Lokari

Nato-optio säilytetään

 

Suomen Nato-jäsenyys on herättänyt jo ennen eduskuntavaaleja runsaasti ajatuksenvaihtoa – puolesta ja vastaan. Samalla on puhuttu pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Kaiken takana on tietenkin Venäjän lisääntynyt aggressiivisuus länsimaita kohtaan. Pahimpia peikkoja Venäjälle ovat Nato ja Yhdysvallat.

Suomi on saanut oman osansa uhkaavista puheista ja eleistä, vaikka emme ole pyrkimässä Natoon – suurin osa kansalaisista vastustaa edelleen liittoutumista. Venäjä ei noteeraa Suomen huolestumista muuttuneesta turvallisuustilanteestaan, mutta Venäjän "legitiimeistä turvallisuustarpeista" puhutaan jopa meillä ja muuallakin Venäjän ulkopuolella.

Hallitusneuvottelussa on sovittu, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Näin siis aiotaan pitää Nato-ovi avoinna hallituskauden aikana.

Monet pitävät tätä varautumista huolestuttavana – ei vähiten Venäjä. Vaikka jäsenyyshakemus joskus lähetettäisiinkin, objektiivisuuteen pyrkivä arvioitsija ei voi millään nähdä todennäköiseksi, että Suomi yhdessä jonkin kolmannen tahon kanssa suunnittelisi sotilaallisia toimenpiteitä Venäjää vastaan.

Venäjän jatkuvasti tuntema "pelko" vaikuttaa lähinnä strategiselta eleeltä. Sen todellinen motiivi näyttäisi olevan mahdollisimman tehokkaiden keinojen säilyttäminen nykyisen laajenemispolitiikkansa toteuttamiseen. Mitä vahvempi puolustus Suomella ja Skandinavian mailla on, sitä tehottomammiksi käyvät Venäjän painostusyritykset – sen sotilaallisista operaatioista puhumattakaan. Tietenkin on kysymys myös Venäjän kotiyleisölle suunnatusta viestistä.

Ilmeistä kuitenkin on, että Nato-jäsenyyttä ei tulla hakemaan, ellei turvallisuuspoliittinen tilanteemme muutu nykyisestä radikaalisti. Venäjä – itse asiassa Vladimir Putin – on nyt niin herkässä mielentilassa, että riskiä ei kannattane ottaa. Toinen perustelu pidättyvyydelle on se, että hakemuksemme hyväksyminen ei olisi varma. Esimerkiksi Kreikka on niin sydämistynyt Saksan vanavedessä esittämistämme näkemyksistä Kreikan velkakriisin hoitamisessa, että se saattaisi hyvinkin äänestää Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan.

Jos meidät  torjuttaisiin, olisimme paljon huonommassa tilanteessa kuin nyt. Nato-optiota ei enää olisi, ja joutuisimme nykyistä selvemmin Venäjän armoille. Niinpä on perusteltua kohentaa omaa puolustuskykyämme ja harjoittaa harkittua yhteistyötä Nato-maiden kanssa sekä pitää Nato-optiota avoinna – kuitenkin välttäen antamasta liikaa provosoitumisen aihetta epäluuloiselle naapurille.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Mitä meille on hyötyä Natosta? Ei turkkilaisilla eikä kreikkalaisilla ole intressejä tulla meitä puolustamaan. Amerkkalaistenkin intressipainopiste on kaukoidässä ja Tyynellämerellä.
Suomen tulee tehdä sotilaallista yhteistyötä uusien hävittäjienkin osalta Ruotsin kanssa. Ei svedut halua ryssiä rajanaapurikseen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Älä nyt Lauros ihan typeriä esitä, eihän meille Nenetsia tai Hanti-Mansiakaan hyökkää. Miksi sitten Turkin tai Kreikan tulisi tulla tänne puolustamaan meitä?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Niin Lauros, tiedätkö kuinka paljon Hanti-Mansia tuottaa Venäjän Federaaation öljystä ja kaasusta? Miksi Hanti-Mansia haluaisi hyökätä Suomeen. Kerro vielä miksi Hanti-Mansia olisi taloudellisesti riippuvainen Kremlistä ja Putinin varustaumispolilitiikasta? Tämä tarina loppuu pian.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mitä meille on hyötyä Natosta?"

Miksi Venäjä sitten pelkää Suomen liittymistä Natoon niin kovasti?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Pihlanto; Ei ryssä liittymistämme Natoon pelkää vaikka niin antaa ymmärtää. Eniten venäjä pelkää asekätkentään taipuvaista omastaan kiinnipitävää kansamme luonnetta. Valloittajan ei maassamme olisi helppo olla. Natoon, Turkkiin ja Kreikkaan uhratut rahat olisi pois omasta puolustuksestamme.
Nato olisi EUn kaltainen menoerä, joka veisi enemmän kuin tuottaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

On tietysti pelkkää arvailua, mitä Venäjä pelkää ja mitä ei, mutta Natoon se ei Suomea haluaisi missään nimessä. Ja Venäjä ei siinä ajattele, että joudumme taloudelliseen ahdinkoon, jos liitymme. :-)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Mukavasti Turkki sai natojäsenyytensä ansiosta lainaksi Patriot-ohjukset järjestelmineen Syyriasta tulevien ohjusten varalle. Tulivat muistaakseni Hollannista ja Englannista.

Näkisin vastaavasta systeemistä oleva meillekin paljon hyötyä, jo ihan ennakoivana järjestelmänä. Säästää pahan paikan tullen monen suomalaisen hengen.
Ruotsilta noilta ei ostaa eikä lainaksi saa eikä ole maallamme varaa kehittää vastaavaa tai tehokkaampaa järjestelmää täysin itsenäisesti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Säästää pahan paikan tullen monen suomalaisen hengen."

Ja lisäksi rahaa - aseet kun ovat omin päin hankittuina paljon kalliimpia.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#4/PP: "..aseet kun ovat omin päin hankittuina paljon kalliimpia.."

1. USA:n hallinto ei anna lupaa myydä tai lainata Patriot-ohjuksia muuta kuin Naton jäsenille.
2. Naton pääsihteerin viime Suomen vierailua edeltävänä päivänä Ranskan presidentti oli kuiskutellut tälle, ettei Ranska hyväksy uusia jäseniä ennen kuin Ukrainan kriisi on ohi. Suomen optio on siis 'hiekalle rakennettu'. (Olkiluodon myöhästymissakoista luopuminen voisi edesauttaa jäsenhakemuksen läpimenoa.)

http://jaakkokorpi-anttila.puheenvuoro.uusisuomi.f...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #10

Huomionarvoisia näkökohtia.

Käyttäjän MattiKarjalainen1 kuva
Matti Karjalainen

Patriot-ohjukset Turkille Syyriasta ammuttuja ohjuksia vastaan lainasi Saksa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Edellisen hallituksen leikattua puolustusmenoja, lakkautettua koulutusyksiköitä ja varikoita, sekä hirttäydyttyä "ei- NATO" -linjaan, ainakin tämä nykyinen kolmikko näkee maailman turvallisuuspoliittiset realiteetit ja niihin liittyvät kriisit ja ongelmineen.
Ilmavoimien uuden kaluston kartoitus on jo alkanut ja säästeliäästi on hankittu Alankomaista second-hand Leopardeja pahimpaan pulaan. Pohjolan kuvion vahvistaminen on myös erittäin sopiva hanke Suomelle.
NATO-optio on tarpeen ja jäsenyyteenkin olisi pitänyt hankkiutua jo vuosia sitten.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"NATO-optio on tarpeen ja jäsenyyteenkin olisi pitänyt hankkiutua jo vuosia sitten."

Näin on.

Käyttäjän askokorpela77 kuva
Asko Korpela

Voisiko joku kertoa
Mitä tapahtuisi, jos lopetettaisiin kokonaan tämä pyssyhomma ja ryssille lämmintä kättä, rauhaa ja rakkautta tarjottaisiin? Pantaisiin kauppa käyntiin ja lopetettaisiin lama molemmin puolin?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Voi olla että Putin ei lopettaisi pyssyhommia vaikka pyytäisimme ja itse ajaisimme alas armeijamme.

Suomi olisi varmaan halukas riisumaan aseet jos Venäjä näyttäisi esimerkkiä.

..

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Asko: Sanotaan, että sotilaallinen tyhjiö pyrkii täyttymään. Maassa on aina armeija - joko oma tai vieras.

Petteri Hiienkoski

Yksipuolista?
"...Venäjän lisääntynyt aggressiivisuus länsimaita kohtaan..."
"Suomi on saanut oman osansa uhkaavista puheista ja eleistä..."
Todisteita, kiitos!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"...Venäjän lisääntynyt aggressiivisuus länsimaita kohtaan...
"Suomi on saanut oman osansa uhkaavista puheista ja eleistä...
Todisteita, kiitos!"

Tuttuja kaikille mediaa seuraaville: ilmatilaloukkauksia, joukkojen lisäyksiä rajamme tuntumaan, "huolestumista" puolustusyhteistyöstämme Ruotsin kanssa, erilaiset lehtikirjoitukset naaapurimaiden alueiden kuulumisesta äiti-Venäjään, jne.

Petteri Hiienkoski

Hmmm. Oletko varma, ettet tarkastele asioita yksipuolisesti, ts. poimi rajoitusta aineistosta valikoiden tietoja, joita tulkitset valmiin ennakkokäsityksen mukaisesti?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #21

Kukapa sen varmuudella tietää. Mitkä ovat omat todisteesi?

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #22
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #23

Viittaan kommenttiisi #17, jossa kaipaat todisteita. Kaipaan puolestani todisteita siitä, että asiat ovat kuten Venäjä väittäää niiden olevan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

On toki.

Venäjä harrastaa todistekikkailua: vaaditaan todisteita ilmiselvistä asioista. Esimerkki: Ukrainassa on vangittu pari venäläistä sotilasta, jotka ovat kuulemma eronneet Venäjän armeijasta. On vaikea uskoa tällaisia puheita.

Jo ennnen tätä on tullut tietoja, joiden mukaan venäläiset sotilaat määrättiin Ukrainan rintamalle, mutta kehotettiin siä ennen poistamaan vaatteistaan kaikki arvo- ja aselajimerkit sekä eroamaan armeijasta.

Petteri Hiienkoski

Mielestäni ei poikkea siitä, miten NL toimi kylmän sodan aikana. Siihen verrattuna Venäjän lento-operaatioita voi pitää höyhensarjan juttuina.

Kun Venäjä on NL:n hajoamisen jälkeen ollut murroksessa ja Suomessakin on keskitytty Euroopan integraatioon, monilta asiantuntijoiltakin puuttuu perspektiivi maailmanpolitiikan todellisuuteen. Osalla se johtuu nuoresta iästä, osalla omaksutusta yhteiskuntatieteellisestä viitekehyksestä, osalla poliittisista mieltymyksistä.

Tästä seuraa, että sivuutetaan yksipuolisesti Yhdysvaltain ja Naton toiminta eikä ymmärretä tapahtumien logiikkaa. Tästä seuraa myös se, että Venäjän toiminta näyttää erityisen arvaamattomalta ja uhkaavalta. Tämä voi koitua kohtalokkaaksi.

Julkisista lausunnoista päätellen ulkopolitiikkaa johtavalla TP:llä vaikuttaisi kuitenkin olevan käytettävissään asiantuntijoita, jotka kykenevät arvioimaan tilannetta realistisemmin kuin valtamedia ja sen käyttämät asiantuntijat.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Mielestäni ei poikkea siitä, miten NL toimi kylmän sodan aikana. Siihen verrattuna Venäjän lento-operaatioita voi pitää höyhensarjan juttuina."

Kylmän sodan aikana meillä ei ollut isompia ongelmia NL:n kanssa. Maljoja kilisteltiin ja ystävyyttä vakuuteltiin.

"Tästä seuraa, että sivuutetaan yksipuolisesti Yhdysvaltain ja Naton toiminta eikä ymmärretä tapahtumien logiikkaa. Tästä seuraa myös se, että Venäjän toiminta näyttää erityisen arvaamattomalta ja uhkaavalta. Tämä voi koitua kohtalokkaaksi."

Tapahtumien logiikasta on erilaisia näkemyksiä. - USA:n ja Naton toiminta tietenkin hermostuttaa Venäjää, joka haluaisi vapaat kädet toimilleen Euroopassa. Suomea varotellaan ilmatilaloukkauksin ja muin toimenpitein lähenemästä liikaa länttä. Onko siis ihme, jos Suomi kokee turvallisuutensa uhatuksi ja hakee turvaa juuri lännestä - niin paljon kuin uskaltaa.

Petteri Hiienkoski

Eihän se kylmän sodan aikana Suomenkaan tilanne ihan ongelmaton ollut. Maljojen kilistelyn ja ystävyyden vakuuttelun taustalla kulisseissa suhteet ei suinkaan olleet niin harmonisia. Käytiin vääntöä milloin enemmän, milloin vähemmän. Julkisuuteen annettuja kommunikeatekstejä myöten oli tiukkaa neuvottelua lähes ennen jokaisen laatimista. Onhan siitä julkisuudessakin kirjoitettu. Oli myös normaalia, että NL "testaili" rajavalvontaamme.

Venäjän naapurina meidän kannattaa olla hyvin perillä siitä logiikasta, joka Kremlissä vaikuttaa. Venäjällä (kuten valtioilla ylipäätään) on eri asteisia poliittisia tavoitteita. Niin myös Ukrainassa ja itäisessä Euroopassa, eivätkä tavoitteet myöskään ole staattisia. Perimmältään jokainen valtio pyrkii vahvistamaan turvallisuuttaan. Näin myös Venäjä.

Venäjän virallisista lausunnoista on vaikea löytää suoranaisia ekspansiivisia tai aggressiivisia tavoitteenasetteluja. Sellaisina voidaan perustellusti pitää ns. maanmiespolitiikkaa, jonka soveltamiseen myös Ukrainan tapahtumat liittyvät. Toimien taustalla vaikuttavat kuitenkin Venäjän strategiset turvallisuusintressit.

Se, mikä suurvallan näkökulmasta tähtää turvallisuuden vahvistamiseen, voi toisesta näkökulmasta vaikuttaa ekspansiiviselta. Entiset neuvostotasavallat, ns. lähiulkomaat ovat perustellusti huolissaan.

Tästäkään huolimatta ei kannattaisi suinpäin sortua lännessä viljeltäviin viholliskuviin Venäjästä.

Euroopan unionin tavoitteet ainakaan eivät tyydy maailmanpoliittisen status quon ylläpitämiseen. Tavoitteet ovat yksiselitteisesti ekspansiivisia. EU ei kuitenkaan turvaudu asevoimiin ekspansiivisuudessaan. Se käyttää muita keinoja.

Samoin Yhdysvalloilla strategiset intressinsä, jotka toisesta näkökulmasta tarkasteltuna ovat paitsi ekspansiivisia myös aggressisivia. Yhdysvallat on valmis käyttämään myös asevoimaansa tavoitteidensa edistämiseen. Toimia perustellaan vapauden ja demokratian puolustamisella.

Venäjän ensisijainen "vastapeluri" on Yhdysvallat. Molemmat ovat ydinasevaltoja, jotka muodostavat ydiasearsenaalillaan edelleen globaalimittakaavassa strategisen parin. Euroopan ydinasevallat tulevat kaukana perässä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei toki ollut kylmän sodan aika meillekään ongelmaton, mutta välitöntä vaaran uhkaa ei ollut. Kekkosen väännöt sanamuodoista ovat tuttuja mm. Juhani Suomen kirjasarjasta.

Venäjän virallisilla lausunnoilla ei ole välttämättä paljonkaan tekemistä tekojen kanssa. Ekspansiivisia aikeita löytää hakemattakin Krimin ja Itä-Ukrainan suunnasta. Mutta virallisesti Itä-Ukrainassa ei ole Venäjän armeijan joukkoja vaan vapaaehtoisia idealisteja...

Luonnollisesti puhutaan turvallisuudesta, muttta objektiivisesti arvioiden Venäjää ei kukaan uhkaa sotilaallisesti. Länsi kyllä sallisi Venäjän vaikutuspiirissä olevien valtioiden valitsevan vapaasti, mihin leiriin he haluavat kuulua. Se on uhka lähinnä Venäjän suurvaltahaaveille.

Venäjän omat toimet tekevät siitä viholliskuvan mukaisen. Ei viholliskuvaa tarvitse lännessä keksiä.

USA on tietysti oma lukunsa, mutta Suomea se ei uhkaa mitenkään. Korkeintaan mutkan kautta: Venäjä varjelee mahdollisuuksiaan puuttua naapureidensa asioihin, mutta USA tarjoaa vastapainon. Olisimmme Euroopassa aika avuttomia, ellei tällaista vastapainoa olisi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset