloihin tärkeyden mukaan ministeriöiden parhaiden asiantuntijoijden johodlla? Ja toinen puoli: Elinkeinoelämä, samaan tapaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Hyvä kysymys. Luulen, että asialle ei voida mitään - ellei siitä aleta laajemmin puhua julkisuudessa, jolloin puolue-elimet pyrkisivät vähitellen valitsemaan puheenjohtajiksi vähän varttuneempaa ja kokeneempaa väkeä. Nykyisin nuoruutta ihannoidaan, sekä pidetään nuoruuden intoa ja dynaamisuuutta erheellisesti pätevyytenä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Hyviä uudenlaisia toimintamalleja tarvitaan. Erinomaisia ajatuksia!

Maailman jatkuva muutostila kerta kaikkiaan ei jätä mahdollisuuksia muulle, Suomellekaan.

Pelkästään kaikki maailman data kaksinkertaistuu 18 kuukauden välein.

Eli kaikki data, jota ihmiskunta on kerännyt 300 000 vuotta tähän päivään asti on kaksinkertaistunut 22.11.2016 mennessä.

Tämä asettaa valtavia haasteita päättäjille ja koko päätöksenteon systeemille.

Samalla Unesco:n mukaan seuraavan 20-30 vuoden aikana valmistuu maailmassa enemmän korkeakoulutettuja ihmisiä, kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. (Lähde: Sir Ken Robinson:in TED-puhe.)

Haaste koskettaa yhteiskuntaa monella tasolla.

Tuon esille ja korostan yhteistyötä hyvin usein. Koska yhteistyö todistetusti toimii. Teoriat, simulaatiot ja käytäntö osoittavat vahvasti sitä. Ja yhteistyö selittää myös sen, että miksi "darwinistinen kilpailu" ei olekaan ainoa paradigma, kuten on aiemmin vahvastikin oletettu.

Käsitykseni on, että maailman tietomäärän kasvaessa on todennäköisesti erittäin viisasta, kun mahdollisimman moni suomalainen seuraa maailman kehitystä eri suunnista ja jakaa tietojaan ja oivalluksiaan Suomessa meille kaikille suomalaisille. Se on yksi erinomaisista keinoista varmistaa työpaikkoja ja veronmaksukykyä ja eläkkeiden ja terveydenhoidon maksukykyä Suomessa. Näillä tiedoilla ja oivalluksilla saattaa olla oleellinen merkitys uusien innovaatioiden ja uusien työpaikkojen syntyyn Suomeen.

Yhteistyön ajatuksella nostaisin esille myös mainion ehdotuksen, jossa ehdotetaan myös prosessien uudistamisen tarvetta päätöksenteossa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Käsitykseni on, että maailman tietomäärän kasvaessa on todennäköisesti erittäin viisasta, kun mahdollisimman moni suomalainen seuraa maailman kehitystä eri suunnista ja jakaa tietojaan ja oivalluksiaan Suomessa meille kaikille suomalaisille. Se on yksi erinomaisista keinoista varmistaa työpaikkoja ja veronmaksukykyä ja eläkkeiden ja terveydenhoidon maksukykyä Suomessa. Näillä tiedoilla ja oivalluksilla saattaa olla oleellinen merkitys uusien innovaatioiden ja uusien työpaikkojen syntyyn Suomeen."

Olen samaa mieltä. Diktatuureissa ei kansa saa avata suutaan muutoin kuin ylistääkseen johtajiaan.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

”Kunnat eivät maksa veroja, eivät tavoittele voittoa eivätkä jaa osinkoja.Kuntatalous on luonteeltaan tasapainotaloutta. Pitkällä aikavälillä kuntien pitäisi pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot (palkat) ja investoinnit. Velkaa voidaan ottaa jonkin verran, mutta kunnat eivät voi perustaa investointejaan kokonaan lainanottoon."

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Näin on,mutta erään asiantuntijan mukaan kuntien hallinnossakin on johtajuusongelmia. Se näkyy velkaantumisen kasvuna. Tietysti siihen on muitakin syitä.

Hannu Töyri

Kun tämä pääministerinä istuva puolueenpuheenjohtaja on vielä kunnanvaltustossa, niin asiantuntemattomuus on tehokkaassa käytössä.

Nyt kuitenkin sos.dem. naisista on nousut ryhtiliike joka antaa muden kuulla kunniansa, koska eduskuntaryhmän pj:ksi on valittu mies.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset