Lokari

Hyvät tavat eivät ole vanhanaikaisia

Jokin aika sitten pari koululaista kyseli Helsingin Sanomien mielipidesivulla, mitä haittaa on siitä, että ruokapöydässä pidetään lakki päässä. Eräs opettaja vastasi kirjoitukseen, ja viittasi hygienianäkökohtiin. Hyviä tapoja ei kuitenkaan tarvitse eikä voi perustella pelkillä terveysnäkökohdilla.

Tavat perustuvat usein pitkään kulttuuriperinteeseen, joka tähtää ainakin tässä tapauksessa huomaavaisuuteen kanssaihmisiä kohtaan. Joskus ajateltiin myös, että päähineen pois ottamisella kunnioitettiin ruokaa ja sen valmistajaa, kun hiljennyttiin aterialle.

Suurin osa ihmisistä pitää edelleen ulkovaatteiden riisumista aterialle tultaessa hyvänä tapana, ja siitä poikkeavat antavat itsestään helposti kapinallisen ja piittaamattoman kuvan – mikä lienee monesti tarkoituskin. He luovat kuitenkin myös mielikuvan moukasta, joka ei tunne hyviä tapoja tai välitä niistä.

Luonnollisesti nuorisomuoti on lapsille ja nuorille suurempi auktoriteetti kuin vanhemmat ja opettajat. Nuori ottaa vaikka renkaan nenäänsä, jos idolit ovat tehneet näin. Nuoret eivät kuitenkaan ole ikuisesti nuoria, vaan ennen pitkää heidän on tarkoitus astua yhteiskuntaan sen täysivaltaisina ja arvostettuina jäseninä. Poikkeuksiakin tietysti on, mutta tuskinpa monikaan "ikuisen" keskenkasvuisuuden valinnut siitä itseään vanhana kiittelee.

Viimeistään työelämään mennessään nuori törmää aikuisten maailman tapoihin. Jos hän aikoo siellä menestyä, hänen on syytä opetella ja omaksua hyvinä pidetyt tavat. Hakeutuessaan kansainvälisiin piireihin hän huomaa, että siellä tavat ovat vielä paljon tiukemmat kuin meillä. Moukaksi leimautuva sulkee – ehkä huomaamattaan – monta ovea edestään.

Muutama vuosikymmen sitten suomalaiset tapakouluttajat kauhistelivat suomalaisten liikemiesten valkoisia tennissukkia, joita käytettiin puvun kanssa. Tapaa pidettiin ulkomailla äärimmäisen moukkamaisena. Samoin lippalakki sai tuomion, mutta luullakseni nykyisin tyylikäs lippis sopii liikemiehenkin asuun – mutta ei tietenkään ruokapöydässä.

Vaikka nuorelle on luonnollista noudattaa nuorisomuotia, hänen on silti hyödyllistä opetella jo lapsena ja nuorena tunnistamaan, mikä asu sopii mihinkin tilanteeseen – juuri sitä koulussa harjoitellaan. Tämä kuuluu yksinkertaisesti niin sanottuun elämäntaitoon, jonka tarkoitus on helpottaa jokapäiväistä elämää, erityisesti kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Olisin muuten samaa mieltä. Pyrin itse toimimaan näin. Mutta tavat ja kulttuuri muuttuvat.
Toisille kulttuureille jokin päähine on hyvin tärkeä ja se pitää saada pitää päässä. Tasa-arvoisesti asia ratkotaan, että kaikilla ala-kulttureeilla on sama oikeus.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kulttuurit muuttuvat, mutta kovin hitaasti. Alakulttuureita tulee ja menee - ei valtakulttuuri, muualla ainakaan, ryhdy niiden mukaan tapojaan muuttamaan. Jokainen sittten kantaa seuraukset, jos poikkeaa liikaa valtakultuurista.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Näinhän asia on. Siksi viimeistään vaihto-oppilasvuosi onkin monelle ollut perin opettavainen kokemus. :D

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hyvätkin tavat muuttuvat. Nykyisin jotkut miehet pitävät hattua päässä juhlatilaisuuksissakin.
Monen koululaisen suosimaan pitkälettiseen rastakampauksen on käytännöllistä ja kohteliastakin peittää pipolla mielummin kuin uittaa hiukset sopassa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Nykyisin jotkut miehet pitävät hattua päässä juhlatilaisuuksissakin."

Ainahan niitä tapoja ymmärtämättömiä on ollut ja tulee olemaan. Ylioppilaslakki on tosin eräs poikkeus.

Käyttäjän anttiknuuttila kuva
Antti Knuuttila

No niin näemmä tapoja ymmärtämmätömiä on. Son meinaan sillä viisiin että hatun pitäminen juhlissa tahi sisätiloissa miehellä on nykyisellään varsin ok, jos hattu on osa asukokonaisuutta. Ja niinhän se usein on.

Mutta kyllä mä silti vähän paheksun lätsäpäitä ruokapöydässä ja kirkossa (vaikka en kirkoon kuulukaan). Ne on niitä itse itsellemme opetettuja "käytösnormeja" joissa ei varsinaisesti ole järjen häivää ja onneksi niitä normeja murretaan nykyään enevemämmässä tahdissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Muoti muuttuu. Hattu ei miehillekään enää vain ulkoasuste.
Tapoja ymmärtämättömiä naisia oli iso liuta viime itsenäisyyspäivänä jotka tulivat Tamperetaloon pukukoodin vastaisesti yliampuvissa juhlapuvuissa. Joillakin oli jopa laahukset!

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kokit joutuvat pitämään hattua päässään. Se on eräänlainen arvomerkki. Kaikki keittäjät joutuvat peittämään päänsä.
No, tämä on ehkä eri asia kuin blogistin ajatus.

Blogistilla on päähine päässään. Olen duunaritaustainen ja söin työaikoinani monilla eri työpaikkaruokailu-tiloissa. Eri yritysten, kun niitä kiertelin.

Kerran erehdyin syömään työpaikkani mainoslippis päässä, ja eräs henkilö huomautti lippiksestäni. Huomautus kuulosti loukkaavalta ja vaikka ymmärsin tarkoituksen, en riisunut lippistäni pois.

Sanoin: Mitä hittoa se sinulle kuuluu kuinka ruokailen.

Työni oli fyysisesti raskasta. Pää hikosi... Luulen että ruokapöydässä hikisen lippiksen riisuminen päästä olisi aiheuttanut valtavan hiukkaspitoisuuden määrän ja leviämisen kaikkien lautasille.

No, tapasäännöstö on olemassa ja se on aika konservatiivinen. Noudatan hatuttomuutta toki kotonani ja ravintolassa.

Siihen ei kukaan voi väittää vastaan, että paljas pää hiuksineen on bakteerilähde jokaisen ruokalautaselle.

Joo, tämmöinen näkemys asiaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä se riippuu paikasta, miten menetellään päähineen kanssa. Olen minäkin ollut nuorena työmaaruokaloissa, ja siellä oli toinen meininki kuin ravintoloissa ja kotona ruokapöydässä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Noo meinaan kun on ollut näitä bussikuskin turbaani ja muita huivijuttuja. Kuka sitten määrittelee kenellekin mikä lopulta on tärkeä tapa. Joten jokainen pitäköön minkä lakin haluaa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Kuka sitten määrittelee kenellekin mikä lopulta on tärkeä tapa."

Tapanormit sen määrittelevät. Ne vain tiedetään - jos tiedetään. Rajatapauksia on tietysti aina.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tapanormit muuttuvat kun jotkut niitä rikkovat.
Tosin etikettisäännöt on tunnettava, jotta niitä voisi tyylikkäästi rikkoa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Joskus ajateltiin myös, että päähineen pois ottamisella kunnioitettiin ruokaa ja sen valmistajaa, kun hiljennyttiin aterialle."

Entäpä jos nyt otetaan lakin pois ottamisen historiaa tualta feodaaliajalta? Ehkä alamainen tuli kysymään lakkikourassa jotakin.. kuten pankissa ja työpaikoilla aikoinaan.

Nuoret kyseenalaistavat hierarkioita,ne eivät ole mitään luonnollisia joten niitä kyseenalaistetaan helposti.Sitä joka kiinnittää huomiota vain minun ulkoasuuni pidän pinnallisena..hän sulkee oviaan minun suhteeni huomattavasti enemmän kuin minä hänen. Entä tällainen ajattelumalli?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tietysti historian kuluessa on tapahtunut ja tapahtuu muutosta järkevämpään suuntaan. Nuorison kuuluukin kyseenalaistaa, mutta täysi anarkia ei ole ainakaan useimpien mielestä mukavaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei ole anarkia jos suojaa pitkiä hiuksiä ruokailaessa huivilla tai pipolla. Se on hygienia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #31

"Ei ole anarkia jos suojaa pitkiä hiuksiä ruokailaessa huivilla tai pipolla."

Onko joku näin väittänyt?

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Mutta jos oikein kuuntelee omia tuntojaan vanhemmiten, kaikkein tyytyväisimmän olon tekee se, että on pystynyt olemaan omintakeinen itsensä. Moni — liian moni — ihmettelee, että miten minusta tällainen tuli? Vastaus on, että niiden kulttuuristen syiden takia!

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius

Vanhan liiton miehenä en viitsi puuttua tapoihin yleisesti, mutta pari muuta kommenttia teen.

Hattu ja lakki ovat molemmat päähineitä, joita ei pitäisi sotkea.

Hattu on, tai ainakin on ollut - yleensä huovasta valmistettu lieriliinen, kuvullinen päähine. Myös knallit ovat hattuja. Ilokseni olen todennut, että miehillä hattuja on viime aikoina ollut entistä enemmän, ehkä vanha muoti palaa.

Lakkeja sen sijaan on aika monenlaisia alkaen perinteisestä lippalakista, lippiksestä, aina erilaisiin karvalakkeihin; kun joku puhuu karvahatusta, yhdistän siihen automaattisesti lierit, sellaisiakin näet on.

Ja se toinen kommentti. Jouduin kolmisenkymmentä vuotta sitten, juuri niihin aikoihin Lenita Airisto oli bannannut valkoiset sukat, muutaman kerran istumaan kokouksessa Zürichin lentokentällä joidenkin osallistujien aikataulujen vuoksi. Kerran minua vastapäätä ison neliön muotoisessa pöytäasetelmassa istui kaksi tohtorismiestä, toinen Sveitsissä asuva englantilainen, toinen saksalainen, ja molemmilla oli moitteettoman tyylikäs yhdistelmäpuku ja kengät sekä - puhtaan valkoiset sukat. Ei lainkaan pahan näköisiä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Kerran minua vastapäätä ison neliön muotoisessa pöytäasetelmassa istui kaksi tohtorismiestä, toinen Sveitsissä asuva englantilainen, toinen saksalainen, ja molemmilla oli moitteettoman tyylikäs yhdistelmäpuku ja kengät sekä - puhtaan valkoiset sukat. Ei lainkaan pahan näköisiä."

Lenita ei olisi pitänyt tuosta.:-) Nykyisi et varmaankaan tuollaista enää näkisi?

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius

Voin hyvin uskoa tuon, suutari pysyköön lestissään. Samoin uskon, että nykyisin näkee jopa enemmän kuin silloin.

Pentti Järvi

Ainoastaan yksi kommentaattori oli ymmärtänyt kirjoituksen blogistin tarkoittamalla tavalla, muut joko eivät olleet ymmärtäneet tai ymmärsivät tahallaan väärin.

Itse otan pipon pois päästä mennessäni kauppaan - koskapa ollaan sisällä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Ainoastaan yksi kommentaattori oli ymmärtänyt kirjoituksen blogistin tarkoittamalla tavalla, muut joko eivät olleet ymmärtäneet tai ymmärsivät tahallaan väärin."

Näinhän siinä usein käy kun blogin julkaiset. Luetun ymmärtäminen on harvinainen luonnonvara. Toki asioista ollaan ja voidaan olla eri mieltä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros
Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ainakin postimerkeissä voisi olla pipo päässä eikä persus paljaana.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Puoli persus paljaana näkyy kaduillakin niin pojilla kuin tytöilläkin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomea yhteisöllisemmissä ja sosiaalisesti vilkkaimmissa maissa ei yleensä kirjoitella käytösohjeita tyyliin "Käytöksen Kultainen Kirja", josta suomalaiset aikoinaan suurennuslasilla pänttäsivät päähänsä nippelitietoja käytöstavoista.

Käytöstapojen ja -normienhan tarkoitus on saada aikaiseksi joka tilanteessa sellainen luontevuus, joka ei aiheuta hämäännystä kenellekään.
Tämä koskee hattua, sukkien väriä, ruokajuoman valintaa j.n.e. Ei niille millekään ole olemassa mitään direktiiviä, johon joku Lenita voisi vedota, vaan kyse on luontevasta ja tilannetajuisesta käytöksestä.

Aikoinaan intissä YK-joukoissa palvellut patterin päällikkömme selvensi tätä samaa esimerkillä suomalaisten ja kreikkalaisten alokkaiden sääntöjen noudattamisesta. Kun majuri astuu alokkaiden luokse leirinuotiolle, jossa parhaillaan paistetaan lättyjä, niin kysyessään heiltä "Miltäs lätyt maistuvat", suomalaiset alokkaat uskollisina opetetuille käytösohjeille sinkaisevat ylös asentoon niin, että paistinpannu kaatuu nuotioon ja räiskäletaikina lentää lepikkoon. Kreikkalaiset alokkaat jatkavat lättyjen paistamista ja vastaavat reippaasti: "Hyvältä herra majuri!"

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Suomalaiset ovat tyypillisesti epävarmoja, ja ajattelevat herkästi, että mitähän nuo minusta ajattelevat. Luontevuus on minunkin mielestäni a ja o.
Kreikkalaiset olivat esimerkissäsi tietysti oikeassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomalaiset ovat tyypillisesti epävarmoja"

Vaikuttaa vähän stereotypioiden luomiselta. Itse olen huomannut että media haluaa ylläpitää tätä "mitä muut meistä ajattelevat" asennetta ja sopii tuo poliitikoillekin varsinkin nyt EU:n ytimessä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tietenkin tällaiset stereotypiat ovat summittaisia, mutta kyllä ne jotakin keskimääräisestä kansanluonteesta kertovat.

EU:sta puheen ollen edustajamme ovat pitäneet usein silmällä sitä, mitä muiden maiden edustajat meidän päätöksistämme ajattelevat, kuin maamme etua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitään keskimääräisiä luonteita ei ole olemassakaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Olikin puhe keskimääräisestä kansanluonteesta. Mitä on olemassa ja mitä ei, jättäkäämme sen pohtiminen filosofeille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

No minä jatkan filosofista pohdintaa: keskimääräinen kansanluonne on metodologinen ja tilastomatemaattinen mahdottomuus.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #36

Se on asia, joka ei avaudu tilastomatematiikalle eikä metodologiselle viisastelullekaan. Ihmismieli vain tajuaa sen - jos on tajutakseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #38
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #39

Se juuri kuvaa käsitteen summittaisuutta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Hattu pois päästä ruokailtaessa ja kengät jalassa vierailtaessa. En ymmärrä kenkien riisumista (paitsi moskeijassa käydessä). En tykkää hikisistä jalanjäljistä parketillani.

Pentti Järvi

Espanjassa ei ole tapana riisua kenkiä vierailtaessa.

Lauroksen (Laurosin ?) käytösohjeet kelpaavat ainakin minulle.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Asunnon haltija tietenkin määrittelee sopiiko hänen lattioille ja matoille lampsia kurakengät jalassa.

Pentti Järvi

Tervettä järkeä on lupa käyttää niin Suomessa kuin Espanjassakin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Aivan, kuten päähineen suhteenkin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset