Lokari

Äänestyspakko ei kuulu demokratiaan

 

Toimittaja Marja Salmela kysyy Helsingin Sanomissa (14.12.), mi­kä es­tää muut­ta­mas­ta ää­nes­tys­oi­keut­ta vel­vol­li­suu­dek­si? On­han meil­lä op­pi­vel­vol­li­suus, ase­vel­vol­li­suus ja ve­ro­vel­vol­li­suus.

Kieltämättä meillä tuijotetaan tarkasti vaalien äänestysprosentteihin, ja kun ne ovat alhaiset valitellaan että demokratia ei toteudu.

Kyllä se mielestäni toteutuu, sillä jokaisella täysivaltaisella kansalaisella on oikeus äänestää. Jos ei halua mennä vaaliuurnille, se on valinta sekin. Jos äänestäjillä on teknisiä vaikeuksia lähteä vaalipaikalle, heillä on tietääkseni oikeus saada apua. Vaalipaikalla avustaja neuvoo tarvittaessa. Äänestyspäätös, mutta myös päätös jättää äänestämättä on demokratiassa perustellusti kansalaisen oikeus.

Oppivelvollisuuden, asevelvollisuuden, veronmaksun ja muiden velvollisuuksien perustelut ovat selvät. Ne pitävät yhteiskunnan pystyssä. Äänestystapahtumalla ei ole samaa merkitystä. Äänestysvilkkaudella  voidaan tosin mitata harjoitetun politiikan mielenkiintoisuutta ja sen yleistä hyväksyttävyyttä. Jos prosenttiluku on alhainen, poliitikoilla ja ehkä myös medialla on syytä katsoa peiliin.

Suomessa velvollisuus ja pakko nostattavat suuria tunteita. Tämän osoittaa selvästi esimerkiksi pakkoruotsikeskustelu. Kun asia määritellään pakolliseksi, monen suomalaisen niskakarvat nousevat pystyyn.

Uskonkin, että vaikka äänestysvelvollisuus ratkaisisi äänestysvilkkausongelman, se aiheuttaisi kitkeriä vastareaktioita. Se ei myöskään tarkoita, että pakkoäänet olisivat ilmausta kansan vapaasta tahdosta. Pikemminkin tämä menettely viittaisi diktatuureihin, joissa äänestysprosentti on sata, ja joskus ylikin.

Jos pakottamisen tielle lähdetään, olisiko seuraavana vaiheena kielto jättää tyhjä äänestyslippu?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Voisi se olla hyväkin, mutta luonnollisen loogisena ehtona on, että äänestyksen suorittamiseen saa apua, vaikkapa syrjäseudulla asuva vanhus. Jos tarvittavaa apua ei saa, velvollisuus mitätöityy. Toinen välttämättömyys on, että jokaisessa äänestyksessä, johon on pakko ottaa osaa, pitää olla yhtenä vaihtoehtona ns. protestiääni, epäluottamusääni vaihtoehtojen asettelua kohtaan. Ei voi olla niin että pakotetaan valitsemaan annetuista vaihtoehdoista, koska se on käytännössä sama kuin sanelu.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Äänestyspakon kannattajalla ei ole kaikki muumit laaksossa. No, värikkyyttä se tuo heidänkin kantansa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Olen samaa mieltä siitä, että äänestyspakko ei kuulu demokratiaan. Olisi tietysti kiinnostavaa tietää, miksi äänestämättä jäättäneet eivät äänestäneet. Pikaisesti ajatellen mieleen tulee kolme syyryhmää. Ensinnäkin käytännön hankaluudet, pitkä matka, huono kun to ja muut vastsaavat. Toiseksi, kiinnostuksen puute. Äänestäjä ei tunne tarvetta vaikuttaa, vaan hyväksyy muiden tekemät ratkaisut. Kolmanneksi, protestointi. Tarjotusta vaihtoehdoista mikään ei ole kelvollinen tai äänestäjä ei usko ylipäätään poliittisen systeemin tomivuuteen.

Olisi tietysti hauskaa leikkiä ajatuksella, että äänestäminen olisi pakollista ja äänestyslipussa olisi myös seuraavat valintamahdollisuudet, joiden saamat äänimäärät myös julkistettaisiin
1) Kuittaan vain läsnäoloni, koska minut komennettiin tänne
2) Valitkaa kenet lystäätte
3) En löytänyt kelvollista ehdokasta / en usko tähän systeemiin

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"....äänestyslipussa olisi myös seuraavat valintamahdollisuudet, joiden saamat äänimäärät myös julkistettaisiin
1) Kuittaan vain läsnäoloni, koska minut komennettiin tänne
2) Valitkaa kenet lystäätte
3) En löytänyt kelvollista ehdokasta / en usko tähän systeemiin"

Jos on pakko äänestää, voi kirjoittaa vaikkapa jonkin noista vaihtoehdoista äänestyslippuun. Varmasti tulii myös muita - julkaisukelvottomia hv-tyylisiä - kommentteja lippuihin.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

P.P.>....Kyllä se mielestäni toteutuu, sillä jokaisella täysivaltaisella kansalaisella on oikeus äänestää. Jos ei halua mennä vaaliuurnille, se on valinta sekin....

ooo

Entä, jos ei yksinkertaisesti _tiedä_ ketä äänestää?

On myös epäiltävissä että moni ääntään käyttänyt ei tiedä mitä hänen antamansa ääni tukee (esim. eduskunnassa monet missit, laulajat, nyrkkeilijät ja muut urheilijat.)

Tiedon tulva on valtava, ei ole helppoa valita ketä äänestää. Lisäksi monet (ehdokkaat) yksinkertaisesti valeh... puhuvat muunnettua totuutta. Vaikuttaa, että moni hämää hyvällä puhetaidollaan.

Jos ajatellaan nykyisiä eduskuntavaaleja, äänestysprosentti alkaa liikkua 60:n paikkeilla. Tekee melkein mieli vaatia, että 80 tuolia eduskunnassa pitäisi olla tyhjiä.
Voiko edustaja toimia sellaisen edestä, jonka ajatuksista hän ei tiedä mitään?
Äänestämättä jättäneet ovat myös Suomen kansalaisia täysin oikeuksin (ja velvollisuuksin).

Kyllä äänestysasialle pitäisi tehdä jotakin. esim meillä on suomalaiselle äänestyspaikalle matkaa 100- 130 km.
Epäkohdan korjaamiseksi riittäisi yksinkertainen kirjeäänestys. (Tottakai on selvää, että on kyse vain pienestä ulkomailla asuvasta ihmisjoukosta.)

Pitäisikö asettaa jokin äänestysprosentin alaraja, jolloin äänestys ei enää olisi kelvollinen. Nythän kirkollisissa vaaleissa prosentti liikkuu enimmäkseen 10- 20 välillä. Aika perustellusti voidaan sanoa, että kyseessä ei ole enää demokraattinen lopputulos. Tämä eteenkin nyt kun homot ovat saavuttaneet moninkertaisen vallan heidän määräänsä nähden. Suomessa heitä on tietolähteestä riippuen 0.5- 5 %
ja he ovat lähellä muuttaa yhteiskunnan perusasioita. Tämä saattaa onnistua sen vuoksi että välinpitämättömiä on noin 90%.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Se saattaisi olla hyvinkin tärkeää saada tietoon aina nuo äänestämättä jättämisen syyt, sen sijaan että äänestysprosentin toisen puoliskon mietteet vain jäävät arvailujen varaan. Jopa äänestysvelvollisuuden harkitsemisen verran tärkeää. Itse ajattelen että varsinkin epäluottamusääni kysymyksenasettelua kohtaan olisi aivan ehdottomasti saatava tietoon. Se kertoo luottamuksesta homman rehellisyyteen ja toimivuuteen.

Sen funktion voisi tosin kaipa järjestää toisinkin päin, asettamalla äänestykselle minimiäänestysaktiivisuuden, joka pitää ylittää jotta äänestyksen tulos on pätevä. Silloin olisi intressiä asetella vaihtoehdot niin, että sieltä löytyy mitä pitää löytyä, eiäk tulisi fiilistä että yritetään petosta sanelemalla täyspaskoja vaihtoehtoja, joista olisi valittava vähiten kuiruinen.

Lisäksi kunnollisessa yhteiskunnassa pitäisi voida jollain tavalla ajatella, että jokainen kantaa kortensa kekoon. Päättämiseen osallistuminen äänestämisen muodossa on silloin hyvin vähän vaadittu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset