Lokari

Voiko tekoäly haastaa ihmisen viisaudessa?

 

Oxfordin professori Nick Bostrom esittää muun muassa kirjassaan Superintelligence: Paths, Dangers, Strategies uhkakuvia, joiden mukaan tekoälykkäät robotit voivat pahimmassa tapauksessa tuhota ihmiskunnan. Hän ennustaa, että ennen pitkää koneäly ohittaa ihmisälyn. Koneäly voisi jopa kehittää itseään älykkäämpiä koneita ja nämä vielä älykkäämpiä koneita, ja niin edelleen.

Tällaisia utopioita ja dystopioita robottien suorittamasta vallankaappauksesta on esitetty maailman sivu – tosin yleensä fiktion puolella.

Bostromin villinpuoleisia ideoita arvioitaessa on muistettava, että on kysymys koneiden älykkyydestä, ei ihmisälystä. Jo tietokoneiden alkuaikoina korostettiin, että tietokoneet olivat "äärimmäisen nopeita idiootteja", eivätkä ne vieläkään ole inhimillisessä mielessä viisaita.

Ihmisaivoja on usein verrattu tietokoneeseen ja yritetty rakentaa aivojen mallin mukaan tietokoneohjelmia. Aivot on kuitenkin todettu liian monimutkaisiksi läheskään täydellisesti jäljiteltäviksi. Aivojen toimintaan liittyy kiinteästi tajunnallinen ulottuvuus, jossa ihminen kokee ja ymmärtää asioita. Tajuntaa voidaan tutkia lähinnä kysymällä ihmisiltä, miltä heistä tuntuu, miten he kokevat tietyllä hetkellä. Aivojen toiminta edustaa sähköisiä ja kemiallisia tapahtumia, joita voidaan tarkkailla ulkoisin mittauslaittein ilman, että ihminen itse osallistuu siihen aktiivisesti.

Arvelenkin, että juuri tajunnallisuuteen ja sen sisältämiin tunteisiin koneälyn kehittely tulee jatkossakin aina törmäämään. Mistä syntyisivät koneälyn tunteet ja niihin liittyvät arvot sekä moraali ja eettisyys? Ne voidaan tietysti ohjelmoida, ja ne saattavat jossakin määrin "kehittyäkin" koneälyn aloitteesta, mutta mihinpä muuhun suuntaan kuin siihen, mitä koneeseen on ohjelmoitu?

Kokeilujen lopputuloksena saattaa ehkä syntyä periaatteessa vaarallisiakin konehirviöitä, jotka uhkaavat ihmisiä, jos ihmiset tyhmyydessään antavat niiden toimia ilman valvontaa. On kuitenkin epätodennäköistä, että koneälyn annettaisiin vapaasti mellastaa ja kehitellä itseään ihmisen kilpailijaksi ja jopa viholliseksi. On muistettava, että ihminen voi aina "ottaa töpselin irti". 

Koneälyltä tulee jatkossakin puuttumaan se inhimillisyyden kipinä, joka tekee elollisesta organismista ihmisen: koneelta puuttuu inhimillinen viisaus – tosin myös tyhmyys – ja tietoisuus itsestään, jonka vain ihmisaivot ja -tajunta voivat tuottaa. Teologit voivat tässä  yhteydessä sanoa, että koneilta puuttuu sielu, mutta sielun olemassaolo perustuu uskoon.

Mitkä lienevät erittäin älykkääksi mainitun Bostromin motiivit, kun hän esittää tällaista science fictionia? Luultavasti hän haluaa saada päättäjät havahtumaan koneälyn luomaan uhkaan  – ja antamaan hänen hankkeelleen riittävästi rahoitusta. Näin hän pääsisi vapaasti kokeilemaan, miten pitkälle koneälyn älykkyyttä voidaan venyttää. Mikäpä siinä – ainahan tässä  työssä syntyy myös ihmiskunnalle hyödyllisiä sovelluksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Jani Virtanen

Tekoälyongelmista näkisin suurimpana erilaiset ohjausjärjestelmät. Kaikki elämisen kannalta keskeiset järjestelmät ovat tietokoneohjattuja. Olemme täysin riippuvaisia tietokoneista jo nyt, eikä välttämättä voida aina "ottaa töpseliä irti". On arveltu, että tulevaisuudessa myös yksityisautoilu olisi älykkään, keskustelevan ja oppivan järjestelmän ohjauksessa. Tällainen järjestelmä voisi oppia, päätellä ja toimia oman logiikkansa mukaan tavalla, joka ei alunperin ollut yhtään tarkoitus. Ja tuloksena liikkujan kannalta vähintäinkin kaaos. Jos ihmisiin asetetaan siruja, tilanne on vielä vaarallisempi. Tai jos rakennetaan taistelurobottijärjestelmiä. Aika kaukana kuitenkin nähdäkseni vielä ollaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pitää paikkansa. Lohduttavaa on kuitenkin, että olemme tekoälyrintamalla vielä aika kaukana maailman totaalisen tuhon uhkasta. Kyllä ihminen on tässä edelleen se ainoa uhkatekijä.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

"Voiko tekoäly haastaa ihmisen viisaudessa?" Siis anteeksi; Missä viisaudessa.

Nick Boströmin motiiveista voi taas sanoa ainakin sen, että hän todella uskoo tekoälyn potentiaaliin. (Ja hän on niitä jotka näkevät tietokoneohjelmallisuutta jopa universumimme takana.)

Itse koen että emme ole hirveän kaukana tilanteesta jossa (a) merkittävä määrä ihmistyöstä on tehty koneellisesti ja jossa (b) muustakin toiminnasta hoidetaan laitteilla.
* Työmarkkinoilla koneet ovat mielestäni olleet hyvästä. Ne ovat käytännössä korvanneet raatamistyötä, vähentäneet orjatyön tarvetta ja vastaavaa. Toisaalla edut eivät ole yhtä ihmiselvät : Pankkiautomaatit ovat olleet esimakua, monia valkokaulusaloja ja palvelualoja on koneistettu. Byrokraattien "rasti ruutuun tehtävät" voi varmasti koneistaa (ja se voisi olla reilua kun kone tuskin diskriminoi ulkonäön tai rodun pohjalta, byrokraatti joskus).
* Auto joka kuljettaa paikasta toiseen ei ole mahdottomuus. (Metrojen automatisoinnin suurin este taitaa olla se, että ihmiset uskovat ihmisälyyn ja ihmisviisauteen eivätkä luota koneisiin. Tämä taas kertoo enemmän ihmisten emootioista kuin tosiasioista.)

Tämänlaisen tilanteen jälkeen "tökkelin poisvetäminen" tietysti koko ajan asteittain vaikeutuu ja vaikeutuu. Ja sen varaan Boströmkin luultavasti ajatuksensa nojaa. (Itse en tosin ymmärrä miten "tietoisuus" tarkoittaisi samaa kuin "aggressiivisuus" kun tämänlaiset piirteet ihmisissä johtuvat lähinnä evoluution tarpeista. Sellainen on tässä mielessä jotain muuta kuin essentiaalinen tietoisuuden ominaisuus. Itse uskon että ongelmaa voi olla lähinnä sotilasteknologiasta. Tai siitä että tuho tulee jonkun asian sivutuotteena, ikään kuin vahingossa.)

Itse pidän tietokonemetaforaa huonona. Tietokonemetaforan hylkäämisestä johdetaan kuitenkin liian jyrkkiä mutkia "ei voi ollaan". Sielutieteilijät innostuvat, vaikka tosiasiassa tämä ei ole sen kummempi asia kuin että silmien toimintaa kuvataan usein kameran toimintaan. Mutta erot ovat valtavia ja itse kannustaisin kaikkia hylkäämään kamerametaforat silmän kohdalla. Silti ajatus siitä että joku voisi rakentaa koneen joka ottaisi valokuvia silmien ja aivojen tyylisellä teknologialla ei olisi mikään mahdottomuus, ei mitään mitä "ihminen ei mitenkään voisi tehdä". Tällä hetkellä aivojen kohdalla ongelmana on se, että aivoja ei tunneta niin hyvin. Ei se, että kone ei voi tehdä mitään mihin tarvitaan "sialu".

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Voiko tekoäly haastaa ihmisen viisaudessa? Siis anteeksi; Missä viisaudessa."

Ymmärrän ironiasi. Ihminen pystyy tekemään myös tyhmyyksiä, mutta kyllä myös kaikki hyvä ja hyödyllinen, mitä näemme ympärillämme, on tietysti ihmisen viisauden luomuksia. Ihmisellä on potentiaali hyvään ja luovaan, mutta myös pahaan.

En usko, että koneäly voi koskaan saavuttaa ihmismäistä potentiaalia tehdä omasta aloitteestaan hyvää tai pahaa. Jälkimmäisestä Bostrom haluaa meitä varoittaa. Kone ei voi tuntea aidosti "minä olen minä" eikä haluta jotakin omasta tahdostaan. Jos näitä ominaisuuksia näyttäisi koneilla esiintyvän, ne ovat ihmisen ohjelmoimia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Pekka Pihlanto.On myös yksi vankka tekijä, joka puuttuu tekoälyltä. Se on vilkas mielikuvitus eli luovuus ja innovaatiot parhaimmassa tapauksessa.

Kyllä kone on aina ihmisen armoilla (huoltoineen ja "töplelistä" sähkövirran saanteineen), ellei koneeseen luoteta ja uskota siihen liikaa. Ihminen ratkaisee pohjimmiltaan mihin hän uskoo, mihin ei. Kone on vain apuri.

Koneellahan ei ole tahtoa, tunnetta, eettistä ajattelua eikä siis myöskään luovaa mielikuvitusta ja ahaa-elämyksiä. Kone on halutunlaiseksi ohjelmoitu epäviisas apulaite, jota ihminen valvoo ja huoltaa.

"Ihmisellä on potentiaali hyvään ja luovaan, mutta myös pahaan" heikkouksineen ja viiteryhmineen. Näin on.

Oma käsitys on, että tekoäly ei voi koskaan haastaa ihmistä viisaudessa. Viisaus kun on eri asia kuin älykkyys. Ihminen voi olla vaikka kuinka kouluja käynyt, mutta ei ole silti viisas ja sivistynyt . Hyvä teoreetikko ei ole välttämättä hyvä käytännön osaaja. Maalaisjärkeäkin tarvitaan käytännön töissä ja arkiasioissa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Wikipedia määrittelee viisauden näin:

"Viisaus tarkoittaa yleensä kykyä tehdä sellaisia päätöksiä ja tekoja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yleisesti hyvän" lopputuloksen. Viisaus on laajasti käyttökelpoista tietoa.
Viisaus voidaan nähdä tietoteoreettisesti myös eräänä tiedon melko korkeana, omana tasonaan. Alempia tiedon tasoja olisivat tällöin:

data, eli tiedon perusyksikkö, ero ja eroista muodostuva
informaatio ja informaatioista muodostuva
tietämys (informaation merkitys ja tulkinta systeemissä) ja tietämyksistä muodostuva
ymmärrys ja ymmärryksistä muodostuva
viisaus.

Tämän rakennelman mukaan viisauden yläpuolella on vielä viisauksista koostuva jokin suurempi kokonaisuus, esimerkiksi valaistuminen tai muu sellainen. Viisaus tässä merkityksessä on siis laajennettua, yleisempää ymmärrystä. Viisaus on myös yksi kardinaalihyveistä."

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #20

Voisiko sanoa, että viisaus on yleispätevää ja universaalia hyvää ja hyvettä ja kestävää kehitystäkin? Pahe ei ole viisautta.Pahe ei ole mielekästä toimintaa tai asennetta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #23
Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Saksalaisen filosofin Thomas Metzingerin mielestä minuutta ei ole olemassakaan, vaan se on näennäisilmiö joka syntyy pyrittäessä mallintamaan toisen sisäistä maailmaa.
Tosin, jos minuutta ei ole, mitä sitten mallinnetaan?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tosiaan Wikipedian mukaan:

"Metzinger tunnetaan muun muassa näkemyksestä, jonka mukaan minää ei ole olemassa; sen sijaan on olemassa vain fenomenaalinen minä sellaisena kuin se ilmenee tietoisessa kokemuksessa. Fenomenaalinen minä ei kuitenkaan ole olio vaan käynnissä oleva prosessi."

Sanotaan sitten Metzingerin käsittein, että tekoäly ei koskaan kykene kokemaan fenomenologista minää.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Meinasin vastata. Mutta vastaus paisui liikaa. Ja venyi melko holistiseksi mielenfilosofiakysymykseksi. Voit toki yrittää kestää.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #7

Kiitokset! Tutustun linkin takana olevaan kirjoitukseesi ajan kanssa. Eräs ystäväni kiteytti kysymyksen sanomalla, että sitten kun robotti kirjoittaa oma-aloitteisesti Nobelin arvoisen teoksen, hän tarkistaa kantaansa tekoälyn "inhimillisyyden" suhteen.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #8

Ollakseen reilu ja tasapuolinen, ystäväsi joutuisi kumoamaan ajatuksen minun inhimillisyydestäni. Sillä jos ajatellaan saanko minä koskaan kirjoitettua mitään josta on luvassa Nobel. niin ei on se vastaus. Eli käynee heitosta mutta ei kriteeriattribuutista. Hyvä heitto, tosin. Osaan arvostaa tuotakin puolta sanomisissa..

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #13

Heittopa todellakin, joka tietenkin kertoo, mitä hän tekoälyn mahdollisuuksista ihmiseen nähden ajattelee.

Todettakoon samalla, että tekoälyn tulevaisuudesta puheen ollen on vielä tässä vaiheessa kysymys pitkälti uskon asioista. Toki Borstromilla on enemmän eväitä kehitellä utopioita ja dystopioita aiheesta kuin tavallisilla blogikeskustelijoilla - mutta siitä huolimatta: kukaan ei tiedä.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren Vastaus kommenttiin #16

"Mahdoton"-"onko mahdollista" -linja on siksi aivan väärä.

Itse näen että aivoista ei tiedetä tarpeeksi jotta tiedetään mikä meistä tekee tietoisia. Itse luotan että aivot ovat fysikalistiset. Ja tätä kautta on lähes väistämätöntä että fysikaalisilla prosesseilla on mahdollista tuottaa viisautta (paitsi jos ihmiselläkään ei tälläisiä ole.) Sen tekeminen koneeksi on sitten vain teknologiaa. Ja tässä portaassa ei enää ole ilmeisesti hirveän kovia ongelmia.

Eli jos uskoo että tietoisuutta ei voi laittaa koneeseen joutuu väkisinkin olettamaan sielun. Jos siitä kietoo todellisuusväitteen niin sitten sielu ei ole mikään uskonasia vaan jokin joka killuu valmiina premisseissä.

Ja jos kysytään voiko aivojen toimintaperiaatetta ymmärtää : No se on perimmiltään kokoelma mekanistisia kysymyksiä (soft problem). Ja tässä ei edes Comptonin ongelma tule avuksi.

Viisauskysymyksessä "en tiedä" tiivistyy siis kahdeksi kysymykseksi. (1) Voidaanko aivot mallintaa. (2) Ja voidaanko tätä mallinnosta käyttää sovelluksena vaikka rakentamalla jokin kone joka ei käytä tuttua tietokonemetaforaa vaan jotain kvanttitietokonetta tai muuta jännittävää. (Joita kehitellään koko ajan, pidetään riittävän realistisina.) Hyvin harva näkee että kohta 2 olisi relevantti ongelma. Kohdan 1 onglemakin koskee luultavasti enemmän nykypäivää.

Tekoäly nykymallilla tuskin johtaa konetietoisuuteen. Siinä olen samaa mieltä ystäväsikin kanssa. Ongelma on se miten jo tällä hetkellä ajatellun valossa marginaalista ja rajoittunutta tuonlainen on. "En tiedä" on siis monella tasolla aika huono heitto. Päin vastoin. Vihjaat mahdottomuudesta tekstissä suorin sanavalinnoin. Eli väitit tietäväsi.

Näyttääkin siltä että "en tiedä" on vain jääräpäistä "tähänkään asti ei ole ollut" -asennetta johon siirtytään kun mitään periaatteellisia esteitä tälle kaikelle ei olekaan. Kuten minun syntyessä ei ollut koskaan ollut internettiä. Joten ei ole nytkään.

Tosin konservatiivijääränä myös pidän tuosta ajattelusta siinä mielessä että Turignin testin läpäisy-yritysten ja robotiikan ympärillä on ollut kaikenlaista ylioptiumistista hypeä ja onnistumisten liiotteluja koko ajan. "Ensimmäinen kyborgi" jollain ihonalaissirulla. Tämä johtuu haasteen vaikeudesta ja siitä että sen kautta saa mainetta ja näkyvyyttä. (Aihehan on mitä kiinnostavin.)

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #7

Todella mielenkiintoista, avaavaa ja kysymyksiä herättävää pohdintaa! Suuret kiitokset tästä.

... en tosin välttämättä aivan kaikkea ymmärtänyt, saati sisäistänyt.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

"All the sensations that go to make up your spiritual ego are nothing but electrochemical impulses that travel from receptors up to the brain to be processed, and then down to effectors."

Anatoli Dneprov, fyysikko ja tieteiskirjailija pienoisromaanissa Maxwellin Yhtälöt (suomenkielinen kopioni siitä on lainassa)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #10

Tämä on eräs luonnontieteellinen näkemys asiasta. Anatoli vain sivuuttaa tajunnallisuuden osuuden, vaikka mainitseekin "spiritual egon".

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Missähän vaiheessa tulee ihmisen ja robotin avioliitto?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Sitten kun robotti osaa sanoa aitoa tunnetta uhkuen oma-aloitteisesti: "tahdon".

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Pekka Ropponen. Miten määrittelisit , mitä on elämä; mitä on elävä olio tai olento? Ja miten kone ja tässä robotti eroaa elävästä olennosta ja ihmisestä? Eli mikä tekee materian eläväksi ja sukua jatkavaksi? Eli mikä on materian ja elävän olion ero? Asia vaatii syvällisempää filosofista pohtimista ja keskustelua. Esimerkiksi:

- Kuka tai mikä keitti alkuliemen, ja mikä käynnisti alkuräjähdyksen, ja kuka /mikä teki alkusolun/-liman/DNA;n tai RNA:n? Miten ihminen kehittyi? Onko muilla planeetoilla sivilisaatioita jne? Mikä on ihmisen kehitysaste?
- Tai mitä oli ennen alkuräjähdystä? Tai mistä avaruus/universumi alkaa ja mihin se loppuu? Tai mikä on elämän tarkoitus? Miten ja miksi luonnonlait syntyivät? Jne...

Voiko ihmisen ohjelmoima robotti edes tulla eläväksi ja luovaksi olennoksi inhimillisessä muodossa ajatuksineen,asenteineen tarpeineen, tahtoineen, tunteineen, suvunjatkamiskykyineen,aistimuksineen, mielikuvituksineen jne? Mistä robotille (ali)tajunta, henki ,sielu jne? Miten älyrobotin persoonallisuus ja luonne kehitetään ja testataan?

Jotkut tosin katsovat , että ihminenkin on eläin, ja he hakevat siitä oikeutusta (legimiteettia) toimilleen.Vrt. Hitler ja rodunjalostus. Kysytäänkin onko ihminen ihmiselle susi? (Homo homini lupus?)

Loppukysymys: Mikä erottaa ihmisen eläimestä ja koneesta? Mikä tekee ihmisestä luomakunnan valtiaan ja ainoan elävän olennon, joka voi tuhota elinympäristönsä ja ihmiskunnankin? Koko Telluksen.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Pekka Ropponen kysyy, missä vaiheessa tulee ihmisen ja robotin avioliitto?

- Sitten kun elämme täydellisessä materialismissa ja ateismissa. Eri asia ja kysymys on syntyykö niiden yhdynnän tuloksena puimakone, separaattori tai traktori taikka lentävä älyauto.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos käytän nimitystä logiikka älyllisestä toiminnasta,niin ihme jollei tietokone mene ihmisen ohi..olemme kuitenkin sen verran hitaasti edennyt.Ihminenhän ei ole oikeastaan keksinyt mitään vaan soveltanut loogisesti vanhaa uuteen muottiin.Sitä voidaan toki kutsua keksimiseksi..nykyäänhän tuota kaikkea kehittelyä/kehitystä estellään tekijänoikeuksilla ja patenteilla.

Sitten taas viisaus..mitä sitten pidämme viisautena ja mikäli pidämme jotakin viisautena,niin kuinka se juuri nyt näkyy? Näkyykö se viisaus ehkä sitten tekijänoikeuksissa ja patenteissa jotka toimii ihmiskuntaa vastaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kommentissani #20 on Wikipedian yritys määritellä viisaus.

Hahmottelen ihmisen viisauden tämän keskustelun tarpeisiin seuraavasti: se on ihmisen persoonallisuuden ja elämänkokemuksen perusteella syntynyttä kykyä reagoida luovalla ja mielekkäällä tavalla uusissa tilanteissa. Voisi myös puhua elämäntaidosta, kyvystä pärjätä "maailmassa".

Viisauden kehittyminen on siten perustavaa laatua oleva inhimillinen prosessi, joka edellyttää ihmisen orgaanisen kehon (mukaan lukien aivot, hermosto, aistinelimet), tajunnallisuuden ja ympäristön välistä kiinteää ja jatkuvaa vuorovaikutusta, joka tuottaa inhimillistä ymmärrystä.

Sellaista on nykytietämyksen valossa (ainakin minun) hyvin vaikea kuvitella elottomalla koneälyllä, robotilla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Vai onko viisaus tiettyjen fundamenttien nostamista enemmän esille. Esim. jotkin gurut,joita siis pidetään viisaina,tekevät hyvin älyllisiä päätelmiä loogisine jatkumoineen elämästä,mutta niissä on jokin jatkuvuutta korostava fundamentti aina takana.

Sinänsä se ei ole sen enempää inhimillinen..kuin äitin huoli lapsesta eli äitillä on lapsi fundamenttina eli sitä kutsumme viisaudeksi.

Mikäli kone ottaa jonkin asian fundamentiksi esim. itsensä selviytymisen ja jatkumon,niin sen korkealla matemaattisella osaamisella se osaa asiat tehdä hyvinkin loogisesti jotka pitää sisällään jatkumon eli viisaasti.

Se minkä tuo vaatii on kokemus..koneella pitää olla kokemusta,että se osaa käyttää sumeaa logiikkaa eri jatkumoiden vertailuun. Aloin juuri eilen miettimään,että miksi meillä ei ole tietokoneohjelmaa jolle annetaan vain tietyt parametrit ja se tarjoaa suunnitelman jostakin koneesta. Sitä suunnitelmaa voidaan optimoida näillä parametreillä juuri niin paljon kuin tahdotaan. Tämä voisi olla toteutettavissa,koska meillä on hirveä määrä tietoa metalleista,ei-metalleista,muoveista,puusta jne. Myöskin paljon tietoa moottoreista,laakereista,vaihteista,jousista jne. Kaikki nuo tiedot osataan antaa matemaattisina tekijöinä..aina lujuuksista kulumiseen.

Ainoa asia joka puuttuu on kokemus ja sekin pitäisi antaa jotta kone pystyy päättelemään. Kun teemme siis koneen joka alkaakin kokemaan asioita,niin tilanne muuttuu totaalisesti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kovin mekaanisilta nuo fundamentit ja loogiset jatkumot minusta kuulostavat. Inhimillisyys puuttuu, koska se ei kuulu matematiikan ja logiikan sanastoon.

Entä esimerkiksi tunteet ja alitajunta tiedostamattomine tietovarastoineen? Ilman niitä ei synny luovaa inhimillistä olentoa, joka kykenisi luomaan täysin uutta uusissa olosuhteissa ja sopeutumaan niihin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

miten määritellään inhimillisyys..onko se viisautta? Eli kokemuksien ja loogisten jatkumoiden summa,jatkaakseni,onko se kuitenkin vain kokemusta joka saadaan kerrottua eteenpäin.

Tunne on sama..tunne jostakin on kokemus jostakin tai samansuuntainen kokemus joka muodostaa tunteen. Tiedostamaton on ihmisyyden heikkoutta..tekoälyllä ei ole olemassa tiedostamatonta vaan kaikki on tiedostettua..jokainen yksityiskohta on tarkasti loogisessa järjestyksessä. Ihminen käyttää hyvin minimaalisesti hyväkseen tiedostamatonta ja sekin missä sitä käytetään eniten on unet.

Kuten mainitsin luovuudesta,niin jokainen meistä on luova..jokainen keksii lapsena mitä erikoisempia leikkejä millä tahansa kepillä tai kivellä. Se on mielikuvitus joka tulee sitten taas muodostuu kokemuksista. Se sama voi jatkua aikuisenakin,mutta sillä on rajat..ja ne rajat on kokemuksellisia.

Kerron nyt,että en ihan joka asiasta ajattele kuten nyt kirjoitan vaan koitan esittää vastaväitteita tai vastauksia sinulle.

Ehkä ongelmasi tätä asiaa puidessa sijoittuu dualistiseen logiikkaan ja moniarvoinen logiika jää ajattelematta. Päättelen näin,koska monessa kohtaa päädyt lopputulokseen,että jos jokin on näin..niin se ei voisi olla lähelle sitä vaan se on vain mahdoton olla. Silloin kaksiarvoinen jää valtaamaan todellisuuden tilaa moniarvoisuudelta..joka on siis todellisuuden luonnollinen tila. Minun mielestäni.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"miten määritellään inhimillisyys..onko se viisautta? Eli kokemuksien ja loogisten jatkumoiden summa,jatkaakseni,onko se kuitenkin vain kokemusta joka saadaan kerrottua eteenpäin."

Jokainen kokee inhimillisyyden omalla tavallaan ja onhan siitä joka tiedon ja taiteenkin alalla näkemyksensä. Se on muun muassa viisautta, mutta paljon muutakin. Ihmisyys ja ihminen ovat paitsi tajunnallisten kokemustensa summa, myös kehollisuutta - mutta viitaten Lauri Rauhalan näkemykseen, myös situationaalisuutta eli suhdetta omaan tilanteeseensa.

Pointtini tässä on, että tekoäly, ihmisen luomus, ei voi uskoakseni koskaan saavuttaa inhimillistä ihmistä ja tämän omaehtoista luovuutta sekä muita inhimillisiä kvaliteetteja. Tekoäly voi kyllä jo nyt voittaa ihmisen loogis-analyyttisissa lajeissa, datamassojen käsittelyssä, jne. Mutta se on silti ihmisen tekemä kone. Se voi tosin riistäytyä ihmisen hallinnasta, koska kukaan ei edes nykyisin hallitse kaikkia tekoäly- ja tietojenkäsittelyjärjestelmien kokonaisuuksia. Mutta, että niille kehittyisi oma tahto, jolla ne ryhtyisivät kehitttelemään omaa itseään ja vieläpä luomaan uusia samanlaisia "olioita", ei vain näytä minusta mahdolliselta. Olkoon tämä sitten dualismia tai mitä tahansa, sitä ei voida ihmisen nykyisellä tietämyksellä vääräksi todistaa - kuten ei Bostromin dystopioitakaan. Emme vain tiedä - arvailemme.

Mitä tulee tiedostamattomaan, se on eräs inhimillisen luovuuden lähde,joka siis koneilta puuttuu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #33

" Ihmisyys ja ihminen ovat paitsi tajunnallisten kokemustensa summa, myös kehollisuutta " ja " myös situationaalisuutta eli suhdetta omaan tilanteeseensa."

Kyllä juuri noin..kokemus on siis se tekijä. Mikäli tekoälylle annettaisiin mahdollisuus kokea sama valtaisa määrä informaatiota mitä ihminen kerää elämässään,niin en osaisi kyllä perustella miksi se ei olisi viisaskin sillä mittapuulla mitä nyt on asetettu ihmisen viisauden määrittelijäksi.

"Pointtini tässä on, että tekoäly, ihmisen luomus, ei voi uskoakseni koskaan saavuttaa inhimillistä ihmistä ja tämän omaehtoista luovuutta sekä muita inhimillisiä kvaliteetteja."

Miksi tekoäly pitäisi edes saavuttaa inhimillisen ihmisen,miksi asettaa tällainen päämäärä tekoälystä puhuttaessa? Ei äly tarvitse inhimillisyyttä saati ihmisyyttä,kun se oli viisaus joka asetti fundamentteja..ei äly.Äly vain ratkaisee miten viisauden tarvitsemat fundamentit toteutetaan. Tekoälyn valitsemat "viisauden fundamentit" sitten taas muodostuvat sen saamista kokemuksen informaatiosta.

Tätä samaa voidaan ajatella ihmisen kohdalla..otetaan nyt vaikka esimerkin antajaksi Erich Fromm joka tarkkailia tavanomaisia käsityksiä huonoksi sopeutuvista lapsista ja nuorista:

"Rikolliset nuoret,väärille teille suistuneet ihmiset eivät suinkaan aina ole huonosti sopeutuneita ihmisiä,vaan päinvastoin.He ovatkin usein sopeutuneet ainoalla mahdollisella tavalla siihen ympäristöön,sellaisten yllykkeiden piiriin,johon ovat syntyneet sellaisin edellytyksin varustettuina kuin ovat.Jos kerta jonkin kulttuuripiirin arkimoraalin,todella hallitsevan moraalin korkeimpina arvoina ovat menestys,raha ja valta kaikkine niiden takaamineen nautintoineen sekä häikäilemätön tarmokkuus niiden tavoittelussa,niin tottakai kukin ajautuu kamppailuun omien edellytystensä mukaisella tavalla!"

Tässä on ihmisyyden kirjo tarjolla minkä tarjoamme tekoälylle pureksittavaksi,jos se päästetään kokemuksellisesti keräämään informaatiota.Mikä siitä sitten syntyy on täysin yllätys..meistä kukaan ei voi tietää sitä,koska ihmisellä valtaisa enemmistö tuosta kokemuksellisesta informaatiosta jää sinne tiedostamattomalle puolelle.

"Mitä tulee tiedostamattomaan, se on eräs inhimillisen luovuuden lähde,joka siis koneilta puuttuu."

Näinhän se on,mutta mielestäni yksinkertaistat tässä hieman liikaa. Tiedostamaton on kaikki se informaatio mikä meni tiedostamattoman ohi..tätä ei koneilla tapahdu (edit: lisään tähän kohtaan,mitä kokeneemmaksi tekoäly koneessa tulee sitä enemmän informaatiota se saa kokemuksista) joten ei se myöskään vähennä koneiden luovuuden määrää vaan määritelmäsi mukaan se pitäisi lisätä sitä.Minun toteamuksen mukaan se pitäisi lisätä sitä huimasti,koska kuten kirjoitin:

"koska ihmisellä valtaisa enemmistö tuosta kokemuksellisesta informaatiosta jää sinne tiedostamattomalle puolelle."

Tuo on ihmisaivojen vajavaisuutta jonka me tietysti itseämme taputellen tahdomme kertoa luovuuden lähteeksi.

Ratkaisu on siis siinä,että tahdommeko antaa koneen kokea ja sitä kautta kasvattaa älyä..vai tahdommeko me olla se joka kertoo oman,hyvin suppean,tiedostetun näkemyksen koneelle jota sitten kutsutaan tekoälyksi. Mitkä asiat rajoittaa mitäkin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #35

"Mikäli tekoälylle annettaisiin mahdollisuus kokea sama valtaisa määrä informaatiota mitä ihminen kerää elämässään,niin en osaisi kyllä perustella miksi se ei olisi viisaskin sillä mittapuulla mitä nyt on asetettu ihmisen viisauden määrittelijäksi."

Tuntuu utopistiselta, että tekoäly eläisi tyypillisen ihmisen elämän siis saisi saman määrän kokemuksia, joista osa on emotionaaalisia - ei vain pelkkää faktaa. Kyllä tässä törmätään edelleen koneälyn puutteellisuuteen nimenomaan itsenäisenä kokijana ja ymmärtäjänä. Uskon asioita tietysti puolin ja toisin.

"Miksi tekoäly pitäisi edes saavuttaa inhimillisen ihmisen,miksi asettaa tällainen päämäärä tekoälystä puhuttaessa?"

Ei mielestäni pitäisikäään. Näin vain on väitetty. Juuri se, että tekoälyn spekuloidaan voivan elää ihmisestä riippumatonta elämää ja jopa uhata ihmiskunnan olemassaoloa, vaatii inhimillisessä mielessä älykkään ja viisaan olion.

"Ratkaisu on siis siinä,että tahdommeko antaa koneen kokea ja sitä kautta kasvattaa älyä..vai tahdommeko me olla se joka kertoo oman,hyvin suppean,tiedostetun näkemyksen koneelle jota sitten kutsutaan tekoälyksi. Mitkä asiat rajoittaa mitäkin."

Kyllä se on jatkossakin ihminen, joka antaa vaikkapa vain "suppean ... näkemyksen" koneelle eli ohjelmoi sen. Kone on ihmisen palvelija. Ei sille ole tarvetta eikä syytä antaa mitään itsenäisen oppijan roolia. Siinä se tekoälytutkijoiden spekuloima vaaramomentti tekoälyn kehityksessä juuri piileekin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #39

"Tuntuu utopistiselta, että tekoäly eläisi tyypillisen ihmisen elämän siis saisi saman määrän kokemuksia, joista osa on emotionaaalisia - ei vain pelkkää faktaa.Kyllä tässä törmätään edelleen koneälyn puutteellisuuteen nimenomaan itsenäisenä kokijana ja ymmärtäjänä."

Ei ollut kyse siitä..vaan,että tekoäly saisi saman verran informaatiota mitä ihminen saa elämänsä aikana. Se on valtava määrä ja se määrä antaa mahdollisuuden myös emotionaalisiin tulkintoihin.Törmäämme toki koneälyn puutteelliseen kokomiseen itsenäisenä kokijana..nyt,mutta kuten sanoin se pitäisi vain aloittaa aivan kuten ihminen aloittaa syntyessään oman kokemisensa..tosin jo ennenkin sitä.

"Juuri se, että tekoälyn spekuloidaan voivan elää ihmisestä riippumatonta elämää ja jopa uhata ihmiskunnan olemassaoloa, vaatii inhimillisessä mielessä älykkään ja viisaan olion."

Oletat,että koneen pitäisi olla viisas,koska se voi uhata ihmiskunnan olemassaoloa..minun mielestäni sitten taas siihen riittää vain loogisuus. Ei siihen minkäänlaista meidän tässäkin keskustelussa määrittelemää viisautta tarvita.

"Kyllä se on jatkossakin ihminen, joka antaa vaikkapa vain "suppean ... näkemyksen" koneelle eli ohjelmoi sen."

Mikäli näin..niin keskustelu tekoälystä voidaan lopetta turhana. Ei tuo silloin ole tekoäly vaan toistaja.

"Ei sille ole tarvetta eikä syytä antaa mitään itsenäisen oppijan roolia."

Niin..se vähän riippuu paljonko me tahdomme kehitystä nopeuttaa..siitähän tässä on kyse perimmiltään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #41

"Oletat,että koneen pitäisi olla viisas,koska se voi uhata ihmiskunnan olemassaoloa..minun mielestäni sitten taas siihen riittää vain loogisuus. Ei siihen minkäänlaista meidän tässäkin keskustelussa määrittelemää viisautta tarvita."

Niin, koneella pitäisi olla myös itsenäisiä arvoja ja niihin perustuva kyky asettaa omia tavoitteitaan. Siihen ei pelkkä loogisuus riitä. Logiikka tarvitsee jonkin tavoitteen. Nykyisin ainakin tavoitteen antaa koneelle käyttäjä, ihminen.

"Mikäli näin..niin keskustelu tekoälystä voidaan lopetta turhana. Ei tuo silloin ole tekoäly vaan toistaja."

Olen samaa mieltä. Tämä on itse asiassa ollut koko ajan pointtini. Eiköhän siis panna piste keskustelulle. Kiitokset kommenteistasi! Mutta vielä yksi:

"Niin..se vähän riippuu paljonko me tahdomme kehitystä nopeuttaa..siitähän tässä on kyse perimmiltään."

Tämäkin on yksi keskeinen näkökohta. Kehitys etenee omaa polkuaan, jota ei tosin näe ennalta. Pidän aika turhana pelotella ihmisiä sillä, että tekoäly tulee ja tuhoaa heidät.

Riku Lehtinen

Rekrytoijat kykenevät testaamaan ihmisten persoonallisuuksia, mutteivät luonteita. Tosipaikan tullen luonne kuitenkin ratkaisee, ei persoonallisuus. Tekoälyn pinta-"persoonallisuus"-ominaisuuksia voinee joskus testata, mutta luonteita ei, koska niitä ei ole.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kiitokset Riku! Siinä yksi ulottuvuus, joka tekoälyltä tullee puuttumaan tulevaisuudessakin.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Ei mitenkään välttämättä tule. Jos tosipaikka ratkaisee, niistä saadaan a posteriori tietoa. Kiitokset Rikulle siitä että esitti väitteen jossa ei ole mitään argumentatiivista pohjaa vaan jossa asiat vain leimataan eri asioiksi koska mutu-intuitio.

Haluaisin tietää mikä tekninen ja fysikaalinen este tässä välissä on. Sielu? Mahdollista. Mutta sitten se ei enää ole uskonasia. Onko mitään syitä sille että koneille ei voitaisi rakentaa täsmälleen ihmisaivojen kaltaista konetta? Onko tämä Rikun mainitsema piirre siis eifysikaalinen kun sitä identtistä tietorakennetta ei voi vaikka ottaa jonkun ihmisen päästä ja kopioida ja tehdä tästä tuhat kloonilaitetta millään kuviteltavissa olevalla tulevaisuuden teknologialla? Jos ei, niin sitten mieli ei ole fysikaalinen. Jos kyllä niin sitten mitään väistämättömyyttä ei ole.

Tosin me olemme joka tapauksessa kaikki kuolleita. Eikä tällä oikeasti ole kenenkään nykyään elävän kannalta mitään väliä. Meillä on relevantimpiakin onglemia. (Esimerkiksi minun tukkiintunut lattiakaivo. Ollappa robotti joka hoitelis sen armon vuonna 2014. Mutta ei-informaatioteknologisella apuvälineellä sorkin ja liemiä liruttelen. Tähän ei kone pysty! Enkä minäkään, yökkäämättä.)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Ei mitenkään välttämättä tule. Jos tosipaikka ratkaisee, niistä saadaan a posteriori tietoa. Kiitokset Rikulle siitä että esitti väitteen jossa ei ole mitään argumentatiivista pohjaa vaan jossa asiat vain leimataan eri asioiksi koska mutu-intuitio."

Eipä tässä asiassa kenelläkään juuri muuta tietoa ole kuin mutu-pohjaista.

"Onko tämä Rikun mainitsema piirre siis eifysikaalinen kun sitä identtistä tietorakennetta ei voi vaikka ottaa jonkun ihmisen päästä ja kopioida ja tehdä tästä tuhat kloonilaitetta millään kuviteltavissa olevalla tulevaisuuden teknologialla? Jos ei, niin sitten mieli ei ole fysikaalinen. Jos kyllä niin sitten mitään väistämättömyyttä ei ole."

Tajunnallisuuden sisältämä ymmärrys, mm.ihmisen tietoisuus itsestään on tietenkin riippuvainen aivoista, mutta se mitä ihminen kokee "tässä ja nyt" ei välttämättä ole fysikaalista laatua. Siksi on kohtuullista olettaa, että tietoisuutta ei sellaisenaan pysty kopioimaan koneelle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset